Haku

FINE-042963

Tulosta

Asianumero: FINE-042963 (2022)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 14.04.2022

Yksityishenkilön vastuu. Tuottamus. Vakuutettu halannut ja taputtanut toista henkilöä selkään. Kipustimulaattorin väitetty vahingoittuminen. Selvitykset. Oliko vakuutettu korvausvastuussa vahingosta?

Tapahtumatiedot

Vastuuvahinkoilmoituksen 1.11.2018 mukaan vakuutettu A oli 18.8.2018 kuntoutusjaksolla kuntoutuskeskuksessa. Kuntoutuskeskuksessa oli tapana halata jokaista kuntoutuksen osallistujaa aamuisin. A halasi potilastovereita ottamalla kiinni kaulasta ja taputtamalla selkään. Kun A taputti B:tä (s. 1980) selkään, tämän kipustimulaattori meni oikosulkuun. Ilmoituksen mukaan A tiesi, että B:llä oli joku laite selässä, mutta A ei tiedostanut, että laite oli niin herkkä. B:lle aiheutui ylimääräistä kipua stimulaattorin toimimattomuuden vuoksi. Korvausta B:n henkilövahingosta haettiin A:n yksityishenkilön vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 16.11.2018. Yhtiö totesi, että vastuuvakuutuksesta voidaan korvata vahinkoja, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää, että vahinko on aiheutunut vakuutetun tuottamuksesta eli virheellisestä menettelystä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Lisäksi huolimattoman toiminnan tai teon ja aiheutuneen vahingon tulee olla syy-yhteydessä keskenään. Vahingolta edellytetään myös ennakoitavuutta. Yllättävät ja vahingonaiheuttajan kannalta täysin ennalta arvaamattomat vahingot jäävät vahingonaiheuttajan vastuun ulkopuolelle syy-yhteydestä huolimatta. Yhtiö katsoi, ettei kuvattu vahinkotapahtuma ollut voinut aiheuttaa ihon alle asennetun kivunestolaitteen rikkoontumista tai oikosulkua. Se, että laite rikkoontuu tai menee oikosulkuun halauksesta tai taputuksesta, viittasi yhtiön mukaan siihen, että laitteessa oli ollut jokin muu vika. Lisäksi, vaikka vahinko olisikin aiheutunut kyseisen vahinkotapahtuman yhteydessä, yhtiö katsoi, ettei A:n toiminnassa ollut ollut korvausvastuun syntymisen edellyttämää tuottamusta, vaan kyseessä oli ennalta arvaamaton tapahtuma. Korvausvastuun puuttuessa vahinkoa ei korvattu A:n vastuuvakuutuksesta.

B esitti 7.1.2020 asiamiehen välityksellä A:lle vahingonkorvausvaatimuksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä ansionmenetyksestä. A pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään vahingon uudelleen. Yhtiö antoi asiassa uuden korvauspäätöksen 15.9.2021. Päätöksessään yhtiö katsoi, että vahinkotapahtumasta esitetyt selvitykset olivat ristiriitaisia eikä asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että B olisi saanut vahingon 18.8.2018 yhteydessä korvausvaatimuksessa mainittuja henkilövahinkoja. Yhtiö ei muuttanut kielteistä ratkaisuaan.

B on sittemmin menehtynyt.

Asiakkaan valitus

A pyytää Vakuutuslautakuntaa arvioimaan, onko A korvausvastuussa B:n henkilövahingosta ja tuleeko vahinko korvata A:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa kielteisen kantansa. Yhtiö katsoo, että arvioitavaksi tulee ennen kaikkea se, onko vahinkotapahtumasta eli kipustimulaattorin rikkoutumisesta esitetty riittävää selvitystä sen tueksi, että korvausvastuuta kyseisestä vahinkotapahtumasta voisi ylipäätään syntyä. Jos näin katsotaan olevan, tulisi arvioitavaksi, onko kyseinen vahinko aiheutunut A:n huolimattomuudesta. Vahingon määrään ei tässä vaiheessa tule ottaa kantaa.

Selvitykset

1. A:n ja B:n selvitykset vahinkotapahtumasta

A on kertonut tapahtuneesta vahinkoilmoituksessa 1.11.2018. Ilmoituksen mukaan kuntoutuskeskuksessa oli tapana halata jokaista aamuisin. Aamulla 18.8.2018 A halasi potilastovereita ”niin kuin miehet tekevät” eli otti kaulasta kiinni ja taputti selkään. Kun A taputti B:tä selkään, B:n kipustimulaattori meni oikosulkuun ja B vietiin hoitoon yksityissairaalaan, jossa kipustimulaattori oli asennettu.

B:ltä ei ole käytettävissä itse laadittua kuvausta vahinkotapahtumasta. B on 7.1.2020 esittänyt A:lle asiamiehen välityksellä kirjallisen korvausvaatimuksen, jossa esitetään, että A on 17.8.2018 halannut ja läimäyttänyt B:tä selkään sillä seurauksella, että B:n selässä ollut elektrodi on tippunut ja kipustimulaattorin toiminta vaurioitunut. Ennen tapahtunutta B oli kertonut kaikille ryhmän jäsenille selässään olevasta laitteesta ja kertonut, että laite on herkkä eikä B:n selkään siitä syystä saa taputtaa. Lyönti selkään aiheutti kipu-sähköaallon läpi B:n vartalon ja kipu oli niin sietämätön, että se vei B:ltä jalat alta. B kannettiin sisälle ja hänelle annettiin vahvoja hermokipulääkkeitä. Epäkuntoinen kipustimulaattori antoi yli kymmenkertaisen määrän sähköä B:n selkäydinkanavaan, jonka vuoksi laite piti sammuttaa. Laitteen sammuttaminen aiheutti provosoituneen kiputilan B:n selkään ja jalkaan ja B vietti koko viikonlopun hoitolaitoksessa sängyssä sietämättömissä hermokivuissa. Maanantaina 20.8.2018 B pääsi kipustimulaattorin asentaneeseen yksityissairaalaan hoitoon. Sairaalassa todettiin systeemin rikkoutuneen ja stimulaattorielektrodin siirtyneen.

2. Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään B:tä koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 27.9.2018–9.10.2020.

Päivystyspoliklinikan tekstin 27.9.2018 mukaan ensihoito on konsultoinut päivystystä. B on sairastanut nilkkamurtuman seurauksena aiheutunutta CRPS:ää. B:llä on ollut kipustimulaattori, mutta se on ollut epäkunnossa jo pari viikkoa. Jalka on ollut kovin kipeä, mutta B on pystynyt kävelemään kepin kanssa. Ensihoitoa on ohjattu antamaan B:lle Voltaren-kipupiikki ja neuvottu B:tä hakeutumaan tarvittaessa seuraavana päivänä terveyskeskuspäivystykseen.

Yksityissairaalan ortopedin sairauskertomustekstin 15.10.2018 mukaan B on tullut kipukuntoutusjaksolle keskussairaalan maksusitoumuksella. B:llä on ollut selkäydinstimulaattori, joka on mennyt epäkuntoon ja uusi stimulaattori on asennettu elokuussa 2017. Viimeisin kipukuntoutusjakso yksityissairaalassa on ollut marraskuussa 2017, jolloin B:n tilanne on ollut parempi. Ajankohtaisesti B on kertonut tilanteen menneen erittäin huonoksi. Keväällä 2018 on leikattu vasemmanpuoleinen nivustyrä ja siemenjohtimet ovat menneet poikki leikkauksessa. Kiputilanne on lähtenyt tällöin pahenemaan. Lisäksi B:n kaveri on lyönyt B:tä selkään kesän lopulla ja stimulaattori on ollut epäkunnossa. B:n kiputilanne on ajankohtaisesti ollut voimakas ja kipu levinnyt koko vasemman alaraajan seutuun. B on toivonut stimulaattorin tarkastusta stimulaattorihoitajan ja selkäortopedin toimesta.

Saman ortopedin tekstin 18.10.2018 mukaan B:n stimulaattorin käyttöön on liittynyt runsaasti ongelmia, välijohtojen rikkoutumisia, elektrodin siirtymisten vuoksi. Nyt stimulaattorin ongelmana on ollut, että se on antanut kovia, voimakkaita sähkötärskyjä. Toimintatestauksessa on todettu, että vasemmanpuoleisessa stimulaattorielektrodissa kolmessa navassa impedanssi on korkea, minkä lisäksi elektrodi on siirtynyt. Toimivilla navoilla stimulaatiota ei ole kunnolla saatu kohdennettua pahemmille kipualueille, mistä johtuen on arvioitu, että tarvitaan revisiotoimenpide. Koska B:llä on ollut perkutaanisten elektrodien kanssa ollut toistuvasti ongelmia, on suositeltu vaihtoa kirurgiseen elektrodiin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko A vahingonkorvausvastuussa B:n korvausvaatimuksessa 7.1.2020 tarkoitetusta henkilövahingosta ja tuleeko vahinko korvata A:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Yksityishenkilön vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 8.4.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vastuuvakuutuksesta korvataan vahinkoja, joista vakuutettu on korvausvastuussa. Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta ja laiminlyöntiä, sekä syy-yhteyttä moitittavan toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä. Tuottamuksen ja syy-yhteyden lisäksi vahingon tulee olla vahingonaiheuttajan ennakoitavissa. Täysin yllättävät ja ennalta arvaamattomat vahinkoseuraukset jäävät vahingon aiheuttajan korvausvastuun ulkopuolelle.

Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ilmenee, että A ja B ovat olleet elokuussa 2018 kuntoutusjaksolla, jossa on ollut tapana, että osallistujat halaavat toisiaan aamuisin. A on 17. tai 18.8.2018 B:tä halatessaan taputtanut B:tä selkään. A:n vahinkoilmoituksen ja B:n vahingonkorvausvaatimuksen mukaan B:n kipustimulaattori on tässä yhteydessä mennyt epäkuntoon. B on ilmoittanut vahingonkorvausvaatimuksessaan, että hän on 20.8.2018 hakeutunut kipustimulaattorin asentaneeseen yksityissairaalaan, jossa stimulaattorin on todettu olevan epäkunnossa. Yksityissairaalasta ei ole käytettävissä sairauskertomustekstiä ilmoitetulta hoitoonhakeutumispäivältä 20.8.2018. Päivystyksen tekstissä 27.9.2018 mainitaan, että stimulaattori on ollut epäkunnossa pari viikkoa. Yksityissairaalaan B on 15.10.2018 tullut kipukuntoutusjaksolle. Tätä kuntoutusjaksoa koskevista sairauskertomusteksteistä ilmenee, että B:llä on ollut toistuvasti ongelmia stimulaattorin toiminnan kanssa. B on itse kertonut saaneensa kesällä lyönnin selkäänsä ja stimulaattori on mennyt epäkuntoon.

Vakuutuslautakunta viittaa edellä kerrottuun ja katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella jää epäselväksi, koska ja miksi B:n kipustimulaattori on rikkoutunut. Ilmoitetusta hoitoon hakeutumisesta elokuussa 2018 sattuneen vahinkotapahtuman jälkeen ei ole esitetty selvitystä, ja asiakirjoista käy ilmi, että B:llä on ollut stimulaattorin kanssa toistuvia ongelmia. Stimulaattorin rikkoutumisen ja korvausvaatimuksen perusteena olevan A:n toiminnan välinen syy-yhteys jää osoittamatta. A:lle ei näin ollen synny vahingosta korvausvastuuta eikä vahinko tule korvattavaksi vastuuvakuutuksesta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Laine

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen

Tulosta