Haku

FINE-043190

Tulosta

Asianumero: FINE-043190 (2022)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 10.03.2022

Vakuutusehdon soveltaminen. Asianajokulujen korvaaminen ennen asian saattamista toimielimen päätettäväksi. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös.

Tapahtumatiedot

Asiakas (asunto-osakeyhtiö) on ollut osapuolena riita-asiassa, jossa asunto-osakeyhtiö vaati yhtiön entisiltä osakkeenomistajilta korvausta heidän asunto-osakeyhtiölle aiheuttamistaan kosteusvaurioista. Asunto-osakeyhtiö oli lähettänyt asianajajansa välityksellä entisille osakkeenomistajille kosteusvahingon johdosta 22.3.2021 korvausvaatimuksen sisältävän kirjeen. Vastapuolet ilmoittivat 28.3.2021 toimineensa asiassa huolellisesti ja kiistivät olevansa vastuussa todetuista vahingoista. Tämän jälkeen asunto-osakeyhtiö vaati edelleen asianajajansa välityksellä 6.5.2021 päivätyllä kirjeellä vastapuolilta korvausta. Vastapuolet kiistivät myös tämän korvausvaatimuksen 2.6.2021. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous päätti 10.6.2021 antaa asunto-osakeyhtiön hallitukselle valtuutuksen tarvittaessa nostaa kanne asiassa. Vakuutusyhtiö myönsi oikeusturvaedun asunto-osakeyhtiölle 10.6.2021 pidetystä yhtiökokouksesta lukien. Asiakas katsoo, että oikeusturvaetu tulisi myöntää jo 28.3.2021 lukien, jolloin vastapuolet ovat kiistäneet esitetyn vaatimuksen perusteen.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että sen asianajokulut tulisi korvata myös yhtiökokousta edeltävältä ajalta. Asiakas katsoo, että asia on riitautunut vastapuolten kirjelmällä 28.3.2021, jolloin vastapuolet ovat kiistäneet vaatimuksen perusteen. Tästä päivämäärästä lukien oikeusturvavakuutuksen tulee korvata asiassa käytetyn asianajajan kuluja.

Asiakas katsoo, ettei tapauksessa ole ollut edellytyksenä yhtiökokouksen pitäminen, koska asunto-osakeyhtiö ei olisi tarvinnut yhtiökokouksen päätöstä asiaan, vaan hallitus olisi voinut edistää asiaa myös ilman yhtiökokouksen pitämistä. Yhtiökokouksen pitäminen on siis ollut vain muodollisuus tässä suhteessa.

Asiakkaan mukaan on kohtuutonta, että jos asia viedään muodollisuuden vuoksi yhtiökokoukseen, vaikka tämä ei olisi ollut välttämätöntä, tällöin riitaantumispäivän ja yhtiökokouspäivän välisiä kuluja ei korvata.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää antamaansa päätöstä asiassa oikeana. Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen ja asiakasasiamiehen antamaan vastaukseen sekä toteaa edelleen seuraavaa.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutettu voi käyttää vakuutusta asioissa, jotka voidaan saattaa Suomessa käsiteltäviksi käräjäoikeudessa sekä sen muutoksenhakuasteissa, välimiesmenettelyssä, Vakuutuslautakunnassa ja kuluttajariitalautakunnassa. Jos kyseessä on ilman oikeudenkäyntiä ratkaistava riita-asia, vakuutusta voidaan käyttää sellaisissa asioissa, jotka olisi voitu välittömästi saattaa Suomessa käräjäoikeuden käsiteltäviksi.

Ehtojen mukaan riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtumalla tarkoitetaan riidan syntymistä. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta. Edelleen ehtojen mukaan, jos edellytyksenä asian saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi on jokin oikeustoimi taikka jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan siitä lukien, kun sanottu edellytys on täyttynyt.

Asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 7 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka: 1) yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia; 2) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämiseen; taikka 3) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa taloyhtiön hallitus on itse katsonut, että oikeustoimiin ryhtyminen on tällainen toimi, johon hallitus tarvitsee asuntoosakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokouksen antaman valtuutuksen, eli edellytyksenä asian saattamiselle oikeuden käsiteltäväksi on ollut asian käsittely yhtiökokouksessa ja yhtiökokouksen antama valtuutus.

Edelleen asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän

lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Saman pykälän 2 momentin mukaan, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla 4 tai 5 luvun tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta tai muutostyöstä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti. Saman luvun 8 §:n mukaan päätöksenteko asioissa, jotka koskevat yhtiön 1–3 ja 5 §:ään perustuvaa oikeutta vahingonkorvaukseen, kuuluu yhtiökokoukselle. Hallitus voi kuitenkin päättää rangaistavaan tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta.

Asunto-osakeyhtiölain 4 ja 5 luvuissa säädetään kunnossapitovastuusta ja muutostöistä. Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 8 §:n mukaan päätöksenteko vahingonkorvausasiassa kuuluu yhtiökokoukselle, jos osakkaan katsotaan rikkoneen muutostöitä koskevia säännöksiä. Tässä asiassa vahingonkorvausta on haettu osakkaalta osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan lainkohdan perusteella. Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 8 § on pakottavaa oikeutta. Tämän lainkohdan nojalla vahingonkorvauskanteen nostaminen osakkeenomistajaa vastaan lain 24 luvun 2 §:n vastaisen menettelyn perusteella tulee saattaa yhtiökokouksen päätettäväksi. Käsiteltävässä tapauksessa asian saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi on siten vakuutusehtojen mukaisesti yhtiökokouksen päätös.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että vahingonkorvauskanteen nostamisella on potentiaalisesti merkitystä asunto-osakeyhtiön osakkaiden taloudenpidon kannalta. Riita-asian oikeusprosessin vireille paneminen altistaa asunto-osakeyhtiön kuluriskille, joka häviötilanteessa voi realisoitua tarpeena korottaa osakkeenomistajilta perittäviä yhtiövastikkeita. Sen lisäksi, että hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti ovat epätavallisia ja laajakantoisia, hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen lain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla myös toimiin, jotka vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajien velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta. Käsiteltävässä tapauksessa hallituksen on tullut saattaa asia yhtiökokouksen päätettäväksi myös asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla.

Hallitus ei voi ennalta tietää osakkaiden kantaa vahingonkorvauskanteen nostamiseen. Jos hallitus ei noudata lain vaatimusta ja toimii omavaltaisesti, sen jäsenet voivat joutua asunto-osakeyhtiötä kohtaan asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 11 §:n sekä 24 luvun 1 §:n nojalla vahingonkorvausvelvollisiksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko riita-asian saattaminen käräjäoikeuden tutkittavaksi vaatinut asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen ja tulisiko oikeusturvavakuutuksesta korvata myös sellaiset asianajajan käytöstä aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet ennen sanottua yhtiökokouksen päätöstä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

4 Vakuutustapahtuma ja korvattavat vakuutustapahtumat

4.1 Vakuutustapahtuman määritelmä

Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtumalla tarkoitetaan riidan syntymistä. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

8 Korvattavat kustannukset

8.1 Asiamiehen käyttäminen, todistelukulut ja sovittelijan palkkio

Vakuutuksesta korvataan vakuutetulle asiamiehen käyttämisestä ja todistelusta aiheutuneet kulut, jos on kysymys asiasta, jota on käsitelty tai joka olisi voitu välittömästi käsiteltäväksi [vakuutusehtojen] kohdassa 3 mainituissa tuomioistuimissa ja lautakunnissa.

Jos edellytyksenä asian saattamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi on jokin oikeustoimi taikka jossakin elimessä tai toimituksessa tehty päätös, kustannukset korvataan siitä lukien, kun sanottu edellytys on täyttynyt.

[ – – ]

Lainsäädäntö

Asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009)

7 luku
Asunto-osakeyhtiön johto ja edustaminen

2 §
Hallituksen yleiset tehtävät

[ – – ]

Hallitus tarvitsee yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka:

1) yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia;

2) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämiseen; taikka

3) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

[ – – ]

24 luku
Vahingonkorvaus

2 §
Osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuus

Osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

[ – – ]

8 §
Päätöksenteko yhtiössä

Päätöksenteko asioissa, jotka koskevat yhtiön 1–3 ja 5 §:ään sekä tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ään perustuvaa oikeutta vahingonkorvaukseen, kuuluu yhtiökokoukselle. Hallitus voi kuitenkin päättää rangaistavaan tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta.

Asian arviointi

Asiassa on kysymys siitä, onko riita-asian saattaminen käräjäoikeuden tutkittavaksi vaatinut asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen ja tulisiko oikeusturvavakuutuksesta korvata myös sellaiset asianajajan käytöstä aiheutuneet kulut, jotka ovat syntyneet ennen sanottua yhtiökokouksen päätöstä.

Asiassa on kysymys asunto-osakeyhtiön aiempien osakkeenomistajien tekemän asuinhuoneiston muutostyön aiheuttamasta kosteusvahingosta, josta asunto-osakeyhtiö hakee korvausta sanotuilta aiemmilta osakkeenomistajilta.

Osakkeenomistajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n 1 momentissa, jonka mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Asunto-osakeyhtiön mukaan aiemmat osakkeenomistajat ovat laiminlyöneet asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisen velvollisuutensa suorittaa asuinhuoneiston muutostyö hyvän rakennustavan mukaisesti sekä saman luvun 2 §:n mukaisen muutostyön ilmoitusvelvollisuutensa.

Edelleen asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 8 §:n mukaan päätöksenteko asiassa, joka koskee yhtiön asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:ään perustuvaa oikeutta vahingonkorvaukseen, kuuluu yhtiökokoukselle. Edelleen saman pykälän mukaan hallitus voi kuitenkin päättää rangaistavaan tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta.

Käsillä olevassa tapauksessa on kysymys asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n 1 momentin mukaisesta osakkeenomistajan korvausvelvollisuudesta. Lain 24 luvun 8 §:n mukaan päätöksenteko tällaisessa vahingonkorvausasiassa kuuluu asunto-osakeyhtiön yhtiökokoukselle. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa vaaditaan yhtiökokouksen päätös, jotta entistä osakkeenomistajaa vastaan kohdistettu vahingonkorvausoikeudellinen riita-asia voidaan saattaa käräjäoikeuden tutkittavaksi. Kyse ei ole ollut rangaistavaan tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta.

Vakuutuslautakunta toteaa edelleen, että oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että päätöksenteko vahingonkorvauksen vaatimisesta, vaatimatta jättämisestä sekä yhtiön solmimista vahingonkorvausta koskevista sovintosopimuksista on lähes aina asunto-osakeyhtiön kannalta laajakantoinen ja epätavallinen asia silloin, kun kyse on asunto-osakeyhtiölain 24 lukuun perustuvasta vahingonkorvauksesta. Tällöin vahingonkorvaukseen liittyvät kysymykset viedään asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätettäväksi asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 8 §:n perusteella. Vähäisten ja muihin kuin asunto-osakeyhtiöoikeudellisiin suhteisiin liittyvien vahinkojen korvaamisesta sopiminen kuulunee yhtiön hallitukselle, koska tämä voidaan mieltää osaksi yhtiön hallinnon asianmukaista järjestämistä. (Veikko Vahtera, Vahingonkorvaus asunto-osakeyhtiössä, Kauppakamari 2017, s. 436–437.) Siten asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n mukaista vahingonkorvausasiaa voidaan pitää myös asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti sellaisena epätavallisena ja laajakantoisena toimena, joka edellyttää jo sanotunkin lainkohdan nojalla yhtiökokouksen päätöstä. Riita-asian saattamista käräjäoikeuden ratkaistavaksi ei voida lähtökohtaisesti pitää asunto-osakeyhtiön tavanomaisena toimintana. Oikeudenkäynti voi myös kestää useita vuosia ja se voi esimerkiksi muodostaa asunto-osakeyhtiölle merkittävän oikeudenkäyntikuluriskin, jolla voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia asunto-osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajien asemaan.

Vakuutuslautakunta katsoo, että käsillä olevassa tapauksessa riita-asian saattaminen tuomioistuimen tutkittavaksi on vaatinut asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa tehdyn päätöksen. Tämän vuoksi kustannukset oikeusturvavakuutuksesta korvataan ehtojen mukaisesti siitä lukien, kun sanottu päätös on tehty eli 10.6.2021 lukien. Vakuutuslautakunta toteaa selvyyden vuoksi, että velvollisuus yhtiökokouksen pitämiseen käsillä olevassa asiassa perustuu asunto-osakeyhtiölain säännöksiin, eikä merkitystä ole sillä, vaikka vakuutusyhtiö olisi kehottanut asunto-osakeyhtiötä pitämään asiassa yhtiökokouksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asiassa oikeana eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet

Haapasaari
Karimäki
Korpiola
Koskinen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia