Tapahtumatiedot
Kreikan saaristossa 31.7.2021 tapahtuneen veneen ankkuroinnin yhteydessä veneen potkurin ympärille kiertyi narua, jolloin potkuri vaurioitui ja veneen vetoakselin tiiviste alkoi vuotaa.
Asiakas ilmoitti vahingosta vakuutusyhtiölle puhelimitse 2.8.2021 ja tiedusteli, korvaako vakuutusyhtiö veneen telakalle hinaamisesta aiheutuvat kulut. Vakuutusyhtiö ei antanut hinauskuluille laskutuslupaa, koska asiasta ei ollut vielä tuolloin tehty korvauspäätöstä. Asiakas sai 3.8.2021 Kreikan viranomaisilta luvan siirtää vene telakalle purjehtimalla.
Asiakas haki vakuutusyhtiöltä korvausta veneen korjauskuluista. Korjaamon tekemän selvityksen mukaan narun kiertyminen potkuriin aiheutti potkurin lukkomutterin löystymisen niin, että potkuri liikkui akselissa kaksi senttimetriä taaksepäin. Lisäksi pronssinen akselitiiviste kiertyi auki niin, että tiiviste alkoi vuotaa.
Kreikan merivartioston veneeseen tekemän tarkastuksen yhteydessä ilmeni, että asiakkaan vakuutusyhtiöltä saama englanninkielinen veneen vakuutustodistus ei ollut alueen lainsäädännön ja viranomaismääräysten mukainen. Asiakas oli yhteydessä vakuutusyhtiöön ja pyysi saada vaatimusten mukaisen vakuutustodistuksen. Vakuutusyhtiö vastasi asiakkaalle, että se ei voi toimittaa asiakkaalle tällaista vakuutustodistusta. Asiakas otti yhteyttä lakimieheen vakuutustodistuksen saamiseksi. Lakimiehen yhteydenoton jälkeen vakuutusyhtiö antoi asiakkaalle pyydetyssä muodossa olevan vakuutustodistuksen.
Asiakas vaati vakuutusyhtiötä korvaamaan veneen satamapaikkamaksut. Veneen korjaus valmistui 10.8.2021, mutta vene oli purjehduskiellossa alueen vaatimukset täyttävän vakuutustodistuksen puuttumisen vuoksi. Laituripaikan laskutus muuttui kuukausiperusteiseksi 14.8.2021 ja asiakas sai vakuutusyhtiöltä vakuutustodistuksen vasta 18.8.2021, jonka jälkeen veneen purjehduskielto purettiin.
Vakuutusyhtiö antoi asiasta 15.9.2021 ja 20.9.2021 päivätyt korvauspäätökset. Korvauspäätösten mukaan narun sotkeutuminen potkuriin on korvattava vakuutustapahtuma. Vakuutusyhtiö korvasi köyden poistamisesta sukeltamalla aiheutuneet kulut, veneen siirtämiseksi tarvittavasta tarkastuksesta aiheutuneet kulut ja potkurin korjaamisesta aiheutuneet kulut. Vakuutusyhtiö arvioi potkurin korjauskulujen osuuden olevan 10 prosenttia korjauksen kokonaiskuluista. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoi vahingon rajoittamiskuluina korvattaviksi kuluiksi vetoakselin tiivisteen väliaikaiskorjauksen sekä veneen nostokulut.
Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan katsonut korvattaviksi kuluiksi akselin tiivisteen ja tukilaakerin korjaamisesta aiheutuneita kuluja. Potkuriakselin tiiviste, eli niin sanottu taliboksi, on kiinnitetty läpivientiin joustavalla kumiputkella, joka puolestaan on kiristetty paikalleen kahdella putkikiinnikkeellä. Veneen korjanneen yrityksen mukaan potkuriin sotkeutunut köysi oli saanut potkurin liikkumaan joitakin senttejä. Vakuutusyhtiön mukaan tällainen liikkuminen ei saa aikaan joustavalla kiinnityksellä varustetun akselitiivisteen vuotoa. Vakuutusyhtiö ei voinut sen käytössä olleiden valokuvien perusteella arvioida tiivisteen kuntoa, koska tiivistemassaa oli käytetty vuodon tukkimiseen ennen kuvien ottamista. Vakuutusyhtiö kieltäytyi lisäksi asianajajan kulujen ja satamapaikkamaksujen korvaamisesta, koska kyseiset kulut liittyivät siihen, ettei asiakkaalla ollut veneessään tarpeellisia asiakirjoja, eikä vakuutusyhtiö ole tästä vastuussa.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvamaan veneen korjauskustannukset 558 euroa sekä varaosien kustannukset 388 euroa kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö on korvannut edellä mainituista korjauskustannuksista ainoastaan 10 prosenttia, eli 55,80 euroa. Asiakas vaatii lisäksi yhtiötä korvamaan asianajajan kulut 957,80 euroa sekä vakuutuksen omavastuuta 500 euroa vastaavan kompensaation siitä, että asiakas hinasi veneen itse telakalle apuvenettä käyttäen. Ammattihinaus olisi maksanut 4.000 euroa.
Asiakas lähti pitkälle purjehdusmatkalle Suomesta kesäkuussa 2018. Matkareitti kulki Euroopan rannikoita pitkin Välimerelle ja syksyllä 2019 Kreikkaan, jonka vesillä asiakas purjehti siitä lähtien. Asiakas otti matkaa varten veneelle vakuutusyhtiöltä laajan venevakuutuksen ja siihen aluelaajennuksen, joka kattoi koko Euroopan vesialueet. Matkaan lähdettäessä asiakas pyysi vakuutusyhtiöltä englanninkielisen vakuutustodistuksen, jonka vakuutusyhtiö hänelle toimittikin.
Veneen vahinko johtui ankkurointitilanteessa veneen potkuriin menneestä naruroskasta. Se aiheutti akselitiivisteen metalliosan auki kiertymisen ja kierteiden rikkoutumisen siten, ettei tiivistettä saatu enää kiristettyä takaisin tiiviiksi. Veneen vakava vuoto saatiin hätäpaikattua ankkuripaikalla niin, että poistopumput pysyivät vuodon tasalla. Veneeseen saatiin tehtyä tarkempi vauriokartoitus vasta sitten, kun vene oli saatu nostettua ylös telakalla. Vauriota tutkittaessa havaittiin, että potkuri oli siirtynyt kaksi senttimetriä taaksepäin ja se oli vaarassa irrota. Telakan mekaanikko kirjoitti havaitsemansa ja korjaamansa vauriot raporttiin, jonka asiakas toimitti vakuutusyhtiölle. Raportissa sanotaan, että vauriot syntyivät potkuriin kiertyneen narun seurauksena.
Vakuutusyhtiö on hyväksynyt vakuutuksesta korvattaviksi kuluiksi ainoastaan potkurin korjaamisen. Vakuutusyhtiön mukaan taliboksi, eli askelin tiiviste, ei voi rikkoutua ulkoisesta vauriosta, eikä se sen vuoksi korvannut akselin uusimisesta ja korjaamisesta aiheutuneita kuluja. Asiakas haki korvauspäätökseen muutosta ja tarkensi kuvausta tiivisteen rakenteesta ja selitti, millä tavoin se vaurioitui tapahtumassa. Veneeseen on tehty vuonna 2018 kuntokartoitus, jossa ei löydetty huomautettavaa, eikä tiiviste ole missään vaiheessa vuotanut. Asiakas on tarkastanut tiivisteen kunnon ja toiminnan säännöllisesti.
Vakuutusyhtiön vastineeseen antamassaan vastauksessa asiakas toteaa lisäksi, että potkuriakselin ei ole vahinkoilmoituksessa kuvattu siirtyneen pari senttiä, koska potkuriakseli ei siirtynyt, vaan potkuri itsessään siirtyi pari senttiä taaksepäin akselissa. Akselitiivisteen kierteinen pronssinen tiivisteosa pyörähti lähes auki ilmeisesti sen seurauksena, että akseli pyöri peruutusvaihteella köyden ollessa potkurissa. Vuoto syntyi kierteen pettäessä nykäyksen ollessa niin kova, että se sai myös potkurin kiinnikeruuvin pettämään ja potkurin siirtymään akselissa. Tiivisteen kierteen kiristäminen takaisin kiinni ei onnistunut ankkuripaikan olosuhteissa, sillä sisään vuotavan veden paine oli suuri. Lisäksi vaarana oli kierteiden rikkoutuminen, jolloin veneen uppoamista ei olisi voitu estää.
Asiakas toteaa vakuutusyhtiön vastineeseen antamassaan vastauksessa vielä, että asiakas on säännöllisesti huolehtinut akselitiivisteen kunnosta pitkän matkan aikana. Tiiviste on suunniteltu siten, että sen kierreosaa kiristetään vähitellen vesivoideltujen tiivistenauhojen kuluessa. Kun kiristysvara on käytetty, on tiivisteet uusittava. Ennen vahinkotapahtumaa akselitiiviste ei vuotanut, mikä merkitsee, että tiivisteet olivat täysin kunnossa. Kiristysvaraa oli myös edelleen jäljellä.
Vakuutusyhtiö ei reagoinut asiakkaan muutoksenhakupyyntöön eikä asiakas saanut suoraa yhteyttä korvauskäsittelijöihin. Rikkoutuminen ei johtunut asennuksen, huollon tai valvonnan puutteesta.
Asiakkaalla ei ollut mahdollisuutta maksaa veneen ammattimaisesta hinaamisesta aiheutuneita kustannuksia, jonka vuoksi asiakas kuljetti veneen telakalle itse apuvenettä käyttäen. Asiakas pyysi jälkeenpäin vakuutusyhtiöltä vakuutuksen omavastuuosuutta 500 euroa vastaavaa korvausta siitä, että vene saatiin hinattua turvallisesti telakalle, vaikka hinaustehtävä oli apuveneelle sen koko huomioon ottaen raskas. Vakuutusyhtiö ei kommentoinut asiakkaan pyyntöä millään tavoin.
Vakuutusyhtiö katsoi myöhemmin vahingon olevan korvattava, jolloin asiakkaan käsityksen mukaan veneen hinauskulutkin olisivat olleet vakuutuksesta korvattavia. Asiakas toteaa, että venettä ei voitu jättää säiden armoille ankkuripaikalle, jossa se olisi todennäköisesti ajautunut myrskyssä rantakivikkoon. Koska asiakas hoiti veneen kuljettamisen telakalle itse, säästyi myös vakuutusyhtiöltä rahaa. Jos apuvene olisi rikkoutunut hinauksessa, olisi uusi apuvene maksanut 2.000 euroa. Edellä mainituista syistä asiakas katsoo kohtuulliseksi, että vakuutusyhtiö hyvittäisi hänelle vakuutuksen omavastuuosuutta vastaavan summan.
Kreikan venevartioston veneeseen tekemän tarkastuksen yhteydessä huomattiin, että vakuutusyhtiön asiakkaalle antama vakuutustodistus ei ollut Kreikan lakien mukainen. Kreikka vaati, että vakuutustodistuksessa näkyy eriteltynä vastuuvakuutuksen vakuutusmäärät henkilövahingoille, aineellisille vahingoille ja ympäristövahingolle. Kreikan säännösten mukaan vakuutustodistuksen tulee olla sekä englannin- että kreikankielinen. Vakuutustodistuksessa ei ollut mainintaa ympäristövahingoista.
Asiakas pyysi vaatimukset täyttävää vakuutustodistusta vakuutusyhtiöltä, jolloin vakuutusyhtiö vastasi, että se ei voi toimittaa sellaista. Vakuutusyhtiö perusteli tätä asiakkaalle sillä, että vakuutusyhtiö ei vastaa siitä, ettei sen myöntämä vakuutus täytä kulkualueen maiden lakeja tai viranomaisvaatimuksia. Asiakkaan vene oli vaatimukset täyttävän vakuutustodistuksen puuttumisen vuoksi purjehduskiellossa, ja vakuutustodistuksen esittämättä jättämisestä olisi koitunut asiakkaalle 2.000 euron sakko. Asiakas yritti ottaa vakuutusyhtiöön yhteyttä kahden viikon ajan saamatta vastausta, jonka jälkeen asiakas otti yhteyttä lakimieheen saadakseen apua vakuutustodistuksen saamiseen.
Asianajaja otti vakuutusyhtiöön yhteyttä 17.8.2021 ja vakuutusyhtiö toimitti asiakkaalle samana päivänä Kreikan viranomaisten vaatimusten mukaisen vakuutustodistuksen. Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa hänelle lakimiehen käyttämisestä aiheutuneet kulut, koska kyseistä kulua ei olisi syntynyt, jos vakuutusyhtiö olisi toimittanut hänelle heti pyydetyn mukaisen todistuksen.
Vakuutusyhtiö huomautti saatekirjeessään, että kyseinen todistus oli myönnetty asiakkaalle kertaluontoisesti, jotta asia saataisiin hoidettua. Asiakas keskusteli satama-alueella monien eri kansallisuuksia edustavien veneilijöiden kanssa ja kävi ilmi, että heiltä löytyi kaikkien kulkualueen maiden laki- ja viranomaismääräysten mukaisesti muotoiltu vakuutustodistus. Asiakas ei voinut ottaa venevakuutusta toisesta vakuutusyhtiöstä, koska vahinkoasian käsittely oli nyt kyseessä olevassa vakuutusyhtiössä vielä kesken, eikä veneellä voi olla voimassa kahta vakuutusta samaan aikaan.
Asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että hänen ottamansa vakuutus on kattava. Veneilijältä ei voida vaatia lainopillista taustaa. Vakuutusyhtiön on ilmaistava vakuutusehdoissaan selkeästi, että vakuutus ei kata laki- ja viranomaisvaatimuksia kulkualueen maissa, vaan vakuutuksenottajan on muilla tavoin huolehdittava sen voimassaolosta. Käytännössä kukaan veneilijä ei voi ottaa venevakuutusta Välimerelle suunnattaessa nyt kyseessä olevasta vakuutusyhtiöstä, koska vakuutusyhtiöltä ei saa edes pyydettäessä tällaista todistusta.
Asiakkaalle koitui kuluja veneen laituripaikasta, sillä sen laskutus muuttui kuukausiperusteiseksi 14.8.2021, eikä asiakas voinut vakuutustodistuksen puuttumisesta johtuvan purjehduskiellon vuoksi lähteä satamasta, vaikka vene oli saatu korjattua jo 10.8.2021. Asiakas sai vakuutustodistuksen vakuutusyhtiöltä vasta 18.8.2021, jonka jälkeen veneen purjehduskielto purettiin. Asiakas katsoo vakuutusyhtiön olevan hänelle korvausvelvollinen laituripaikan kuluista, koska niitä ei olisi syntynyt ilman, että asiakas joutui odottamaan vakuutustodistusta.
Valituksensa lopuksi asiakas kertoo vahinkokäsittelyn kulkuun liittyvistä asioista ja tyytymättömyydestään vakuutusyhtiön asiakaspalvelun laatuun.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön vastauksen mukaan venevakuutus ei sisällä itsenäistä hinausturvaa. Koska korvauspäätöstä itse vahingon korvaamisesta ei ollut vielä tehty, ei veneen hinaukselle annettu laskutuslupaa. Asiakas hankki viranomaisilta luvan siirtää vene purjehtimalla. Venevakuutus korvaa todelliset, aiheutuneet kulut ja sellaista kulua, joka ei ole vielä syntynyt, ei korvata. Vakuutuksenottajalla on yleinen velvollisuus rajoittaa vahingon määrää eikä tällainen toimenpide johda siihen, ettei vakuutusyhtiö perisi vakuutuksen omavastuuosuutta.
Vahinkoilmoituksessa kuvattu vauriomekanismi ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan saa tiivistettä vuotamaan. Korjaamon raportissa potkuriakselin kuvattiin liikkuneen pari senttiä taaksepäin. Näin pieni potkuriakselin siirtymä ei saa kyseessä olevan mallista tiivistettä vuotamaan. Päätöksessä käytetty termi ”taliboxi” viittaa tiivisteen rakenteeseen, eikä sillä ole tarkoitettu kuvata sitä, mitä tiivistenauha- ja voiteluaineyhdistelmää juuri kyseisessä veneessä on käytetty. Veneeseen vuonna 2018 tehdystä kuntotarkastuksesta on aikaa useampi vuosi ja sen jälkeen veneellä on purjehdittu pitkä matka. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kuntotarkastusta voida pitää todisteena siitä, että potkuriakselin tiiviste olisi ollut täysin kunnossa vahinkohetkellä. Vakuutusyhtiö viittaa korjauskulujen osalta myös aiemmin antamaansa korvauspäätökseen.
Asiakas on hakenut vakuutukseensa maantieteellisen kattavuuden laajennusta, joka hänelle on myönnetty. Asiakkaan venevakuutus on voimassa vakuutusyhtiössä vakuutusyhtiön vakuutusehdoin, jotka eivät riipu siitä, millä alueella vene on. Voimassaoloalue tarkoittaa sitä, että vakuutus on voimassaoloalueen sisällä voimassa vakuutusyhtiön vakuutusehtojen kertomassa laajuudessa. Muita laajennuksia vakuutuksen laajuuteen tai kattavuuteen ei ole myönnetty. Voimassaoloalueen laajennus ei aseta vakuutusyhtiölle velvollisuutta selvittää kunkin valtion ulkomaisten veneiden vakuutuksille asettamia erityisiä vaatimuksia. Vakuutusyhtiö ei laajennuksen myöntämällä sitoudu siihen, että venevakuutus täyttäisi kyseisen kulkualueen lainsäädännön asettamat vaatimukset tai muut viranomaisvaatimukset.
Tässä tapauksessa kyse on Kreikan lakien vaatimuksista, että osa veneen vakuutustodistuksesta on käännetty Kreikan kielelle. Vakuutusyhtiöltä ei ole haettu Kreikan viranomaisvaatimusten mukaista vakuutusta eikä vakuutusyhtiöllä ole vakuutussopimuksen nojalla velvollisuutta toimittaa Kreikan lakien edellyttämän sisältöistä vakuutustodistusta tai kreikankielistä käännöstä. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ei ole takeita siitä, että englanninkielinen vakuutustodistus riittäisi Kreikan viranomaisille, vaikka se tässä tapauksessa kelpasikin.
Vakuutusyhtiö toimitti pyydetyn sisältöisen englanninkielisen vakuutustodistuksen asiakkaalle poikkeuksellisesti, jotta asia saadaan hoidettua. Vakuutusyhtiö ei ole kuitenkaan tehnyt vakuutuksen myynnissä tai aiemman vakuutustodistuksen laatimisessa virhettä, eikä se ole vastuussa siitä, että veneessä ei ole ollut Kreikan lakien edellyttämiä dokumentteja. Asiakkaan pyytämän todistuksen antaminen ei tulevaisuudessa sido vakuutusyhtiötä antamaan vastaavia vakuutustodistuksia tämän kyseessä olevan tai muun vakuutusyhtiön myöntämän vakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiö ei ole vastuussa tai korvausvelvollinen niistä kuluista, sakoista tai vahingoista, joita vakuutuksenottajalle mahdollisesti aiheutuu siitä, ettei hän ole päässyt jatkamaan matkaa tai hän on joutunut maksamaan sakkoja tai muita suorituksia sen vuoksi, että hän on ollut Kreikan alueella ilman asianmukaisia asiakirjoja. Vakuutusyhtiö kiistää kaikki korvausvaatimukset, joita vakuutuksenottaja on valituksessaan esittänyt.
Asiakas on kommentoinut vakuutusyhtiön vastinetta seuraavasti: ”Tiiviste on suunniteltu siten, että sen kierreosaa kiristetään vähitellen vesivoideltujen tiivistenauhojen kuluessa. Kun kiristysvara on käytetty, on tiivisteet uusittava. Ennen haveriamme akselitiiviste ei vuotanut, mikä merkitsee, että tiivisteet olivat täysin kunnossa. Kiristysvaraa oli myös edelleen jäljellä.” Vakuutusyhtiö toteaa tähän, että kyseessä on vesilinjan alla sijaitseva rungon läpivienti ja tiivistenauha on vaihdettava tiivistenauhan valmistajan ohjeen mukaan. Vakuutusyhtiö ei tiedä, milloin veneen tiivistenauhat on edellisen kerran vaihdettu, eikä sitä, minkä valmistajan nauhaa käytettiin. Yleisesti viiden vuoden välein tapahtuvaa vaihtoa voidaan pitää yleisenä nyrkkisääntönä, mikäli valmistaja ei muuta suosittele. Tiivistenauhat voivat siten olla vaihtokunnossa, vaikka kiristysvaraa vielä kierteissä olisikin tai vaikka tiiviste ei vuoda vettä sisälle.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko akselin tiiviste alkanut vuotaa ja onko tukilaakerin vaihto ollut tarpeellista 31.7.2021 sattuneen vahinkotapahtuman seurauksena. Lisäksi kysymys on siitä, tuleeko vakuutusyhtiön hyvittää asiakkaalle veneen omavastuuosuus asiakkaan suorittaman veneen siirtämisen vuoksi ja onko vakuutusyhtiö korvausvelvollinen asiakkaalle aiheutuneista satamapaikkamaksuista sekä asianajajan kuluista.
Sovellettavat vakuutusehdot
Venevakuutuksien yhteisten ehtokohtien (voimassa 1.5.2019 alkaen) kohdan 40.4.3 (Korvaussäännökset) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Lisäksi korvataan vahinkoon välittömästi liittyvät muut jäljempänä määritellyt kulut.
Kohdan 40.4.4 (Korvaussäännökset) mukaan vahingon korjauskuluja ovat varsinaiset korjauskulut sekä kulut, jotka aiheutuvat kuljetuksesta vakuutusyhtiön hyväksymään korjaamoon, korjausajan telakoinnista, takiloinnista, venepukin kuljetuksesta, ja palautuskuljetuksesta.
Kohdan 40.4.10.1.1 (Omavastuu) mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan tai uudistuskuittiin merkitty omavastuu.
Laajan venevakuutuksen (voimassa 1.5.2019 alkaen) kohdan 41.1.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat ja niihin liittyvät rajoitukset) mukaan vakuutuksesta korvataan Venevakuutuksien yhteisissä ehdoissa kohdassa 40.4 mainittujen korvaussäännösten mukaan vakuutuksen kohteelle ennalta arvaamattomasta, ulkoapäin äkillisesti vaikuttavasta tapahtumasta, kuten karilleajosta, pohjakosketuksesta, yhteentörmäyksestä tai kaatumisesta aiheutuneet vahingot.
Ehtokohdan 41.1.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut:
- veneelle tai sen osalle siinä olleesta suunnittelu-, rakenne-, valmistus-, asennus- tai materiaaliviasta, puutteellisesta kunnossapidosta, aineen kulumisesta, ruostumisesta, hapettumisesta, syöpymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä, muuttumisesta, sienettymisestä, tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
- vakuutuksen kohteen kulumisesta, hankautumisesta tai naarmuuntumisesta
- veneen uppoamisesta, ellei vahinko ole aiheutunut kohdassa 41.1.1 mainitusta syystä.
Asian arviointi
Osapuolet ovat erimielisiä siitä, onko akselin tiiviste alkanut vuotaa ja onko tukilaakerin vaihto ollut tarpeellinen 31.7.2021 tapahtuneen vahingon seurauksena. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei akselitiiviste ole voinut vaurioitua tapahtuman seurauksena. Vakuutusyhtiö perustelee kantaansa sillä, että potkuriakselin tiiviste on kiinnitetty läpivientiin joustavalla kumiputkella, eikä potkurin tai potkuriakselin liikkuminen joitain senttejä aiheuta vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan joustavalla kiinnityksellä varustetun akselitiivisteen vuotoa. Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, ettei sillä ole ollut mahdollisuutta arvioida tiivisteen tai tiivistenauhojen kuntoa tai huoltoa potkurista otettujen kuvien perusteella. Vakuutusyhtiön mukaan sille ei ole esitetty muuta ulkoista tapahtumaa, joka olisi voinut aiheuttaa tiivisteen vuotamisen.
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Tässä tapauksessa asiakkaan tulisi voida osoittaa, että potkurin akselitiiviste on alkanut vuotaa jonkin äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman seurauksena.
Vakuutuslautakunnalle toimitetussa veneen vauriot korjanneen yrityksen selvityksessä sanotaan seuraavasti: ” We would like to inform you that the damage of water inflow (stuffing box) was repaired […], with positive results and is considered seaworthy after the test at the sea. The damage was caused by a line wrapped around the propeller. Because of this, the locking nut of the propeller came loose and propeller moved 2cm back from the conical lock. Also, the locking of bronze shaft seal unwound open, causing a leak from shaft seal.”
Vakuutuslautakunta toteaa, että sen käsityksen mukaan tiivistenauhojen oikea-aikaisesta vaihtamisesta ja akselitiivisteen kiristämisestä ja kunnosta huolehtiminen on paras tapa estää akselitiivisteen vuotaminen. Lautakunnalle toimitettujen valokuvien ja selvitysten perusteella ei voida päätellä akselitiivisteen tai tiivistenauhojen kuntoa. Asiakas on kuitenkin valituksessaan kertonut huolehtineensa akselitiivisteen kunnosta purjehtimisen aikana.
Asiakas on valituksessaan arvioinut, että akselitiivisteen pronssinen tiivisteosa pyörähti lähes auki ilmeisesti sen seurauksena, että akseli pyöri peruutusvaihteella köyden ollessa potkurissa. Lisäksi asiakas toteaa, että vuoto syntyi kierteen pettäessä nykäyksen ollessa niin raju, että se sai myös potkurin kiinnikeruuvin pettämään, jolloin potkuri siirtyi akselissa pari senttimetriä taaksepäin. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan asiakas tarkoittaa vuodon aiheuttaneen kierteen pettämisellä akselitiivisteen pronssisen tiivisteosan kierteiden pettämistä.
Asiassa on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan riidatonta, että tiiviste on alkanut vuotaa 31.7.2021 sattuneen vahinkotapahtuman yhteydessä. Vakuutuslautakunta pitää sille toimitettujen selvitysten perusteella mahdollisena, että akseliin on kohdistunut vahinkotapahtuman seurauksena sellainen liikevoima, joka on saanut aikaan akselin heilahtamisen tai tärähtämisen. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan tällaisen liikkeen seurauksena on mahdollista, että akselitiivisteen pronssisen tiivisteosan kierteet eivät ole pitäneet tiivisteosaa paikoillaan, vaan tiiviste on kiertynyt lähes auki. Vakuutuslautakunta pitää tässä tapauksessa osoitettuna, että akselitiivisteen vuotaminen on seurausta 31.7.2021 aiheutuneesta vahinkotapahtumasta, jolloin akselitiivisteen korjauskulut ovat korvattavia kuluja veneen vakuutuksesta. Vakuutuslautakunta myös toteaa, että sille toimitetuissa selvityksissä tai osapuolten lausumissa ei ole otettu erikseen kantaa siihen, millaisia vaurioita tukilaakeriin on tullut tapahtumien yhteydessä, jonka vuoksi lautakunta katsoo, että myös tukilaakerin korjauskulut ovat korvattavia vakuutuksesta.
Asiakas vaatii valituksessaan vakuutusyhtiötä hyvittämään hänelle korvaussummasta vähennetyn 500 euron suuruisen vakuutuksen omavastuuosuuden. Asiakkaan mukaan kyseessä olisi hyvitys asiakkaan itse suorittamasta veneen kuljettamisesta ja siihen liittyvien riskien ottamisesta.
Vakuutusehtojen kohdan 40.4.3 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Kohdan 40.4.4 vahingon korjauskuluja ovat varsinaisten korjauskulujen lisäksi muun muassa vakuutusyhtiön hyväksymään korjaamoon kuljettamisesta aiheutuneet kulut. Kohdan 40.4.10.1.1 mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vakuutuskirjaan tai uudistuskuittiin merkitty omavastuu.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vähentää maksetusta korvaussummasta vakuutuksen omavastuuosuus. Lautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan vaatimuksessa ole asiakkaan käyttämästä sanamuodosta huolimatta kyse omavastuuosuuden hyvittämisestä, vaan veneen telakalle viemisestä aiheutuneista kuluista. Asiakkaan valituksessaan esittämät perustelut vaatimukselle liittyvät veneen kuljettamiseen. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan vakuutuksesta olisi korvattu ulkopuolisen tahon suorittamasta hinaamisesta aiheutuneet kulut. Tällöin myös asiakkaalla on oikeus saada vakuutuksesta korvausta itse suorittamansa veneen kuljettamisen perusteella.
Vakuutusyhtiö on korvannut asiakkaalle veneen kuljettamiseen tarvittavan luvan saamisen liittyvän tarkistusmaksun. Asiakas on käyttänyt kuljettamiseen lisäksi aikaansa, ja apuveneen käyttämisestä on väistämättä aiheutunut ainakin bensiinikuluja. Edellä mainitut asiat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiakkaan 500 euron korvausvaatimusta veneen kuljettamisesta aiheutuneista kuluista voida pitää liiallisena tai perusteettomana.
Asiakas on valituksessaan vaatinut vakuutusyhtiötä korvaamaan satamapaikkamaksut sekä asianajajan käyttämisestä aiheutuneet kulut. Asiakas katsoo näiden kulujen aiheutuneen siitä, että vakuutusyhtiö viivytteli Kreikan viranomaisten vaatimusten mukaisen vakuutustodistuksen antamisessa.
Vakuutusehtojen kohdan 40.4.5 mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon lisäksi muun muassa korjausajan telakoinnista aiheutuneet kulut. Vakuutuslautakunnan saamien selvitysten perusteella vene saapui satamaan 4.8.2021 ja veneen korjaus valmistui 10.8.2021. Vakuutuslautakunta toteaa, että sen näkemyksen mukaan edellä mainittu ehtokohta huomioon ottaen vakuutuksesta tulee korvata satamamaksut aikaväliltä 4.8. – 10.8.2021, eli seitsemän päivän ajalta. Satamamaksut on laskutettu 4.8. – 3.9.2021 väliseltä ajanjaksolta, eli 31 päivän ajalta. Jaettaessa laskun kokonaissumma 477,40 euroa laskutettujen päivien lukumäärällä, saadaan yhden päivän satamamaksuksi 15,40 euroa. Tällöin seitsemän päivän satamamaksut ovat yhteensä 107,80 euroa.
Vakuutuslautakunta toteaa, että muilta osin asiakkaan vaatimissa kuluissa ei ole kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta vakuutetulle kohteelle suoranaisesti aiheutuneesta esinevahingosta tai muusta vakuutusehtojen mukaan korvattavaksi tulevasta kulusta. Kyseisiä kuluja koskevat vaatimukset perustuvat siihen, ettei vakuutusyhtiö asiakkaan näkemyksen mukaan antanut hänelle uutta vakuutustodistusta tarpeeksi nopeasti. Vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan, ettei sillä ole vakuutussopimukseen tai vakuutusehtoihin perustuvaa velvollisuutta antaa nyt puheena olevan mukaista vakuutustodistusta tai muutoinkaan selvittää veneen kulkualueen maiden lainsäädäntöä tai muita vaatimuksia. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan vakuutusyhtiön ja asiakkaan välillä ei ole ollut mitään muutakaan sopimusta, jonka perusteella vakuutusyhtiöllä olisi ollut tällainen velvollisuus.
Vakuutuslautakunta toteaa, että hyvään korvauskäsittelyyn ja muuhun vakuutustoimintaan kuuluu, että asiakkaan tiedusteluihin vastataan mahdollisimman joutuisasta. Asiakkaan mukaan hän odotti vastausta vakuutustodistusta koskevaan tiedusteluunsa kaksi viikkoa, ennen kuin hän pyysi lakimiehen apua. Vakuutusyhtiön vastausaikaa voidaan pitää asiakkaan silloinen tilanne huomioon ottaen pitkähkönä. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan vakuutusyhtiöllä ei ole kuitenkaan ollut edellä todetusti velvollisuutta vakuutustodistuksen antamiseen, vaan todistus on toimitettu asiakkaalle kertaluontoisesti asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi. Koska todistuksen antaminen ei ole perustunut vakuutusyhtiölle asetettuihin tai muutoin sillä oleviin velvollisuksiin tai sitoumuksiin, ei vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta korvata asiakkaalle todistuksen puuttumisen vuoksi aiheutuneita kuluja.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle lisäkorvauksena korjauslaskusta korvaamatta jääneen osuuden 502,2 euroa, korjaukseen käytettyjen osien kustannukset 388 euroa, veneen kuljettamisesta asiakkaan vaatimuksen mukaan 500 euroa sekä satamapaikkamaksut seitsemältä päivältä yhteensä 107,80 euroa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho