Haku

FINE-043147

Tulosta

Asianumero: FINE-043147 (2022)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 05.05.2022

Miten vastuu asiakkaan verkkopankissa ulkomaille tehdystä tilisiirrosta jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Verkkourkinta. Maksuvälineen oikeudeton käyttö. Maksuvälineen haltijan huolimattomuus.

Tapahtumatiedot

Asiakas on saanut 24.8.2021 klo 8.38 tekstiviestin salattuun numeroonsa, jonka hän huomasi klo 8.52 ja jossa on lukenut seuraavaa:
”Petos on havaittu. Tilisi on estetty turvallisuussyistä. Siirry osoitteeseen: peruutus-[pankki].info vahvistaaksesi henkilöllisyytesi ja peruuttaaksesi maksun.” Asiakas on linkin kautta avautuneilla pankin verkkosivuilta näyttäneillä sivuilla käyttänyt pankkitunnuksiaan kirjautuakseen pankin palveluun.

Asiakkaan verkkopankkiin on kirjauduttu sisään ja verkkopankissa tehty 24.8.2021 klo 8.59 hänen enonsa tililtä, jolle asiakkaalla oli laaja käyttöoikeus, 50.000,00 euron tilisiirto Isoon-Britanniaan.

Verkkopankkiin kirjautuminen ja em. ulkomaanmaksu on vahvistettu asiakkaan verkkopankkitunnusten avainlukulistan tietyillä kertakäyttöisillä avainluvuilla, joita vastaavat järjestysnumerot pankki on ilmoittanut asiakkaalle lähettämissään tekstiviesteissä klo 8.53 ja 8.59.

Asiakas on soittanut pankkiinsa klo 9.03, missä yhteydessä asiakkaan tunnukset on suljettu.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan enonsa tililtä omilla tunnuksillaan siirretyt 50.000 euroa. Asiakkaan mukaan pankki ei ollut tapahtuma-aikaan varoittanut huijauksista ja korostaa, että luuli koko ajan estävänsä siirron. Lisäksi hän toteaa, että tajuttuaan tilanteen hän oli välittömästi yhteydessä pankkiinsa, mistä olikin soitettu eteenpäin, mutta sulkupalvelussa oli ollut ruuhkaa. Asiakas myös ihmettelee, miten niin suuri summa ja asiakasprofiiliin nähden muutenkin poikkeuksellinen siirto on voinut toteutua ulkomaille ilman mitään lisävarmistuksia.

Pankin vastine

Pankin mukaan tapauksessa on riidatonta, että maksut tehneellä taholla on ollut käytössään asiakkaan verkkopalvelutunnus. Koska asiakas on itse antanut suostumuksensa siirrolle, ei huolellisuusarviointi ole tarpeen.

Toissijaisesti, jos katsottaisiin, että asiakas ei ole antanut suostumustaan siirtoon, on katsottava asiakkaan toimineen törkeän huolimattomasti luovuttaessaan avainlukulistan numerot kirjautumisen sekä maksun yhteydessä. Maksupalvelulaki edellyttää asiakkaalta huolellisuutta verkkopalvelutunnusten käytössä. Tapaukseen liittyvät yksityiskohdat ja kokonaisarviointi huomioon ottaen asiakas on toiminut maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomasti.

Pankin mukaan asiakas on saanut 24.8.2021 tekstiviestin, jossa hänet ohjattiin pankin sivua muistuttavalle sivustolle. Asiakas on klikannut linkkiä ja luovuttanut sivustolle verkkopalvelutunnuksensa, jolloin ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun. Asiakkaan tunnuksilla on tehty yksi 50 000,00 euron siirto, joka on hyväksytty avainlukulistalla. Maksusta on lähtenyt maksun lisävahvistusviesti asiakkaan puhelinnumeroon ja maksu on vahvistettu viestissä pyydetyllä avainlukulistan numerolla. Asiakkaan enon tililtä, johon asiakkaalla on ollut käyttöoikeus, on siirretty 50 000,00 euroa saajalle X, tilinumero GB93REVXXXXXXXXXXXXXXX. Kirjautuminen verkkopalveluun ja tilisiirto on vahvistettu käyttäen vahvaa sähköistä tunnistamista, jolla asiakkaan henkilöllisyys on varmennettu.

Asiakkaan puhelinnumeroon, joka on ollut liitettynä asiakkaan verkkopalvelusopimuksessa maksun lisävahvistukseen, on lähetetty pankin toimesta turvallisuus- syistä 24.8.2021 seuraavat tekstiviestit:
Klo 8:53 Olet kirjautumassa tunnuksillasi verkkopalveluun. Vahvista kirjautuminen avainlukulistan järjestysnumeroa 143 vastaavalla avainluvulla.
Klo 8:57 50 000,00 EUR tilille GB93 REVO XXXXXXXXXXXX. Vahvista maksu palvelussamme avainlukulistan järjestysnumeroa 129 vastaavalla avainluvulla.
Klo 8:59 50 000,00 EUR tilille GB06 REVO XXXXXXXXXXXXX. Vahvista maksu palvelussamme avainlukulistan järjestysnumeroa 127 vastaavalla avainluvulla.
Asiakkaan verkkopalvelutunnukset on suljettu 24.8.2021 pankin toimesta.

Tapauksessa, asiakkaan tililtä tehty siirto on vahvistettu tunnuksiin liitettyyn puhelinnumeroon lähetetyssä tekstiviestissä pyydetyllä avainlukulistain numeroilla. Tekstiviesti on sisältänyt tiedon maksunsaajasta ja maksun määrästä. Asiakas on siis itse hyväksynyt tililtään tehdyn siirron ja antanut näin maksupalvelulain 38§ mukaisen suostumuksen maksutapahtuman toteuttamiselle. Tämän vuoksi pankki katsoo, ettei Asiakkaan reklamoima tilisiirto ole maksupalvelulain mukaisesti oikeudeton, eikä pankki ole vastuussa tilisiirrosta aiheutuneesta vahingosta.

Pankki tuo esiin myös useaan otteeseen kevään ja kesän 2021 aikana varoittaneensa asiakkaitaan tietojenkalastelusta, minkä ja yleisen tietämyksen perusteella se katsoo, että asiakkaan olisi pitänyt olla tietoinen tunnusten turvallisesta käytöstä.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-  Pankin tunnusten ja verkkopalveluiden yleiset ehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ensin ratkaistava, voidaanko asiakkaan katsoa antaneen maksupalvelulain 38 §:ssä tarkoitetun suostumuksensa ko. tilisiirrolle vai onko tilisiirtoa pidettävä oikeudettomina. Mikäli tapauksessa katsotaan olevan kyse maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko asiakkaan katsoa luovuttaneen maksuvälineensä sen käyttöön oikeudettomalle maksupalvelulain 62 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai voidaanko pankkitunnusten oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt lain 53 § 1 momentin ja pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan, sekä minkä asteista asiakkaan mahdollinen huolimattomuus on.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 38 §:n (Maksajan suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen) mukaan
Maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla.

Maksupalvelulain 53 §:n (Maksuvälineestä huolehtiminen) 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista. […]

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Maksupalvelulain 62 §:n (Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä) mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:
1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.
Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Maksupalvelulain 63 §:n (Palveluntarjoajan vastuu oikeudettomasta maksutapahtumasta) 1 momentin mukaan 
Jos maksutapahtuma on toteutettu oikeudettomasti eikä 62 §:stä muuta johdu, palveluntarjoajan, jonka asiakkaan varoja on käytetty maksutapahtuman toteuttamiseen, on välittömästi ja viimeistään seuraavana työpäivänä siitä, kun se havaitsi maksutapahtuman tai sille ilmoitettiin maksutapahtumasta, palautettava maksutapahtuman rahamäärä asiakkaalleen tai palautettava tämän maksutili siihen tilaan, jossa se olisi ollut ilman veloitusta.

Lain 72 §:n (Todistustaakka) 1 ja 3 momentin mukaan
Jos maksupalvelun käyttäjä kiistää antaneensa suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, hänen palveluntarjoajansa on osoitettava, että suostumus on annettu sovitulla tavalla. Jos maksupalvelun käyttäjä väittää, että maksutapahtumaa ei ole toteutettu asianmukaisesti, palveluntarjoajan on osoitettava, että maksutapahtuma on kirjattu ja merkitty tileille oikein ja ettei maksutapahtuman käsittelyyn ole vaikuttanut tekninen vika tai muu häiriö.
 […]
Se seikka, että palveluntarjoaja voi näyttää, että suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen on annettu maksuvälineellä, ei välttämättä yksin riitä osoittamaan, että maksuvälineen haltija on antanut suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, toiminut petollisesti taikka laiminlyönyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti 53 ja 54 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan.

Pankin tunnusten ja verkkopalveluiden yleisten ehtojen (Pankkitunnusehdot) kohta, joka koskee kuluttaja-asiakkaan vastuuta tunnusten oikeudettomasta käytöstä maksuvälineenä pankin verkkopalvelussa, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankkitunnusehtojen tunnusten säilyttämistä ja sallitun käytön rajoituksia koskevan ehdon mukaan
Henkilöasiakkaalle luovutetut Tunnukset ovat henkilökohtaiset. Tunnuksia ei saa luovuttaa kenellekään toiselle henkilölle, ei edes samaan perheeseen kuuluvalle, eikä erilliselle sovellukselle tai palvelulle, ellei sovellus tai palvelu ole pankin hyväksymä. [Pankin] hyväksymät sovellukset ja palvelut ovat nähtävillä osoitteessa [pankki].fi. Jos asiakas antaa Tunnuksensa kolmannelle, asiakas vastaa kolmannen hänen nimissään tekemistä toimista.
Tunnuksilla ei saa tunnistautua palveluihin, joita tarjoaa tai jossa määräysvaltaa käyttää kansainvälisten pakotteiden kohteena oleva taho. Tunnuksia ei saa myöskään käyttää lain tai hyvän tavan vastaisiin tarkoituksiin taikka muuten [pankin] julkaisemien yhteiskuntavastuuvaatimusten vastaisella tavalla.
[…]
Tunnuksia tai osaa niistä ei koskaan saa:
- kertoa suullisesti niitä puhelimitse tai muulla tavalla kysyvälle ulkopuoliselle taholle. Soittaessaan [pankin] puhelinpalveluun asiakas näppäilee Tunnukset puhelimeen. Palveluntarjoaja tai muut [pankki] Ryhmän yritykset eivät koskaan soita asiakkaalle ja pyydä kertomaan tai näppäilemään Tunnuksia;
- luovuttaa tekstiviestillä, sähköpostilla tai muun sovelluksen kautta tulleen pyynnön perusteella muille kuin [pankin] hyväksymille palveluille ja sovelluksille;
- käyttää kirjautumiseen [pankki]-verkkopalveluihin, jos linkki kirjautumissivulle on lähetetty Asiakkaalle sähköpostilla tai muulla sähköisellä tavalla.
Käyttäjätunnuksen ja salasanan sisältävä kalvo on hävitettävä eikä käyttäjätunnusta tai salasanaa saa kirjoittaa tai tallentaa muistiin helposti tunnistettavaan muotoon. Jos Tunnukset on luovutettu sähköisesti, Asiakkaan tulee itse suojata tunnukset ja varmistua siitä, etteivät näytöllä olevat tiedot näy ulkopuolisille ja että tiedot eivät jää ulkopuolisten saataville.
[…]
Asiakkaan on [pankki]-verkkopalveluihin kirjautuessaan suojattava laite, esim. tietokone, puhelin tai erillinen näppäimistö, jolla Tunnuksia käytetään siten, ettei kenelläkään ole mahdollisuutta saada Tunnuksia tietoonsa.
[pankki]-verkkopalveluita ei saa käyttää tietokoneella tai muulla laitteella, jossa on havaittu tai epäillään olevan haittaohjelma.

Pankkitunnusehtojen Ilmoitus Tunnusten katoamisesta tai joutumisesta sivullisen tietoon tai haltuun -kohdan mukaan
Asiakkaan on välittömästi ilmoitettava Palveluntarjoajalle Tunnusten katoamisesta tai niiden joutumisesta käyttöön oikeudettoman tietoon tai haltuun taikka jos asiakas epäilee niiden joutuneen käyttöön oikeudettoman tietoon tai haltuun. Ilmoitus on tehtävä myös siinä tapauksessa, että vain osa Tunnuksista on kadonnut tai joutunut käyttöön oikeudettoman tietoon tai haltuun. […]

Pankkitunnusehtojen Tunnusten käyttäminen -kohdan mukaan
 [pankki]-verkkopalveluiden käyttö –kohdan mukaan
Asiakas tunnistautuu [pankki]-verkkopalveluihin näppäilemällä käyttäjätunnuksen ja salasanan ja tarvittaessa vahvistusvälineen luvun. Eri asiointikanavat voivat sisällöltään ja toiminnoiltaan erota toisistaan tunnistusmenetelmän osalta.
Asiakas voi tunnistautua [pankki]-verkkopalveluihin myös muulla Palveluntarjoajan tarjoamalla tai Palveluntarjoajan hyväksymällä Kolmannen osapuolen myöntämällä varmenteella tai tunnistusvälineellä. Jos Kolmannen osapuolen tarjoamaa varmennetta tai tunnistusvälinettä koskeva sopimus on tunnistusvälineen tai varmenteen säilyttämisen ja / tai käyttämisen osalta ristiriidassa [pankin] tunnusten ja [pankki]-verkkopalveluiden yleisten ehtojen kanssa, sovelletaan ensisijaisesti [pankin] tunnusten ja [pankki]-verkkopalveluiden yleisiä ehtoja.
[Pankki].fi-palveluun kirjaudutaan kirjoittamalla osoite [pankki].fi selaimen osoiteriville. Ennen kirjautumista [pankki].fi-palveluun asiakas on velvollinen tarkistamaan, että [pankki].fi -verkkosivusto on suojattu SSL-suojauksella.
SSL-suojauksessa selaimen osoiterivin lukkosymbolin vieressä tulee lukea, että varmenne on myönnetty [pankki] Ryhmään kuuluvalle yhtiölle […]. SSL-suojaus näkyy lisäksi eri selaimissa esimerkiksi osoitepalkin vihreänä värinä.
Asiakas ei saa antaa [pankki]-verkkopalveluita käyttöön Kolmannelle osapuolelle esim. henkilölle, sovellukselle tai palvelulle. Sallittua ei ole käyttää esim. sellaisia palveluja, jotka ottavat hallintaansa asiakkaan istunnon [pankki]-verkkopalveluissa. Edellä sanottu ei rajoita Asiakkaan oikeutta käyttää maksupalvelulain mukaisia toimiluvan saaneita maksutoimeksiantopalveluja tai rekisteröityjä tilitietopalveluja.

Pankkitunnusehtojen Maksutoimeksiannot -kohdan mukaan
Asiakas voi antaa pankille maksutoimeksiantoja [pankki]-verkkopalveluissa.
[…]
Maksut välitetään Euromaksualueella välitettävien euromaksujen tai Lähetettävien ja saapuvien valuuttamaksujen yleisten ehtojen (Maksujen välityksen yleiset ehdot) mukaisesti. Palveluntarjoaja voi määritellä palvelun kautta välitettäville maksuille ylä- tai alarajan.
[Pankki]-verkkopalveluihin kirjautumisen jälkeen Asiakas antaa suostumuksensa maksutoimeksiannon toteuttamiseen hyväksymällä toimeksiannon. Tämä koskee myös Verkkomaksupainiketta. […]

Asian arviointi

Tapahtumien kulku

Pankki on esittänyt asiassa teknisen selvityksen tapahtumista ja siitä, miten asiakkaan verkkopankkiin on kirjauduttu ja ko. ulkomaanmaksu vahvistettu. Pankkilautakunnalla ei ole syytä epäillä pankin esittämän pankin lokitietoihin perustuvan selvityksen paikkansa pitävyyttä.

Pankkilautakunta katsoo tapauksessa riidattomaksi, että asiakas on saanut pankin nimissä lähetetyn tekstiviestin, jossa olevan linkin kautta avautuneilla rikollisten luomilla valesivuilla asiakas on syöttänyt verkkopankkitunnuksiaan luullessaan asioivansa pankin kanssa.

Rikolliset ovat näin tietoonsa päätyneillä asiakkaan pankkitunnustiedoilla kirjautuneet omalla laitteellaan asiakkaan verkkopankkiin, jossa he ovat tehneet maksutoimeksiannon tilisiirrosta asiakkaan tililtä ulkomaille. Tämän seurauksena pankki on lähettänyt klo 8:57 asiakkaalle seuraavanlaisen tekstiviestin ”50 000,00 EUR tilille GB93 REVO XXXXXXXXXXXX. Vahvista maksu palvelussamme avainlukulistan järjestysnumeroa 129 vastaavalla avainluvulla.”

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, että em. viestissä mainitun ja ko. tilisiirron toteuttamisen edellyttämän avainluvun on täytynyt päätyä rikollisille siten, että asiakas on syöttänyt avainluvun huijaussivuille, minkä jälkeen rikolliset ovat voineet vahvistaa ko. maksutoimeksiannon asiakkaan verkkopankissa. Asiassa saadun selvityksen ja asiakkaan asiassa kertoman perusteella Pankkilautakunta katsoo asiassa jääneen epäselväksi, mitä asiakas on ko. sivuilla itse nähnyt em. avainlukua sivuille laittaessaan.

Maksajan suostumus maksutapahtumalle

Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain mukaan asiakkaan tulee antaa suostumus maksutapahtumalle ja että suostumus annetaan pankille. Vaikka asiakkaan vastaanottamassa pankin lähettämässä tekstiviestissä on näkynyt ko. maksun tiedot, ei asiakas kuitenkaan itse ole syöttänyt viestissä mainittua avainlukua verkkopankissaan vaan rikollisten luomilla valesivuilla. Ko. ulkomaanmaksua koskevan toimeksiannon ovat luoneet ja vahvistuksen sille antaneet edellä katsotuin tavoin asiakkaan verkkopankkiin omalla laitteellaan päässeet rikolliset, ja näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakas ole itse vahvistanut ko. tilisiirtoa eikä siten ole myöskään antanut maksupalvelulain 38 §:ssä tai pankkitunnusehdoissa tarkoitettua suostumustaan maksutoimeksiannon toteuttamiselle. Näin ollen tilisiirtoa on pidettävä maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla oikeudettomana.

Pankkitunnusten ja maksuvälineen luovuttaminen

Pankkilautakunta toteaa, että maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan lain 62 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaisella maksuvälineen luovuttamisella sen käyttöön oikeudettomalle tarkoitetaan maksuvälineen vapaaehtoista ja tietoista luovutusta toiselle.

Tässä tapauksessa asiakas on asiointinsa ajan ja pankkitunnuksiaan verkkopankin verkkosivuilta näyttäneillä valesivuilla käyttäessään luullut asioivansa pankkinsa kanssa ja näin ollen Pankkilautakunta katsoo, että asiakas ei ole tietoisesti luovuttanut pankkitunnustietojaan niiden käyttöön oikeudettomalle, ja ettei tapauksessa siten ole kyse maksupalvelulaissa tai pankkitunnusehdoissa tarkoitetusta tunnusten luovuttamisesta.

Asiakkaan menettelyn arviointi

Pankkitunnusehtojen mukaan tunnuksia ei saa koskaan käyttää kirjautumiseen [pankki]-verkkopalveluihin, jos linkki kirjautumissivulle on lähetetty asiakkaalle sähköpostilla tai muulla sähköisellä tavalla. Edelleen ehtojen mukaan [Pankki].fi-palveluun kirjaudutaan kirjoittamalla osoite [pankki].fi selaimen osoiteriville ja ennen kirjautumista [pankki].fi-palveluun asiakas on velvollinen tarkistamaan, että [pankki].fi -verkkosivusto on suojattu SSL-suojauksella.

Pankkilautakunta katsoo, että asiakas on laiminlyönyt pankkitunnusehtojen mukaisia velvollisuuksiaan käyttäessään pankkitunnuksiaan tekstiviestissä olleen linkin kautta avautuneilla sivuilla ja jätettyään tarkastamatta kyseisen verkkosivuston suojauksen.

Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan voida edellyttää ymmärtäneen hänelle lähetetyn tekstiviestin muotoilun ja sisällön taikka viestissä olleen linkin domainin/verkkotunnuksen perusteella, ettei tekstiviesti ollut pankin lähettämä. Edelleen lautakunta katsoo, ettei asiakkaalla voida asiassa saadun selvityksen perusteella katsoa olleen muutakaan syytä epäillä yhteydenoton asianmukaisuutta.

Ottaen lisäksi huomioon, että tässä tapauksessa tekstiviestissä olleesta linkistä on avautunut pankin verkkosivuilta näyttävät sivut ja asiakas on verkkosivujen näkymän perusteella edelleen luullut asioivansa pankin kanssa ja on tässä tarkoituksessa - mitä ilmeisimmin toimiakseen käsityksensä mukaan pankin havaitseman petollisen maksun estämiseksi - käyttänyt pankkitunnuksiaan, Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan laiminlyöntien pankkitunnusehtojen noudattamisen suhteen osoita edellä mainituilta osin tavallista suurempaa huolimattomuutta.

Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, että saatuaan pankilta 50.000 euron maksua koskevan tekstiviestin, jossa on pyydetty vahvistamaan maksu avainlukulistan tiettyä järjestysnumeroa vastaavalla avainluvulla, asiakkaan olisi tullut ymmärtää kyseenalaistaa yhteydenoton asianmukaisuus ja tarkoitus, ja jättää pyydetty avainluku laittamatta verkkosivuilla sille varattuun sarakkeeseen. Asiassa on jäänyt osin epäselväksi, mitä asiakas on ko. valesivuilla itse nähnyt em. avainlukua sivuille syöttäessään. Asiakkaan mukaan hän on koko ajan luullut estävänsä maksua. Ottaen huomioon, että asiakkaan pankilta saama tekstiviesti on ollut tavanomainen pankin lähettämä maksun vahvistamista koskeva viesti, jossa on näkynyt vahvistettavan maksun tiedot, lautakunta katsoo, että vaikka pankin verkkosivuilta näyttävillä valesivuilla olisi esitetty kyseistä avainlukua edellytettävän johonkin toiseen toimenpiteeseen, asiakkaan olisi tullut ymmärtää keskeyttää asiointinsa. Mikäli asiakas olisi tuossa vaiheessa esimerkiksi ottanut itse yhteyttä pankkiinsa tiedustellakseen menettelyn asianmukaisuutta, olisi tapauksessa asiakkaan pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta voitu välttyä.

Asiakkaan annettua kyseisen tilisiirron vahvistamista varten pyydetyn avainluvun verkkosivuille asiaa kyseenalaistamatta Pankkilautakunta katsoo asiakkaan menettelyn kokonaisuutena osoittavan hänen vakavaa varomattomuuttaan. Asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella ja ottaen erityisesti huomioon sen, että asiakas on tässä tapauksessa kuitenkin ymmärtänyt käyttävänsä kyseistä avainlukua nimenomaan estääkseen pankin aiemmassa tekstiviestissä varoittaman petollisen maksun toteutumisen, lautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettelyn kokonaisuutena kuitenkaan voida katsoa osoittavan hänen suhtautuvan selvästi piittaamattomasti maksuvälineiden hallintaan ja käyttöön liittyviin turvallisuusriskeihin, ja ettei asiakkaan menettely näin ollen myöskään osoita maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakas ole antanut ko. tilisiirrolle maksupalvelulaissa tarkoitettua suostumustaan ja että kyse on siten pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä maksuvälineenä. Lautakunta katsoo oikeudettoman käytön johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaisia velvollisuuksiaan vakavaa varomattomuutta osoittavalla tavalla, mutta ei kokonaisuutena arvioiden kuitenkaan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta osoittavalla tavalla. Näin ollen asiakkaan vastuu pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu näin ollen 50 euroon.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen pankkitunnusten oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 50 euroa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää                                      
Sihteeri Sainio

Jäsenet

Ahlroth
Atrila
Laine
Pulkkinen

Tulosta