Haku

FINE-044091

Tulosta

Asianumero: FINE-044091 (2022)

Vakuutuslaji: Maatilavakuutus

Ratkaisu annettu: 30.05.2022

Luonnonilmiövakuutus. Myrskyvahinko. Konevaraston kattoristikoiden vauriot. Oliko vakuutuksenottaja näyttänyt korvattavan vakuutustapahtuman sattumisen?

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan varastorakennuksen 14 kattoristikossa oli havaittu vaurioita 6.11.2018. Tehdasvalmisteisten kattoristikoiden vinotukia oli notkahtanut niiden yläpäiden irrottua liimauksistaan ja naulauksistaan. Puurunkoinen ja lautaverhottu rakennus oli rakennettu vuonna 1987 vanhan navetan perustuksille. Vahinkotarkastuksessa 13.11.2018 vahingon todennäköisimmäksi syyksi arvioitiin talvisia lumikuormia ja kovaa tuulta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa päätöksellä 28.11.2018. Sen mielestä kyseessä ei ollut luonnonilmiövakuutuksesta korvattava vahinko.  Rakennus tuli suunnitella ja rakentaa niin, että se kesti ennakoitavissa olevan kuormituksen rakennuksen käyttötarkoitus huomioiden. Rakenteilla tuli olla riittävä lujuus ja vakaus. Vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, joka aiheutui suunnittelu-, valmistus-, perustamis- tai rakennusvirheestä. Mikäli rakennus tai rakenne oli vaurioitunut lumi- tai tuulikuormasta, kyse oli rajoitusehdon tarkoittamasta virheestä.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut varastorakennuksen vahingon korvaamista vakuutuksesta. Perusteluinaan vakuutuksenottaja on lausunut, että kattorakenteet olivat olleet rakennusluvan mukaiset, ammattimaisen toimijan suunnittelemat ja toimittamat ja ne oli mitoitettu voimassa olleiden ohjeiden mukaiselle 1,8 KN/m2 lumikuormalle. Vakuutusyhtiö ei ollut yksilöinyt ja osoittanut rakennusvirhettä.

Lumikuorma ei voinut olla vaurioiden syynä, sillä lumi ei pysynyt liukkaalla peltikatolla. Seikka oli nähtävissä lumisina talvina 2010 ja 2012 otetuista valokuvista, joissa katolla ei ollut juurikaan lunta, vaikka sitä oli paljon maassa. Vakuutuksenottaja on vedonnut rakennusinsinööri T.M:n 25.11.2021 päivättyyn lausuntoon, jossa vahingon syynä pidettiin voimakkaan tuulen aiheuttamaa liimaliitosten irtoamista. Vakuutuksenottajan käsityksen mukaan vauriot olivat syntyneet 27.12.2011 Tapani-myrskyn seurauksena. Myrsky oli osunut voimakkaasti rakennuksen sijaintipaikkakunnalle. Kiinteistö oli ollut tuolloin ilman sähköä noin kaksi viikkoa. Alueella oli ollut kymmeniä muitakin sähkökatkoja, mikä kertoi myrskytuulen voimasta.

Vauriot oli havaittu vasta vuonna 2018, kun peltikatteeseen oli muodostunut rako ruodelaudan irrottua rakenteen elämisen vuoksi kattotuolista. Varsinainen vahinko oli äkillisesti ja yllättäen tapahtunut kattotuolien liimausten pettäminen, kun ne eivät olleet kestäneet poikkeuksellista myrskytuulta.

Vakuutuksenottaja on vedonnut lisäkirjelmissä 24.1.2022 ja 7.3.2022 siihen, että vakuutusyhtiö oli maksanut päätöksellä 30.7.2012 samasta vakuutuksesta korvausta myrskyn aiheuttaman sähkökatkon seurauksena aiheutuneesta toisesta vahingosta. Paikkakunnalla sattuneet laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkot osoittivat myrskyn osuneen kiinteistölle. Vakuutuksenottaja on vedonnut myös paikkakunnalla toimivan vapaapalokunnan varapäällikön todistukseen, jonka mukaan 26.12. – 30.12.2011 palokunnalla oli ollut 36 myrskystä ja tuulesta johtunutta tehtävää. Tehdastekoisten kattoristikoiden liimaukset eivät pettäneet normaalien sääilmiöiden seurauksena, vaan siihen vaadittiin voimakasta myrskytuulta. Vakuutusyhtiö ei ollut edes yrittänyt näyttää, että kattorakenne olisi suunniteltu tai rakennettu väärin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt vakuutuksenottajan vaatimuksen. Rakennusinsinööri T.M:n 25.11.2021 päivätyn lausunnon mukaan kyseisessä kattoristikkotyypissä ristikkosauvat kiinnitettiin toisiinsa liimaamalla. Käytettyä liimatyyppiä ei tiedetty. Liimaristikoiden mitoitusperuste oli, että liimaliitos oli yhtä kestävä kuin liimattava puu. Liitoksen oli siis pystyttävä välittämään vaikuttavat voimat murtumatta. Ristikot oli suunniteltu RIL 142-1983 rakenteiden kuormitusohjeet -julkaisun mukaisille kuormille, jolloin lumikuormat käsiteltiin pitkäaikaisina kuormina. Havaitut vauriot näyttivät tulleen voimakkaan tuulen aiheuttamista liimaliitosten irtoamisista. Vesikaton muodonmuutokset olivat liittyneet ristikkosauvojen liitosten isoihin siirtymiin.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattiin myrskyn rakennukselle aiheuttama rikkoutumisvahinko. Korvausta hakevalla oli näyttötaakka vaatimuksensa perusteista. Konevaraston kattotuolien ei ollut näytetty vaurioituneen myrskystä, vaan kyse oli vain vakuutuksenottajan olettamasta. Kattoristikoiden kuormitusohjeiden mukainen suunnittelu tai paikkakunnan sähkökatkot Tapani-myrskyn aikaan eivät osoittaneet vahingon syyksi myrskyä. Myrsky aiheutti yleensä vahinkoa myös puustolle, mutta vakuutusyhtiön tietojen mukaan puustoa ei ollut kaatunut eikä muitakaan myrskyolosuhteita ilmentäneitä vaurioita ollut todettu.

Rakennukset tuli rakentaa niin, että ne kestivät tavanomaisia sääolosuhteita, joita puuskittainen voimakaskin tuuli ja lumikuorma olivat. Sitä, että rakennus ei niitä kestänyt, ei voitu pitää korvattavana vahinkotapahtumana. Vakuutusyhtiön mielestä katon vaurioitumisen syy ja ajankohta olivat jääneet epäselviksi, mutta myrskyvahingosta ei ollut kyse. Koska vahingon syyksi ei ollut osoitettu myrskyä ja vahingon todennäköisimpänä syynä oli pidettävä kattorakenteiden pettäneitä liimauksia, kielteinen korvauspäätös oli vakuutusehtojen mukainen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottajan varastorakennuksen kattorakenteiden vaurioitumisen osoitettu aiheutuneen luonnonilmiövakuutuksen vakuutusehtojen mukaisesta myrskyvahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kyseessä olevaan luonnonilmiövakuutukseen sovellettavien 1.1.2013 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 12.1.1, Myrsky, mukaan vakuutuksesta korvataan myrskyn, myrskyn kaataman puun tai myrskyn irrottaman muun esineen aiheuttama rikkoutumisvahinko rakennukselle. Rakennuksessa oleva irtaimisto korvataan, jos tämä vahingoittuu samanaikaisesti rakennuksen kanssa. Muulle ulkona olevalle vakuutetulle irtaimistolle korvataan myrskyn kaataman puun tai myrskyn irrottaman muun esineen aiheuttama vahinko.

Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 12.2.6, Suunnittelu- ja valmistusvirhe, mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu- tai valmistusvirheestä. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 12.2.7, Rakennus- ja asennusvirhe, mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut perustamis- tai rakennusvirheestä. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin tällaisen vahingon seurauksena muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Asian arviointi

Korvauksen hakija on velvollinen näyttämään vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattuneen. Mikäli vakuutuksenantaja sen jälkeen haluaa vapautua korvausvastuustaan, on vakuutuksenantajan puolestaan näytettävä, että kyse on ollut vakuutussopimuksen ulkopuolelle rajoitetusta vahingosta.

Lautakunnalle toimitetun vahinkotarkastuksesta 13.11.2018 laaditun raportin mukaan vakuutuksenottajan varastorakennuksen kattorakenteen vaurioitumisen syyksi oli arvioitu talviaikaisia lumikuormia ja rakennusta rasittaneita kovia tuulia. Myös rakennusinsinööri T.M:n 25.11.2021 päivätyn lausunnon mukaan kattoristikoiden vauriot näyttivät tulleen voimakkaan tuulen aiheuttamasta liimaliitosten irtoamisesta. Asiakirjaselvityksen perusteella kattoristikoiden vaurioitumisen ajankohta samoin kuin se, ovatko kaikki vauriot syntyneet samanaikaisesti, on kuitenkin jäänyt epäselväksi.

Asiakirjojen mukaan vakuutuksenottaja oli havainnut varastorakennuksen kattorakenteiden vauriot 6.11.2018. Vakuutuksenottaja on lautakunnalle toimittamassaan kirjelmässä kertonut, että kattoristikoiden liimausten oli huomattu pettäneen, kun kattorakenteen elämisen vuoksi peltikatteeseen oli syntynyt rako ruodelaudan irrottua kattotuolista. Vakuutuksenottaja on pitänyt vaurioiden aiheuttajana joulukuussa 2011 ollutta Tapani-myrskyä vedoten selvityksiinsä vakuutusyhtiön korvaamasta silloisen sähkönjakelun katkeamisen aiheuttamasta vahingosta sekä alueella toimineen palokunnan todistukseen hälytystehtävistä myrskyn aikana.

Lautakunta katsoo, etteivät viimeksi mainitut selvitykset kuitenkaan osoita, että kattoristikot olisivat vaurioituneet joulukuussa 2011. Asiakirjoista ei ilmene, että vakuutuksenottajan kiinteistöllä olisi tuolloin havaittu sähkön saannin katkeamista lukuun ottamatta mitään myrskyn aiheuttamia vahinkoja. Ottaen huomioon, että varastorakennuksen kattoristikoiden vaurioitumiselle voi olla muitakin syitä kuin myrskytuuli, ja kun nyt käsiteltävät vauriot oli havaittu vasta lähes seitsemän vuotta vakuutuksenottajan mainitseman myrskyn jälkeen, lautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että kattoristikoiden vauriot olisivat aiheutuneet myrskystä.

Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen korvaamaan vakuutuksenottajan varastorakennuksen kattoristikoiden vaurioitumisesta aiheutunutta vahinkoa.                          

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä lopputulokseltaan asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos                                               
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sarpakunnas
Sjögren
Vierula

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia