Tapahtumatiedot

Asiakkaalla oli suorien sijoitusten lisäksi sijoituspalveluyritys C:n kanssa täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus, jonka puitteissa varoja sijoitettiin yritysten velkakirjoihin ja kulutusluottoihin. Yhtiö ilmoitti lopettavansa tuotteen, mutta esitti vaihtoehtona tilalle yhdessä yhtiö F:n kanssa joko sopimuksen piiriin kuuluneiden sijoitusten myyntiä F:lle ja saatujen varojen sijoittamista yhtiö F:n liikkeeseenlaskemiin sijoitusosakkeisiin tai asiakkaan itsensä jatkavan sijoituksia. Asiakas myi sijoitukset yhtiö F:lle 17.5.2018 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Sittemmin yhtiö F ajautui keväällä 2020 saneerausmenettelyyn.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan näkemyksen mukaan vaihtotarjouksen yhteydessä sijoitusosakkeista annetut tiedot olivat olennaisilta osin puutteellisia ja harhaanjohtavia. Asiakas vaatii yhtiöitä C ja F palauttamaan yhteisvastuullisesti hänelle hänen vaihdossa vuonna 2018 luovuttamiensa sijoitusten arvon 149.840,29 euroa ja maksamaan kyseiselle määrälle tuottokorkoa Suomen Pankin vahvistaman viitekoron mukaisena sekä viivästyskorkoa korkolain mukaisesti 30 päivää vaatimuksen vastaanottamisesta lukien.

Asiakkaan mukaan hänelle annettujen kirjallisten tietojen perusteella sijoitusosakkeeseen sijoittaminen sisälsi liikkeeseenlaskijariskin, jonka realisoituessa sijoittaja voi menettää osittain tai kokonaan sijoittamansa pääoman, koska sijoitus ei ollut pääomaturvattu eikä se myöskään kuulunut miltään osin talletussuojan tai vastaavan sijoittajan suojan piiriin. Esitteessä oli myös todettu, ettei osakkeella ollut jälkimarkkinoita, mikä voi vaikuttaa sen ajalliseen horisonttiin. Sen sijaan esitteessä eikä myöskään vaihtotarjouksessa tuotu esille sijoitusosakkeeseen yhtiöjärjestyksen mukaisesti liittyviä luovutusrajoituksia tai paremmalla etusijalla olevien vastaavien B-sijoitusosakkeiden olemassaoloa.

Asiakkaalle annettujen tietojen perusteella hänelle syntyi kuva, jonka mukaan osakkeilla oli muihin yhtiö F:n osakkeisiin nähden taloudellisesti olennaisesti paremmat oikeudet. Asiakkaalle selvisi vasta myöhemmin vuonna 2021, että vaihdon yhteydessä jätettiin kertomatta yhtiössä F olevan myös muita, hänelle vuonna 2018 tarjottuja C-sijoitusosakkeita paremmalla etusijalla olevia vastaavanlaisia B-osakkeita, minkä vuoksi yhtiön mahdollisuudet maksaa osinkoa hänen osakkeilleen ovat olennaisesti huonommat kuin mitä annettiin ymmärtää. Asiakkaan mukaan toisista osakkeista kertomatta jättämisen vuoksi syntyi virheellinen kuva osakkeiden luonteesta ja niihin liittyvästä riskistä, tuotosta ja arvosta.

Asiakas toteaa, että hän alkoi vuoden 2020 alkupuolella selvittämään tilannetta, kun yhtiö oli maksanut luvattua korkoa viimeksi 30.11.2019. Asian monimutkaisuuden vuoksi selvittelyyn meni aikaa ja hän pyysi 19.3.2021 sijoituspalveluyrityksen edustajalta selvitystä omistamiaan osakkeita koskevasta asiakirjasta ehtoineen sekä niiden toteutumisesta.

Asiakas viittaa valituksessaan myös Sijoituslautakunnan aikaisempaan tapaukseen FINE-027564 ja toteaa, että kyseisen tapauksen tosiseikat vastaavat hänen tapaustaan ja minkä johdosta lautakunnan tulisi myös hänen osaltaan suosittaa palveluntarjoajaa palauttamaan hänelle vaihtotarjouksen johdosta sijoittamansa pääoman korkoineen.

Palveluntarjoajan esittämään väitteeseen reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönnistä asiakas toteaa, ettei ole saanut yhtiön esittämän mukaisia tietoja ja toimittaneensa reklamaation asiassa siinä ajassa kuin on ollut kohtuullista sijoitusinstrumentin monimutkaisuus ja asian muut seikat huomioiden.

Valituksessaan asiakas nostaa esiin myös näkemyksiään liittyen siihen, että sijoitusosaamisen puutteesta johtuen hänellä ei käytännössä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tarjous ja että asiakkuuden aikana häntä olisi painostettu myös muihin hänelle soveltumattomiin sijoituksiin.

Palveluntarjoajan vastine

Palveluntarjoaja kiistää asiakkaan vaatimuksen ja toteaa täyttäneensä asiakkaan osalta sekä sijoituspalvelulain mukaiset selonotto- että tiedonantovelvollisuutensa. Palveluntarjoaja pitää asiakkaan esittämää yli vuoden kestäneestä osinkojen maksujen lakkaamiseen keskittyneestä selvityksestä sekä väitettä B-osakkaiden olemassaolon havaitsemisesta vasta keväällä ja kesällä 2021 epäuskottavana ja virheellisenä. Palveluntarjoajan näkemyksen mukaan asiakas ei olisi asianmukaisesti reklamoinut väittämästään virheestä kohtuullisessa ajassa ja olisi siten menettänyt oikeutensa vaatia hyvitystä asiassa.

Palveluntarjoajan mukaan asiakkaan asiakkuus on alkanut jo vuonna 2014, mihin liittyen hänestä on laadittu ensimmäinen soveltuvuusarvio ja jonka perusteella asiakas on tullut sijoituspalveluyrityksen asiakkaaksi juuri osakeinstrumentteihin liittyen. Asiakastietolomakkeen mukaan asiakas omasi jo tuolloin pitkän (yli 10 v) sijoituskokemuksen, korkean sijoitusaktiivisuuden ja on koulutukseltaan kauppatieteen tohtori sekä julkisten lähteiden mukaisesti tarkemmin laskentatoimen ja rahoituksen dosentti. Asiakassuhteen alussa asiakas on ollut ns. täyden valtakirjan omaisuudenhoitoasiakas, mutta on sittemmin myös itse tehnyt muita sijoituksia.

Palveluntarjoaja toteaa, että asiakas on myös jo ennen riidanalaista vaihtotarjousta merkinnyt vuonna 2017 yhtiö F:n sarjalainaa, mihin liittyen hänelle on asiakastietojärjestelmän merkintöjen mukaan toimitettu yhtiötä F koskevia tietoja, joiden perusteella asiakkaan on katsottava ensimmäisen kerran tulleen tietoiseksi yhtiön B-osakesarjan olemassaolosta. Lisäksi asiakkaalle on kyseiseen merkintään liittyen luovutettu esittelymateriaalia, jossa on myös tuotu esille ns. pääomasijoittajina toimivien perustajien ulkopuolisten sijoittajien ja osakkeenomistajien olemassaolo. Edelleen asiakkaalle on 15.5.2018 ennen vaihtotarjousta asiakasvastuullisena varainhoitajana toimineen henkilön pyynnöstä toimitettu vaihtotarjoukseen liittyvät asiakirjat. Mukana olleesta yhtiöjärjestyksestä käy ilmi B-osakesarja sekä C-osakesarjaan liittyvä luovutusrajoitus ja näiden keskinäiset tekniset suhteet. Tieto B-osakkeiden olemassaolosta on ilmennyt myös helmikuun 2020 yhtiö F:n vakauttamissuunnitelmaa koskevassa sijoittajatiedottamisessa. Palveluntarjoaja toteaa myös, että lisäksi asiakas on 9.3.2021 lähestynyt sähköpostitse toimittaen täsmentäviä kysymyksiä mm. tappioita ja yhtiö F:n C-sarjan alkuperäisiä sopimuksia ja asiakirjoja koskien, joihin se on vastannut 26.3.2021 toimittaen vielä uudelleen myös vuoden 2018 vaihtotarjoukseen liittyvät asiakirjat.

Palveluntarjoaja toteaa myös, että vastoin asiakkaan esittämää yhteydenpito vaihtotarjousta koskien ei ole tapahtunut pelkästään sähköpostitse, vaan asiakastietojärjestelmän merkintöjen perusteella vaihtotarjouksesta on myös keskusteltu fyysisessä asiakastapaamisessa tuolloisen asiakasvastuullisen varainhoitajan kanssa.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• asiakasta koskevia asiakastietolomakkeita vuosilta 2014, 2019 ja 2020
• palveluntarjoajan kirje 26.4.2018, koskien voimassa olleen palvelun lakkauttamista
• kauppakirja 17.5.2018
• C-osakkeiden ostovahvistus 31.5.2018
• riidanlaisen tuotteen esite
• listaus asiakkaan omista ostoista ja myynneistä vuosina 2018-2022
• Sijoituslautakunnan ratkaisusuositus FINE-027654
• luonnos ja alustava arvio asiakkaan metsätaloutta koskevasta tutkimuksesta
• asiakkaan opintosuoriteote 16.12.2021
• alustava haastehakemus
• tuloste palveluntarjoajan asiakkaalle lähettämästä markkinointiviestistä 5.9.2018 ja markkinoitua tuotetta koskeva esite
• Kauppalehden artikkeli vuodelta 2021 koskien edellä todettua yhtiötä
• Rovaniemen kaupungin tarkastuslautakunnan pöytäkirja 10.3.2021
• tuloste palveluntarjoajan asiakkaalle lähettämästä viestistä 30.4.2018 koskien voimassa olleen palvelun lopettamista
• katsaus ja tiedote 3.2.2020 koskien yhtiötä F
• yhtiö F:n yhtiökokouskutsu 25.3.2021
• valvojan raportti koskien yhtiötä F 31.5.2021
• yhtiö F:n tilinpäätös liitteineen 31.12.2020
• yhtiö F:n veroraportti 12.3.2019
• asiakkaan virkanimityspäätös 2.2.1996
• asiakkaan nimikirjaote 28.6.2004
• asiakkaan julkaistu tieteellinenkirjoitus vuodelta 1983
• todistus asiakkaan tohtorin tutkinnosta vuodelta 1983
• asiakkaan tulostama sijoitusraportti 24.12.2021
• ote asiakkaan käyttötilistä joulukuulta 2019
• tuloste Asiakastiedon sivuilta liittyen yhtiö FF:n rekisteritietoihin 13.12.2021
• tuloste Finder.fi palvelusta liittyen yhtiöön FF 26.12.2021
• asiakkaan ja sijoituspalveluyrityksen välinen sopimus täyden valtakirjanomaisuudenhoidosta 9.10.2014 liitteineen ja muutoksineen
•  tuloste omaisuudenhoidon tapahtumista 2013-2021
• yhtiö F:n sarjalaina nostositoumus 29.5.2017
• yhtiön F:n yleisesite vuodelta 2017 liittyen korkosijoittamiseen
• asiakkaan ja palveluntarjoajan välistä sähköpostikirjeenvaihtoa
• palveluntarjoajan sijoittajan tietopaketti vuodelta 2018
• kokouskutsu yhtiö F:n yhtiökokoukseen 28.2.2020

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Voidakseen ratkaista asiakkaan ja palveluntarjoajan välisen erimielisyyden sekä siitä mahdollisesti seuraavan korvausvelvollisuuden, lautakunnan tulee asiassa esitetyn väitteen johdosta ensin arvioida, onko asiakas passiivisuudellaan menettänyt oikeutensa vedota palvelussa mahdollisesti olleeseen virheeseen. Jos näin ei katsota tapahtuneen, tulee lautakunnan edelleen arvioida, onko palveluntarjoaja täyttänyt tiedonantovelvoitteensa asiassa sekä onko siinä mahdollisesti ollut puute syy-yhteydessä asiakkaan esittämään vahinkoon.  

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Sijoituspalvelua koskevaa sääntelyä on sijoituspalvelulaissa (747/2012). Finanssivalvonta on lisäksi antanut lakia täydentäviä määräyksiä ja ohjeita 16/2013 Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat sekä 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi.

Sijoituspalvelulain 10 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan sijoituspalvelun tarjoajan, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuuden hoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se saa suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä ja palvelua.

Sijoituspalvelulain 10 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan sijoituspalvelun tarjoajan on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot muun muassa palvelun kohteena olevien rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä sekä palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.

Sijoituspalvelulain 10 luvun 11 ja 12 §:ien mukaisesti sijoituspalveluyrityksen on säilytettävä tiedot asiakkaan antamista rahoitusvälineitä koskevista toimeksiannoista, omaan tai asiakkaan lukuun suorittamistaan rahoitusvälineitä koskevista liiketoimista sekä muista asiakkaalle tarjoamistaan palveluista viiden vuoden ajan ja Finanssivalvonnan pyynnöstä enintään seitsemän vuoden ajan. Samoin sijoituspalveluyrityksen on säilytettävä tallenteet sellaisia liiketoimia koskevista puhelinkeskusteluista ja sähköisistä viesteistä, jotka liittyvät sen kaupankäyntiin omaan lukuun ja asiakastoimeksiantojen vastaanottamiseen, välittämiseen ja toteuttamiseen liittyvään palvelun tarjoamiseen. Tallentamis- ja säilyttämisvelvoite koskee myös sellaisia puhelinkeskusteluja ja sähköisiä viestejä, joiden tarkoitus on johtaa edellä tarkoitettuihin liiketoimiin.

Finanssivalvonnan määräyksessä todetaan, että tietoa on annettava riittävästi ja se on esitettävä siten, että tiedon saajien kohderyhmään tai todennäköiseen vastaanottajaryhmään kuuluva huolellisesti toimiva henkilö todennäköisesti ymmärtää tiedon. Tietoihin liittyviä keskeisiä seikkoja, väitteitä tai varoituksia ei saa peitellä tai vähätellä.

Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan osapuolen on reklamoitava kohtuullisessa ajassa saatuaan tiedon vastapuolen toimista, jotka hänen mielestään eivät ole vastanneet sovittua tai ovat muuten virheellisiä. Kohtuullisen ajan pituus voi vaihdella tarjottavasta palvelusta riippuen, ja osapuolet voivat sopimusehdoin määritellä aikaa tarkemmin.

Asiakkaan ja palveluntarjoajan välisen sopimuksen mukaan asiakkaan tulee välittömästi ilmoittaa yhtiölle palveluun tai tuotteeseen liittyvästä virheestä. Mahdolliset valitukset ja vaatimukset virheistä tulee toimittaa kirjallisesti yhtiölle viipymättä virheen tai muun reklamointiperusteen havaitsemisesta sähköpostitse tai postitse. Yhtiö vastaa asiakkaan reklamointiin kirjallisesti viipymättä asian edellyttämän selvityksen suoritettuaan ja tiedottaa kirjallisesti asiakkaalle valituksen käsittelyprosessista välittömästi valituksen vastaanotettuaan. Edelleen sopimuksen mukaan asiakasvalituksen yhteydessä asiakkaan tulee ilmoittaa asiakkuuden nimi sekä valittajan yhteystiedot, yksilöidä mahdollisimman selkeästi virhe tai muu valituksen kohde mukaan lukien sen syntyhetki tai muu merkittävä ajankohta tai -jakso, yksilöidä tuote tai palvelu sekä aiheutunut taloudellinen tappio ja mahdolliset taloudelliset tai muut vaatimukset valituksen johdosta.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n mukaan, jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Asian arviointi

Yleistä

Lautakunta toteaa, että sen toimesta asioihin annettavat ratkaisuositukset ovat tapauskohtaisia ja perustuvat osapuolten kyseisessä tapauksessa esittämiin väitteisiin sekä niiden tueksi toimittamiin seikkoihin. Toisin kuin nyt käsiteltävässä tapauksessa, niin asiakkaan viittaamassa tapauksessa FINE-027564 ei esitetty reklamaation viivästymiseen liittyvää väitettä, joka nyt käsiteltävässä tapauksessa tulee ennen asian mahdollista muuta arviointia arvioida.

Käsiteltävässä tapauksessa asiakkaan valituksen keskeinen peruste on se, ettei hänelle vaihtotarjouksen yhteydessä annetuissa asiakirjoissa ole ollut mainintaa B-osakesarjan olemassaolosta ja ettei hän myöskään muuten ole ollut tietoinen yhtiö F:n muista osakelajeista. Palveluntarjoajan mukaan asiakas on ollut tietoinen muiden osakkeiden olemassaolosta, minkä vuoksi asiakkaan olisi katsottava passivisuudellaan menettäneen oikeutensa reklamoida väittämästään virheestä.

Reklamaatio

Palveluntarjoajan mukaan asiakas ei olisi teknisesti lainkaan sopimuksen mukaisesti asiasta kirjallisesti reklamoinut, koska ensimmäinen yhteydenotto on ollut heti haastehakemuksen muotoon laadittu ja sekin vasta reilu vuosi sen jälkeen, kun asiakkaan on viimeistään todistetusti pitänyt tulla tietoiseksi väittämistään puutteista ja seikoista. Asiakkaan mukaan hän olisi tullut tietoiseksi puutteista vasta vuonna 2021 ja reklamoinut sen jälkeen kohtuullisessa ajassa tuotteen monimutkaisuus ja muut asiaan liittyvät seikat huomioiden.

Lautakunta toteaa, että erityisesti sijoituksiin liittyvissä asioissa korostuu reklamaation ajankohta, sillä viivyttely reklamaation tekemisessä saattaa avata asiakkaalle mahdollisuuden siirtää sijoituksiin aina liittyvän arvonkehityksen riski epäasianmukaisesti vastapuolelle. Mikäli reklamaation toimittamistavasta ja -ajasta on osapuolten välillä nimenomaisesti sovittu, sovittua menettelyä tulee lähtökohtaisesti noudattaa. Sopimuslausekkeilla ei kuitenkaan ole mahdollista kohtuuttomasti lyhentää yleistä ja lakisääteistä reklamaatioaikaa tai asettaa sille muutoin epätarkoituksenmukaisia muotovaatimuksia ja siten tarpeettomasti vaikeuttaa sen tekemistä. Yleisellä tasolla on myös todettavissa, että reklamaation muotoa tärkeämpää on vastapuolen saattaminen ilman tarpeetonta viivytystä tietoiseksi asiakkaan tyytymättömyydestä tämän saamiin tietoihin, tuotteeseen tai palveluun, jotta väitetty virheellinen asiantila on mahdollista selvittää ja tarvittaessa korjata.

Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta toteaa, että vaikka sinänsä asiakkaan asiakkuussuhteen aikana saamiksi katsottavissa aineistoissa ja tiedoissa on ollut tietoja ja seikkoja, joiden perusteella on ollut mahdollista havaita yhtiössä olevan myös B-osakkeita, näiden tietojen kautta asiakkaalle ei vielä ollut riittävän konkreettisesti paljastunut, miten B-osakesarjan olemassaolo vaikutti hänen C-osakkeidensa todelliseen tuotto-odotukseen. Maaliskuussa 2021 asiakas pyysi lisäselvitystä palveluntarjoajan edustajalta, johon vastauksena hänelle toimitettiin joukko asiakirjoja, muun muassa yhtiön yhtiöjärjestys. Lautakunta katsoo, että B-osakesarjan vaikutus C-osakkeiden tuotto-odotukseen on käynyt riittävästi ilmi yhtiöjärjestyksestä, jolloin vaihtotarjouksen yhteydessä mahdollisesti tapahtunut tiedonantovirhe on paljastunut asiakkaalle. Asiakkaan asiamiehen haastehakemuksen muotoon laadittu, mutta lautakunnan näkemyksen mukaan reklamaatioksi tulkittava yhteydenotto on päivätty 3.9.2021.

Osapuolten välisen sopimuksen mukaan asiakkaan tulee välittömästi ilmoittaa yhtiölle palveluun tai tuotteeseen liittyvästä virheestä. Mahdolliset valitukset ja vaatimukset virheistä tulee toimittaa kirjallisesti yhtiölle viipymättä virheen tai muun reklamointiperusteen havaitsemisesta sähköpostitse tai postitse. Lautakunta toteaa, että sopimuksessa käytetyt sanamuodot viittaavat asia ja kokonaisuus huomioiden asiakkaan ankarampaan aktiivisuusvelvollisuuteen kuin mitä oikeustoimilain 36 § huomioiden on pidettävä kohtuullisena. Vaikka asiakkaan asioinnissa palveluntarjoajan suuntaan on ollut jonkin verran viivettä, ei hän kuitenkaan ole ollut täysin passiivinen vaan pyrkinyt selvittämään asiaa ennen varsinaisen reklamaation tekemistä. Lautakunta katsoo, että edellä todettu huomioiden asiakas ei ole passiivisuudellaan menettänyt oikeuttaan vaatia hyvitystä asiassa.

Tiedonantovelvollisuus

Sijoituspalvelulain 10 luvun 5 §:n mukaan rahoitusvälinettä koskevat tiedot on annettava siten, että rahoitusvälineen luonne sekä siihen sisältyvät riskit ovat helposti ymmärrettävissä ja asiakas voi siten tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä. Lautakunta toteaa, että palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuus ei edellytä kaikkien mahdollisten yksityiskohtaisten tietojen antamista, vaan annettavat tiedot saavat ja niiden tuleekin kohdistua ydinasioihin. Hyväksyttävää ei sen sijaan ole se, että olennaisia sijoituskohteen arvoon vaikuttavia seikkoja jää mainitsematta, vaikka nämä kävisivätkin ilmi jostakin yleisesti saatavissa olevasta tietolähteestä tai vaikka kyseisiä tietoja olisikin asiakkaalle asiakassuhteen kuluessa aikaisemmin toimitettu eri tuotteen ja asian yhteydessä. Lautakunta kiinnittää huomiota myös ennakkoratkaisuun KKO 2015:93 ja sen perustelukappaleisiin 39-48 ja 49-53, joista käy ilmi, ettei asiakkaan omalle passiivisuudelle tule antaa kovin herkästi merkitystä tilanteessa, jossa palveluntarjoajan puolella tapahtunut tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti on sinänsä selvä.

Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta toteaa, että asiakkaan ennen vaihtotarjoukseen liittyvää sijoituspäätöstään saaman esitteen eräässä kuvassa tuodaan esiin yhtiö F:n rakenne ja sen omistuksen jakaantuminen. Omistuksen tarkempia yksityiskohtia, kuten sen jakaantumista eri osakelajeihin, ei esitteessä tuoda esiin. Tieto eri osakkeenomistajaryhmistä ja jaottelun vaikutus muun muassa osingonmaksuun olisi ilmennyt vain yhtiön yhtiöjärjestyksestä, jota asiakkaalle ei tässä yhteydessä ole annettu tai asiaan edes viitattu. Toisaalta esitteessä todetaan, että C-osakkeen osinko-oikeus on etuoikeutettu yhtiö F:n ns. normaaliin A-osakkeen osinko-oikeuteen nähden. Osinkoa koskevien tietojen osalta lautakunta pitää harhaanjohtavana sitä, että esitteessä ei ole lainkaan kuvattu C-osakkeen huonompaa osinkoetuoikeutta B-osakkeeseen verrattuna.

Esitetyin syin lautakunta katsoo palveluntarjoajan laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa asiassa ja olevan siksi vahingonkorvausvastuussa sikäli, kuin laiminlyönnistä voidaan katsoa aiheutuneen asiakkaalle vahinkoa.

Syy-yhteys

Korvausvastuun edellytyksenä on vastapuolen menettelyn virheen tai puutteellisuuden syy-yhteys vahinkoon. Lautakunta katsoo, että edellä mainitut tiedot C-osakkeiden heikommasta osinko-oikeudesta suhteessa B-osakkeisiin tai ylipäänsä niiden olemassaolo ovat sellaisia sijoituskohdetta koskevia olennaisia tietoja, jotka palveluntarjoajan olisi tullut asiakkaalleen nimenomaisesti ilmoittaa vaihtotarjouksen yhteydessä. Näin ei ole tapauksessa tapahtunut, mistä syystä asiakkaalle on perustellusti voinut syntyä C-osakkeesta virheellinen kuva sijoituskohteena. Lautakunta pitää uskottavana, että virheellinen käsitys C-osakkeiden ominaisuuksista sijoituskohteena on voinut olennaisella tavalla vääristää hänen sijoitusharkintaansa.

Syy-yhteyttä arvioitaessa on otettava toisaalta huomioon se asiakkaan väite, ettei hän ylipäänsä ole voinut käytännössä tehdä muuta kuin hyväksyä vaihtotarjouksen, koska hänelle annettu toinen vaihtoehto hoitaa jatkossa velkakirjasijoitukset itsenäisesti olisi vaatinut häneltä huomattavaa aktiivisuutta ja omatoimisuutta eli päinvastaisia seikkoja, joiden vuoksi hän oli alun perin tuotteeseen päätynyt sijoittamaan. Jos katsotaan, että asiakas olisi vaihtotarjouksesta saamistaan tiedoista riippumatta ollut joka tapauksessa käytännössä pakotettu hyväksymään vaihtotarjouksen, tämä puhuu periaatteessa sitä vastaan, että tiedonantovirheen voitaisiin katsoa olleen syy-yhteydessä vahinkoon. Lautakunta kuitenkin katsoo, ettei palveluntarjoaja voi syy-yhteysharkinnassa vedota edukseen tällaiseen itse aiheuttamaansa ja asiakkaan päätösvaltaa kaventavaan olosuhteeseen. Esitetyin syin lautakunta katsoo, että palveluntarjoajan tiedonantovirhe on riittävässä määrin syy-yhteydessä asiakkaan kärsimään vahinkoon.

Korvauksen määrä

Asiakas on vaatinut hänen vaihdossa vuonna 2018 luovuttamiensa sijoitusten arvon 149.840,29 euroa ja maksamaan kyseiselle määrälle tuottokorkoa Suomen Pankin vahvistaman viitekoron mukaisena sekä viivästyskorkoa korkolain mukaisesti 30 päivää vaatimuksen vastaanottamisesta lukien, minkä vaatimuksen palveluntarjoaja on kiistänyt perusteettomana.

Lautakunta toteaa, että asiasta saadun selvityksen perusteella osakkeisiin sijoittamisesta ei tähän mennessä ole aiheutunut lopullista pääoman menetystä. Edellä todettu tiedonantovirhe on kuitenkin johtanut siihen, että asiakkaan pääoma on sidottu sellaiseen tuotteeseen, jonka ominaisuuksista hänelle ei ole annettu asianmukaisesti tietoa ja jota ei ole mahdollista myöskään myydä tai muutoin realisoida. Näin asiakkaan vahinkoa on pidettävä riittävässä määrin realisoituneena.

Lopputulos

Sijoituslautakunta suosittaa, että palveluntarjoaja palauttaa asiakkaalle vaihdossa luovutettujen sijoitusten arvon 149.840,29 euroa ja maksaa kyseiselle määrälle tuottokorkona Suomen Pankin vahvistaman viitekoron mukaisena määränä 0 euroa sekä asiakkaan yhtiölle esittämän 3.9.2021 vaatimuksen perusteella viivästyskorkoa korkolain (633/1982) mukaisesti siitä ajankohdasta, jolloin 30 päivää oli kulunut kyseisen vaatimuksen vastaanottamisesta varojen palautukseen asti. Korvaukseen liittyen asiakkaan tulee puolestaan luovuttaa riidanlaiset osakkeensa ja niistä saamansa osingot sijoituspalveluyhtiö C:lle.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                                
Sihteeri Sainio

Jäsenet

Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov