Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 12.3.2021 mukaan A (s. 1958) sai 8.3.2021 Vaxzevria- koronavirusrokotteen (aikaisemmalta nimeltä COVID-19 Vaccine AstraZeneca). Samana iltana A:lla nousi korkea kuume, johon liittyi pää- ja jäsensärkyä. Lisäksi A:lla ilmeni rytmihäiriöoireilua. 10.3.2021 A heräsi huonovointisena ja huomasi vasemmassa ranteessaan kipeän patin. Myöhemmin A:lla ilmeni pieniä verenpurkaumia, verivirtsaisuutta ja alaraajavaivoja. A katsoi, että oireet olivat 8.3.2021 annetun koronavirusrokotteen aiheuttamia. Hän haki korvausta lääke-, sairaanhoito- ja matkakustannuksista lääkevahinkovakuutuksesta. Lisäksi A vaati, että lääkevahinkovakuutuksesta korvataan hänelle uusien silmälasien hankkimisesta aiheutuneet kulut, sillä hän oli kuumeesta johtuen tiputtanut silmälasinsa siten, että toinen linssi vaurioitui.

Vakuutusyhtiö totesi 26.3.2021 ja 4.6.2021 ja 28.9.2021 antamissaan korvauspäätöksissä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö katsoi, että A:lla rokotteen jälkeen ilmaantuneista oireista kuumeen, päänsäryn ja lihaskipujen syy-yhteys rokotteeseen oli todennäköinen. Kyse oli tyypillisistä rokotteen aiheuttamaksi haittavaikutukseksi sopivista oireista, jotka häviävät yleensä itsekseen muutaman vuorokauden kuluessa. Sen sijaan A:n rytmihäiriöt ja kaksi päivää rokottamisen jälkeen kehittynyt rannepatti sekä myöhemmin ilmennyt verivirtsaisuus ja verenpurkaumat eivät todennäköisesti olleet syy-yhteydessä koronarokotteeseen.

Rannepatin osalta vakuutusyhtiö totesi, että verisuonikirurgin vastaanotolla 2.6.2021 todettu aneurysma eli värttinävaltimopullistuma on harvinainen löydös, joka yleensä liittyy johonkin vammaan. Valtimon pullistuma voi kuitenkin olla myös idiopaattinen eli itsesyntyinen. Vaxzevria-rokotteen ei aneurysmaa tiedetä aiheuttavan. Vaikka ranteen patin ilmaantuminen on ajallisessa yhteydessä A:n saamaan rokotteeseen, ei rokotetta voida lääketieteellisesti arvioiden pitää aneurysman todennäköisimpänä syynä.

Vakuutusyhtiö viittasi vakuutukseen sovellettaviin vakuutusehtoihin ja totesi, että korvattavia kustannuksia ovat A:n tapauksessa kuumeen, päänsäryn ja lihaskipujen mahdollisesti aiheuttamat sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut sekä lääkevahingosta mahdollisesti aiheutunut ansionmenetys, mikäli kulut ylittävät 85 euroa. Lääkevahinkovakuutuksesta ei sen sijaan korvata esinevahinkoa, minkä vuoksi vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta silmälasien rikkoutumisesta aiheutuneet kulut.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa, että ranteeseen 10.3.2021 ilmaantunut patti on samassa kädessä kuin mihin A oli saanut koronarokotteen vain kaksi päivää aikaisemmin. Aluksi luultiin virheellisesti, että patissa olisi kyse gangliosta. Verisuonkirurgin tekemässä ultraäänitutkimuksessa kuitenkin selvisi, että kyseessä on aneurysma eli valtimon pullistuma. Oireet jatkuivat pitkin kevättä. Sittemmin A:lla ilmeni myös verivirtsaisuutta, mustelmia säärissä, turvotusta ja kipuja alaraajoissa. Lisäksi hänelle kehittyi ympäri kehoa pieniä, pistemäisiä verenpurkaumia. Hoitavat lääkärit eivät löytäneet selitystä oireille.

A toteaa, että hänellä ei koskaan aikaisemmin ole ollut verta virtsassa, mustelmataipumusta, verisuonitukoksia tai- pullistumia. A katsoo, että koronarokote käynnisti nämä oireet. A:n mukaan on kiistatonta, että hänen vammansa johtuvat hänen saamastaan koronavirusrokotteesta.

A vaatii, että oireiden tutkimisesta ja hoidosta aiheutuneet lääke- ja sairaanhoitokustannukset sekä matka- ja pysäköintikustannukset korvataan lääkevahinkovakuutuksesta. Lisäksi A vaatii korvausta kivusta ja särystä ja pysyvästä haitasta sekä rikkoutuneista silmälaseista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Perustelujen osalta vakuutusyhtiö viittaa korvauspäätöksissä lausumaansa.

Lisäksi yhtiö toteaa, että Vaxzevria-rokotteen ja joidenkin veritulppien välillä on arveltu olevan yhteys. Euroopan lääkevirasto EMA totesi 7.4.2021 olevan mahdollista, että adenovirusvektorirokotteet voivat erittäin harvinaisena haittavaikutuksena aiheuttaa vaikeita hyytymishäiriöitä, joissa kehittyy verihiutaleita aktivoivia vasta-aineita. Kaikki veritulpat, joilla on ajallinen yhteys koronarokotteeseen eivät kuitenkaan johdu rokotteesta.

Vaxzevria-rokotteen ei tiedetä lisäävän yleistä veritulppariskiä, eikä myöskään aiheuttavan A:lla todetun kaltaisia valtimon pullistumia. Verisuonitukosta tai -tulehdusta A:lla ei todettu ja myös laboratoriotutkimukset ovat olleet löydöksiltään normaalit. A:n tapauksessa aneurysman etiologia on jäänyt avoimeksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.3.2021-23.7.2021.

Työterveyshuollon yleislääkärin hoitokertomusmerkinnän 11.3.2021 esitietojen mukaan A oli saanut 8.3.2021 annetun koronavirusrokotteen jälkeen voimakkaat yleisoireet. Lisäksi ranteeseen oli ilmestynyt 10.3.2021 patti. Kivun mainitaan säteilevän koko käsivarren ja olkavarren alueelle. Vasemman ranteen lateraalissivulla tuntui noin 1.5 cm kokoinen kovahko patti, joka ei painaessa hävinnyt. Päällä tuntui pulsaatio, mutta selkeästi ei itse patti pulsoinut. Ranteen liikkeet olivat aristamattomat eikä ranteen nivel tuntunut kipeältä. Sormet liikkuivat ja olivat lämpimät. Selkeää väri- tai lämpöeroa ei ollut. Kädessä ei ollut muuta turvotusta ja rokotteen pistopaikka oli siisti. Pieni mustelma oli havaittavissa. Keuhkoauskultaatio oli siisti. A sai lähetteen keskussairaalan päivystykseen laskimotukoksen poissulkemiseksi.

Päivystyksessä lääkärin hoitokertomusmerkinnän 11.3.2021 mukaan A:n vasemmassa ranteessa oli rannenivelen kohdalla volaarisesti alle 1 cm halkaisijaltaan oleva patti, joka oli painellen hieman pehmeä ja kipeä. Ranteen liikkeet olivat normaalit ja sormien liikkeet hyvät. Sydämestä todettiin auskultoiden tasainen rauhallinen rytmi ja keuhkoista ei auskultoiden todettu rohinaa tai vinkuvaa ääntä. Hoitava lääkäri ei saanut vaikutelmaa laskimotukoksesta tai paiseesta, mutta päätti teettää laboratoriotutkimukset. Tuloksena oli Hb 125, trom 212, leuk 3,6, na 143, K 3,9, Krea 74, GFR 69, CRP 8, FiDD 0,71. Hoitava lääkäri yritti aspiroida patista, mutta patti oli sen verran pieni, että kahdella yrityksellä ei saatu tulosta. Hoitavan lääkärin arvion mukaan kyseessä oli ganglio. A ohjattiin ultraäänitutkimukseen.

Ultraäänitutkimus suoritettiin 18.3.2021. Samana päivänä päivätyn lausunnon mukaan ranteen radiaalireunassa palmaarisesti todettiin heterogeeninen paikallismuutos, joka liittyi arteria radialiksen radiaaliseen seinämään. 8-9 mm matkalla valtimon seinämä oli paksuuntunut siten, että auki oleva suonikaliiperi on 2-3 mm ja koko suonen paksuus oli seinämäpaksuuntumaa mukaan lukien 6 -7 mm. Väridopplerilla katsottaessa virtaus oli auki olevassa osassa hyvä. Ympäröivät laskimot olivat helposti komprimoitavissa eikä laskimotukokseen viittaavaa tullut esille. Lääkäri epäili, että kyseessä olisi arteriittiperäinen löydös.

A hakeutui ranteen patin vuoksi lääkäriin jälleen 19.3.2021. Patti oli kipeä ja kipu säteili distaalisesti ja proksimaalisesti käsivarren alueelle. Kuumetta tai muuta systeemioiretta ei ollut. CRP oli 2 ja verikokeet muutoinkin kunnossa. Yläraajan CTA:ssa ei todettu selkeää arteriittilöydöstä, pehmytkudospaksuuntumaa. Arteria oli avoin. Hoidon suhteen jäätiin seurantalinjalle ja A:lle määrättiin kipulääkitys. Diagnoosiksi asetettiin I77.9 Määrittämätön valtimo- ja/tai pikkuvaltimosairaus. 

A hakeutui 16.4.2021 päivystykseen makrohematuria-oireiden vuoksi. Hoitavan lääkärin kirjaamien esitietojen mukaan A:lla oli ilmennyt muutaman päivän ajan aamuisin ja yöllä virtsatessa virtsaamisen alussa kirkasta verta. Virtsaamisen loppupuolella virtsa oli kirkastunut. Myös päivän mittaan virtsa oli kirkastunut. Päivystyksessä otetussa virtsakokeessa ei ollut verta ollenkaan. A:lla ei ollut ollut kuumeilua. Vatsa oli toiminut normaalisti, eikä hänellä ollut ollut vatsakipua tai gynekologista vuotoa. Virtsaamiseen ei ollut liittynyt kirvelyä eikä alavatsakipua. Myöskään nivel- tai lihassärkyä ei ollut ollut. Viikonlopun aikana oli alkanut ilmestyä molempiin yläraajoihin petekkioita. Lisäksi kasvoilla todettiin mahdollisesti petekkiamuutosta. Myös lievää pahoinvointia oli ollut. Yleistila oli hyvä. Vatsa oli palpoiden pehmeä ja myötäävä, ei resistenssejä. Vatsalla todettiin kirsikkaluomeksi sopivia muutoksia, ei petekkioita. Käsivarsissa oli molemmin puolin kuitenkin selkeitä pistemäisiä petekkioita. Laboratoriotutkimuksissa ei todettu poikkeavaa.

A hakeutui lääkäriin 19.4.2021 oikean pohkeen kivun vuoksi. Esitietojen mukaan A oli huomannut oikeassa jalassa turvotusta ja outoa tunnetta. Hän epäili, että kyseessä saattaisi olla koronavirusrokotteeseen liittyvä laskimotukos. SLT:een viittaavaa ei todettu. A ohjeistettiin seuraamaan tilannetta.

Työterveyshuollon yleislääkärin hoitokertomusmerkinnän 21.5.2021 esitietojen mukaan A:lla oli ilmennyt koronarokotteen saamisen jälkeen runsaasti erilaisia oireita. Kirurgian puolella virtsa-asioiden tutkimukset olivat edelleen kesken. Kädessä patti oli ennallaan. Nyt oli myös alkanut ilmaantua mustelmia ja jalkojen turvotusta. Yleistila oli hyvä. Vasemmassa sääressä todettiin vanhan mustelman merkit. Ranteessa patti oli ennallaan. Käden hienomotoriikka ja karkeamotoriikka olivat kunnossa ja tunnot olivat normaalit. Jalkojen tunnot olivat myös normaalistuneet. A sai lähetteen verisuonikirurgin konsultaatioon.

Kirurgian poliklinikan 4.6.2021 päivätyn hoitokertomustekstin mukaan tietokonekuvauksessa ei näkynyt virtsateissä mitään poikkeavaa. Tämän suhteen ohjelmoitiin syksylle vielä virtsan sytologiakontrolli.

2.6.2021 päivätyn verisuonikirurgin hoitokertomustekstin mukaan vasemman käden volaarinen pahkura oli ajan myötä painunut jonkin verran kasaan, vaikka se olikin edelleen selvästi nähtävissä. Patti aiheutti radikulaatio-oiretta hermosärkytyyppisesti peukaloon. Verisuonikirurgin tutkimusten perusteella diagnoosiksi asetettiin I72.8: Muun valtimon aneurysma.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on riidatonta, että A:lla Vaxzevria-rokotteen saamisen jälkeen ilmenneistä oireista kuume, päänsärky ja lihaskivut ovat todennäköisesti rokotteen aiheuttamia. Tältä osin kyse on vakuutusehtojen tarkoittamasta lääkevahingosta.

Asiassa on osapuolten kesken riitaa siitä, tuleeko A:lla Vaxzevria-rokotteen jälkeen ilmenneet rytmihäiriöt, pienet verenpurkaumat, verivirtsaisuus, alaraajavaivat ja ranteessa havaittu patti korvata rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan A:lle uusien silmälasien hankinnasta aiheutuneet kulut.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko (lääkevahinko), joka johtuu lääkkeen käytöstä lääkkeenä, kun vakuutukseen liittynyt tuotteen valmistaja, maahantuoja, jakelija tai myyjä on tavanomaisessa elinkeinotoiminnassaan luovuttanut lääkkeen Suomessa kulutukseen. (…)

Kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A sai 8.3.2021 Vaxzevria-koronavirusrokotteen. Samana iltana A:lla nousi kuume, johon liittyi pää- ja jäsensärkyä. Lisäksi A:lla ilmeni rytmihäiriöoireilua. 10.3.2021 A heräsi huonovointisena ja huomasi vasemmassa ranteessaan kipeän patin. Myöhemmin A:lla ilmeni petekkioita eli pieniä verenpurkaumia, verivirtsaisuutta ja alaraajavaivoja. Oireita tutkittiin useilla lääkärikäynneillä, mutta petekkiamuutoksille, verivirtsaisuudelle ja alaraajavaivoille ei löytynyt syytä. Rannepatissa katsottiin olevan kyse arteriitista, mutta myöhemmin se todettiin aneurysmaksi eli valtimopullistumaksi.

Arvioitaessa, onko A:lla todettu rannevaltimopullistuma todennäköisesti Vaxzevria-rokotteen aiheuttama, Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että A havaitsi patin ranteessaan vain muutama päivä rokotteen saamisen jälkeen. Lautakunta ei pidä mahdollisena, että rokotuksesta olisi voinut näin lyhyessä ajassa aiheutua verisuonitulehdus ja sen seurauksena valtimopullistuma. Lisäksi lautakunta toteaa, että A:lle tehdyissä perusteellisissa kuvantamistutkimuksissa ei todettu tulehdusmuutoksia muualla kehossa. Rannepatin havaitsemisen pian rokotuksen saamisen jälkeen ja laajojen kuvantamistutkimusten tulosten perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lla todettu aneurysma ei sovi verisuonitulehduksen aiheuttamaksi. Vakuutuslautakunta katsoo tällä perusteella, ettei ole todennäköistä, että A:lla todettu aneurysma olisi aiheutunut A:n saaman Vaxzevria-koronavirusrokotteen laukaiseman verisuonitulehduksen seurauksena tai muuten kyseisen rokotteen aiheuttamana.

Rokotteen saamisen jälkeen ilmenneiden rytmihäiriöiden sekä A:n myöhemmin havaitsemien petekkiamuutosten, verivirtsaisuuden ja alaraajavaivojen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, etteivät kuvatut muutokset sovi Vaxzevria-koronavirusrokotteen aiheuttamiksi.

Siltä osin kuin A on vaatinut korvausta rikkoutuneista silmälaseista, Vakuutuslautakunta toteaa, että lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Vakuutuksesta ei korvata esinevahinkoja. Silmälasien rikkoutumisesta aiheutuneet kulut eivät siten ole vakuutuksesta korvattavia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet

Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila