Haku

FINE-043880

Tulosta

Asianumero: FINE-043880 (2022)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 16.06.2022

Sadevesiviemäriputken jäätymisestä seurannut vuotovahinko. Tapahtuman äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus. Rikkoutunut sulanapitokaapeli. Vahingon korvattavuus. Aikaisempi jäätymis- ja sulamisvahinko.

Tapahtumatiedot

Vakuutusmeklariyrityksen taloyhtiön puolesta 22.3.2021 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan kerrostalon alakerrassa olevaan A-rapun liiketilaan oli 16.3.2021 tullut vettä sadevesiviemärin kautta. Ilmoituksessa on todettu, että sadevesiviemäriputki oli jäätynyt tukkoon ja että sulanapitokaapeli oli ehkä rikkoutunut.  

Ennen mainittua vahinkoa rakennuksen A/B-rapun liiketilaan ja C/D-rapun alakerran tiloihin oli 26.2.2021 valunut sulamisvettä sen seurauksena, että sadevesikaivot ja rakennuksessa olevat sadevesiviemärit olivat jäätyneet. Vakuutusyhtiö oli 10.3.2021 korvauspäätöksellään ilmoittanut korvaavansa vauriot, jotka olivat seurausta kiinteistön pihalla sijaitsevien sadevesikaivojen jäätymisestä. Tulevien vahinkojen välttämiseksi vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessä pyytänyt asiakasta ryhtymään toimenpiteisiin, että pihan sadevesikaivot eivät pääse jäätymään enää uudelleen. Jos kohteessa sattuu uusi vastaavanlainen jäätymisvahinko, kyse ei enää ole kiinteistövakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.

Tehdyistä vahinkokartoituksista ilmenee, että kiinteistön piha-alueella on kolme sadevesikaivoa. Ensimmäisen vuotovahingon jälkeen 1.3.2021 tehtyä kaivojen sulatusta koskevan laskun mukaan kaivot olivat olleet puolillaan jäätä, ja kaivolta taloon päin tullut putki oli ollut jäässä 1,5 – 3 metrin matkalta. A-rapun kaivo oli ollut vähiten jäässä. Talon toisessa päässä kaivo ja putki olivat olleet jäässä pitkältä matkalta. Sadevesikaivot ja sadevesiviemärit oli höyrytetty auki, ja kaivoja oli sulatettu 4,5 tunnin ajan.

Yritys X Oy:n toisen vuotovahingon jälkeen 18.3.2021 tekemästä vahinkokartoituksesta laaditun raportin kohdassa Rikkoutunut laite/ikä on merkintä ”Sadeveden poistojärjestelmän jäätyminen”. Lisäksi raportissa todetaan, että yritys Y Ky oli höyryttänyt jäätyneen pihakaivon auki. Raportin mukaan yksi sadevesiviemäri oli ollut tukossa sen vuoksi, että lämmityskaapeli oli ollut viallinen. Talohuollolta saadun tiedon mukaan sulanapito- / saattokaapeleiden kytkimet olivat olleet poissa päältä. Kytkimet oli käännetty 16.3.2021 illalla takaisin päälle. Kyseisen kaapelin, jota ei oltu kytketty päälle, oli myöhemmin havaittu olleen rikki. 

Vakuutusyhtiö on 6.4.2021 päivätyssä korvauspäätöksessä katsonut, ettei kyse ole ollut kiinteistövakuutuksesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta, vaan kyse on ollut aikaisemmassa korvauspäätöksessä mainitusta, uudesta vastaavanlaisesta jäätymisvahingosta.

Asiakkaan valitus

Vakuutusmeklarin tekemässä valituksessa selostetaan vahingon käsittelyn aikana esitettyjä näkemyksiä. Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan, tuleeko vakuutusyhtiön korvata vahinko äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana. Erityisesti tulee ottaa huomioon aikaisempi vahinko ja se, missä kohtaa vahingot olivat sattuneet, sekä vahinkojen välinen aika ja se, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut, että jokin määräys vaatisi laittamaan sulanapitokaapelin sadevesiviemäriputkeen.

Vakuutusyhtiölle esittämässään toisessa uudelleenkäsittelypyynnössä taloyhtiö on korostanut sitä, että ensimmäisessä vahingossa kaivo oli jäätynyt, ja toisessa vahingossa jäätyi viemäriputki, jossa oli ollut sulanapitokaapeli koko ajan. Kaapeli oli rikkoutunut, ja sen vuoksi jäätyminen oli tapahtunut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei 16.3.2021 sattunut vahinko ole ollut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton korvattava vahinkotapahtuma. Ensimmäinen putken jäätyminen oli tapahtunut 26.2.2021, jolloin vakuutuksenottaja on viimeistään tullut tietoiseksi sadevesiviemärin jäätymiseen liittyvästä vahinkoriskistä. Riskistä vakuutusyhtiö oli erikseen maininnut 10.3.2021 antamassaan korvauspäätöksessä. Jäätymisriskin poistamiseksi ei ole ensimmäisen vahingon jälkeen ryhdytty toimenpiteisiin, vaikka vakuutuksenottaja on näin väittänyt tehneensä, ja toinen vahinko on syntynyt vakuutuksenottajan tiedossa olleen vahinkoriskin seurauksena.

Sadevesikaivot ja viemärit oli höyrytetty auki ensimmäisen vahingon jälkeen. Putki oli jäätynyt uudelleen, koska vakuutuksenottaja ei ollut ryhtynyt toimiin putken/sulanapitokaapelin korjaamiseksi ensimmäisen vahingon jälkeen. Sulanapitokaapelin korjaus oli tilattu vasta toisen vahinkotapahtuman jälkeen. Vakuutuksenottajan mukaan korjausta ei ollut ehditty tehdä vahinkotapahtumien välisenä aikana, mutta tämä väite ei pidä paikkaansa, koska korjausta ei ollut edes tilattu ennen toista vahinkotapahtumaa.

Vakuutusyhtiö toteaa, että osittain ulkona sijaitsevan sadevesiviemärin jäätyminen Suomessa talviaikaan ei ole äkillistä ja ennalta arvaamatonta, jos sadevesijärjestelmää ei ole varustettu sulanapitokaapelilla tai muulla sellaisella järjestelmällä, joka pitää putket auki myös pakkassäällä. Jos järjestelmässä ei ole sulanapitokaapeleita, on selvää, että viemärit jäätyvät talvisin. Jäätymisen yhteydessä on varsin tavanomaista, että jäätynyt putki alkaa padottaa, jolloin jokin liitos rikkoutuu, kuten nyt on käynyt.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan merkitystä on myös sillä, että sadevesiviemärin sulanapitokaapelin lämmitys ei ole ollut päällä vahinkohetkellä. Kaapelin rikkoutumisella ei ole ollut merkitystä vahinkotapahtuman syntymisen kannalta, koska kaapeliin ei olisi tullut virtaa, vaikka kaapeli olisi ollut ehjä. Putki olisi jäätynyt ja alkanut padottaa joka tapauksessa.

Mikään määräys ei vaadi sulanapitokaapelien asentamista sadevesijärjestelmään. Ulkoinen sadevesijärjestelmä ei ole vakuutuksen kohteena kiinteistövakuutuksessa. Vaikka vakuutuksenottaja voi toimia vakuuttamattoman järjestelmän suhteen haluamallaan tavalla, sen on reagoitava vakuutuksen kohteena olevaan omaisuuteen kohdistuviin vahinkoriskeihin siten, etteivät riskit pääsisi toteutumaan.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 2.3.2021 ja 18.3.2021 tehdyistä kartoituksista laaditut raportit sekä molempiin vahinkoihin liittyviä laskuja niihin sisältyvine työ- ja kustannuserittelyineen. Lisäksi asiakirjoihin on sisällytetty vakuutusmeklaritoimiston, taloyhtiön ja vakuutusyhtiön välisiä sähköpostiviestejä, joista käy ilmi vahinkoihin liittyviä osapuolten näkemyksiä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutuksen kohteena olevassa rakennuksessa havaitun vuotovahingon osoitettu olleen äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama suoranainen esinevahinko.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.1.2021 alkaen, kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.

Asian arviointi

Keskeinen ratkaistava kysymys liittyy siihen, onko sadevesiviemäriputken jäätymisen ja siitä seuranneen vuotovahingon syynä objektiivisesti arvioiden ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Korvausta hakevan taloyhtiön näyttövelvollisuus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että taloyhtiön tulee osoittaa viemäriputken jäätymisen aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Taloyhtiö on viitannut siihen, että ensimmäisen vahingon oli aiheuttanut sadevesikaivon jäätyminen, ja että toisen vahingon oli aiheuttanut kaivoon kiinnitetty sadevesiviemäri, joka oli jäätynyt. Viemärissä ollut sulanapitokaapeli oli rikkoutunut, minkä vuoksi jäätyminen oli tapahtunut. Kyse on taloyhtiön käsityksen mukaan ollut kahdesta eri vahinkotapahtumasta, jotka olivat sattuneet sadevesijärjestelmän eri kohdissa ja eri aikoina. Jälkimmäinen vahinko oli sen vuoksi ollut ennalta arvaamaton.

Kun toinen vuotovahinko oli 16.3.2021 havaittu, oli selvinnyt, että pihalla olevaan sadevesikaivoon kiinnitetyn sadevesiviemärin sulanapitokaapeliin ei ollut tullut virtaa, koska virta oli kytketty jossain vaiheessa pois päältä. Virta oli sittemmin samana iltana käännetty päälle. Lisäksi oli havaittu, että kyseinen kaapeli oli ollut rikki. Selvitystä ei ole siitä, mistä syystä ja milloin kaapeli oli rikkoutunut. Taloyhtiön puolesta on esitetty, että putki oli jäätynyt sulanapitokaapelin rikkoutumisen seurauksena. Myöhemmin isännöitsijä on arvellut, että sähkökaapeli oli rikkoutunut viemäriputken jäädyttyä.

Kiinteistön piha-alueella olevien kolmen kaivon etsintää ja sulatusta koskevan laskun mukaan kaivojen sulatusta oli 1.3.2021 tehty 4,5 tuntia. Asiassa on kuitenkin jäänyt epäselväksi, oliko myös viemäriputket höyrytetty auki samalla, kun sadevesikaivoissa ollut jää oli ensimmäisen jäätymisvahingon jälkeen sulatettu höyryttämällä. Esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että taloyhtiö olisi ensimmäisen vuotovahingon jälkeen ryhtynyt erikseen selvittämään sitä, minkä vuoksi putket ja kaivot olivat helmikuun 2021 loppupuolella jäätyneet aikaisemmista vuosista poiketen.

Lautakunnan käsityksen mukaan ulkona oleva viemäriputki on päässyt talvipakkasilla jäätymään, koska viemärissä olleeseen sulanapitokaapeliin tuleva virta oli kytketty pois päältä. Tässä tapauksessa sadevesiviemärissä olevan veden jäätyminen on objektiivisesti arvioiden ollut ennalta arvattava ja odotettavissa oleva seuraus siitä, ettei lämmityskaapelilla varustetun putken sulana säilymistä ollut Suomen talvi- ja pakkas­olosuhteissa varmistettu laittamalla lämmityskaapeliin virta.

Lautakunta katsoo, että putken pää olisi jäätynyt siinäkin tilanteessa, että kaapeli olisi ollut toimintakuntoinen, koska kaapeliin tuleva virta oli kytketty pois päältä. Jäätymisvahingon ei tämän vuoksi voida katsoa olleen seurausta kaapelin rikkoutumisesta.

Asian arvioinnissa merkitystä ei ole sillä, onko sulanapitokaapelin asennuksesta ollut viranomaismääräyksiä, koska kaapeli oli tosiasiallisesti ollut viemäriputkessa, mutta se ei ollut vahinkoajankohtana toiminut kytkimen asennon vuoksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Gustav Bygglin 
Sihteeri Tuula Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho