Haku

FINE-042842

Tulosta

Asianumero: FINE-042842 (2022)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 27.01.2022

Lakipykälät: 30

Remontoinnista aiheutunut asbestivahinko. Törkeä huolimattomuus. Korvauksen alentaminen tai epääminen.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli ostanut huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Kaupanteon jälkeen asiakas oli oma-aloitteisesti remontoinut asuntoa. Asiakas ei ollut tehnyt muutostyöilmoitusta asunto-osakeyhtiölle, eikä tilannut haitta-ainekartoitusta ennen remontoinnin aloittamista. Asiakkaan itse suorittamasta remontista ja sen yhteydessä tehdystä keittiön välitilalaatoituksen purkutöistä aiheutui asbestivahinko taloyhtiölle, kun asbestia levisi huoneistoon ja asunto-osakeyhtiön käytäviin ja ilmanvaihtojärjestelmiin. Asiakas on hakenut aiheutuneen vahingon korvaamista vastuuvakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen sillä perusteella, että se on katsonut asiakkaan toiminnan olleen törkeän huolimatonta. Riita-asiaa on käsitelty käräjä- sekä hovioikeudessa sen osalta, onko asiakkaan toiminta ollut asiassa tuottamuksellista.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että hänen menettelynsä on ollut perusmuotoista huolimattomuutta ja näin ollen vahinko tulisi korvata hänen vastuuvakuutuksestaan.

Asiakas on kesällä 2018 ostanut asunto-osakeyhtiö K-nimisestä yhtiöstä osakkeet, jotka oikeuttivat yhden huoneiston hallintaan. Yhtiön rakennus on valmistunut vuonna 1970. Asiakkaan ostama asunto oli alkuperäisessä kunnossa ja tarvitsi sisäosien täydellisen kunnostuksen. Koska kunnostustyö ei ulottunut talon rakenteisiin, asiakas katsoi, että hänellä on asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 7 §:n nojalla paitsi velvollisuus niin myös oikeus purkaa ja uusia muun muassa vanhat keittiökaapistot sekä asentaa parkettilattiat vanhojen muovimattojen sijaan.

Sen jälkeen, kun asiakas oli purkanut vanhat keittiökaapit, ilmeni, että kaapistojen välitila oli kaakeloitu asbestia sisältävällä saumausaineella, josta asbestipölyä levisi asuntoon ja porraskäytävään aiheuttaen noin 7 500 euron kustannukset. Asiaa on käsitelty käräjä- ja hovioikeudessa. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että syy asbestivahinkoon on asiakkaan huolimaton menettely.

Vakuutusyhtiö on antanut saman sisältöiset korvauspäätökset asiassa ennen ja jälkeen käräjäoikeuden ratkaisun. Hovioikeus, joka on tuottamuksen perusteella tuominnut asiakkaan maksamaan korvauksia, ei ole lausunut tuottamuksen asteesta mitään. Yleisen juridisen terminologian mukaan pelkkä käsite ”tuottamus” tarkoittaa perusmuotoista tuottamusta. Jos tuottamuksen katsotaan olevan törkeää, tämä tulisi ilmaista myös sanallisesti. Vakuutusehtojen terminologia noudattaa tai sen pitäisi noudattaa yleisesti hyväksyttyjä juridisia käsitteitä tuottamuksen asteen määrityksessä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti tuomioistuimet myös kirjoittavat ulos tuottamuksen asteen. Tässä tapauksessa sitä on asiakkaan taholta nimenomaan hovioikeudessa pyydetty, mutta hovioikeus ei ole lausunut tuottamuksen asteesta.

Vakuutusehtojen mukaan vastuuvakuutuksesta ei korvata menettelyä, joka on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä tuottamuksesta. Vakuutusyhtiö katsoo asiakkaan tuottamuksen olleen törkeää ja kieltäytyy korvaamasta aiheutunutta vahinkoa. Asiakkaan käsityksen mukaan hän on ryhtynyt ainoastaan niihin toimenpiteisiin, joihin hänellä oli oikeus ja velvollisuus asunto-osakeyhtiölain perusteella eikä hänen tiedossaan ollut asbestin esiintymistä talon rakenteissa. Jo 95 vuotta sitten (1926) annetun asunto-osakeyhtiölain ja sen sijaan tulleiden lakien keskeiset periaatteet ovat säilyneet muuttumattomana: osakas vastaa asunnon sisäosien ja yhtiö rakennuksen muiden osien kunnossapidosta. Tämä periaate on vakiintunutta oikeutta ja se on yleisesti tunnettua. Asiakas käsittää menetelleensä lain ja vakiintuneen oikeuskäytännön sallimissa rajoissa, huolellisen miehen periaatteen mukaisesti ryhtyessään ostamansa osakehuoneiston kunnossapitotöihin.

Asiakas kiinnittää huomiota siihen, että Vakuutuslautakunnassa ei ole ratkaistavana kysymys tuottamuksesta sinänsä, vaan tuottamuksen asteesta. Sekä käräjä- että hovioikeus ovat katsoneet asiakkaan menetelleen huolimattomasti. Hovioikeus toteaa tuomiossa (s. 6), että ”[asiakkaan] ei ole väitetty aiheuttaneen asbestivahinkoa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti”. On erikoista, että vakuutusyhtiö asettuu käräjä- ja hovioikeuden yläpuolelle tässä asiassa.

Asiakas katsoo toimineensa huolellisen miehen edellyttämällä tavalla, koska hänen ei ole väitettykään rikkoneen asunto-osakeyhtiölain 4 luvun säännöksiä. Korkein oikeus on antanut vastaavanlaisessa tilanteessa ennakkopäätöksen. Ratkaisussa KKO 1997:103 oli kyse siitä, että ammattimainen KHT- tilintarkastaja oli useana vuonna laiminlyönyt esittää huomautuksensa osakeyhtiön tilintarkastuksessa seikoista, joista hänen olisi lain mukaan pitänyt huomauttaa. Kyseisessä tapauksessa osakeyhtiö oli lunastanut omia osakkeitaan ja antanut rahalainan osakkeenomistajalle lainvastaisesti, mistä menettelystä hänet oli tuomittu huomattavaan (yli 300 000 mk) vahingonkorvaukseen. Kaikki oikeusasteet katsoivat, ettei tilintarkastajan menettely ollut törkeän huolimatonta. Siiten vakuutusyhtiö katsottiin korvausvelvolliseksi tilintarkastajan vastuuvakuutuksen perusteella.

Oleellista tapauksessa on, että vaikka katsottiin, että KHT-tilintarkastajan ammattitaitoon olisi kuulunut tiettyjen huomautusten tekeminen tilintarkastuskertomukseen, ei niiden tietoista pois jättämistä katsottu vakuutusehtojen tarkoittamaksi törkeäksi huolimattomuudeksi. Oikeustapauksen vakuutettu oli auktorisoitu, eli KHT-tilintarkastaja, jonka ammattinimikkeen myöntää vasta vaativan ammattitutkinnon jälkeen keskuskauppakamari. Siten KHT-tilintarkastajalta ammatissaan edellytettävä huolellisuusvaatimus on jo lähtökohtaisesti korkea.

Käsillä olevassa tapauksessa ei asiakkaalta voida olettaa enempää kuin yleisen elämänkokemuksen mukaiselta huolelliselta mieheltä. Missään nimessä häneltä ei normaalissa elämäntilanteessa voida edellyttää saman tason huolellisuutta kuin KTH-tilintarkastajalta ammatissaan. Korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä KKO 1997:103 tuleekin tarkastella näin. Mainitut prejudikaatti sisältää toisenkin oikeusohjeen tuottamuksen asteen arviointiin. Sen mukaan törkeänä on pidetty menettelyä, kun se osoittaa välinpitämättömyyttä seurauksista. Nyt puheena olevassa tapauksessa ei vakuutusyhtiö ole pystynyt osoittamaan, että asiakkaalla olisi edes ollut tietoa asbestista rakennuksen rakenteista tai että hänen edes olisi pitänyt olettaa se mahdolliseksi.

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 1997:103 mukaan vakuutuksenantajan on näytettävä vakuutuskorvauksen epäämisperuste. Tämä tarkoittaa, että vakuutusyhtiön on osoitettava kantansa oikeaksi, eikä siihen riitä pelkkä vakuutusyhtiön kanta.

Asiakas ei ole tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää rakennuksen rakenteissa esiintyneestä asbestista. Osakkaan selonottovelvollisuutta asbestista ei voida perustella pelkästään kauppakirjaan otetulla myyjän vakuutuksella asbestikartoituksesta. Käräjä- ja hovioikeuden tuomioista ilmenee, että asunto-osakeyhtiö oli tietoinen asbestista, mutta ei katsonut asialliseksi tiedottaa siitä isännöitsijäntodistuksessa. Asiakkaalle annetussa kunnostustöitä koskevassa asunto-osakeyhtiön ilmoituslomakkeessa ei ole myöskään ollut mainintaa asbestikartoituksen tarpeellisuudesta. Kauppakirjan merkinnästä rakennuksen valmistumisvuodesta tai siitä, ettei asbestikartoitusta ole suoritettu, ei voida tulkita käänteisesti siten, että asbestikartoitus olisi ollut pakollinen ennen remonttiin ryhtymistä.

Tuottamuksen astetta on oikeuskirjallisuudessa tarkasteltu subjektiivisten olosuhteiden valossa. Ydinkysymys kuuluukin, olisiko asiakkaan tullut ymmärtää, että hänen menettelystään suurella todennäköisyydellä seuraa vahinko. Edellä lausuttuun viitaten vastaus on ilmiselvästi ei.

Rajan vetäminen tavallisen ja törkeän tuottamuksen välillä on tulkintakysymys, mutta oikeustieteessä vallitsee yleisesti näkemys, jonka mukaan törkeä tuottamus lähenee tahallisuutta (dolus eventualis). Näille tapauksille tyypillistä on välinpitämättömyys odotettavissa olevaa seurausta kohtaan. Esimerkiksi kovan ylinopeuden ajaminen autolla huonoissa talviolosuhteissa on yleisesti mainittu tyyppiesimerkki. Arvioperusteet ovat samankaltaiset kuin rikosoikeudessa harkittaessa rikoksen perusmuotoisen tai törkeän tekomuodon välillä. Tässä tapauksessa asiakas ei olisi millään huolellisuudella voinut olettaa, että rakennuksen rakenteissa oli asbestia. Asbestivaarasta ei mainittu isännöitsijäntodistuksissa eikä myöskään missään muussa osapuolten välisessä viestinnässä. Vakuutusyhtiö vetoaa asiakkaalle annettuun muutostyöilmoituslomakkeeseen. Siinäkään ei sanallakaan lausuta asbestiuhasta eikä edellytetä mitään erityistoimenpiteittä sen suhteen. Pelkkä kauppakirjan maininta rakennuksen iästä ja asbestikartoituksen suorittamattomuudesta ei voi tarkoittaa sitä, että osakkeenomistajan on lähtökohtaisesti oletettava, että talon rakenteissa on asbestia. Tämähän johtaisi mahdottomuuksiin Suomen kaikissa ennen 1995 valmistuneissa asunto-osakeyhtiöiden rakennuksissa.

Oleellista on, että vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt asiakkaan toimineen törkeän huolimattomasti. Vakuutusyhtiö on kokonaan unohtanut asunto-osakeyhtiölain säännökset ja luonut törkeysolettamansa pelkästään oman näkökantansa mukaisesti. Vakuutusyhtiö perustelee näkemyksillään lähes sanatarkasti asiakkaan vastapuolena olevan asunto-osakeyhtiön oikeuteen antamilla lausumilla, joihin sinänsä eivät tuomioistuimet ole ottaneet kantaa. Tuomioistuinten päätöksissä mainittu ulkopuolinen henkilö ei koulutukseltaan tai ammattitaidoltaan ole rakennusalan ammattilainen, eikä asiakas edes muista hänen puhuneen haitta-ainekartoituksesta mitään.

Vakuutusehtojen mukaan korvausta voidaan alentaa tai evätä se kokonaan törkeän huolimattomuuden perusteella. Vakuutusyhtiö on lähtenyt suoraan korvauksen epäämisestä kokonaisuudessaan. Yhtiö ei ole tätäkään näkemystään perustellut. Asiakas teki vahinkoilmoituksen jo siinä vaiheessa, kun asia oli käräjäoikeudessa vireillä ja käsittely oli vasta kirjallisessa valmistelussa. Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen silloin perustellen epäämistä vastapuolen riitautetuilla väitteillä. Vakuutusyhtiö on siten saanut tiedon vahingosta riittävän ajoissa.

Asiakas vaatii ensisijaisesti, ettei hänen huolimattomuuttaan katsota törkeäksi, jolloin korvaus on suoritettava täysimääräisesti. Jos asiakkaan huolimattomuus katsottaisiin törkeäksi, lautakunta voi suositella korvauksen alentamista. Siinä tapauksessa lautakunnan tulee suositella vähennyksen määrää. Korvauksen epääminen kokonaan on kohtuutonta ottaen huomioon tuottamuksen aste. Lautakunta on aikaisemminkin käsitellyt huolimattomuuden ja törkeän huolimattomuuden välistä rajanvetoa. Asiakas vetoaa ratkaisukäytäntöön, joka ilmenee tähän tapaukseen rinnastettavista: VKL 346/13, VKL 439/14, VKL 216/16, FINE-024435 ja FINE-022387.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa asiassa 2.7.2019 ja 17.2.2021 antamiinsa korvauspäätöksiin, joissa on katsottu, että vakuutettu on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella ja siitä johtuen vahinkoa ei ole korvattu. Lisäksi päätöksissä on todettu, että vastuuvakuutuksesta ei korvata sellaisia asbestin poistamisesta aiheutuvia kuluja, jotka vakuutuksenottajan olisi tullut oikein toimiessaan joka tapauksessa maksaa itse. Vakuutusyhtiö vetoaa myös hovioikeuden tuomiossa ilmeneviin seikkoihin.

Hovioikeuden tuomiossa todettua

Asiakas pyysi ennen remonttiin ryhtymistä tarjouksen purku- ja asennustöistä J Oy:lta. Hovioikeuden tuomion mukaisesti on selvitetty, että J Oy:n edustaja V ja asiakas tapasivat remonttia edeltävällä viikolla asiakkaan huoneistossa ja kävivät läpi asiakkaan suunnittelemaa remonttia. Kyse oli täydellisestä pintaremontista, jossa oli tarkoitus purkaa myös lattia- ja seinäpintamateriaaleja. Tuomion mukaan asiakas on itsekin kertonut, että tuolloin oli puhetta tämän kaltaisessa vanhassa kohteessa vaaditusta haitta-ainekartoituksesta sekä siitä, että remontti vaatii asunto-osakeyhtiön luvan. V:n mukaan asiakas oli tämän ymmärtänyt. Lisäksi hovioikeuden tuomion mukaan asiassa on ollut riidatonta, että asiakkaan huomiota oli kiinnitetty myös asunnon kauppakirjassa siihen, ettei huoneistossa ollut tehty asbestikartoitusta. Hovioikeus on antamassaan tuomiossa katsonut asiakkaan olleen tietoinen siitä, että vanhan rakennuksen eri rakenteissa voi olla asbestia ja hänellä on myös ollut velvollisuus varmistua asbestin olemassa olosta ennen purkutöihin ryhtymistä.

Edelleen hovioikeuden tuomion mukaan asiakkaan on täytynyt ymmärtää myös asunto-osakeyhtiön isännöitsijän kanssa käymänsä keskustelun ja siinä yhteydessä sekä suullisesti että kirjallisesti saamiensa tietojen perusteella, että remontti ja sen edellyttämät purkutyöt edellyttävät asbestikartoituksen suorittamista ja että vasta tämän jälkeen hän voi ryhtyä lattia- ja seinärakenteiden purkutöihin, kuten isännöitsijä on kertonut ilmoittaneensa asiakkaalle.

Asiakas oli sekä urakoitsijalta että isännöitsijältä saanut yhdensuuntaiset ohjeet kunnossapito- ja muutostöiden ilmoittamisesta asunto-osakeyhtiölle sekä asbestikartoituksen tekemisestä. Asiakkaalla oli asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla velvollisuus ilmoittaa näin mittavista huoneiston kunnossapitotöistä yhtiölle varsinkin, kun remontin yhteydessä suoritettavilla purkutöillä on voinut olla vaikutusta yhtiön kunnossapitovastuulla oleviin rakenteisiin ja toisaalta purkutöihin liittyneen asbestivahinkoriskin myötä asunto-osakeyhtiön muiden tilojen ja huoneistojen käyttöön. Asbestikartoituksen teettäminen huoneiston suunnitellun remontin osalta oli asiakkaan saamien ohjeiden ja myös asbestiturvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 1 momentin perusteella rakennuttajan eli asiakkaan velvollisuutena.

Hovioikeus on antamassaan tuomiossa katsonut, että asiakas on omalla huolimattomuudellaan aiheuttanut asunto-osakeyhtiölle asbestivahingon. Tuomion mukaan asiakkaan on katsottu tulleen tietoiseksi asbestikartoituksen tarpeellisuudesta. Lisäksi asiakkaan on katsottu tulleen tietoiseksi, että hänen suunnitelmat kunnossapitotyöt edellyttävät ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä asunto-osakeyhtiölle. Edellä mainitut velvollisuutensa hän on laiminlyönyt. Jos asiakas olisi toiminut saamiensa ohjeiden mukaisesti, asbestivahinkoa ei olisi syntynyt. Hovioikeus on katsonut, että isännöitsijätodistuksen puutteellisuus ei ole osaksikaan myötävaikuttanut asbestivahingon syntymiseen. Asunto-osakeyhtiö ei ole siten omalla huolimattomuudellaan myötävaikuttanut asbestivahingon syntymiseen. Hovioikeus on katsonut toisin kuin käräjäoikeus, ettei asiakkaan korvausvelvollisuutta ole syytä sovitella asunto-osakeyhtiön oman myötävaikutuksen perusteella.

Hovioikeus on lisäksi tuomiossa todennut, että asiakkaan ei ole väitetty aiheuttaneen asbestivahinkoa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Tuottamuksen astetta ei ole hovioikeudessa punnittu, eikä siihen ole otettu kantaa. Asunto-osakeyhtiön ei ole ollut tarpeen väittää asiakkaan aiheuttaneen vahinkoa tahallaan tai törkeällä huolimattomudella, sillä tavallinen tuottamus on riittänyt korvausvastuun syntymiseen.

Törkeä huolimattomuus

Vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassaolevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, jonka vakuutettu on aiheuttanut tahallaan. Korvausta voidaan vakuutusehtojen perusteella alentaa tai evätä se kokonaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella.

Huolimattomuuden astetta arvioitaessa on tarkoituksenmukaista lähteä tavallista huolimattomuutta koskevasta oletuksesta. Tämän mukaan vaadittavasta huolellisuudesta poikkeaminen katsotaan törkeäksi huolimattomuudeksi vain, jos tähän on erityisiä perusteita. Törkeällä huolimattomuudella tarkoitetaan tekoa tai laiminlyöntiä, joka osoittaa tekijässään piittaamattomuutta eli ilmeisestä välinpitämättämyyttä toimintansa seurauksista, joita yleisen elämänkokemuksen mukaan voi teosta tai laiminlyönnistä aiheutua. Törkeän huolimattomuuden tunnusmerkkeinä on painotettu subjektiivista moitittavuutta. Tuottamusasteen arviointiin voivat vaikuttaa myös toiminnan vaarallisuus ja vahingon todennäköisyys.

Vakuutusyhtiön kanta

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen tekemä ratkaisu on oikea ja vakuutusehtojen mukainen. Lausuntopyynnössä esitetty ei tuo asiaan mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella ratkaisua olisi muutettava.

Kuten jo edellä on todettu, kummassakaan oikeusasteessa ei ole punnittu asiakkaan tuottamuksen astetta, koska tuottamuksen asteesta ei ole esitetty väitettä. Tuottamuksen astetta ei siten ole lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen asiakkaan aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudella, eivätkä aiheutuneet kustannukset siten ole korvattavia vastuuvakuutuksen perusteella.

Saadun selvityksen mukaan asunto oli remonttiin ryhdyttäessä alkuperäisessä kunnossa. Ei ole poikkeuksellista, että 1970-luvulta peräisin olevien keittiön välitilan kaakeleiden irrotuksen yhteydessä löytyy asbestia. Ei ole epätodennäköistä, että 1970-luvulta peräisin olevien kaakeleiden irrotuksen yhteydessä aiheutuu asbestivahinko, jos irrotukseen ryhdytään ilman haitta-ainekartoituksen tekemistä.

Asiasta saadun selvityksen perusteella asiakas ei ole pyrkinyt suorittamaan huoneistossaan remonttia huolellisesti lain ja asetuksen sekä hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Hän ei ole huolellisesti toimien pyrkinyt välttämään vahingon aiheutumista, vaan enemmänkin suhtautunut siihen välinpitämättömästi ottaen tietoisen riskin vahingon aiheutumisesta. Asiakas aloitti saamistaan ohjeista huolimatta itse remontin ilman muutostyöilmoituksen tekemistä tai haitta-ainekartoituksen tilaamista. Hovioikeuden tuomionkin mukaan asiakkaan on ennen remonttiin ryhtymistä katsottu tulleen tietoiseksi asbestikartoituksen tarpeellisuudesta sekä siitä, että hänen suunnitelmansa kunnossapitotyöt edellyttävät ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä asunto-osakeyhtiölle. Nämä velvollisuutensa hän laiminlöi. Asunto-osakeyhtiö sai tietää remontin aloittamisesta ulkopuoliselta urakoitsijalta. Muutostyöilmoituksen asiakas teki vasta asbestivahingon aiheutumisen jälkeen.

Tuottamuksen astetta punnittaessa on otettava huomioon, että hovioikeuden tuomion mukaan asiakas sai ennen remonttiin ryhtymistä sekä asunto-osakeyhtiön isännöitsijältä sekä urakoitsijalta ohjeen tilata huoneistoon haitta-ainekartoitus. Siitä huolimatta asiakas aloitti remontin tekemättä muutostyöilmoitusta asunto-osakeyhtiölle tai tilaamatta haitta-ainekartoitusta. Asiakkaan olisi lisäksi tullut ymmärtää, että hänen toiminnastaan aiheutuu ilmeinen vaara asbestivahingon aiheutumiselle. Asiakkaan voidaan katsoa ottaneen tietoisen riskin asbestivahingon aiheutumisesta poistaessaan kaakeleita keittiön seinästä. Asiakkaan toiminta on näin ollen osoittanut piittaamattomuutta mahdollisesta vahinkoseuraamuksesta.

Lisäksi asiassa on huomioitava, että huoneiston kauppakirjassakin oli maininta, että ”rakennus on valmistunut ennen vuonna 1995, eikä huoneistoon ole tehty asbestikartoitusta”.

Edellä kerrotut seikat ja erityisesti asbestin vaarallisuus huomioon ottaen asiakkaan voidaan katsoa menetelleen tilanteessa törkeän huolimattomasti. Tästä johtuen aiheutuneen vahingon kustannukset on hylätty kokonaan vastuuvakuutuksen perusteella. Mikäli Vakuutuslautakunta katsoo, että korvausta voidaan törkeän huolimattomuuden perusteella ainoastaan alentaa, vakuutusyhtiö pyytää lautakuntaa ottamaan kantaa vähennyksen määrään. Vastuuvakuutuksesta voitaisiin joka tapauksessa korvata vain sellaisia ylimääräisiä kuluja, jotka asiakkaan huolimattomasta toiminnasta on aiheutunut. Tässä tapauksessa korvattavia kuluja eivät olisi sellaiset kulut, jotka asiakkaan olisi huolellisesti toimiessaan pitänyt joka tapauksessa maksaa remonttiin ryhtyessään eli haitta-ainekartoitus sekä sellaiset kulut, jotka aiheutuvat kartoituksessa todetun asbestin poistamisesta asunnosta sekä asbestin leviämistä estävistä suojaustoimenpiteistä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, onko asiakas aiheuttanut asbestivahingon törkeällä huolimattomuudella. Jos asiakas on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella, asiassa on kysymys myös siitä, tuleeko asiakkaan korvaus evätä kokonaan vai tuleeko korvausta alentaa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki (543/1994)
30 § Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa

[ – – ]

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

[ – – ]

Kotitalouden vakuutusehdot
8 Vastuuvakuutus
8.1 Vakuutuksen tarkoitus
Vastuuvakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa tapauksissa

− korvata toiselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa
− selvittää vakuutetulle esitettyjen korvausvaatimusten peruste ja määrä
− hoitaa oikeudenkäynti, jos korvausvaatimus joutuu oikeuskäsittelyyn.

8.4 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset
8.4.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

8.4.2 Korvausrajoitukset
8.4.2.12 Tahallisuus tai törkeä huolimattomuus
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutettu on aiheuttanut tahallaan. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin alle 12-vuotiaan vakuutetun tahallaankin aiheuttama vahinko.

Korvausta voidaan alentaa tai evätä se kokonaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vahingon
− törkeällä huolimattomuudella
− ollessaan alkoholin tai huumausaineen vaikutuksen alaisena niin, että tämä seikka on oleellisesti vaikuttanut vahingon syntyyn tai määrään.

Asian arviointi

Yleistä huolimattomuuden arvioinnista

Huolimattomuuden astetta arvioitaessa on tarkoituksenmukaista lähteä tavallista huolimattomuutta koskevasta oletuksesta. Sanotusta huolellisuusstandardista poikkeaminen tulee luokitelluksi törkeäksi huolimattomuudeksi vain, jos tähän voidaan osoittaa erityisiä perusteita.

Vakuutussopimuslain esitöiden mukaan törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta (HE 114/1993 vp, s. 43). Törkeän huolimattomuuden tunnusmerkkeinä on lisäksi painotettu subjektiivista moitittavuutta. Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään viitannut esimerkiksi toimintaan, joka on häikäilemätöntä ja välinpitämätöntä seurausten suhteen (KKO 1997:103). Tuottamusasteen arviointiin voivat vaikuttaa muun muassa toiminnan vaarallisuus ja vahingon todennäköisyys. Subjektiivisen asenteen lisäksi arvioinnissa voidaan ottaa objektiivisena elementtinä huomioon se, kuinka paljon vahingonaiheuttajan menettely määrällisesti poikkeaa siitä, mitä häneltä olisi vaadittu (KKO 2002:56). Tässä harkinnassa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota vahingonaiheuttajan yksilöstä riippumattomiin seikkoihin ja olosuhteisiin, kuten mahdollisen vahinkoseuraamuksen luonteeseen ja vakavuuteen, vahingon todennäköisyyteen sekä mahdollisuuteen välttää vahinkoseuraamus huolellisesti toimimalla.

Huolimattomuuden asteen käsittely tuomioistuimissa

Vakuutuslautakunta toteaa, että käräjä- tai hovioikeus ei ole ottanut tuomiossaan kantaa asiakkaan huolimattomuuden asteeseen. Hovioikeus on tuomiossaan todennut, että asiakkaan ei ole väitetty aiheuttaneen asbestivahinkoa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Tätä ei voida kuitenkaan pitää hovioikeuden kantana siihen, onko asiakas aiheuttanut vahingon esimerkiksi tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Tuomioistuimissa on ollut ratkaistavana se, onko asiakas toiminut huolimattomasti ja siten menettelyllään mahdollisesti korvausvastuussa asunto-osakeyhtiölle aiheuttamastaan vahingosta. Tuomioistuimissa ratkaistavana olleessa asiassa ei ole siten ollut olennaista, onko asiakkaan menettely ollut törkeän huolimatonta, koska korvausvastuuseen riittää tavallisen tuottamuksen aste. Tuomioistuimet eivät ole siten ottaneet kantaa tuottamuksen asteeseen, eikä asiaa ole tuomiolla ratkaistu.

Hovioikeuden tuomiossa arvioitu asiakkaan menettely

Hovioikeus on tuomiossaan katsonut, että asiassa esitetyn todistelun perusteella asiakkaan on katsottu tulleen tietoiseksi asbestikartoituksen tarpeellisuudesta ennen remonttiin ryhtymistä.

Asiakas oli ennen remontin aloittamista pyytänyt tarjouksen J Oy:ltä ja keskustellut J Oy:n edustajan V:n kanssa. Hovioikeuden tuomion mukaan asiakas on itse oikeudessa kertonut, että keskusteluissa oli tullut ilmi kyseisen kaltaisessa vanhassa kohteessa vaadittava haitta-ainekartoitus sekä se, että remontti vaatii asunto-osakeyhtiön luvan. V:n mukaan asiakas oli tämän ymmärtänyt. Lisäksi hovioikeuden tuomion mukaan asiassa on ollut riidatonta, että asiakkaan huomiota oli kiinnitetty myös asunnon kauppakirjassa siihen, ettei huoneistossa ollut tehty asbestikartoitusta. Hovioikeuden mukaan asiakkaan on tähän nähden täytynyt varsinkin V:n kanssa käydyn keskustelun jälkeen olla tietoinen siitä, että vanhan rakennuksen eri rakenteissa voi olla asbestia ja hänellä on myös ollut velvollisuus varmistua asbestin olemassaolosta ennen purkutöihin ryhtymistä.

Edelleen hovioikeuden mukaan asiakkaan on täytynyt ymmärtää myös asunto-osakeyhtiön isännöitsijän kanssa käymänsä keskustelun ja siinä yhteydessä sekä suullisesti että kirjallisesti saamiensa tietojen perusteella, että remontti ja sen edellyttämät purkutyöt vaativat asbestikartoituksen suorittamista ja että vasta tämän jälkeen hän voi ryhtyä lattia- ja seinärakenteiden purkutöihin, kuten isännöitsijä on kertonut ilmoittaneensa asiakkaalle. Asiakas on itsekin kertonut, että neuvottelussa sovittiin, että asiakas toimittaa isännöitsijälle työselityksen ja myös saamansa ilmoituslomakkeen täytettynä.

Hovioikeuden mukaan asiakas oli sekä urakoitsijalta että isännöitsijältä saanut yhdensuuntaiset ohjeet kunnossapito- ja muutostöiden ilmoittamisesta asunto-osakeyhtiölle sekä asbestikartoituksen tekemisestä. Asiakkaalla oli asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla velvollisuus ilmoittaa näin mittavista huoneiston kunnossapitotöistä yhtiölle varsinkin, kun remontin yhteydessä suoritettavilla purkutöillä on voinut olla vaikutusta yhtiön kunnossapitovastuulla oleviin rakenteisiin ja toisaalta purkutöihin liittyneen asbestivahinkoriskin myötä asunto-osakeyhtiön muiden tilojen ja huoneistojen käyttöön.

Hovioikeus on edelleen kiinnittänyt huomiota siihen, että asbestikartoituksen teettäminen huoneiston suunnitellun remontin osalta oli asiakkaan saamien ohjeiden ja myös asbestiturvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (798/2015) 7 §:n 1 momentin perusteella rakennuttajan eli asiakkaan velvollisuutena. Vastuusta vapautumiseen ei vaikuta väite siitä, että remonttiin ryhtyvä henkilö ei ole ollut tietoinen häntä velvoittavasta laista tai asetuksesta. Asiakas on ollut tietoinen rakennuksen rakennusvuodesta.

Hovioikeus on antamassaan tuomiossa katsonut, että asiakas on omalla huolimattomuudellaan aiheuttanut asunto-osakeyhtiölle asbestivahingon. Siten hovioikeus on antamassaan tuomiossa katsonut asiakkaan olleen tietoinen siitä, että vanhan rakennuksen eri rakenteissa voi olla asbestia ja hänellä on myös ollut velvollisuus varmistua asbestin olemassaolosta ennen purkutöihin ryhtymistä. Lisäksi asiakkaan on katsottu tulleen tietoiseksi, että hänen suunnittelemansa kunnossapitotyöt edellyttävät ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä asunto-osakeyhtiölle. Jos asiakas olisi toiminut saamiensa ohjeiden mukaisesti, asbestivahinkoa ei olisi syntynyt. Hovioikeus on katsonut, että asiakkaalle toimitettu isännöitsijätodistus on ollut puutteellinen sen osalta, että siinä ei ole ollut merkintää taloyhtiössä tehdyistä aiemmista asbestihavainnoista eikä siitä, että yhtiön rakennusten rakenteissa voi olla asbestia ja ettei yhtiössä ole suoritettu kaikkia rakenteita kattavia asbestikartoituksia. Hovioikeus katsoi kuitenkin, ettei isännöitsijätodistuksen puutteellisuus ole myötävaikuttanut asbestivahingon syntymiseen.

Asiakkaan menettelyn arviointi

Vakuutuslautakunta katsoo, että hovioikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla voidaan todeta, että asiakas on ollut tietoinen asbestikartoituksen tarpeellisuudesta ennen remonttiin ryhtymistä. Asiakkaan tietoisuuteen ovat vaikuttaneet keskustelut urakoitsijan ja isännöitsijän kanssa sekä kauppakirjaan merkitty kirjaus siitä, ettei huoneistossa ollut tehty asbestikartoitusta. Asiakas on lisäksi ollut tietoinen rakennuksen valmistumisvuodesta, ja asiakkaan on yleisen laintuntemisvelvollisuuden nojalla katsottava olevan tietoinen asbestikartoitukseen velvoittavasta voimassa olevasta lainsäädännöstä.

Asiakas oli saanut sekä urakoitsijalta että isännöitsijältä yhdensuuntaiset ohjeet kunnossapito- ja muutostöiden ilmoittamisesta asunto-osakeyhtiölle sekä asbestikartoituksen tekemisestä. Asiakas ei ole kuitenkaan asbestikartoituksen välttämättömyydestä tietoisena ryhtynyt asbestikartoitukseen eikä tehnyt asunto-osakeyhtiölain edellyttämää muutosilmoitusta asunto-osakeyhtiölle ennen remontin aloittamista. Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaan on asbestikartoituksesta tietoisena täytynyt ymmärtää, että asunnossa voi olla asbestia. Asbestikartoituksen olennaisuuden vuoksi asiakkaan on täytynyt myös ymmärtää, että asbestin suojaamattomasta käsittelystä voi aiheutua vahinkoa. Siten remontin aloittamista ilman asbestikartoituksen tekemistä voidaan pitää välinpitämättömyytenä vaaran aiheuttamisen suhteen. Asiakas on tietoisesti ottanut riskin siitä, että asunnossa on asbestia, josta voi aiheutua vahinkoa myös muille. Vaikka asiakas ei ole ollut remontoinnin tai haitta-aineiden ammattilainen, Vakuutuslautakunta pitää yleisesti tiedossa olevana seikkana, että asbesti on terveydelle vaarallista. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, että asiakas olisi voinut välttää aiheutuneen vahingon helposti, ja hän on ollut tietoinen vaadittavasta toimintatavasta. Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta katsoo asiakkaan toiminnan olleen siinä määrin piittaamatonta ja välinpitämätöntä, että asiakas on toiminut törkeän huolimattomasti jättäessään asbestikartoituksen tekemättä ja aiheuttaessaan asunto-osakeyhtiölle asbestivahingon.

Korvauksen alentaminen tai epääminen vakuutetun törkeän tuottamuksen perusteella

Vakuutussopimuslain 30.2 §:n mukaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Säännöstä koskevien esitöiden mukaan seikoista, jotka on otettava huomioon harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä, säädetään lain 34 §:ssä (HE 114/1993 vp, s. 45). Edelleen vakuutussopimuslain 34 §:n esitöissä on todettu, että harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa alennettava tai evättävä, on otettava huomioon, mikä merkitys vakuutetun toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Korvauksen alentaminen tai epääminen perustuu kokonaisharkintaan, johon henkilön menettelyn moitittavuuden ohella vaikuttavat kunkin yksittäisen tapauksen muut olosuhteet. (HE 114/1993 vp, s. 48). Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut, että jos vakuutettu on menetellyt törkeän huolimattomasti aiheuttaessaan vakuutustapahtuman, tulee vakuutuskorvausta lähtökohtaisesti alentaa.[A1] 

Vakuutuslautakunta on edellä mainituin tavoin katsonut, että asiakas on toiminut törkeän huolimattomasti ryhtyessään remontoimaan asuntoaan jätettyään tekemättä asbestikartoituksen, jonka tarpeesta hän on ollut tietoinen, ja näin menettelyllään aiheuttanut taloyhtiölle vahinkoa. Vakuutusyhtiö on evännyt asiakkaan korvauksen kokonaan. Arvioitaessa asiakkaan menettelyä Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vaikka asiakas on selkeästi menetellyt vastoin saamiaan ohjeita, lautakunta pitää uskottavana, ettei hän tosiasiassa ole täysin käsittänyt menettelynsä riskialttiutta. Lautakunta katsoo siten, ettei asiakkaan toiminnassa ole ollut kyse pelkästään välinpitämättömyydestä suhteessa vahingon vaaraan vaan myös ymmärtämättömyydestä. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon se, että asiakkaan saama isännöitsijätodistus on ollut puutteellinen sen osalta, että siinä ei ole ollut merkintää taloyhtiössä tehdyistä aiemmista asbestihavainnoista eikä siitä, että yhtiön rakennusten rakenteissa voi olla asbestia ja ettei yhtiössä ole suoritettu kaikkia rakenteita kattavia asbestikartoituksia. Siten edellä esitetyin perustein ja ottaen huomioon lautakunnan aikaisempi linja törkeän huolimattomuuden suhteen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata asiakkaan aiheuttama vahinko siten, että korvaussummasta voidaan tehdä yhden kolmasosan vähennys vakuutetun törkeän tuottamuksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vakuutustapahtuman siten, että korvaussummasta tehdään yhden kolmasosan vähennys  vakuutetun törkeän tuottamuksen perusteella.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Korpiola
Koskinen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia