Haku

FINE-042660

Tulosta

Asianumero: FINE-042660 (2022)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 08.04.2022

Keskeytysvakuutus. Vakuutuksen korvauspiiri. Jätteenkäsittelylaitoksen sähköntuotantoon käyttämän kaasumoottorin rikkoutuminen. Kysymys siitä, oliko kaasumoottoria pidettävä vakuutuskirjassa mainittuna tuotantokoneena.

Tapahtumatiedot

Talousjätteitä ja jätevesien puhdistamolietteitä käsittelevä S Oy tuotti käsittelylaitoksellaan tarvitsemaansa sähkövoimaa valmistamallaan biokaasulla toimineella kaasumoottorilla. Kaasumoottori rikkoutui 19.9.2020 kiertokangen katkettua. Moottorin rikkoutumisen vuoksi S Oy joutui ostamaan laitoksella käyttämänsä sähkön ulkopuoliselta toimittajalta. S Oy haki korvausta tästä aiheutuneesta 50 698,25 euron lisäkustannuksesta keskeytysvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö korvasi päätöksellä 12.3.2021 moottorin korjauskustannuksia, mutta ilmoitti, ettei S Oy:n yritysvakuutukseen sisältynyt keskeytysvakuutusta moottorin rikkoutumisen varalta. S Oy:n vaati päätöksen oikaisemista vedoten siihen, että se oli ymmärtänyt konerikkokeskeytysturvan kuuluneen vakuutuksen piiriin. Vakuutusyhtiö ilmoitti päätöksessä 24.9.2021, että kaasumoottorilla oli ollut voimassa yritysvakuutuksen rikkoutumisturva. Vakuutussopimuksessa oli kuitenkin mainittu, ettei keskeytysvakuutus korvannut tuotantokoneiden rikkoutumisesta aiheutunutta keskeytystä. Vakuutusyhtiön mielestä kaasumoottori oli tuotantoa palvellut kone, jolla prosessissa syntynyttä biokaasua käytettiin sähkön tuottamiseen. Moottori oli osa tuotantoprosessia eli vakuutuksessa mainittu tuotantokone. Sen vuoksi moottorin rikkoutumisesta aiheutunutta toiminnan keskeytymistä tai ylimääräisiä kuluja ei korvattu.

Asiakkaan valitus

S Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, tuliko vakuutusyhtiön korvata moottorin rikkoutumisesta aiheutuneen keskeytyksen kustannukset rikkokeskeytysvakuutuksesta ja keskeytyksestä aiheutuneiden ylimääräisten kulujen varalta otetun vakuutusturvan perusteella.

Perusteluinaan S Oy on vedonnut vakuutuskirjan yrityskeskeytysvakuutusta koskevaan kohtaan (sivut 5 ja 6), jonka mukaan korvattavia keskeytysvakuutustapahtumia olivat palo, myrsky, murto, ryöstö, ilkivalta, sieppaus, vesijohtovuoto, tulva, epidemia, ulkoinen rikkoutuminen ja rikkoutuminen. Vakuutuskirjan kohdeluettelon (sivu 18) mukaan muun muassa rikkoutuneen kaasumoottorin osalta vakuutusturva oli laajennettu koskemaan koneiden ja laitteiden ulkoista ja sisäistä rikkoutumista. Vakuutuskirjan sivulla kuusi rikkokeskeytysturvan kohteeksi oli mainittu ”Biogasuppgradering, gastanksta”.

S Oy on kertonut ottaneensa yritysvakuutuksen alun perin toisesta vakuutusyhtiöstä, josta vakuutuskanta oli siirretty nykyiselle vakuutusyhtiölle. S Oy:n toiminta perustui jätehuoltolakiin ja se vastasi sopimuskuntien jätehuoltolain mukaisista velvoitteista vastaanottaen ja käsitellen niiden alueelta tulevaa talousjätettä ja puhdistamolietettä. Keskeistä toiminnalle oli jätteen vastaanotto ja käsittely, ja jätteen käsittelyssä tarvittavat koneet ja laitteet oli alkuperäisen vakuutuksen vakuutuskirjassa määritelty tuotantokoneiksi.

Biojätteen ja lietteen käsittelyssä syntyi biokaasua, jota käytettiin kaasumoottorin avulla sähkön tuottamiseen omaan käyttöön sekä Iiikennekaasun valmistukseen. Toisin kuin jätteenkäsittelykoneet kaasumoottori ei ollut tuotantokone. Kaasumoottorilla ei käsitelty jätettä, eikä S Oy:n varsinaisena tehtävänä ollut tuottaa sähköä. Käyttöomaisuus ja toiminta oli vakuutettu tällä jaottelulla eikä vakuutusyhtiöllä ollut oikeutta tulkita jaottelua toisin. Yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaan, mikäli sopimusehdon tulkinta aiheutti erimielisyyksiä, ehtoa tuli tulkita vakuutuksenottajan hyväksi.

Jaottelu tuotantokoneisiin ja muihin rikkokeskeytysturvan piiriin kuuluneisiin koneisiin ja laitteisiin ilmeni vuoden 2014 vakuutuskirjasta. Muiden ohella kyseinen kaasumoottori oli S Oy:n käsityksen mukaan ollut rikkokeskeytysvakuutusturvan piirissä. Mikäli kaikki koneet ja laitteet katsottiin vakuutusyhtiön tavoin tuotantokoneiksi, jäi rikkokeskeytysturvan piiriin vain vakuutuskirjan sivulla 27 mainittu kahviautomaatti. Koko vakuutuksen voimassaoloajan sähkön tuottamiseen tarvitut koneet ja laitteet oli vakuutettu rikkokeskeytysvakuutuksella. Jätteiden käsittelyssä tarvitut tuotantokoneet oli jätetty tämän vakuutusturvan ulkopuolelle sen kalleuden takia. Nykyinen vakuutusyhtiö oli ryhtynyt tulkitsemaan vakuutuksen sisältöä vastoin alun perin sovittua jaottelua. S Oy:n mielestä kaasumoottorin äkillisen rikkoutumisvahingon aiheuttama keskeytysvahinko tuli korvata yritysvakuutuksen keskeytysturvasta.

S Oy on lausunut lisäkirjelmässä 27.1.2022, että sen jätteidenkäsittelyn liiketoimintaan liittyvät koneet ja laitteet olivat tuotantokoneita. Jätehuoltolain mukainen liiketoiminta ei sisältänyt velvoitetta tuottaa sähköä eivätkä siihen liittyneet koneet olleet tuotantokoneita, kuten vakuutusyhtiön kanssa oli alun perin sovittu. S Oy on toistanut vakuutuskirjan sisällöstä esittämänsä huomiot ja lausunut, ettei vakuutuskirjassa mainittu, että rikkokeskeytysturva koski yksinomaan toimistokoneita ja että se oli liitetty vakuutukseen automaattisesti. Kahvikoneen, kopiokoneen, faksin ja muiden toimistokoneiden rikkoutuminen ei aiheuttanut juuri minkäänlaista keskeytysvahinkoriskiä eikä vakuuttamisen tarvetta niiden osalta ollut. Sen sijaan sähkön tuottamisen keskeytymisen riski oli tiedostettu ja haluttu vakuuttaa rikko- ja rikkokeskeytysvakuutuksella. Rikkokeskeytysvakuutuksen rajoittaminen yksinomaan toimistokoneisiin olisi tullut mainita vakuutuskirjassa.

Vakuutuksenottajan oikeusturvan kannalta oli tärkeää, että tuotanto- ja muiden koneiden jaottelu ja erot vakuutusturvan sisällössä oli vakuutuskirjassa selkeästi määritelty. Nyt jaottelua ei ollut tehty. Vakuutuskirja oli muutoinkin vaikeasti ymmärrettävä. Epäselviä kohtia oli tulkittava S Oy:n eduksi.

Lisäkirjelmässä 2.3.2022 S Oy on toistanut kantansa tuotanto- ja muiden koneiden vakuuttamisesta eri tavalla. Jätteiden vastaanotto ja käsittely eivät kärsineet, vaikka sähköä ei tuotettu itse vaan se ostettiin. Sen sijaan jätteiden vastaanottamista ja käsittelyä ei voitu siirtää kolmannelle osapuolelle.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, että S Oy:n nykyinen vakuutus oli tehty aiemman vakuutuksen pohjalta ja se on ollut voimassa 1.1.2020 alkaen. Vakuutusmeklari oli hoitanut S Oy:n vakuutusasioita molempiin vakuutusyhtiöihin. Kaasumoottorin rikkoutumisesta aiheutunutta keskeytymistä ei korvattu vakuutuksesta, koska vakuutuskirjassa mainittiin, ettei rikkoutumiskeskeytysturva koskenut tuotantokoneiden rikkoutumista.

S Oy:n vuosikertomuksessa vuodelta 2020 kerrottiin, että biokaasulaitos käsitteli lietettä ja biojätettä mädätysprosessissa ja tuotti biokaasua ja mädätysjäämää. Biokaasu jalostettiin liikennepolttoaineeksi ja mädätysjäämästä valmistettiin kompostimultaa myyntiin. Biokaasua oli käytetty laitoksen omaan energiatarpeeseen ja liikennekaasun tuotantoon.

S Oy ei ollut selvittänyt, mihin jaottelu tuotantokoneisiin ja muihin koneisiin ja laitteisiin perustui. Yrityksen rikkokeskeytysvakuutuksella oli vakuutettu muut kuin tuotantokoneet, kuten toimiston koneet. Aiemman vakuutusyhtiön yritysvakuuttamisessa työskennellyt T.B. oli kertonut, että yhtiön yritysvakuutuksessa rikkovakuutetuille toimistokoneille tuli keskeytysvakuutusta tehtäessä järjestelmäasetuksen perusteella rikkokeskeytysvakuutus ilman eri turvavalintaa. A.E:lta, joka oli toiminut vakuutusyhtiön underwriting- ja riskienhallinnan päällikkönä, saadun tiedon mukaan kaasumoottori oli tulkittu osaksi jäteprosessia ja siten tuotantokoneeksi. Näin ollen tulkinta tuotantokoneista ei ollut muuttunut vakuutusyhtiön vaihtuessa.

Valituksen perusteella kaasumoottorin rikkoutuminen olisi keskeyttänyt yrityksen tuotannon, joten sähkön tuottaminen oli ollut osa yrityksen tuotantoprosessia. Vakuutusyhtiön mielestä kaasumoottori oli vakuutuskirjassa mainittu tuotantoa palvellut kone, tuotantokone, eikä sillä ollut turvaa rikkoutumisen aiheuttaman keskeytyksen varalta. Valituksesta poiketen keskeytysturva tulosyksikössä ”Biogasuppradering, gastanksta” ei sisältänyt keskeytysturvaa rikkoutumisen varalta, vaan rikkoutumisen sisältänyt keskeytysturva liittyi tulosyksikköön ”Insamling av icke-farligt avfall”, jonka turvan perusteella vahinko oli käsitelty.

Vakuutusyhtiö on huomauttanut, että mikäli kaasumoottoria vastoin sen käsitystä ei pidetty tuotantokoneena, aiheutuneen vahingon määrästä tarvittiin vielä tarkempi selvitys.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessa 22.2.2022, että S Oy:n vakuutuskirjan mukaan yrityskeskeytysvakuutus oli kahdella eri tulosyksiköllä. Vakuutuskirjassa mainittiin ”Insamling av icke-farligt avfa” -tulosyksikköä koskeneesta yrityskeskeytysvakuutuksesta korvattavat keskeytysvakuutustapahtumat, muun muassa rikkoutuminen, sekä muut vakuutusta koskeneet yksilöintitiedot ja teksti, jossa mainittiin, että keskeytysvakuutus ei korvannut tuotantokoneiden rikkoutumisen aiheuttamaa keskeytystä. Tämän jälkeen vakuutuskirjassa mainittiin ”Biogasuppgradering, gastanksta” -tulosyksikön yrityskeskeytysvakuutuksesta korvattavat keskeytysvakuutustapahtumat. Tällä tulosyksiköllä ei ollut keskeytysturvaa laitteiden ja koneiden rikkoutumisen varalta.

Vakuutuskirjassa mainituilla ”Insamling av icke-farligt avfa” -tulosyksikön koneilla ja laitteilla oli turva ulkoisen rikkoutumisen ja rikkoutumisen varalta. Jos kuitenkin tuotantokoneiden rikkoutuminen aiheutti yritystoiminnan keskeytymisen, sitä ei keskeytysvakuutuksesta vakuutuskirjan perusteella korvattu. Saadun selvityksen perusteella kaasumoottori oli osa yrityksen tuotantoprosessia ja näin ollen vakuutuskirjassa mainittu tuotantokone.

Vakuuttamista hoitanut vakuutusmeklari ei ollut reklamoinut vakuutussopimukseen liittyvistä epäselvyyksistä vakuutusta tehtäessä tai sen voimassaoloaikana. Aiemmassa yritysvakuutuksessa kaasumoottori oli katsottu tuotantokoneeksi, joten tulkinta ei ollut muuttunut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko S Oy:n ja vakuutusyhtiön välistä vakuutussopimusta tulkittava niin, että S Oy:n sähkön omatuotantoon käyttämä jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa palvellut kaasumoottori on kuulunut rikkoutumisvahinkojen varalta voimassa olleen keskeytysvakuutuksen piiriin. Lähemmin asiassa on ratkaistava, onko kyseistä kaasumoottoria pidettävä vakuutuskirjassa rikkokeskeytysturvan ulkopuolelle rajattuna tuotantokoneena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

S Oy:llä voimassa olleeseen rikkovakuutukseen sovellettavien 1.11.2013 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, kun rikkoutuminen on suoranainen seuraus muusta kuin vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden ulkopuolelta vaikuttaneesta tekijästä. Lisäksi vakuutuksesta korvataan edellä kuvatun, korvattavan rikkoutumisvahingon korjaamisesta aiheutuneet, välttämättömät vian paikallistamiskustannukset, rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu- ja täyttökustannukset.

Keskeytysvakuutukseen sovellettavien 1.11.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan keskeytysvakuutuksen tarkoituksena on mahdollistaa vakuutuksenottajan toiminnan jatkuvuus, kun vakuutuksenottajan toiminta hidastuu tai pysähtyy omaisuudelle aiheutuneen vahingon vuoksi siten, että hidastuminen tai pysähtyminen ilmenee liikevaihdon ja katteen menetyksenä.

Keskeytysvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 2.3 mukaan vakuutuksen kohteena on keskeytysvakuutuskate, suppea keskeytysvakuutuskate, henkilöstökulut tai ylimääräiset kulut tai näiden yhdistelmä sen mukaan, miten ne on vakuutuskirjaan merkitty ja kohdissa 2.3.1 - 2.3.4 määritetty. Kohdissa 2.3.1 - 2.3.3 mainitut käsitteet liikevaihto, materiaali- ja palvelukulut sekä henkilöstökulut on määritetty kirjanpitoasetuksessa.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että S Oy:n 19.9.2020 rikkoutunut kaasumoottori on ollut vakuutettuna rikkoutumisturvan sisältäneellä omaisuusvakuutuksella. Vakuutusyhtiö on korvannut omaisuusvakuutuksesta moottorin korjauskustannuksia.

Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön S Oy:lle antaman 27.11.2019 päivätyn vakuutuskirjan perusteella jää epäselväksi, onko kysymyksessä oleva kaasumoottori ollut vakuutettuna yrityskeskeytysvakuutuksella vakuutuskirjassa mainittuun tulosyksikköön Insamling av icke-farligt avfall vai Biogasuppradering, gastanksta kuuluneena. Vakuutusyhtiö on kuitenkin ilmoittanut käsitelleensä keskeytysvahingon korvattavuutta ensin mainitun tulosyksikön vakuutuksen perusteella, johon on sisältynyt keskeytysvakuutusturva myös rikkoutumisvahinkojen varalta. Tulosyksikön Biogasuppradering, gastanksta keskeytysvakuutukseen ei ole sisältynyt turvaa rikkoutumisvahinkojen varalta.

Ratkaisevaksi jää näin ollen se, miten asiassa on sovellettava tulosyksikön Insamling av icke-farligt avfall kohdalla vakuutuskirjaan merkittyä rajoitusta, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata tuotantokoneiden rikkoutumisvahinkojen seurauksena aiheutuvia keskeytysvahinkoja. Lautakunnan näkemyksen mukaan S Oy:n vakuutussopimuksen sisältö ei ole tältä osin muuttunut alkuperäiseen vakuutukseen verrattuna. Lautakunnalle toimitetun aiemman vakuutusyhtiön antaman 2.12.2013 päivätyn vakuutuskirjan mukaan yrityskeskeytysvakuutuksen rikkoutumisvahinkojen varalta voimassa ollut vakuutusturva ei ole tuolloinkaan koskenut tuotantokoneita. S Oy on itsekin todennut, ettei se ollut ottanut tuotantokoneilleen rikkokeskeytysvakuutusturvaa sen kalleuden takia.

Vakuutusyhtiö on katsonut sähkön tuottamisen osaksi S Oy:n tuotantoprosessia ja kaasumoottorin sen mukaisesti tuotantoa palvelevaksi tuotantokoneeksi. S Oy on puolestaan tulkinnut tuotantokoneen käsitettä suppeammin ja katsonut, että vain sen välittömästi liiketoimintana harjoittamaan jätteidenkäsittelyyn käytetyt koneet olisivat vakuutuskirjassa mainittuja tuotantokoneita.

Lautakunta toteaa, ettei tuotantokoneen käsitettä ole erikseen määritelty vakuutussopimuksessa, joten vakuutuskirjan merkintää on tulkittava sen yleisen kielenkäytön mukaisen merkityksen perusteella. Lautakunta katsoo, että tuotantokoneiksi on tällöin lähinnä ymmärrettävä koneita, joita yritys käyttää osana harjoittamaansa valmistus- tai käsittelyprosessia yrityksen tuotteiden tai sen toiminnan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Tuotantokoneina voidaan pitää myös sellaisia koneita ja laitteita, joita käytetään kiinteänä osana valmistus- ja käsittelyprosesseja niistä välittömästi vastaavien koneiden toiminnan mahdollistamiseksi.

Käsiteltävästä asiasta saadun selvityksen perusteella S Oy on käyttänyt kyseistä kaasumoottoria tuottaakseen sähkövoimaa jätteenkäsittelyprosesseihinsa kuuluvien koneidensa käyttövoimaksi. Kaasumoottori on kiinteä osa S Oy:n jätteenkäsittelyprosessia myös sikäli, että sen polttoaineena käyttämä biokaasu on tuotettu osana samaa prosessia. Lausumillaan perusteilla lautakunta katsoo, että kaasumoottoria on pidettävä vakuutussopimuksessa mainittuna tuotantokoneena, joka vakuutussopimuksen mukaan ei ole ollut rikkokeskeytysvakuutuksen piirissä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos                                               
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Sarpakunnas
Sjögren