Haku

FINE-044206

Tulosta

Asianumero: FINE-044206 (2022)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 05.05.2022

Miten vastuu asiakkaan kortin tiedoilla ja pankin mobiilisovelluksella vahvistaen tehdystä korttimaksusta jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Kortin oikeudeton käyttö. Maksajan suostumus maksutapahtumalle. Maksuvälineen haltijan törkeä huolimattomuus.

Tapahtumatiedot

Asiakas on myynyt verkossa sänkyä, kun hän on joutunut petoksen uhriksi ja hänen korttitiedoillaan ja puhelimessaan olleella pankin mobiilisovelluksella vahvistaen on tehty 4.8.2021 39.509,00 Ukrainan hryvnian (1.271,50 euron) korttimaksu ukrainalaisen maksunvälittäjä LiqPayn kautta.

Pankin mobiilisovelluksella on vahvistettu myös toinen maksu (78.998,00 UAH) LiqPayn kautta. Maksun veloitus asiakkaan tilitä ei kuitenkaan onnistunut, koska asiakkaan asettama päivittäinen verkko-ostoraja ylittyi.

Pankin mobiilisovelluksessa on ollut tapahtumien aikaan järjestelmävirhe, jonka vuoksi sovelluksessa em. maksujen valuutta näkyi maksujen yhteydessä euroina (”€”) eikä Ukrainan hryvnina (”UAH”).

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan 1.271,50 euroa.

Asiakas myi Tori.fi:ssa sänkyä ja häneen otti 4.8.2021 yhteyttä potentiaalinen ostaja, joka pyysi, että asiakas käyttäisi kuriiripalvelua, koska hän ei voinut itse noutaa. Kuriirihuijaukset eivät silloin vielä olleet tulleet julkisuuteen, eikä asiakas osannut yhtään asiaa epäillä.

Ostaja ilmoitti jo laittaneensa tilauksen vireille ja että kuriiriyrityksen asiakaspalvelu olisi ilmoittanut rahtitilauksen olevan vain 30 minuuttia voimassa. Asiakkaan tulisi vahvistaa nopeasti, että on rahat vastaanottanut, mutta itse tavara tultaisiin hakemaan 3 päivän kuluttua.

Tämä vahvistaminen siis tapahtuisi Tori-palvelun kautta, joten asiakas ei osannut epäillä mitään, rekisteröi luottokorttinsa sinne ja suostui tekemään vahvistuksen, joka tuli siis tehdä luottokortilla. Ensin asiakas saikin puhelimen näytölle, että on vastaanottamassa tämän palvelun kautta 100 euroa, joka siis oli pyyntihinta. Sitten joku meni pieleen, eikä asiakas pystynyt asiaa vahvistamaan. Ostaja hoputti toisessa päässä, että yritetään vaan uudelleen. Tuli uusi vahvistuslinkki, mutta siinä ei enää näkynyt tietoja, ainoastaan että asiakas voi vahvistaa sen edellisen 100 euron saapumisen. Kun asiakas oli vahvistanut, hän kävi vielä tarkistamassa, että summa on kortille saapunut. Kortilta olikin veloitettu 1.271,50 euroa.

Asiakas kertoi ostajalle jonkin menneen pieleen ja hän vastasi, että kuriiriyrityksen asiakaspalvelu on lähettänyt uuden korjaavan vahvistuslinkin. Sitä asiakas ei enää mennyt vahvistamaan, vaan kertoi ostajalle tekevänsä asiasta luottokorttireklamaation ja rikosilmoituksen, koska tässä kohtaa tajusi tulleensa huijatuksi.

Asiakas soitti paniikissa pankin asiakaspalveluun. Asiakasneuvoja rauhoitteli, ettei ole hätää, kun asiakas on käyttänyt luottokorttia. Asiakas pyysi heitä ottamaan kortilla näkyvän katevarauksen pois, mutta asiakkaalle vastattiin, ettei sitä voi tehdä, koska sitten ei enää voida jäljittää rikollisia. Asiakas ihmettelee, eikö maksu olisi pitänyt perua tai jäädyttää tilanteen selvittämiseksi ennen kuin rahat siirtyivät huijarille.

Asiakas teki asiasta rikosilmoituksen ja korttireklamaation. Pankki pyysi ensin protokollan mukaan asiakasta olemaan yhteydessä maksun välittäneeseen tahoon, joka siis asiakkaan käsityksen mukaan on MobilePayta vastaava palvelu ulkomailla. Tämän asiakas tekikin, mutta se ei auttanut asiaan.

Sitten asiakas sai pankilta viestin, jonka mukaan he tekevät hyvityksen kortille, mutta jos kortille palautuu rahat välittäjänä olevalta palveluntuottajalta, tulee pankki sitten poistamaan oman hyvityksensä. Mutta jos mitään ei kuulu, niin asia on asiakkaan kannalta loppuun käsitelty. Kortille ei tullut pankin lupaamaa hyvitystä. Asiakas oli jälleen yhteydessä ja sai vastaukseksi, että on tullut virheellinen viesti lähetettyä, ja että eivät he teekään mitään hyvitystä ja tilanne on edelleen auki.

Lopulta asiakas sai pankilta vastauksen, että he eivät hyvitä huijausta. Pankki vetosi siihen, että asiakas on itse vahvistanut pyynnön huijaussivustolla, vaikka se ulkonäöltään poikkeaa Torin omasta palvelusta ja asiakas oli vielä hyväksynyt maksun pankin mobiilisovelluksessa, jossa summa oli näkynyt olevan 39.509 euroa.

Asiakas oli vahvistamassa 100 euron vastaanottamista eikä asiakkaan näytöllä, pankin mobiilisovelluksessa eikä "toripalvelussa" ole näkynyt kuin yksi ainut summa ja se oli se ensimmäinen + 100 e. Vilpittömässä mielessä asiakas uskoi tuon toripalvelu-näkymänkin, koska ei hänellä ole niin paljon kokemusta, että olisi voinut erottaa tuon palvelun oikeasta. Asiakas myös uskoi ja luotti siihen, mitä pankki oli kortista sanonut. Asiakas on luottokortin ottanut juuri siitä syystä, että pankki mainostaa sitä turvalliseksi käyttää, koska jos käy jotain ikävää tai tulee huijatuksi, niin kortin käytössä on turva. Jos asiakas tekee netissä luottokortilla ostoksen ja tavara ei sitten tulekaan tai esimerkiksi epähuomiossa tilaa huijaussivulta, pankki lupaa tämän hyvittää. Tai näin pankki aina mainostaa ja houkuttelee ihmisiä tekemään ostoja kortilla ja puhuvat ostoturvasta. Asiakas tietää myös, että muiden pankkien luottokortit kyllä korvaavat myös itse vahingossa huijatuksi tulemiset.

Pankin vastine

Tapahtumien kulku

Asiakas oli myymässä Tori.fi-palvelussa sänkyä 100 eurolla. Huijariostaja aloitti keskustelut asiakkaan kanssa WhatsApp-sovelluksella vaikka Tori.fi suosittaa kaupankäyntiin liittyvän viestittelyn tapahtuvan palvelun sisäisen järjestelmän kautta:
”Kaupankäyntiin liittyvä viestittely on Torissa mahdollista vain Schibsted-tilin luoneiden ja sisäänkirjautuneiden käyttäjien kesken. Turvallisinta on hoitaa kaupantekoon liittyvät keskustelut aina Torin Viestit-palvelussa kirjautuneena Schibsted-tilillesi.”

Ostaja lähetti asiakkaalle WhatsApp-viestillä linkin huijaussivulle. Pankkien ja viranomaisten varoituksista huolimatta asiakas antoi korttinsa maksutiedot; kortin numeron, voimassaoloajan ja kortin kääntöpuolella olevan turvaluvun some-kanavassa vastaanottamastaan linkistä aukeavalle sivustolle.

Tämän jälkeen rikolliset lähettivät asiakkaan puhelimeen viestin, jossa pyysivät hyväksymään 100 euron vastaanottamisen. Hyväksyminen tapahtuisi kertakoodilla, joka viestin mukaan lähetetään puhelimeen erillisellä viestillä. Mitään koodia ei koskaan tullut ja tämän olisi pitänyt herättää asiakkaan epäilykset.

Samaan aikaan rikolliset tekivät asiakkaan huijaussivulla kertomilla kortin tiedoilla korttimaksun 39.509,00 UAH Ukrainalaisen maksunvälittäjä LiqPayn kautta.

Tästä asiakkaan kortilla tehdystä 39.509,00 UAH maksusta pankki lähetti Visa Secure edellyttämät maksun hyväksymisviestit. Asiakas kiistää saaneensa näitä viestejä, joten todennäköisesti huijaus toteutettiin niin, että viestit päätyivät rikollisille, jotka hyväksyivät ne. Korttimaksun toteutus vaatii kuitenkin maksupalvelulain mukaista maksajan vahvaa tunnistamista. Maksu ei välity, ellei asiakas itse omassa pankin mobiilisovelluksessaan hyväksy maksua.

Asiakkaan pankin mobiilisovellukseen saama vahvistusnäkymä on ollut pankin toimittaman esimerkkikuvan mukainen. Esimerkkikuvan mukaista kuvakaappausta asiakkaan saamasta pankin mobiilisovelluksen näkymästä ei voida jälkikäteen saada, mutta järjestelmälokeista pankki voi todentaa, mitä tietoja näytöllä on vahvistushetkellä esitetty. Korttimaksunsaajan kohdassa on lukenut LIQPAY*ROZETKA ja Summa-kohdassa 39 509,00 €.

Pankin mobiilisovelluksessa oli elokuussa järjestelmävirhe, jonka vuoksi valuutta näkyi tässä vaiheessa euroina "€” eikä Ukrainan hryvnia UAH. Pankki pahoittelee tätä virhettä.

Pankki katsoo kuitenkin, että viimeistään tässä asiakkaan olisi pitänyt ymmärtää, että kyseessä on huijaus, eikä hän olisi saanut hyväksyä maksua, koska häntä ei ollut erehdytetty vastaanottamaan 39.509,00 euron suuruista summaa vaan 100 euron suuruinen summa.

Huijauksen onnistumisesta rohkaistuneena rikolliset tekivät vielä toisen maksun 78.998,00 UAH LiqPayn maksunvälittäjän kautta. Tästä korttimaksusta pankki lähetti asiakkaan pankin mobiilisovellukseen edellä olevan esimerkin mukaisen vahvistuspyynnön tiedoilla LIQPAY*ROZETKA ja 78 998,00 €.

Asiakas hyväksyi pankin mobiilisovelluksessaan myös tämän summan maksuun, mutta maksun veloitus asiakkaan tilitä ei onnistunut, koska asiakkaan asettama päivittäinen verkko-ostoraja ylittyi.

Pankin vastaus

Pankki katsoo, että asiakas on toiminut törkeän huolimattomasti hyväksyessään maksupalvelulain mukaisesti tunnistautuneena 39.509,00 euron suuruisen maksun, eikä pankki näin ollen ole korvausvelvollinen.

Asiakas on kertonut, ettei hän ole missään vaiheessa nähnyt pankin mobiilisovelluksessaan 1.271,50 euron eikä myöskään 39.509,00 euron maksua. Maksuja ei kuitenkaan olisi mitenkään voitu hyväksyä pankin järjestelmissä, mikäli vahvaa tunnistamista ei olisi tehty onnistuneesti edellä kuvatulla tavalla. Rikosilmoituksessa asiakas myöntääkin vahvistaneensa pankin mobiilisovelluksessa maksun kahteen kertaan:
"Sen sijaan suoraan [pankin mobiilisovellukseen] tuli vahvistus pyyntö jonka ostaja käski käydä vahvistamassa. Ensimmäinen vahvistus tulevasta 100€ ei onnistunut ja kun vahvistin uudelleen huomasin tililtäni lähteneen katevaraukseen 1271,50€."
Samoin asiakkaan pankille lähettämässä viestissä hän kertoo kahdesta maksun vahvistuksesta:
”Maksu vahvistettiin [pankin mobiilisovelluksen] kautta. Ensin tuli epäonnistunut vahvistus ja uusi olikin tuo minkä menin vahvistamaan, eli vei rahaa tililtäni saamisen sijaan. Vahvistuksen jälkeen tuli heti uusi vahvistus, joka olisi ollut summaltaan vielä suurempi.”

Pankin korttiehtojen mukaan asiakkaan pitää ennen suostumuksen antamista tarkistaa korttitapahtumaan merkitty valuutta, maksun määrä ja korttitapahtuman oikeellisuus.

Pankki käsittelee asiakkaiden pankille esittämät reklamaatiot maksupalvelulain mukaisesti, eikä asiakas ole velvollinen selvittämään asiaa ensin kauppiaan /veloittajan kanssa. Huijaustapauksissa pankki on kuitenkin joskus saanut korttijärjestelmään kuuluvalla Charge back -menettelyllä osan varoista takaisin. Tämä Charge back -pyyntö edellyttää veloittajalle lähetettyä peruutusviestiä ja sen vuoksi pankki on pyytänyt tässä tapauksessa asiakasta ottamaan yhteyttä veloittajaan ja luvannut palauttaa varat, jos pankki saa ne perittyä takaisin veloittajalta.

Tältä osin pankin viestintä vaatii korjausta, jotta asiakkaalle ei jäisi käsitystä, että pankin ja kortinhaltijan välisen reklamaation käsittely edellyttäisi etukäteisselvittelyä maksun vastaanottajan kanssa.

Asiakas vetoaa luottokorttiin liittyvään turvaan, joka korvaa "jos käy jotain ikävää tai tulee huijatuksi". Tämä luottokorttiin liittyvä turva perustuu kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §. Kuluttajansuojalakiin perustuva turva tarkoittaa sitä, että luotonantajana pankki korvaa, jos kauppias tai muu palveluntarjoaja ei toimita kortinhaltijan pankin myöntämällä Visa-luottokortilla ostamaa tavaraa/palvelua tai kauppiaan suoritus on virheellinen.

Kyseessä olevassa maksussa rikolliset ovat ostaneet tuotteita ukrainalaisesta verkkokauppa Rozetkasta (https://rozetka.com.ua/) käyttäen asiakkaan kortin tietoja ja erehdyttäen asiakkaan hyväksymään korttimaksun vahvalla tunnistuksella pankin mobiilisovelluksella. Rozetka verkkokauppa käyttää LiqPay -maksunvälittäjää (https://wwvv.liqpay.ua/en) vastaanottaessaan korttimaksuja.

Pankki ei voi selvittää mitä tuotteita/palveluja korttimaksulla on hankittu, mutta asiassa ei ole väitetty, ettei kauppiaan suoritusta olisi tehty. Pankki katsoo, ettei pankki ole vastuussa kuluttajansuojalain mukaisen luotonantajavastuun perusteella.

Asiakas on pyytänyt myös selvitystä, miksi huijarin tekemän korttimaksun katevarausta ei peruutettu, vaikka se oli yhä pelkkä katevaraus. Katevaraus perustuu kansainvälisten korttijärjestelmien sääntöihin. Korttimaksun yhteydessä maksun vastaanottava kauppias tekee korttiin liitetylle tilille katevarauksen, jonka tehtävänä on varmentaa tilin saldo ja varata tililtä ostoksen suorittamiseen riittävä määrä rahaa. Katevaraus kirjataan asiakkaan tilille reaaliaikaisesti ostopäivänä ja kauppias luovuttaa maksajalle ostoksen tai muun kortilla maksetun palvelun saatuaan tilipankilta vahvistuksen katevarauksesta.

Pankin katevarauksesta antama vahvistus on sitova lupaus siitä, että varsinaisen veloitustapahtuman saapuessa (yleensä 1-2 päivän kuluessa ostotapahtuman suorittamisesta) korttimaksu veloitetaan asiakkaan tililtä.

Katevaraus on korttijärjestelmään kuuluva peruuttamaton toimi. Asiakkaalla ei ole korttiehtojen mukaan oikeutta, eikä tilipankilla korttijärjestelmän sääntöjen mukaan mahdollisuutta peruuttaa korttimaksua enää sen jälkeen, kun asiakas on hyväksynyt korttimaksun ja kauppiaalle on annettu vahvistus katevarauksesta.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

  • Sähköinen tutkintailmoitus 4.8.2021
  • Kuvakaappaukset asiakkaan ja ostajana esiintyneen välinen Whatsapp-keskustelusta
  • Kuvakaappaus palvelusta, jossa pyydetään puhelinnumeroon lähetetyssä tekstiviestissä ollutta kertakoodia tapahtuman vahvistamiseksi (Varojen vastaanottaminen 100.0€)
  • Asiakkaan ja LiqPayn välinen sähköpostikeskustelu
  • Pankin korttiehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ensin ratkaistava, voidaanko asiakkaan katsoa antaneen maksupalvelulain 38 §:ssä tarkoitetun suostumuksensa ko. korttitapahtumalle vai onko korttitapahtumaa pidettävä oikeudettomana. Mikäli tapauksessa katsotaan olevan kyse maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko asiakkaan katsoa luovuttaneen maksuvälineensä sen käyttöön oikeudettomalle maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt lain 53 § 1 momentin ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, sekä minkä asteista asiakkaan mahdollinen huolimattomuus on.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 38 §:n (Maksajan suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen) 1 momentin mukaan

Maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla.

Maksupalvelulain 53 §:n (Maksuvälineestä huolehtiminen) 1 momentin mukaan

Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.

Lain 54 §:n (Katoamisilmoitus) 1 momentin mukaan

Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelulain 62 §:n (Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä) mukaan

Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1)luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2)huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3)laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1)siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2)jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
3)jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
4)jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Maksupalvelulain 63 §:n (Palveluntarjoajan vastuu oikeudettomasta maksutapahtumasta) 1 momentin mukaan

Jos maksutapahtuma on toteutettu oikeudettomasti eikä 62 §:stä muuta johdu, palveluntarjoajan, jonka asiakkaan varoja on käytetty maksutapahtuman toteuttamiseen, on välittömästi ja viimeistään seuraavana työpäivänä siitä, kun se havaitsi maksutapahtuman tai sille ilmoitettiin maksutapahtumasta, palautettava maksutapahtuman rahamäärä asiakkaalleen tai palautettava tämän maksutili siihen tilaan, jossa se olisi ollut ilman veloitusta.

Lain 72 §:n (Todistustaakka.) 1 ja 3 momentin mukaan

Jos maksupalvelun käyttäjä kiistää antaneensa suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, hänen palveluntarjoajansa on osoitettava, että suostumus on annettu sovitulla tavalla. Jos maksupalvelun käyttäjä väittää, että maksutapahtumaa ei ole toteutettu asianmukaisesti, palveluntarjoajan on osoitettava, että maksutapahtuma on kirjattu ja merkitty tileille oikein ja ettei maksutapahtuman käsittelyyn ole vaikuttanut tekninen vika tai muu häiriö.
 […]
Se seikka, että palveluntarjoaja voi näyttää, että suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen on annettu maksuvälineellä, ei välttämättä yksin riitä osoittamaan, että maksuvälineen haltija on antanut suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, toiminut petollisesti taikka laiminlyönyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti 53 ja 54 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehtojen Määritelmät -kohdan mukaan

Katevaraus on korttitapahtumille tehtävä varaus tulevaa veloitusta tai hyvitystä varten. Katevaraus tehdään korttiin liitetyllä tilillä tai luottotilillä käytettävissä olevasta summasta. Tehty katevaraus pienentää tai kasvattaa tilillä käytettävissä olevaa summaa. Katevaraus poistuu, kun sitä vastaava summa veloitetaan tililtä tai hyvitetään sille, tai viimeistään seitsemän (7) päivän kuluessa varauksen päivämäärästä.

Korttiehtojen Ostosten ja palveluiden maksaminen verkossa ja maksusovelluksissa -kohdan mukaan

Visa-kortinhaltijana voit maksaa kortilla ostamiasi tuotteita tai palveluita verkossa. Maksamiseen tarvitset kortin numeron ja voimassaoloajan sekä pyydettäessä kortin kääntöpuolella olevan kolminumeroisen turvaluvun. Joidenkin maksujen yhteydessä pyydämme sinua tunnistautumaan vahvasti Visa Secure -tunnistuspalvelussa, johon tarvitset verkkopankkitunnuksiasi tai [pankin mobiilisovelluksen] tunnistamisen.

Korttiehtojen Korttitapahtumien hyväksyminen -kohdan mukaan

Suostumus korttitapahtumaan ja korttitapahtuman peruuttaminen
Kortinhaltijana annat suostumuksesi korttitapahtumaan jollakin seuraavista kauppiaan määrittelemistä tavoista:
· näppäilemällä kortin salaisen tunnusluvun
· allekirjoittamalla omakätisesti
· käyttämällä korttia sellaisessa laitteessa, joka ei vaadi tunnuslukua
· käyttämällä kortin lähimaksuominaisuutta
· antamalla kortin tiedot verkossa tai posti- ja puhelinmyynnissä
· käyttämällä muutoin korttiasi veloitusperusteen synnyttävällä tavalla
Sinun pitää ennen suostumuksen antamista tarkistaa korttitapahtumaan merkitty valuutta, maksun määrä ja korttitapahtuman oikeellisuus.
Et voi enää peruuttaa korttitapahtumaa sen jälkeen, kun olet antanut edellä mainitulla tavalla suostumuksesi tapahtumaan.

Olemme oikeutettuja veloittamaan tililtäsi korttitapahtumat, joihin olet kortinhaltijana antanut suostumuksesi edellä kuvatulla tavalla.

Korttiehtojen Korttimaksun katevaraus ja maksun toteuttaminen -kohdan mukaan

Korttitapahtumat veloitetaan korttiin liitettyjen ominaisuuksien mukaisesti joko pankkitililtä (debit-ominaisuus) tai korttiin liitetyltä luottotililtä (credit-ominaisuus). Kortilla tehdystä tapahtumasta voidaan tehdä katevaraus korttiin liitetylle tilille.
Visa Credit -ominaisuutta saa käyttää myöntämämme luottorajan mukaisesti. Visa Credit -ominaisuudella varustettuihin kortteihin liittyvään luottoon sovelletaan Visa Credit -luottotilin ehtoja.
Veloitamme korttitapahtuman korttiisi liitetyltä tililtä viimeistään seuraavana pankkipäivänä sen jälkeen, kun kauppias on toimittanut meille tiedot korttimaksusta.
Meillä on oikeus veloittaa korttitapahtumat tililtä saatavan yleisen vanhentumisajan puitteissa.

Korttiehtojen Kortin ja tunnusluvun säilyttäminen -kohdan mukaan

Kortti ja kortin tiedot sekä kortin tunnusluku ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa toisen käyttöön. […]

Korttiehtojen Kortin katoamisilmoitus -kohdan mukaan

Ilmoita meille viipymättä, jos korttisi tai laite ja siihen tallentamasi kortin tiedot katoavat, joutuvat sivullisen haltuun, niitä käytetään oikeudettomasti tai tunnuslukusi joutuu sivullisen tietoon.

Asian arviointi

Luotoantajan ja myyjän yhteisvastuu

Selvyyden vuoksi ja koska asiakas on tapauksessa vedonnut myös pankin vastuuseen nimenomaan luottokortin myöntäjänä, Pankkilautakunta toteaa seuraavaa.  Kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §:ssä säädetään luotonantajan ja myyjän yhteisvastuusta, joka koskee myös yleisluottokortteja kuten Visaa. Lainkohdan mukaan kuluttajalla, jolla on oikeus pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen. Tässä tapauksessa kyseessä oleva korttimaksu on tehty maksunvälittäjäpalvelun kautta maksunsaajana olevalle verkkokaupalle, jonka kanssa asiakkaalla ei ole ollut sopimusta, eikä kyse ole tilanteesta, jossa asiakas olisi käyttänyt korttiluottoaan kaupan tai palvelun rahoittamiseen. Näin ollen myöskään pankilla ei ole tässä tapauksessa kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §:n mukaiseen yhteisvastuuseen perustuvaa vastuuta ja tapausta on arvioitava maksupalvelulain perusteella.

Maksajan suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen

Pankkilautakunta katsoo tapauksessa selvitetyksi ja riidattomaksi, että sivullinen on asiakasta harhaan johtamalla ja rikollisin aikein saanut asiakkaalta ko. riidanalaisten korttimaksujen edellyttämät korttitiedot ja on niitä hyväksi käyttäen tehnyt verkossa kaksi korttimaksua, joiden toteuttaminen on edellyttänyt kunkin maksun kohdalla asiakkaan puhelimessa olevalla pankin mobiilisovelluksella tehtyä vahvistusta. Jälkimmäinen maksuista on sen vahvistamisesta huolimatta epäonnistunut asiakkaan asettaman päivittäisen verkko-ostorajan ylittymisen vuoksi.

Pankki on esittänyt asiassa teknisen selvityksen tapahtumista ja siitä, miten ko. onnistunut korttimaksu on vahvistettu asiakkaan puhelimessa olevalla pankin mobiilisovelluksella ja mitä mobiilisovelluksessa on näkynyt ennen vahvistuksen antamista. Saadun selvityksen mukaan mobiilisovelluksessa on ennen maksunvahvistamista näytetty seuraavat tiedot:

”Vahvista maksu
LIQPAY*ROZETKA
39 509,00 €

Anna [pankin mobiilisovelluksen] tunnusluku tai valitse Face ID näppäimistöstä. Tarkistathan saajan tiedot info-painikkeesta.”

Pankkilautakunnalla ei ole syytä epäillä pankin esittämän pankin lokitietoihin perustuvan selvityksen paikkansa pitävyyttä. Näin ollen lautakunta katsoo, että asiakkaan on asian kiistämisestään huolimatta tullut nähdä mobiilisovelluksessaan kyseessä olevan maksun tiedot vaikkakin pankin mobiilisovelluksessa olleen järjestelmävirheen vuoksi virheellisellä valuutalla.

Asiakkaalta tosiasiassa veloitetun 1.271,50 euron korttimaksun euromäärän oltua asiakkaan mobiilisovelluksessa näkyneen maksun euromäärää pienempi, Pankkilautakunta katsoo, ettei pankin järjestelmävirheen seurauksena asiakkaan mobiilisovelluksessa näkyneellä maksua koskevalla virheellisellä tiedolla ole merkitystä asiakkaan vastuun kannalta. Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on sitovasti antanut pankille maksupalvelulain 38 §:ssä tarkoitetun suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen ja korttiehtojen mukaisen suostumuksensa pankille maksutapahtuman veloittamiselle korttiinsa liitetyltä tililtä. Vaikka asiakas on antanut em. vahvistuksen tultuaan rikollisten harhaan johtamaksi ja mahdollisesti epähuomiossa, tällä ei ole merkitystä asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei kyseessä oleva korttimaksu ole maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla oikeudeton ja ettei käsillä siten ole perusteita pankin vastuulle korttimaksusta asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää                                     

Sihteeri Hidén

Jäsenet:

Ahlroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen

Tulosta