Tapahtumatiedot

Asiakas teki 20.8.2021 vahinkoilmoituksen rakenteilla olevassa omakotitalossaan sattuneesta vuotovahingosta. Sisällä rakennuksessa on käyttövesipiste, johon saa puutarhaletkun kiinni. Asiakkaan sulkiessa hanan edellisenä iltana hän oli erehdyksessä kääntänyt sen auki-asentoon. Paineelliseksi jääneen letkun pikaliitin, jolla se oli kiinnitetty vesipisteeseen, oli irronnut yön aikana ja aiheuttanut vesivahingon laajalle alueelle kastellen lattiarakenteita sekä seinärakenteiden alaosia.

Korvauspäätöksessään 10.9.2021 vakuutusyhtiö totesi, että vahinkokohteessa käytetty luokittelematon puutarhaletku liitoksineen ei ole tarkoitettu jatkuvaan paineelliseen käyttöön eikä se täytä rakennusasetusten, -määräysten eikä -ohjeiden vaatimuksia rakennuksen vesilaitteistojen tiiviyden eikä kestävyyden osalta. Yhtiö katsoi puutarhaletkun jättämisen paineelliseksi yön ajaksi olevan asennuksen ja materiaalien osalta rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirhe, millä perusteella se epäsi korvauksen.

Asiakas pyysi yhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen todeten olevan itsestäänselvyys, ettei puutarhaletkua ole tarkoitettu paineistettavaksi eikä näin ollut tarkoituksellisesti tehtykään. Kyseessä oli inhimillinen erehdys ja vahinko. Asiakas kertoo hanaa käytetyn paljon ja yhden kerran hän oli vääntänyt sen väsymyksen vuoksi väärään suuntaan. Vastauksessaan vakuutusyhtiö totesi, että verkkovahvisteisia puutarhaletkuja ja niihin liitettyjä muovisia liittimiä ei ole paineluokiteltu ja tästäkin syystä puutarhaletkua ei saa jättää paineelliseksi valvomatta. Käytön jälkeen sulkuventtiili tulee sulkea. Vesipostiventtiilien valmistajien käyttö- ja huolto-ohjeissa on yleisesti mainittu, että venttiili tulee sulkea kevyesti ja kasteluletku tulee irrottaa venttiilistä aina käytön jälkeen. Edellä mainituista syistä johtuen yhtiö ei muuttanut päätöstään.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas toteaa, että rakennusaikaisesta vesiletkusta oli käännetty pääventtiili vahingossa päälle sen sijaan, että se olisi käännetty pois päältä. Jossain kohdin letku oli irronnut ja aiheuttanut vesivahingon. Asiakas katsoo, että kyseessä ei ollut käyttövirhe vaan inhimillinen vahinko ja erehdys.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo puutarhaletkun liitoksen irtoamisen aiheutuneen rakennus-, työ-, asennus- ja käyttövirheen johdosta, ja vakuutusehdoissa mainittujen virheiden seurauksena aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Yhtiö viittaa ympäristöministeriön asetukseen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017), joka määrää, että vesilaitteiston on oltava tiivis ja että tiiviys on varmistettava käyttämällä tuotteita, osia ja materiaaleja, jotka ovat yhteensopivia. Vesilaitteiston tulee kestää sisäistä ylipainetta vähintään 1 000 kPa. Ympäristöministeriön asetukseen rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen vesikalusteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista (497/2019) perustuen yhtiö lisäksi toteaa, että vesikalusteessa on oltava takaisinimusuojaus estämässä veden takaisinvirtaus vesijohtoon. Näiden vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa esimerkiksi tyyppihyväksynnällä.

Yhtiö toteaa, että puutarhaletkulla, ruiskusuuttimella ja asiakkaan käyttämillä liittimillä ei ole tyyppihyväksyntää ja kyseisistä tuotteista ei ole saatavilla tyyppihyväksyntäasetuksen mukaisia testausselosteita. Nesteiden ja kaasujen takaisinimusuojauksesta ei ollut huolehdittu, koska vesipistettä ei ollut varustettu tyhjiöventtiilillä tai yksisuuntaventtiilillä. Letkun ja ruiskusuuttimen käyttö rakennuksen käyttövesijärjestelmään kiinteästi asennettuna käyttövesilaitteena ei ole hyväksyttävää. Vesipisteen venttiilin ollessa auki ja ruiskusuuttimen ollessa kiinni puutarhaletku sekä ruiskusuutin ovat paineistettuna ja osana rakennuksen käyttövesijärjestelmää.

Edelleen yhtiö toteaa, että painetta ei saa jättää puutarhaletkuun silloin, kun sitä ei käytetä, koska kyseistä letkua ei ole tarkoitettu jatkuvan verkostopaineen alaiseksi. Jos sulkuventtiiliä käännettäessä jättää varmistamatta, että suuttimesta on vedentulo lakannut, kyse ei ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vaan käyttövirheestä. Yhtiö katsoo vahingon aiheutuneen rakennus-, työ-, asennus- ja käyttövirheen johdosta, eikä vakuutuksesta korvata tällaisesta tapahtumasta aiheutuvia vahinkoja. Yhtiö myös toteaa, että hanan auki unohtamisesta aiheutunut vahinko ei ole vakuutusehtojen edellyttämä äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko puutarhaletkun irtoamisen aiheuttamassa vuotovahingossa kyse vakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vai onko vahinko aiheutunut rajoitusehdoissa tarkoitetusta rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheestä.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Laajan kotivakuutuksen ehtojen, voimassa 1.1.2021 alkaen, kohdan F21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Kohdan F21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä. […]

Ympäristöministeriön asetuksen rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017) mukaan vesilaitteiston on kestettävä sisäistä ylipainetta vähintään 1 000 kilopascalia (7 § Vesilaitteiston mitoitus).

Asetuksen 14 §:n (Vesilaitteiston tiiviys) mukaan vesilaitteiston on oltava tiivis ja että vesilaitteiston tiiviys on varmistettava käyttämällä tuotteita, osia ja materiaaleja, jotka ovat yhteensopivia.

Ympäristöministeriön asetuksen rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen vesikalusteiden olennaisista teknisistä vaatimuksista (497/2019) mukaan vesikalusteen on kestettävä vesilaitteistossa esiintyviä mekaanisia, kemiallisia ja lämpörasituksia niin, että vesikalusteen toimivuus ja hygieenisyys säilyvät vesikalusteen suunnitellun käyttöiän ajan ja että vesikalusteen on kestettävä tiiviinä ja toimintavarmana taulukossa kolme esitetyissä toimintaolosuhteissa (10 § Kestävyys).

Asetuksen 12 §:n (Takaisinvirtauksen estäminen) mukaan vesikalusteessa on oltava takaisinimusuojaus estämässä veden takaisinvirtaus vesijohtoon. Termostaattihanassa kylmän ja lämpimän veden ristivirtauksen on oltava estetty kiinteillä hanan tuloyhteisiin asennetuilla yksisuuntaventtiileillä. Vesikalusteessa on oltava vähintään taulukossa viisi esitetyt takaisinimusuojat.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei puutarhaletkun irtoamisesta aiheutuva vahinko tule vakuutuksesta korvattavaksi, koska rakennusaikana vesipisteeseen kiinnitetty letku ei täytä ympäristöministeriön asetuksissa vesilaitteistoille asetettuja vaatimuksia. Lisäksi yhtiö on katsonut, että kyseessä on rajoitusehdossa tarkoitettu käyttövirhe, kun asiakas on hanaa sulkiessaan erehdyksessä laittanutkin sen auki ja jättänyt tarkistamatta, onko vedentulo lakannut. Vahinkoa ei yhtiön mukaan voida tällöin myöskään pitää ennalta arvaamattomana.

Vahingon ennalta arvaamattomuuden osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingon johtuminen jonkun henkilön huolimattomuudesta ei suoraan tarkoita sitä, että vahinkoa olisi pidettävä ennakoitavana ja että se siten rajautuisi vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Tältä osin lautakunta myös viittaa ratkaisusuosituksissa VKL 316/16 sekä FINE-023849 todettuun. Edellisessä tapauksessa oli kyse kylmiön oven jäämisestä auki, jälkimmäisessä LVI-laitteiston suojakopin luukun jäämisestä auki talvella. Kummassakin tapauksessa syynä vahinkoon oli henkilön sellainen huolimaton toiminta, jonka suoranaisena seurauksena vahinko aiheutui, mutta kummassakin ratkaisusuosituksessa katsottiin, että kyseessä oli vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma. Lautakunta katsoo hanan kääntämisen erehdyksessä väärään suuntaan rinnastuvan tapahtumana edellä mainittujen ratkaisusuositusten tilanteisiin ja kyseessä siten tässäkin olevan korvaussäännöksen tarkoittamasta äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneesta vahingosta.

Vakuutusyhtiön vetoaminen rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirhettä koskevien rajoitusehtojen osalta lautakunta toteaa yhtiöllä olevan näyttötaakan niiden soveltumisesta tapaukseen. Vakuutusyhtiön viittaamien ympäristöministeriön asetusten osalta Vakuutuslautakunta toteaa olevan tavanomaista, että rakennusaikana tehdään erilaisia tilapäisjärjestelyjä esimerkiksi LVI-järjestelmien käyttöön liittyen. Lautakunta katsoo, ettei näille tilapaisjärjestelyille voida asettaa samoja vaatimuksia kuin rakennukseen pysyvästi tarkoitetulle ja asennetulle vesilaitteistolle ja -kalusteille. Lautakunta myös toteaa puutarhaletkuja tyypillisesti käytettävän myös rakennuksen käyttöönoton jälkeen rakennuksen lähettyvillä siten, että ne voivat aiheuttaa vakuutuksesta korvattavan vuotovahingon, eikä tällöinkään kyseessä ole asennusvirhe pelkästään sillä perusteella, että letkua käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu. Lautakunta katsookin, ettei vahinko ole yhtiön viittaamien asetusten perusteella aiheutunut vakuutusehdoissa tarkoitetusta rakennus-, asennus- tai työvirheestä.

Käyttövirhettä koskevan rajoitusehdon osalta lautakunta toteaa, että puutarhaletkua on vakuutuspaikassa käytetty juuri siihen, mihin se on tarkoitettukin. Lautakunta katsoo, ettei asiakkaan huolimattomuus yksittäisessä tilanteessa, tässä hanan sulkemisessa, suoraan osoita kyseessä olevan käyttövirhe. Huomioiden tämän lisäksi edellä vahingon aiheuttaneen tapahtuman ennalta arvaamattomuudesta todettu lautakunta katsoo, ettei hanan kääntämisessä väärään suuntaan ole tässä ollut kyse rajoitusehdon tarkoittamasta käyttövirheestä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa yhtiötä korvaamaan vahingon.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                        
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho