Tapahtumatiedot

Vakuutettu A on menettänyt kaulakorunsa kaatuessaan vesijetillä 11.8.2021. A oli ajamassa vesijetillä ystävänsä kanssa, kun hän joutui yhtäkkiä tekemään äkkikäännöksen välttääkseen törmäyksen ystävänsä ajaman vesijetin kanssa. Äkkikäännöksen seurauksena vesijetti kaatui ja A lensi veteen. Noin 20 minuuttia kaatumisen jälkeen A havaitsi kaulakorunsa irronneen. A:n näkemyksen mukaan kaulakorun on täytynyt irrota veteen kaatumisen yhteydessä. Kaulakorun arvo oli 4.700 euroa.

A haki korvausta menetetystä kaulakorusta matkatavaravakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Yhtiö katsoo, että vesijetillä vauhdikkaasti ajettaessa on kaatumisriski olemassa mahdollisen väistöliikkeen tekemisen vuoksi. Näin ollen ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan on mukana olevan omaisuuden menettämisen tai kastumisen vaara tällöin ilmeinen ja tähän tulisi ennakolta varautua. Päätöksen mukaan vakuutuksesta kuitenkin korvataan matkatavaran katoamisesta tai unohtamisesta aiheutunut vahinko 150 euroon asti edellyttäen, että vahingon tapahtumahetki- ja paikka sekä olosuhteet määritellään ja että vahinko on matkan aikana heti tapahtumapaikalla havaittu ja siitä on tuolloin ulkopuoliselle todistettavasti kerrottu. Näin ollen yhtiö suoritti A:lle 150 euron korvauksen korun menettämisen johdosta.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan ja sen lisäkirjelmissä A kiistää vakuutusyhtiön väitteen siitä, että hän olisi ajanut vesijetillä erityisen vauhdikkaasti. A ei ole itse näin missään vaiheessa ilmoittanut tehneensä, eikä tämä myöskään pidä paikkaansa. Sen sijaan kyseessä on ollut jettien siirtoajo kotiinlähtöä varten eikä mikään ”kruisailu”. Kaatumistilanne on sen sijaan ollut A:n käsityksen mukaan nimenomaan äkkiarvaamaton. A on tehnyt jälkikäteen arvioiden liian voimakkaan liikkeen, mikä on aiheuttanut vesijetin kaatumisen. A vertaa tilannetta esimerkiksi moottoripyörällä ajoon, jolloin ajoon liittyy myös riski pyörän kaatumisesta ja tällaisessakin tilanteessa syntyneet esinevahingot korvattaisiin.

A viittaa näkemyksensä tueksi myös vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 171/14, jossa silmälasien rikkoutuminen tennispelin yhteydessä katsottiin korvattavaksi.

Yhtiön vastineen jälkeen antamassaan lisäkirjelmässä A toistaa kaikki vaatimuksensa perusteluineen. Lisäksi A toteaa, että yhtiön kanssa käydyn puhelun sanamuotojen ei voida katsoa vaikuttavan ratkaisevasti sen arviointiin, millä nopeudella A:n jetillä ajanut. A toteaa, että kuvaus siitä, että hän on lentänyt vesijetin kyydistä ”komialla lennolla” tarkoittaa vain sitä, että hän on lentänyt kyydistä, kun hän on joutunut tekemään äkkikäännöksen. Sanavalinta kuuluu lähinnä A:n puhetyyliin.

A toteaa vielä, että objektiivisesti arvioiden vesijetillä ajettaessa rauhallisesti ns. siirtoajoa, kaatumisen riski on kuitenkin todella olematon ja yleiseltä kannalta katsottuna se on odottamaton ja ennakoimaton. Edelleen omaisuuden menettämisen vaara tällaisessa tilanteessa on todellakin odottamatonta, eikä siihen ole voinut millään tavalla varautua. Näin ollen A katsoo, että olosuhteita tapauskohtaisesti arvioiden ja tilanteen äkillisyys huomioon ottaen, tulee A:lle suorittaa korvaus korun menettämisestä kokonaisuudessaan ehtokohdan 4.1 perusteella.

Uudessa lisäkirjelmässään uudistaa jälleen kaiken edellä lausumansa seikat ja toteaa edelleen, ettei korvattavuutta tulisi määritellä pelkästään sen toiminnan lajiominaisuuksien perusteella, jota harjoitettaessa vahinko on sattunut. A toteaa myös, että asiassa on huomioitava, että on olemassa ajoneuvoja (esimerkiksi mönkijät), jotka eivät välttämättä ole liikennevakuutuksen piirissä, joten näiden osalta ei voida soveltaa liikenne- ja kaskovakuutusehtoja. Näin ollen, mikäli vesijetillä ajamisen yhteydessä sattuvat vahingot olisivat aina ennalta arvattavia, samaa logiikkaa tulisi soveltaa myös muilla moottoriajoneuvoilla ajamiseen. A:n käsityksen mukaan asiaa ei voida arvioida tästä lähtökohdasta, vaan siitä, mikä on ollut tilanne, jossa vahinko on tapahtunut ja onko tämä kyseinen vahinko ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot sekä viittaa asiassa antamiinsa korvauspäätöksiin.

Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa vielä muun muassa, että A on itse todennut vahinkoa koskevassa puhelussa, että ”mie lähin siitä aika tuota komialla lennolla”. Näin ollen yhtiö katsoo, että mikäli A:n nopeus olisi ollut hiljainen, olisi hän lähinnä kaatunut jetin mukana veteen, eikä lentänyt, kuten hän on itse mekanismia kuvaillut. Yhtiön näkemyksen mukaan vesijetillä ajelu on myös lähtökohtaisesti vauhdikasta, jolloin myös kaatumisiakin sattuu. Vesijetteilyn lajiominaisuudet huomioiden yhtiö katsoo, ettei jetillä kaatumisen yhteydessä tapahtunutta menettämisvahinkoa voida pitää ehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomana tapahtumana. Vahinkoa on yhtiön mukaan pidettävä ennalta arvattavana, vaikka sen toteutuminen ei olisikaan etukäteen varmaa tai edes todennäköistä. Näin ollen A:n valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista perustetta, jonka johdosta korvausratkaisua tulisi muuttaa.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa vielä uudelleen, ettei vesijetillä kaatumisen yhteydessä aiheutuneita vahinkoja voida pitää lähtökohtaisesti vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomina tapahtumina. Omaisuuden kastumisen ja menettämisen vaara on tällöin ilmeinen ja tähän on normaalia myös ennakolta varautua. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa myös, ettei asiakkaan esittämä moottoripyöräilyanalogia sovellu nyt käsillä olevaan tapaukseen koska moottoripyöräilyn yhteydessä aiheutuvat vahingot korvataan pääsääntöisesti kasko- tai liikennevakuutuksesta. Edelleenkin vakuutusyhtiö katsoo, ettei kysymyksessä ole siten ehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamaton vahinko.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutettu menettänyt omaisuuden äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman johdosta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen voimassa ollessa.

Ehtokohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan kuitenkin muun matkatavaran kuin maksuvälineiden ja arvopapereiden katoamisesta tai sen unohtamisesta aiheutunut vahinko 150 euroon asti edellyttäen, että vahingon tapahtumahetki ja -paikka sekä olosuhteet määritellään ja että vahinko matkan aikana on heti tapahtumapaikalla havaittu ja siitä on tuolloin ulkopuo­liselle todistettavasti ilmoitettu.

Asian arviointi

Nyt käsiteltävänä olevien vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman suoranaisen esinevahingon. Rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden unohtamisesta, katoamisesta tai hukkaan joutumisesta.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan käsillä olevassa tapauksessa on osapuolten kesken riidatonta, että A on menettänyt kaulakorunsa vesijetillä kaatumisen yhteydessä. Näin ollen Vakuutuslautakunnan arvioitavaksi tulee ainoastaan se, onko kaulakorun menettämistä pidettävä vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomana.

Vakuutuslautakunta toteaa, että niin sanotut laajan turvan esinevakuutukset, jollainen myös A:n matkavakuutus on, korvaavat tyypillisesti erilaisia rikkoutumisvahinkoja. Mikäli vahinko tapahtuu toiminnassa, johon jo etukäteen arvioiden sisältyy suuri riski omaisuuden vahingoittumisesta tai menettämisestä, on lautakuntakäytännössä katsottu, ettei vahinkoa voida pitää ennalta arvaamattomana. Vakuutuslautakunnan mukaan asiaa arvioitaessa on merkitystä annettava myös sille, onko realisoitunut vahinko ollut jollain tavoin sellainen, että sen tyyppinen vahinkomahdollisuus olisi ollut jo etukäteen arvoituna ennalta arvattava. Tällaisesta vahingosta voidaan lautakunnan näkemyksen mukaan mainita esimerkkinä aurinkolasien menettäminen tai kellon kastuminen vesijetillä ajamisen yhteydessä.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa A:n kaulakorun lukko on ilmeisesti hajonnut tai kaulakoru muutoin katkennut vesijetillä kaaduttaessa. Lautakunta toteaa, ettei käytettävissä olevan selvityksen perusteella voida pitää osoitettuna, että A olisi kuljettanut vesijettiä huolimattomasti tai poikkeuksellisen suurella nopeudella. Vaikka sinänsä voidaan pitää ilmeisenä, että vesijetillä ajamiseen liittyy usein jonkinlainen riski kaatumisesta ja näin siinä yhteydessä aiheutuvista mahdollisista vahingoista, niin kyse ei kuitenkaan ole lautakunnan näkemyksen mukaan sellaisesta toiminnasta, jossa kaatuminen olisi sen tarkoituksena.  Näin ollen kaulakorun menettämistä ei voida pitää niin todennäköisenä, että se olisi vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvattavaa.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n kaulakorun menettäminen vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko ja suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon matkatavaravakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Karimäki
Koskinen
Korpiola