Tapahtumatiedot

Asiakkaan vakuuttamassa omakotitalossa (rv. 1994) oli havaittu kosteutta WC-/suihkutilassa suihkusekoittajan kohdalla lattia- ja seinärakenteessa. Suihkusekoittajalle tulevan kylmän käyttövesiputken messinkisessä kulmaliitoksessa oli ollut hiushalkeama. Paikalla käyneen putkiasentajan lausunnon mukaan hanakulmarasian messinkiosa oli luultavasti haljennut jo asennusvaiheessa ja vuoto oli ollut niin vähäistä, ettei se ollut näkynyt ulospäin. Vahinkotarkastusraportin mukaan vuoto oli ollut niin pientä, ettei vettä ollut missään vaiheessa tullut laatan päälle. Kylmän veden hanakulmarasian osa oli poistettu kulmaliitoksen vaihdon yhteydessä. Vahinkokartoitusraportissa on kuva lämpimän veden hanakulmasta. Kuvatekstin mukaan hanakulmarasia jää kipsilevyn pintaan, jonka seurauksena vettä ei ole tullut laatoituksen päälle, vaan se on imeytynyt kipsilevyyn ja eristetilaan. Lisäksi kartoitusraportin mukaan vuotaneen hanakulman läpiviennissä levyssä esiintyi silmämääräisesti mikrobikasvustoa, eli vuotoa oli ollut pidemmän aikaa.

Vakuutusyhtiö antoi 7.5.2021 vahingosta kielteisen kirjallisen korvauspäätöksen. Vakuutusyhtiö vetosi Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) kohdan 2.5.1 ohjeeseen vesijohdon asentamisesta siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita. Vakuutusyhtiö totesi, että hanakulma olisi tullut asentaa siten, että mahdollinen vuoto ohjautuu suojaputkeen tai tulee näkyviin. Vakuutusyhtiö katsoi lisäksi, että koska suihku oli ollut vähällä käytöllä, vahinkoa ei myöskään voitu pitää äkillisenä. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa vähitellen tapahtuvista ilmiöistä aiheutuvia vahinkoja tai asennus- tai rakennustyövirheestä aiheutuneita vahinkoja.

Asiakas haki päätökseen oikaisua vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen kautta. Asiakas oikaisi tiedon siitä, että suihku olisi ollut vain vähäisellä käytöllä. Lisäksi asiakas piti spekulointina sitä, että halkeama olisi aiheutunut jo asennusvaiheessa. Vesijohdot oli asennusvaiheessa koeponnistettu. Suihkutilan vesijohdot ja liitokset oli tehty täysin rakennusajankohdan määräykset täyttäviksi ja ohjeiden mukaisesti. Asiakas piti vääränä vakuutusyhtiön tulkintaa siitä, miten hanakulma olisi tullut asentaa. Vuoden 1987 rakentamismääräykset eivät vaatineet asennusta tehtäväksi siten.

Vakuutusyhtiö vetosi edelleen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (1987) määräyksiin vesijohdon sijoittamisesta sekä rakentamismääräyskokoelman osan C2 (1976) määräyksiin kylpyhuoneen vedenpoistosta ja rakenteista. Lisäksi vakuutusyhtiö vetosi LVI-RYL 92:n (Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset 1992) vesi- ja viemärikalusteita koskeviin perusvaatimuksiin, joiden mukaan vesi- ja viemärikalusteita asennettaessa läpiviennin on oltava täysin tiivis. Vakuutusyhtiö katsoi, että hanakulmarasia on ollut virheellisesti sijoitettuna rakenteeseen, koska vesi on päässyt valumaan rakenteisiin eikä läpivienti ole ollut tiivis. Vakuutusyhtiö totesi lisäksi, että vaikka halkeaminen olisi ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, vuodosta aiheutunut vesivahinko olisi johtunut hanakulmarasian virheellisestä asennuksesta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas katsoo, että vahinko on korvattava laajasta kotivakuutuksesta. Rakentamismääräyskokoelmaa voi tulkita myös asiakkaan näkökulmasta. Putkiasentaja on kertonut, että hanakulman vuotoa ei olisi voinut huomata muutenkaan riippumatta siitä, oliko hanakulma laatan pinnassa vai ei. Toisaalta tällainen huomaamaton hikoiluvuoto, jota ei voi nähdä eikä havaita purkamatta seinää on asiakkaan mielestä ennalta arvaamaton vahinko. Asiakas painottaa, että kyse ei ole rakennusvirheestä. Kaikki rakennustoimet ja putkityöt oli tehty rakennusajankohdan rakentamismääräysten mukaisesti ja rakennustarkastus oli hyväksytty vuonna 1994. Vahinko on aiheutunut asiakkaasta itsestään riippumattomista syistä ja ollut arvaamaton.

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa aiemmin annettuihin päätöksiin ja katsoo edelleen, että kyseessä on asennus- ja/tai rakennusvirhe. Hanakulmarasian olisi tullut ulottua suihkutilan puolella laatan pintaan saakka. Tällöin vuoto olisi ollut havaittavissa.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutuksen 1.11.2019 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaa­ma­ton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. […]

Vakuutusehtojen kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan put­kis­to­vuo­to­tur­vas­ta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyt­töä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.

Vakuutusehtojen kohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä ai­heu­tu­nut­ta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään ra­ken­ta­mis­mää­räys­ten tai -oh­jei­den vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (tullut voimaan 1.7.1987) kohdan 2.5 (Toimintahäiriöiden estäminen) alakohdan 2.5.1 (Sijoittaminen, Määräykset) mukaan rakennukseen asennettava vesijohto on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Johdon sijoittaminen muulla tavalla sallitaan seuraavin edellytyksin:
- johto tehdään putkista, jotka sellaisenaan tai sijaintipaikan olosuhteiden edellyttämällä tavalla suojattuna antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan
- johto tiiviydeltään ja kestävyydeltään vastaa yhtenäistä putkea
- johdolle suoritetaan painekoe niin aikaisessa vaiheessa, että tarvittavat korjaukset voidaan tehdä ennen johdon peittämistä […]

Kohdan Vesijohdon vaihdettavuus, Ohjeet mukaan vesijohto asennetaan ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on katsottava vähäiseksi. Lisäksi sijoittamisessa otetaan huomioon, että korjaus voidaan helposti ja vähäisin kustannuksin tehdä. Em. vaatimukset täyttyvät, jos vesijohto asennetaan seuraavasti:
- näkyville
- suojaputkeen siten, että vaihtaminen on mahdollista […]

Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C2 Veden ja kosteudeneristys (tullut voimaan 1.7.1976) kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

LVI-RYL 92:n (LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset) kohdan 26.0 (Vesi- ja viemärikalusteiden perusvaatimukset, Vesi- ja viemärikalusteiden asennus) mukaan kalusteet asennetaan tukevasti ja rakenteeseen sopivalla tavalla. Tarvittaessa rakennetta vahvistetaan tukirakenteilla. Läpiviennin on oltava täysin tiivis.
[…]

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys vuotovahingon korvattavuudesta kotivakuutuksesta. Suihkusekoittajalle tulevassa käyttövesiputken messinkisessä kulmaliitoksessa on ollut halkeama, josta vuotanut vesi on päässyt imeytymään seinärakenteeseen. Asiassa on riitakysymyksenä, onko hanakulmarasian asennustapa ollut virheellinen.

Vahinkoon sovellettavien kotivakuutuksen ehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rakennuksen putkistosta virranneen nesteen aiheuttama vuotovahinko. Vakuutusehtojen mukaan ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

FINE toteaa, että vahingon ennalta arvaamattomuutta arvioidaan sen syyn ja aiheutumismekanismin perusteella yleisestä, objektiivisesta näkökulmasta. Näin ollen merkitystä ei ole sillä, onko vahinko aiheutunut asiakkaasta riippumattomista syistä tai onko asiakkaalla ollut esimerkiksi mahdollisuutta havaita vahinko.

Vakuutusyhtiö on vedonnut talon rakentamisajankohtana 1990-luvulla voimassa olleisiin rakentamismääräyksiin sekä LVI-rakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia koskevan julkaisun ohjeisiin. Näissä määräyksissä ja ohjeissa on edellytetty muun muassa, että kylpyhuoneen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan rakenteisiin haitallisessa määrin, ja että vesikalusteiden asennus toteutetaan siten, että läpiviennit ovat tiiviitä. FINE toteaa, että myös LVI-RYL-julkaisujen ohjeet määrittävät osaltaan ajankohdan hyvää rakentamistapaa, jonka vastaisia rakenteita voidaan pitää virheellisinä.

FINE katsoo, että riippumatta siitä, onko halkeama ollut osassa jo sen asentamisesta lähtien vai onko se mahdollisesti syntynyt myöhemmin, tapauksessa vuotoveden pääsy rakenteisiin on ollut mahdollista hanakulmarasian asennustavan vuoksi. Jos hanakulmarasian läpivienti olisi ollut tiivis, vuotovesi ei olisi päässyt imeytymään seinärakenteen sisään aiheuttaen rakenteiden kastumisen. Näin ollen FINE katsoo, että rakenteiden kastumisvahinko on aiheutunut suihkutilan seinärakenteen läpiviennin epätiiveydestä, joka on ollut hyvän rakentamistavan vastaista. Rakenteiden kastumisvahinko on siten aiheutunut vakuutusehtojen rajoitusehdon mukaisesta rakennustyövirheestä. FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Siirala
Esittelijä Salo