Tapahtumatiedot

Asiakkaan omistaman vapaa-ajan rakennuksen lattia ja lattian alla olevat villat kastuivat 7.6.2020 tapahtuneen joen tulvimisen seurauksena. Saatuaan Suomen ympäristökeskuksen lausunnon vesistötulvan esiintymistodennäköisyydestä vakuutusyhtiö on katsonut kyseessä olevan vakuutuksesta korvattava tulvavahinko.

Vahingon määrän osalta asiakas lähetti vakuutusyhtiölle 27.6.2020 arvionsa vahingon korjauskustannuksista. Asiakas arvioi, että korjausten kokonaiskustannus olisi 6.170 euroa. Myöhemmin asiakas pyysi korjauskustannusarvion urakoitsijalta. Asiakas lähetti 19.8.2020 vakuutusyhtiölle sähköpostilla urakoitsijan laatiman arvion, jonka mukaan vaurioiden korjauskustannukset olisivat 17.584,12 euroa. Vakuutusyhtiön tekninen tarkastaja vastasi asiakkaalle 28.8.2020, että urakoitsijan laatima tarjous oli liian kallis, ja että asiakkaan aiemmin 27.6.2020 lähettämä kustannusarvio oli lähempänä oikeaa. Viestissä myös todettiin, että korjaustöistä pitää saada toinen tarjous ja lisäksi tarkastaja kertoi kysyneensä toiselta urakoitsijalta, pystyisikö se tekemään työt.

Asiakas vastasi vakuutusyhtiön viestiin 28.8.2020 ja pyysi, että vakuutusyhtiö soittaisi suoraan urakoitsijalle tarjouksen läpikäymiseksi. Urakoitsija lähetti myöhemmin vakuutusyhtiölle viestin, jossa urakoitsija pyysi vakuutusyhtiötä vahvistamaan puhelimessa sovitut asiat. Vakuutusyhtiö lähetti urakoitsijalle 2.9.2020 sähköpostiviestin, jossa todettiin, että työ voidaan tehdä tuntitöinä 51 euroa /tunti ja työhön kuului noin 40 m² mökin lattian eristäminen ja ponttilaudoituksen asennus.

Vakuutusyhtiölle 9.11.2020 lähetetyn korjauslaskun summa oli 17.455,80 euroa. Vakuutusyhtiö pyysi urakoitsijalta erittelyn laskutettujen materiaalien määristä ja hinnoista. Urakoitsija lähetti vakuutusyhtiölle samana päivänä uuden tarkennetun laskun.

Vakuutusyhtiö totesi urakoitsijalle ja asiakkaalle 1.12.2020 lähetetyssä viestissä, että se ei voi hyväksyä urakoitsijan laskuttamaa 176,5 tunnin tuntimäärää 40 m² lattian tekemiseen. Viestissä mukana olleen liitteen mukaan vakuutusyhtiö hyväksyi laskusta korvattavaksi rakennustöiden tuntimääräksi 88,25 tuntia. Urakoitsijan laskuttamasta 17.455,80 euron kokonaissummasta vakuutusyhtiö katsoi korvattavaksi osuudeksi 9.567,29 euroa. Suurimmat erot yhtiön hyväksymissä kustannuksissa verrattuna urakoitsijan laskuun koskevat
- rakennustyöhön käytettyä aikaa, josta vakuutusyhtiö on hyväksynyt puolet (laskutettu 9.001,75 euroa, korvaamatta 4.500,75 euroa),
- jyrsijäverkkoa tarvikkeineen (laskutettu 1.014,90 euroa, korvaamatta 954,90 euroa) ja
- tavarankuljetusta veneellä (laskutettu 1.440 euroa, korvaamatta kokonaan).

Loppuosa korvaamatta jääneistä kustannuksista koskee tarvikelaskutusta.

Asiakas ei hyväksynyt vakuutusyhtiön korvauspäätöstä, vaan katsoi, että vakuutusyhtiö oli 2.9.2020 lähettämällään sähköpostiviestillä antanut luvan töiden aloittamiseen urakoitsijan kustannusarvion perusteella. Vakuutusyhtiö pyysi vielä asiakasta toimittamaan tarkemman erittelyn työtunneista sekä materiaalien ostokuitit. Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle urakoitsijan tekemän tuntierittelyn, johon urakoitsija on merkinnyt kokonaistyötunnit päiväkohtaisesti.

Asiakkaan vaatimukset

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa korjauslaskun kokonaisuudessaan. Urakoitsija oli keskustellut kustannusarviosta vakuutusyhtiön teknisen tarkastajan kanssa puhelimessa elokuun 2020 loppupuolella. Tarkastaja lähetti 2.9.2020 viestin, jonka mukaan ”Työ voidaan tehdä tuntityönä 51 €/tunti. Työhön kuuluu noin 40 m² mökin lattian eristäminen ja ponttilaudoituksen asennus.” Urakoitsija ja asiakas olivat ymmärtäneet, että työt voidaan aloittaa kustannusarvion perusteella. Vakuutusyhtiö korvasi kuitenkin vain 9.567,29 euroa, vaikka korjauslaskun kokonaissumma oli 17.455,80 euroa.

Asiakas toteaa vakuutusyhtiön teknisen tarkastajan esittäneen perusteluissaan, että korjauksesta laskutettu työtuntimäärä on liian suuri, eikä korjauskustannusarviota ollut hyväksytty. Tarkastaja on perustelematta vähentänyt laskusta muun muassa materiaalien kuljetuskustannukset. Lähes kaikista laskutetuista kuluista on jätetty osa korvaamatta.

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle tulvavahingosta mahdollisimman nopeasti. Ilmoitukseen piti liittää alustava arvio kustannuksista. Asiakas ymmärsi, että tässä vaiheessa ei ollut vielä tarpeen pyytää asiantuntijalta kustannusarviota, koska se olisi merkittävästi viivästyttänyt vahinkoilmoituksen tekemistä. Asiakas teki kustannusarvion maallikkona ja kyse oli alustavasta kustannusarviosta, eikä sitä voida pitää päätöksen perustana. Asiakkaan tekemä arvio ei sisältänyt rakennusmateriaalien kuljettamista, vaan se oli karkea arvio pelkästään paikalla tehtävästä työstä.

Kohde sijaitsee erämaassa soidensuojelu- ja Natura-alueella, johon pääsee autolla lähimmillään kolmen kilometrin etäisyydelle. Mutkittelevaa jokea pitkin matkaa tulee neljä kilometriä, eikä rakennustarvikkeita voi kuljettaa mökille kesällä muuta reittiä. Puolivälissä jokireittiä on yksi koski.

Vakuutusyhtiö on FINElle antamassaan vastauksessa kertonut, että karttakuvan perusteella välimatka mökkitieltä asiakkaan mökille olisi linnuntietä 200 metriä. Asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön esittämässä karttakuvassa oleva katkoviiva ei tarkoita polkua, saati tietä, vaan se on moottorikelkkaura.

Urakoitsijan laskussa olevien tuotteiden määrät eivät asiakkaan mielestä ole ylimitoitettuja, ja niiden hinnat ovat normaaleja vahinkopaikan alueen rakennustarvikkeliikkeiden hintoja. Lattian alaosassa ei ollut alun perin jyrsijäverkkoa, mutta se päätettiin asentaa vahingon korjaamisen yhteydessä, koska se vastaa nykyistä käytäntöä.

Asiakas ei ole saanut kirjallista perustelua saamastaan korvaussummasta, vaan ainoastaan sähköpostin liitteenä olevan urakoitsijan laskun, johon vakuutusyhtiö on merkinnyt hyväksymänsä summat. Vakuutusyhtiö ei ole lähettänyt asiakkaalle virallista korvauspäätöstä eikä ohjeistanut valitusprosessia.

Palveluntarjoajan kanta

Vakuutusyhtiö toistaa vastauksessaan tapahtumatiedot ja viittaa antamiensa korvauspäätösten sisältöön. Vakuutusyhtiö on 2.9.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä hyväksynyt ainoastaan mökin lattian eristämisen ja ponttilaudoituksen korjaamisen tuntitöinä. Vakuutusyhtiö ei ole nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksynyt urakoitsijan tarjousta, vaan on päinvastoin ilmoittanut, että se on liian kallis. Osapuolille ei ole voinut perustellusti syntyä sellaista kuvaa, että vakuutusyhtiö olisi hyväksynyt urakoitsijan tarjouksen. Vakuutuskorvaus perustuu korjaustyöstä aiheutuneisiin todellisiin kustannuksiin, eikä kustannusarvioon.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että asiakkaan oman kustannusarvion mukaan lattian purku ja märkien villojen poisto vaati 16 henkilötyötuntia ja eristystyö ja lattian tekeminen 32 henkilötyötuntia. Asiakkaan arviossa oli käytetty 60 euron tuntihintaa, jolloin purkaminen olisi arvion mukaan maksanut 960 euroa ja eristystyö ja lattian tekeminen 1.920 euroa. Urakoitsijan laskuttama tuntimäärä 196,5 työtuntia oli siten yli nelinkertainen asiakkaan arvioimaan 48 työtuntiin nähden. Asiakas ei ole omassa arviossaan tuonut esille, että rakennustarvikkeet kuljetetaan kohteeseen veneellä tai että kuljettaminen muutoinkaan olisi erityisen työlästä ja aikaa vievää.

Vakuutusyhtiö toteaa, että urakoitsijan tulee toteuttaa siltä tilattu tuntityö kohtuullisen ripeästi. Vakuutusyhtiölle toimitetussa tuntierittelyssä ei ole dokumentoitu mitä työvaiheita kohteessa on minäkin päivänä tehty ja kuka työn on suorittanut. Vakuutusyhtiö ei tämän vuoksi perustanut korvauspäätöstään tähän erittelyyn.

Rakennusmateriaaleja ja -tarvikkeita koskevien kuittien perusteella on mahdollista todentaa korjaustyötä varten tarvittujen tuotteiden hankinnat ja hankintahinnat. Vakuutusyhtiölle ei kuitenkaan ole sen pyynnöstä huolimatta toimitettu hankintojen tositteita. Laskulla olevien tuotteiden määrät vaikuttavat osin ylimitoitetuilta ja hinnat osin normaalista poikkeavilta. Esimerkiksi jyrsijäverkon osalta urakoitsijan laskuttama määrä on urakkakohteen koko huomioiden erittäin suuri. Kyseessä ei myöskään todennäköisesti ole vakuutuksesta korvattava tuote, vaan kohteen perusparannus. Asiakkaan toimittamien valokuvien mukaan kohteessa ei näyttäisi olleen verkkoa ennen vahingon sattumista.

Vakuutusyhtiö toteaa lopuksi, että se ei voi käsiteltävässä tapauksessa perustaa vakuutuksesta maksettavaa korvausta urakoitsijan laskuun. Suoritettua urakkaa ja sen vaatimia kustannuksia tulee arvioida alan ammattilaisen asiantuntemuksen perusteella. Riittävän selvityksen puuttuessa vakuutusyhtiö katsoo teknisen tarkastajansa arvion vahingon määrästä olevan oikea.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Tapaukseen sovellettavan kotivakuutuksen ehdon 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Kotivakuutuksen ehtokohdan 5.1.1 mukaan (Palo- ja luonnonilmiöturva) mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti vesistö- tai merivesitulvasta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle.

Korvaussääntöjä koskevan ehtokohdan 1.1 mukaan korvauksen hakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutustapahtumasta vakuutusyhtiölle. Tämän voi tehdä täyttämällä vakuutusyhtiön vahinkoilmoituksen.

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat ne, joiden avulla voidaan todeta vahingon sattuminen ja sen suuruus sekä korvauksen saaja. Esimerkiksi poliisitutkintapöytäkirja, rikosilmoitus, tosite vahingoittuneen esineen hankinnasta, aitoustodistus, rasitustodistus ja selvitys kiinnityksenhaltijoista voivat olla tarpeen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava tapahtumapaikan poliisiviranomaiselle

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet, 69 § ja 72 §) mukaan korvauksen hakijan on viipymättä ilmoitettava vahinkotapahtumasta vakuutusyhtiölle. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava tapahtumapaikan poliisiviranomaiselle.

Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava, kuka on kuljettanut ajoneuvoa ja onko alkoholilla tai muilla huumaavilla aineilla ollut osuutta vakuutustapahtuman syntyyn.

Asiakirjat ja selvitykset korvauksen hakijan on hankittava ja toimitettava yhtiölle omalla kustannuksellaan, ellei toisin ole sovittu. Korvauksen hakijan on säilytettävä asiakirjat ja tiedot vähintään kuusi kuukautta korvauksen hakemisen jälkeen ja toimitettava ne vakuutusyhtiölle pyydettäessä.

[…]

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on riidatonta, että tulva on kastellut asiakkaan omistaman rakennuksen lattiaa ja kyseessä on kotivakuutuksen luonnonilmiöturvasta korvattava vahinko. Tässä tapauksessa yhtiö on korvannut osan urakoitsijan laskusta. Erimielisyyttä on siitä, tuleeko vakuutusyhtiön korvata laskusta vähennetty osuus.

Asiakas oli ymmärtänyt vakuutusyhtiön 2.9.2020 lähettämän viestin perusteella, että korjaustyöt voidaan tehdä urakoitsijan tekemän kustannusarvion mukaisesti. Kyseinen viesti on lähetetty muutama päivä sen jälkeen, kun urakoitsija ja vakuutusyhtiö olivat keskustelleet puhelimessa tarjouksesta. Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että se on 2.9.2020 lähettämällään viestillä hyväksynyt ainoastaan lattian eristämisen ja ponttilaudoituksen tekemisen tuntityönä. Yhtiö toteaa nimenomaisesti ilmoittaneensa, että se ei hyväksy urakoitsijan tekemää tarjousta.

FINElle asiasta toimitettujen selvitysten perusteella vakuutusyhtiö on ilmoittanut asiakkaalle, että se ei hyväksy urakoitsijan laatimaa tarjousta. Vakuutusyhtiö ja urakoitsija ovat kuitenkin tämän jälkeen keskustelleet tarjouksesta puhelimessa. Käydyn keskustelun sisällöstä FINElle ei ole toimitettu tarkempaa selvitystä. Joitakin päiviä puhelinkeskustelun jälkeen vakuutusyhtiö on lähettänyt urakoitsijalle viestin, jonka mukaan lattian eristäminen ja ponttilaudoituksen tekeminen voidaan tehdä tuntityönä. Edellä mainittujen selvitysten perusteella FINE pitää osoitettuna, että vakuutusyhtiö ei ole hyväksynyt urakoitsijan tarjousta, mutta yhtiö on kuitenkin hyväksynyt, että lattian eristäminen ja asennus tehdään tuntityönä.

Vakuutusyhtiö on esittänyt, että vakuutuksesta maksettavaa korvausta ei voi tässä tapauksessa perustaa urakoitsijan laskuun ja että suoritettua urakkaa ja sen vaatimia kustannuksia tulee arvioida alan ammattilaisen asiantuntemuksen perusteella. Riittävän selvityksen puuttuessa yhtiö katsoo teknisen tarkastajansa arvion vahingon määrästä olevan oikea. FINE toteaa vakuutusyhtiön viittaaman teknisen tarkastajan arvion tarkoittavan tarkastajan tekemiä merkintöjä urakoitsijan laskuun, joita merkintöjä yhtiö ei ole korvauspäätöksessä tai vastineessa tarkemmin perustellut eikä myöskään korvattavaksi hyväksyttyjä kustannuksia koskevasta erittelystä käy ilmi, millä tavoin vakuutusyhtiö on päätynyt esittämäänsä lopputulokseen.

Suurin näkemysero osapuolten välillä koskee rakennustyöstä laskutettua tuntimäärää. FINElle toimitetussa urakoitsijan laatimassa tuntityöerittelyssä ei ole tarkemmin mainittu tehtyjä työvaiheita, eikä laskutetuista materiaaleista ole saatavilla ostokuitteja. FINE toteaa, että laskusta tai tuntityöerittelystä ei näin ollen voida yksiselitteisesti päätellä, miten korjaustyöt on käytännössä toteutettu tai mitkä ovat olleet rakennustarvikkeiden kulut.

FINE toteaa, että osapuolten kirjeenvaihdosta ilmenee vakuutusyhtiön olleen yhteydessä toiseen urakoitsijaan, mutta asiakirjaselvitykseen ei sisälly tämän tai jonkin muun yrityksen korjauskustannusarviota tai -tarjousta. FINE toteaakin, että vaikka vakuutusyhtiöllä olisi ollut mahdollisuus hankkia ulkopuolista selvitystä vahingon määrästä, se ei ole asiassa esittänyt muuta selvitystä kuin oman näkemyksensä siitä, että urakoitsijan laskuttama määrä olisi ylittänyt tällaisen urakan yleisen hintatason vahinkopaikan olosuhteet huomioiden. Vakuutusyhtiö ei ole myöskään väittänyt, että laskutetut työtunnit eivät liittyisi kyseessä olevan vuotovahingon korjaamiseen.

Näyttötaakan osalta FINE katsoo asiakkaan osoittaneen hänelle aiheutuneen urakoitsijan laskun mukaiset kulut. Edelleen FINE katsoo, että vaikka rakennustyöhön käytetty tuntimäärä vaikuttaa rakennuksen koko huomioiden suurelta, ei vakuutusyhtiö edellä todetuin perustein ole osoittanut urakoitsijan laskutuksen ylittäneen tavanomaisen hintatason niin olennaisesti, että sitä voitaisiin pitää kohtuuttomana. Tämän vuoksi FINE katsoo, että laskutetut työtunnit ja tarvikkeet kuuluvat vakuutuskorvauksen piiriin täysimääräisesti, alla jyrsijäverkosta todettu huomioiden.

Kuljetuskustannusten osalta vakuutusyhtiö ei ole hyväksynyt korvattaviksi kustannuksiksi urakoitsijan laskuttamaa tavarankuljetusta veneellä jokea pitkin. Vakuutusyhtiö on perustellut tätä sillä, että rakennuksen alueen karttakuvan perusteella välimatka lähimmältä tieltä asiakkaan mökille olisi linnuntietä noin 200 metriä, eikä rakennustarvikkeita olisi tarvinnut kuljettaa jokea pitkin. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön esittämässä kartassa oleva katkoviiva tarkoittaa kuitenkin moottorikelkkauraa, eikä rakennustarvikkeita ole ollut mahdollista kuljettaa kesällä muuta reittiä kuin jokea pitkin. Vakuutusyhtiö ei ole vastauksessaan ottanut kantaa asiakkaan edellä mainittuun selvitykseen. Näin ollen FINE katsoo, että asiassa ei ole osoitettu, etteivät urakoitsijan laskuttamat kuljetuskustannukset olisi tässä tapauksessa todellisia ja asianmukaisia kuluja.

Asiakas on FINElle toimittamassaan lausumassa kertonut, että rakennuksessa ei ole ollut aiemmin jyrsijäverkkoa. Kotivakuutuksen ehtokohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jostakin vakuutusehdoissa erikseen määritellystä tapahtumasta. Koska rakennuksessa ei ole ollut jyrsijäverkkoa ennen vahingon sattumista, ne eivät ole myöskään voineet vahingoittua vahingon seurauksena. Näin ollen FINE toteaa, että jyrsijäverkko ja siihen liittyvän asennustyön kustannukset eivät ole kotivakuutuksesta korvattavaa kulua lukuun ottamatta vakuutusyhtiön korvaukseen jo sisältynyttä 60 euroa. Muun selvityksen puuttuessa FINE arvioi, että kohtuullisena jyrsijäverkon asentamiseen kuluneena aikana voidaan pitää tässä tapauksessa viittä tuntia.

Edellä mainituin perusteluin FINE katsoo, että vakuutusyhtiöllä ei ole ollut tässä tapauksessa perustetta alentaa vakuutustapahtumasta aiheutuneiden kustannusten määrää, lukuun ottamatta jyrsijäverkkoa ja siihen liittyvää asennustyöaikaa.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa lisäkorvauksena korvaamatta jääneen osuuden laskusta, lukuun ottamatta jyrsijäverkkoa ja siihen liittyvää viiden tunnin asennustyön osuutta. FINE suosittaa siten maksettavan lisäkorvauksen määräksi 6.618,61 euroa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Pippola