Tapahtumatiedot

Asiakas teki 7.8.2020 vahinkoilmoituksen 30.7.2020 uponneesta veneestään. Asiakas kertoi, että koska paikkakunnalla ei ollut ollut sadettakaan, hän ei ollut viikkoon käynyt veneellä. Paikalle mentyään hän totesi veneen uponneen. Veneen vaurioista asiakas totesi, että sisusta, penkit ja muut veneen runkoon kuulumattomat osat olivat veneen uppoamisen seurauksena pilalla.

Vakuutusyhtiö vastasi korvaavansa veneen siirron korjaamolle sekä tarvittavat ensiaputoimet veneen tekniikalle. Vahingon käsittelyaikataulua koskevan keskustelun yhteydessä vakuutusyhtiö totesi, että ennen kannanottoa korvattavuuteen on veneen uppoamisen syy selvitettävä ja että vene käydään tarkastamassa korjaamolla. Yhtiö myös totesi, että mikäli syy veneen uppoamiseen on veden pääsyn pilssipumpulle estänyt veneen päällä ollut irtonainen peite, ei kyseessä ole vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Asiakas kiisti pressun osuuden vahinkoon todeten huolehtineensa, ettei pressu peitä koko venettä eikä se ollut estänyt veden pääsyä pilssipumpulle.

Vakuutusyhtiön teettämästä, valtuutetun venetarkastajan 25.8.2020 tekemästä vahinkotarkastuksesta laaditussa tarkastusraportissa todettiin veneen peräpeilissä olevan useita vanhoja helojen jäämiä, joista osa todennäköisesti vuotaa. Veneen pohjan rakenne oli heikentynyt ja pehmentynyt niin, että styrox-tuki, jonka päällä vene lepäsi, painoi pohjan sisäänpäin. Kölin ja veneen pohjan kulmassa oli pitkiä halkeamia. Tyhjennyspumpun todettiin makaavan irrallaan kyljellään, ja pumpun akkuna oli vain pieni moottoripyörän akku. Veneen pressun kiinnitysnapeista puuttui suuri osa. Yhteenvetona raportissa todettiin, että todennäköinen syy veneen uppoamiseen oli ylhäältä päin tullut sadevesi ja pohjasta tai peräpeilistä sisään vuotanut vesi, jotka olivat yhdessä upottaneet veneen, kun irrallaan ja kyljellään oleva, liian pienellä akulla varustettu pumppu ei ollut kyennyt poistamaan vettä veneestä.

Korvauspäätöksessä 2.9.2020 vakuutusyhtiö totesi, että vakuutuksesta korvataan välittömät vahingot, jotka syntyvät veden tunkeutuessa äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti sisään rungosta, läpivienneistä ja niiden putkiliitoksista tai niihin johtavista letkuista. Yhtiö viittasi tarkastusraportissa vahingon syystä todettuun ja katsoi, ettei vene ollut ollut merikelpoisessa kunnossa eikä sitä ollut pidetty tyhjänä vedestä. Näillä perusteilla kyseessä ei ollut vakuutuksesta korvattava tapahtuma.

Valituksessaan yhtiölle asiakas totesi toimittavansa veneliikkeen tarkastusraportin sen saatuaan. Pilssipumpun osalta asiakas totesi pumpun olleen kiinnitetty paikalleen ennen vahinkoa, mutta se oli revitty irti veneen noston yhteydessä. Asiakas myös totesi veneen olevan rikki ja kaatopaikkatavaraa, koska vain sen välipohja oli tyhjennetty vedestä, ei venettä muutoin. Vesi ei poistunut niistä rei’istä, joista sen oli vahinkotarkastuksessa katsottu tulleen veneen sisälle. Vene ei myöskään ollut vuotanut asiakkaan kymmenen vuoden omistusaikana, ja sitä oli nyt vielä uudistettu ja vahvistettu. Edelleen myöhemmässä viestissään asiakas kysyi yhtiöltä, oliko se saanut veneliikkeen tarkastusraporttia. Asiakas oli sitä useaan kertaan liikkeestä pyytänyt, mutta ei ollut sitä itse vielä saanut.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas kiistää tarkastusraportin johtopäätökset veneen uppoamisen syystä. Vene ei ole vuotanut aiempinakaan vuosina rungossa olevista alkuperäisistä kiinnikkeistä, eikä runkoon ole maalausta lukuun ottamatta tehty muita muutoksia. Vene oli kunnostettu, ja kaikki oli uutta maalausta myöten, lukuun ottamatta ratin ja kojelaudan maalausta. Sadevesikään ei ole voinut olla uppoamisen syynä, koska vene oli suojattu asiallisesti uudella sadesuojalla niin, ettei vesi lammikoidu suojan päälle eikä mene veneeseen. Myös akkuja oli kaksi, joista keulassa oleva uusi akku oli tarkoitettu pumppua varten, ja tuo akku oli kytketty pilssipumppuun. Takaosassa oleva pienempi akku oli tarkoitettu valoille, laturille ja muille lisälaitteilla, eikä se liittynyt pumpun toimintaan.

Veneen noston yhteydessä johtoja, pressua ja naruja oli leikelty, jotta nosto pystyttiin suorittamaan. Noston jälkeen veneeseen jäi noin tuhat litraa vettä, jota asiakas yritti pumpata pois, mutta kumpikaan akuista ei siinä vaiheessa toiminut. Veneeseen kertyi runsaasti sadevettä ennen vahinkotarkastusta, ja koko vene oli vedessä sisäpuolelta ja välipohjasta. Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön virheellisen toiminnan seurauksena veneelle on aiheutunut lisävahinkoa, koska tarkastajan tulossa kesti kauan ja koska yhtiö ei ollut ohjeistanut asiakasta, miten toimia veneen kanssa, vaikka hän oli ollut yhteydessä yhtiöön useita kertoja.

Asiakas myös viittaa veneliikkeen sähköpostitse antamaan vastaukseen, jonka mukaan veneestä ei vastauksen antajan muistin mukaan löytynyt ulkoista syytä uppoamiselle. Veneen noston jälkeen sen moottori tyhjennettiin vedestä ja sylintereihin laitettiin öljyä. Asiakas edelleen ihmettelee, miksi venettä ei tyhjennetty, vaikka hän oli pyytänyt niin tekemään. Veneliikkeen lausuman hän katsoo vahvistavan, ettei veneessä ollut ulkoisia reikiä, joista vene olisi vuotanut. Asiakas myös kertoo hänen oman veneensä lisäksi myös sen vieressä olleen toisen veneen uponneen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastauksessaan vakuutusyhtiö katsoo veneen uponneen sisään tulleen sadeveden vuoksi. Tämän sekä pohjasta ja peräpeilistä vuotaneen veden toteaa vahingon syyksi myös paikalla käynyt tarkastaja. Kyljellään ollut pilssipumppu, jossa on ollut liian pieni akku, ei ole kyennyt poistamaan vettä veneestä. Yhtiö toteaa, ettei sateen seurauksena tapahtuva uppoaminen täytä vakuutusehtojen edellytystä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Yhtiö viittaa myös veneliikkeen lausuntoon, jonka mukaan ”…veneestä ei löytynyt muistaakseni ulkopuolista syytä, miksi oli uponnut…”.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko asiakas osoittanut veneensä uppoamisen täyttävän vakuutusehdoissa korvattavalle vakuutustapahtumalle asetettavat edellytykset.

Sovellettavat vakuutusehdot

Venevakuutusehtojen, voimassa 1.2.2020 alkaen, kohdan 5 (Merivahingot) mukaan [vakuutusyhtiö] korvaa välittömät vahingot, jotka syntyvät
- karilleajon, törmäyksen tai kaatumisen yhteydessä
- äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena mastoon ja takilaan
- veden tunkeutuessa äkillisesti ja ennalta arvaamatta sisään rungosta, läpivienneistä ja niiden putkiliitoksista tai niihin johtavista letkuista
- muun äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman seurauksena.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Korvausta saadakseen asiakkaan olisi tässä tapauksessa voitava osoittaa, että veneen uppoamisen on todennäköisesti aiheuttanut vakuutusehtojen kohdassa 5 mainittu tapahtuma; joko veden tunkeutuminen äkillisesti ja ennalta arvaamatta sisään rungosta, läpivienneistä ja niiden putkiliitoksista tai niihin johtavista letkuista, taikka muu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutusyhtiö on katsonut, tarkastusraportin havaintoihin vedoten, veneen uponneen sadeveden ja veneen pohjasta tai peräpeilin läpivienneistä vuotaneen veden vaikutuksesta, kun liian pienellä akulla varustettu pumppu ei ole kyennyt vettä poistamaan. Asiakas on yhtiön väitteet kiistänyt todeten pumpun olleen oikein asennettu, samoin veneen katteen. Vahinkoilmoituksessa hän on lisäksi todennut, ettei vahinkoa edeltäneen viikon aikana ollut satanut.

Osapuolten esittämän selvityksen osalta lautakunta toteaa ensinnäkin, että kumpikaan osapuoli ei ole esittänyt selvitystä vahinkoa edeltävän ajanjakson sademääristä tai muista sääolosuhteista. Asiakas ei myöskään ole esittänyt näyttöä mainitsemastaan toisen veneen uppoamisesta oman veneensä vieressä. Kirjelmöinnissä viitattua veneliikkeen tarkastusraporttia lautakunnalle toimitettuun aineistoon ei sisälly, mutta kylläkin veneliikkeen sähköpostitse joulukuussa 2021 asiasta antama lyhyt lausuma.

Lautakunta pitää sinänsä uskottavana asiakkaan kertomusta siitä, että vene on aiemmin toiminut ongelmitta ja että se on ennen kesää 2020 kunnostettu. Sama koskee sitä, että pilssipumpulle on ollut erillinen akku, jota vahinkotarkastuksessa ei ole huomioitu. Veneen noston yhteydessä otettujen valokuvien voi puolestaan katsoa ainakin osittain tukevan asiakkaan väitettä siitä, että vene on ollut asiakkaan kertomin tavoin asianmukaisesti sateelta suojattu, vaikka tarkkaa arvioita ei kyseisten kuvien perusteella olekaan mahdollista tehdä.

Lautakunta toteaa asiakkaan vahinkokäsittelyn yhteydessä ja muutoksenhakuvaiheen kirjelmöinnissä esiin tuomien seikkojen kyseenalaistavan vakuutusyhtiön uppoamisen syystä esittämiä väitteitä. Toisaalta myöskään asiakkaan selvitys ei sisällä näyttöä siitä, miksi vene on uponnut.  Osapuolten esittämää selvitystä kokonaisuutena arvioiden lautakunta toteaa, että uppoamisen tarkka syy jää asiassa epäselväksi. Lautakunta pitää mahdollisena, että uppoamisen on aiheuttanut jokin selvityksestä ilmenemätön äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, mutta samalla tavoin mahdollista on se, että uppoamisen on aiheuttanut jokin sellainen tapahtuma, joka ei vakuutuskorvaukseen oikeuta.

Huomioiden edellä näyttötaakasta sekä asiassa esitetystä näytöstä todettu Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakas ole osoittanut vakuutustapahtuman aiheutuneen vakuutuskorvaukseen oikeuttavasta syystä, ja lautakunta pitää siten vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa lisäksi yleisesti, että esineen omistajalla on lähtökohtaisesti vastuu suojata esine vahingon jälkeen siten, että lisävahingoilta vältytään. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole tässä sitoutunut noista toimenpiteistä asiakkaan puolesta huolehtimaan tai että se muillakaan perusteilla olisi vastuussa veneelle sen nostamisen jälkeen aiheutuneista lisävahingoista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho