Tapahtumatiedot
K Oy oli tehnyt X Oyj:n toimeksiannosta A:lle ja B:lle toimitetun omakotitalon rakennesuunnittelun. A ja B olivat reklamoineet X Oyj:lle 18.4.2019 päivätyllä kirjeellä muun muassa kattopeltien asennusta aloitettaessa havaitusta vesikaton umpilaudoituksen homehtumisesta ja heikosta räystäsrakenteesta. X Oyj vaati 25.8.2020 K Oy:ltä 65 625,69 euron korvausta suunnitteluvirheiden aiheuttamista korjauskustannuksista. X Oyj:n selvityksen mukaan K Oy:n suunnitelmien mukaiset tuuletusrakoon asennetut vinojäykistelaudat olivat tukkineet tuuletusraon, räystäiden nurkkien kannatus oli ollut riittämätön ja kattoikkunoiden eristys oli osin suunniteltu virheellisesti ja osin se puuttui kokonaan.
K Oy haki vaatimuksen johdosta 26.11.2020 korvausta konsulttivastuuvakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö hylkäsi K Oy:n hakemuksen päätöksellään 11.2.2021 vedoten vakuutussopimuslain 73 §:ään, vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohtaan 10.2.1 ja Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön. Korvausta ei ollut haettu edellytetyssä vuoden määräajassa siitä, kun K Oy oli saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.
Vakuutusyhtiö vetosi selvityksiin, joiden mukaan K Oy oli muuttanut vesikaton alusrakennetta 22.5.2019. Se oli saanut korjauspyynnön räystäistä 14.5.2019 ja lähettänyt korjatut suunnitelmat 22.5.2019. Kattoikkunoiden virheestä K Oy oli saanut tiedon 19.6.2019. Vakuutusyhtiön mielestä K Oy:n oli X Oyj:n reklamaatioiden ja virheellisten suunnitelmien korjaamisen myötä täytynyt ymmärtää, että jo toteutettujen rakenteiden purkaminen ja uudelleen rakentaminen aiheutti ylimääräisiä kustannuksia. K Oy:n oli tullut pitää vähintään mahdollisena, että X Oyj esittäisi aikanaan kustannuksista korvausvaatimuksen. Siten määräaika korvauksen hakemiselle oli alkanut viimeistään 19.6.2019, jolloin K Oy oli saanut olennaiset tiedot kaikista X Oyj:n korvausvaatimuksen perusteena olleista vahingoista ja vahingonkorvausvastuunsa perusteista. Päätöksessään 8.9.2021 vakuutusyhtiö huomautti, että K Oy:n oli tullut jo suunnitelmia korjatessaan ymmärtää, että katon aluslaudoitus vaihdettaisiin.
Asiakkaan valitus
K Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut vahingon korvaamista konsulttivastuuvakuutuksesta sen ja X Oyj:n välisen suunnittelusopimuksen mukaiseen vastuun 16 800 euron enimmäismäärään saakka.
K Oy on lausunut tehneensä vastuuvahinkoilmoituksen 26.11.2020 saatuaan X Oyj:ltä 13.11.2020 reklamaation väitetyistä suunnitteluvirheistä. Vakuutusyhtiö oli perustanut kantansa K Oy:n tilaajan pyynnöstä 22.5.2019 tekemään kattorakenteen suunnitelmamuutokseen. Samassa yhteydessä oli muutettu myös räystäiden kannatusta, johon vakuutusyhtiö oli ilmeisesti myös vedonnut. K Oy on kiistänyt saaneensa 19.6.2019 virheilmoitusta kattoikkunoista.
K Oy:n mukaan sen työntekijän ja tilaajan välillä oli käyty toukokuussa 2019 kirjeenvaihtoa normaaleista rakennusprojektin aikana tehdyistä suunnitelmamuutoksista. Tuolloin ei ollut edes väitetty, että K Oy olisi tehnyt suunnitteluvirheitä ja aiheuttanut vahinkoa X Oyj:lle. Jälkeenpäin oli selvinnyt, että loppuasiakas oli reklamoinut jo keväällä 2019 X Oyj:lle työn laadusta. Sillä ei ollut K Oy:n korvausvastuun kannalta merkitystä, koska suunnitteluvirheistä ei ollut K Oy:lle reklamoitu.
X Oyj oli ilmoittanut K Oy:lle 25.8.2020 suunnitteluvirheistä aiheutuneista 65 625,69 euron kustannuksista. Kirjallisen reklamaation X Oyj oli lähettänyt 13.11.2020. Reklamaation mukaan virhe oli koskenut vaakajäykistelautoja, jotka olivat tukkineet vesikaton ja aluskatteen välisen tuuletustilan, räystäsrakenteita ja kattoikkunan eristeitä. Korjauskustannukset olivat aiheutuneet aluslaudoituksen uusimisesta ja räystäselementtien korjaamisesta. Käytännössä kustannukset olivat aiheutuneet kokonaan tuuletustilan puutteesta, koska räystäsrakenteet olisi jouduttu joka tapauksessa uusimaan aluslaudoituksen uusimisen yhteydessä. Kattoikkunan osalta ei ollut vaadittu korvausta, joten sitä koskevilla seikoilla ei ollut asiassa merkitystä.
X Oyj:n kohteen suunnittelusta vastannut edustaja oli vahvistanut 29.10.2021 lähettämällään sähköpostilla, että korvausvaatimuksen perusteista oli ilmoitettu K Oy:lle ensimmäisen kerran vasta 12.12.2019. Tämä osoitti vakuutusyhtiön käsityksen reklamaatioajankohdasta virheelliseksi. Vakuutuslautakunta on todennut ratkaisussa FINE-012096, että tieto vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta edellytti vastuuvakuutuksessa sitä, että vakuutettu tai muu vakuutuskorvauksen hakija oli saanut olennaiset tiedot vahinkoseuraamuksesta ja vahingonkorvausvastuun perusteista. Tämä saattoi tapahtua esimerkiksi siten, että hänelle esitettiin riittävän yksilöity selvitys siitä, millainen vahinko oli kyseessä ja millainen korvausvastuu siitä hänelle oli mahdollisesti aiheutumassa.
K Oy on lausunut lisäkirjelmässään 25.1.2022, että vastoin vakuutusyhtiön väittämää K Oy tai sen edustaja V.V. eivät olleet ilmoittaneet, että vahingosta olisi reklamoitu jo 23.5.2019. Kyse oli ilmeisesti väärinkäsityksestä. V.V. oli lähettänyt vakuutusyhtiölle 26.1.2021 asiakkaiden X Oyj:lle lähettämän 18.4.2019 päivätyn reklamaatiokirjelmän. K Oy:n tietoon asia oli tullut vasta 12.12.2019 X Oyj:n toimitettua sille kyseisen omien asiakkaidensa reklamaation. Mainitun reklamaation ajankohdalla ei ollut tässä asiassa merkitystä, vaan ratkaisevaa oli se, milloin X Oyj oli reklamoinut suunnitteluvirheestä K Oy:lle. Se oli tapahtunut vasta 12.12.2019 ilmeisesti sen vuoksi, että vasta tuolloin oli selvinnyt, että kyse olikin ollut suunnittelu- eikä rakennusvirheestä. K Oy:n mielestä oli selvää, ettei sen tarvinnut ennakoida korvausvaatimusta ennen kuin X Oyj:lle itselleen oli syntynyt käsitys mahdollisuudesta korvausvaatimuksen esittämiseen.
Väite siitä, että korjaussuunnitelma olisi tilattu suunnitteluvirheen vuoksi jo toukokuussa 2019, ei pitänyt paikkaansa. Kirjeenvaihdosta ilmeni, että katemateriaali oli haluttu muuttaa toukokuussa 2019 peltikatteesta kuparikatoksi. Siksi myös aiempi umpilaudoitus oli muutettu ponttilaudoitukseksi, jonka päälle tuli huopa. Muutoksen vuoksi K Oy:ltä oli tilattu uudet rakennepiirustukset.
Rakennusprojekteissa oli yleistä, että tilaaja halusi teettää muutoksia jopa silloin, kun alkuperäisten suunnitelmien mukainen työ oli ehditty tehdä. Vakuutusyhtiön mainitseman viestiketjun otsikko viittasi ilmeisesti tähän. Se saattoi tarkoittaa myös X Oyj:n suorituksessa olleen virheen korjaamista. Oli kaukaa haettua, että K Oy:n olisi pitänyt otsikon perusteella mieltää kyseen olleen sen tekemän virheen korjaamisesta. Tämä seikka yksin ei tarkoittanut tiedon saamista vakuutustapahtumasta ja siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.
K Oy tai sen työntekijät eivät olleet tienneet rakenteen tuuletusongelmista, kun tilatut muutossuunnitelmat oli tehty toukokuussa 2019. He eivät olleet vierailleet työmaalla, vaan K Oy oli ollut vain X Oyj:ltä saadun tiedon varassa. Sen perusteella korvausvaadetta ei ollut ollut aihetta edes epäillä. X Oyj oli ilmoittanut reklamoineensa asiasta K Oy:lle ensimmäisen kerran 12.12.2019, joten K Oy:n mielestä ratkaisu tuli perustaa tähän seikkaan. Itse vahinkoseuraamus oli selvinnyt sille vasta 13.11.2020 lähetetystä reklamaatiosta.
K Oy on lausunut lisäkirjelmässään 8.2.2022 edustajansa V.V:n ilmoittaneen vakuutusyhtiön tiedusteluun vastatessaan erehdyksessä reklamaatiopäiväksi sähköpostikirjeenvaihdon vanhimman päivämäärän. Kyseisessä viestiketjussa oli ollut kyse reklamaatiosta vasta 12.12.2019, minkä X Oyj oli vahvistanut.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on toistanut päätöksissään laumansa seikat. K Oy:n ratkaisupyynnön perusteella korjauskustannukset olivat käytännössä kokonaisuudessaan aiheutuneet tuuletustilan puutteesta, joten asiassa ei ollut tarvetta lausua muista virheistä. Yhtiö on vedonnut Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön muun muassa ratkaisusuosituksissa FINE-012096 ja FINE-017066. Ratkaisusuosituksessa FINE-037907 lautakunta on lausunut, että vahinkoilmoituksen tekemiselle varatun määräajan oli katsottava alkavan siitä hetkestä, jolloin korvauksen hakijalla oli vahingon laadusta ja vahingonkorvausvastuunsa perusteista käytettävissään olevien tietojen perusteella syytä olettaa voivansa joutua asiassa korvausvelvolliseksi.
Vakuutusyhtiö oli 21.1.2021 tiedustellut K Oy:ltä, milloin vesikaton ja aluskatteen välistä tuuletustilaa koskenut puute oli todettu ja milloin virheestä oli ensimmäisen kerran reklamoitu K Oy:tä. K Oy:n edustaja V.V. oli ilmoittanut 26.1.2021, että virhe oli todettu ja siitä oli reklamoitu 23.5.2019. Lisäksi V.V. oli toimittanut loppuasiakkaiden 18.4.2019 päivätyn reklamaation, jossa oli todettu muun muassa, että: ”Vesikaton (konesaumattu peltikatto) asennuksen aloittamisen yhteydessä on tarkastettu alustan (ruodelaudoituksen / umpilaudoituksen / aluslaudoituksen) laatu ja tasomaisuus, ja tarkastuksen yhteydessä alustan laadussa on ilmennyt virheitä. Lähemmän tarkastelun myötä ilmeni, että hometta löytyi jokaisesta neljästä irroitetusta umpilaudoituslaudasta. Home kasvaa laudoituksen alapinnassa. On syytä epäillä, että hometta on katon aluslaudoituksessa koko kattoalalla kauttaaltaan.” Reklamaatiossa oli kyseenalaistettu valittu kattorakenne ja katon toteuttamistapa.
V.V. oli toimittanut vakuutusyhtiölle myös korjaussuunnitelman asiakashyväksyntää koskeneen viestiketjun, jossa X Oyj:n edustaja oli 23.5.2019 esittänyt loppuasiakkaille reklamaation johdosta korjaussuunnitelman. Viestiketju oli viimeistään 24.5.2019 mennyt tiedoksi K Oy:n suunnittelijalle, joka oli samana päivänä toimittamassaan vastauksessa kuvannut korjatut suunnitelmat.
Toimittaessaan vakuutusyhtiölle 27.1.2021 sekä alkuperäiset että korjatut rakennekuvat V.V. oli kertonut tapahtumien kulusta muun muassa, että ”Suunnittelun aloitusvaiheessa vesikaton aluslaudoituksena oli ruodelaudoitus 22 x 100 k 150. Suunnittelun edetessä laudoitus muuttui umpilaudoitukseksi. Siinä vaiheessa rakennetyyppiä ei muutettu muutoin kuin laudoituksen osalta. Umpilaudoituksen ja vinojäykisteiden takia aluskatteen ja umpilaudoituksen välinen tuuletus estyi. Nämä suunnitelman muutokset tehtiin ennen kuvien lähettämistä 5.11.2018 (rakennetyyppi Y84). Umpilaudoitus päivitettiin ponttilaudoitukseksi piirustuksiin 22.5.2019. Aluskate vaihdettiin ponttilaudoituksen päälle asennettavalle kermille (rakennetyyppi Y91)."
V.V:n kertomasta ilmeni, että suunnitteluvirhettä koskenut reklamaatio oli ensimmäinen kerran tullut K Oy:n tietoon jo 23.5.2019 ja että suunnitelmia oli korjattu 22.5.2019. Rakennesuunnittelija oli sähköpostissaan 24.5.2019 selvittänyt tekemiään korjauksia. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan mainitut seikat osoittivat, että K Oy oli jo toukokuussa 2019 saanut tiedon sen vastuulla olleesta rakennesuunnittelun virheestä ja siitä, että virheen seurauksena kohteen rakennesuunnitelmia oli jouduttu virheen korjaamiseksi muuttamaan.
Siltä osin kuin K Oy oli väittänyt toukokuussa 2019 osapuolten välillä käydyn kirjeenvaihdon liittyneen normaaleihin suunnitelmamuutoksiin, vakuutusyhtiö on huomauttanut, että viestiketjun aiheena oli ollut ”Korjaussuunnitelman asiakashyväksyntä”. Tämän perusteella ei ollut uskottavaa, että K Oy:n edustaja ei olisi uusia suunnitelmia laatiessaan tiennyt siitä, että aiemmissa suunnitelmissa oli ollut virhe, jonka johdosta kohteessa oli jouduttu ryhtymään korjaustöihin. Riippumatta siitä, oliko loppuasiakkaan reklamaatiota välitetty tuolloin K Oy:n edustajille, oli ilmeistä, että havaitut virheet oli olennaisilta osiltaan saatettu K Oy:n tietoon jo tuolloin.
Jo yleisen elämänkokemuksen perusteella oli selvää, että muutettaessa katon rakennetta merkittävästi siinä vaiheessa, kun kohteessa oltiin aloittamassa vesikaton asennusta, katon purkamisesta ja uudelleen rakentamisesta tuli ylimääräisiä kuluja. Erityisen selvää tämän tuli olla rakennesuunnittelusta vastanneelle ammattilaiselle.
FINEn ratkaisukäytännön mukaisesti vahinkoilmoituksen tekemiselle varatun määräajan oli katsottava alkaneen toukokuussa 2019, kun K Oy:llä oli vahingon laadusta eli tuuletuksen estymisestä ja kattorakenteen uudelleentoteutuksen tarpeesta käytettävissään olleiden tietojen perusteella ollut syytä olettaa voivansa joutua asiassa korvausvelvolliseksi. X Oyj:n edustajan 29.10.2021 lähettämällä sähköpostilla ei ollut erityistä merkitystä asiaa arvioitaessa. Viestin perusteella tieto korjaussuunnitelman hyväksyntää koskeneesta viestiketjusta oli mennyt V.V:lle vasta 12.12.2019, kun tapauksesta oli näyttänyt tulevan enemmän ylimääräisiä kustannuksia X Oyj:lle. Tieto virheestä oli ollut K Oy: edustajilla jo toukokuussa 2019, kun rakennesuunnitelmia oli korjattu. Koska K Oy oli hakenut korvausta vasta 26.11.2020, se oli menettänyt oikeutensa korvaukseen konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksesta.
Lisävastineessa 7.2.2022 vakuutusyhtiö on toistanut näkemyksensä siitä, että K Oy:n edustaja V.V:n asian korvauskäsittelyn yhteydessä antaman ilmoituksen mukaan K Oy:lle oli reklamoitu vahingosta jo 23.5.2019.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, oliko X Oyj:n asiakkailleen toimittaman omakotitalon rakennesuunnittelusta vastannut K Oy ilmoittanut suunnittelutyön virheistä seuranneesta vahingonkorvausvastuustaan konsulttivastuuvakuutuksen myöntäneelle vakuutusyhtiölleen vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaisessa määräajassa. Lähemmin asiassa kyse on siitä, milloin K Oy oli saanut sellaisen tiedon vastuuvakuutuksensa piiriin kuuluvasta vahingosta, että sen oli pitänyt ymmärtää, että vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle tuli tehdä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.
Vakuutussopimuslain 73 §:n 2 momentin mukaan, jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.
Asiaan sovellettavien 1.11.2013 alkaen voimassa olleiden konsulttitoiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa konsulttitoiminnassa konsulttitehtävän tilaajalle aiheutetut henkilö-, esine- ja varallisuusvahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on kulloinkin voimassa olevien konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE) mukaan korvausvastuussa.
Lisäksi edellytetään, että
- korvausvastuu perustuu virheeseen tai laiminlyöntiin tutkimus- tai mittaustuloksissa, laskelmissa, piirustuksissa, työselosteissa, neuvoissa tai ohjeissa
- virhe tai laiminlyönti on todettavissa vakuutuksenottajan tai vakuutetun laatimasta, konsulttitehtävään liittyvästä kirjallisesta tai sähköisestä dokumentista
- vahinko on aiheutunut enintään kymmenen vuotta ennen korvausvaatimuksen esittämistä tehdystä virheestä tai laiminlyönnistä.
Vakuutukseen sovellettavien 1.11.2016 alkaen voimassa olleiden yleisten sopimusehtojen kohdan 10.2.1 mukaan vakuutuskorvausta on haettava [vakuutusyhtiöltä] kirjallisesti tai sähköisesti kirjallisessa muodossa vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä viimeistään 3 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.
Asian arviointi
Korvausvaatimuksen esittämisaikaa ja vanhentumista sekä vakuutussopimuslain 73 §:n soveltamista koskevassa ratkaisukäytännössään Vakuutuslautakunta on vahingonkorvausvelvollisuuden varalta otettavan vastuuvakuutuksen osalta pitänyt määräävänä sitä ajankohtaa, jona vakuutuksenottaja on saanut sellaiset olennaiset tiedot aiheutuneen vahingon laadusta ja vahingonkorvausvastuunsa perusteista, että vakuutuksenottajalla on niiden perusteella ollut syytä olettaa voivansa joutua asiassa korvausvelvolliseksi.
Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan K Oy:tä edustanut toimitusjohtaja V.V. on kertonut vakuutusyhtiölle 27.1.2021 lähettämässään sähköpostissa, että asiassa ratkaisevan vesikattorakenteen suunnittelun osalta vesikaton aluslaudoitukseksi oli alkuvaiheessa suunniteltu ruodelaudoitus. Rakenne oli myöhemmin muutettu umpilaudoitukseksi, mikä oli johtanut vinojäykisteiden vuoksi tuuletuksen estymiseen. Asiakirjojen mukaan asiakkaat olivat reklamoineet konesaumatun peltikatteen asennusta aloitettaessa havaitusta umpilaudoituksen homehtumisesta X Oyj:lle lähettämällään 18.4.2019 päivätyllä kirjelmällä. Tuolloin homehtumisen syyksi oli epäilty alun perin ruodelaudoitukselle suunnitellun tuuletuksen riittämättömyyttä.
Lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että mainittua asiakkaiden reklamaatiota olisi toimitettu tuolloin K Oy:lle. K Oy:n toimitusjohtaja V.V:n edellä mainitusta sähköpostista ilmenee, että K Oy oli muuttanut vesikaton rakennesuunnitelmaa 22.5.2019 korvaten aluskatteen ponttilaudoituksen päälle asennettavalla kermillä. Sähköpostien mukaan X Oyj oli ilmoittanut 23.5.2019 asiakkailleen vesikattorakennetta koskeneiden suunnitelmien muuttamisesta kuparikatolle, jonka aluskatteeksi tulisi ponttilaudoituksen päälle asennettava huopa. Myös räystäiden kannatusta oli muutettu. K Oy:n suunnittelija oli pyynnöstä täsmentänyt kattorakenteen muutoksia X Oyj:lle 24.5.2019.
Lautakunta toteaa, ettei sille toimitetusta K Oy:n ja X Oyj:n välisestä kirjeenvaihdosta ilmene, millaisen pyynnön, kehotuksen tai meneillään ollutta rakennusvaihetta koskeneen tiedon perusteella K Oy:n suunnittelija oli 22.5.2019 muuttanut vesikaton rakennesuunnitelmaa. Muutoinkin oikeushenkilön, eli tässä tapauksessa K Oy:n, tietoisuuden jostakin seikasta tai tapahtumasta katsotaan tyypillisesti edellyttävän sitä, että sanottu tieto on sen hallituksen jäsenellä tai muulla sitä edustamaan oikeutetulla henkilöllä. Asiassa ei ole esitetty selvitystä suunnitelmamuutokset tehneen K Oy:n suunnittelijan kelpoisuudesta edustaa K Oy:tä, eikä lautakunnalla ole perusteita olettaa sellaista kelpoisuutta olleen.
Asiakirjoista ei myöskään ilmene, että suunnitelmamuutoksista tai niiden syystä olisi tuolloin ilmoitettu K Oy:n toimitusjohtaja V.V:lle. Lautakunnan näkemyksen mukaan K Oy:n ei voida näin ollen katsoa saaneen tietoa sille mahdollisesti aiheutumassa olleesta vahingonkorvausvastuusta vielä toukokuussa 2019 pyydettyjen suunnitelmamuutosten johdosta ottaen huomioon samalla tehtäväksi ilmoitettu katemateriaalin vaihtaminen.
Sähköpostien mukaan X Oyj:n suunnittelupäällikkö oli ilmoittanut rakennuskohteessa ilmenneistä rakenneongelmista muun muassa K Oy:n toimitusjohtaja V.V:lle 12.12.2019. X Oyj oli ilmoittanut suurimmiksi ongelmiksi räystäiden nurkkien alimitoituksen ja kattorakenteen tuuletuksen tukkeutumisen vinojäykisteiden takia. X Oyj:n suunnittelupäällikkö on sittemmin 29.10.2021 ilmoittanut reklamoineensa asiasta K Oy:lle ensimmäisen kerran edellä mainitulla 12.12.2019 päivätyllä viestillä, koska asiassa oli näyttänyt tulevan X Oyj:lle enemmän ylimääräisiä kustannuksia suunnitteluvirheen vuoksi.
Edellä selostamansa seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei asiassa ole selvitetty, että K Oy olisi saanut ennen 12.12.2019 sellaista tietoa korvausvastuuseensa johtaneista seikoista, että vakuutuskorvauksen vaatimiselle säädetty yhden vuoden määräaika olisi alkanut kulua. Lautakunta katsoo, ettei asiaa ole syytä arvioida toisin vain V.V:n vakuutusyhtiölle korvausasian selvittelyn yhteydessä 26.1.2021 antaman reklamaation ajankohtaa koskeneen tiedon perusteella, kun K Oy on selvittänyt ilmoitetun tiedon johtuneen erehdyksestä. Tämän vuoksi ja kun K Oy on ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiölle 26.11.2020, se on esittänyt korvausvaatimuksensa vakuutussopimuslaissa ja vakuutusehdoissa määrätyn vuoden määräajan kuluessa ja siis ajoissa.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä ottamaan K Oy:n korvaushakemuksen käsiteltäväkseen vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen maksamiseksi.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Jaakkola
Kiiskinen
Makkula
Rajamäki
Sarpakunnas
Sjögren