Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön kerrostalon (rv. 1995) huoneistoissa havaittiin 26.8.2020 putkihormista tullutta kosteutta rakenteissa. Kosteuden syyksi paljastui sadevesilinjan kuvauksessa kattokaivolta tulevan sadevesiviemärin liitoksen vuoto. Vahingon aiheuttanut putkiliitos oli talon rakennusajankohdalta vuodelta 1995.

T Oy:n 1.10.2020 päivätyn lausunnon mukaan rakennuksessa oli suoritettu vesikatteen uusinta, joka oli valmistunut 1.7.2020. Vahingon johdosta tehdyssä sadevesilinjan kuvauksessa oli havaittu painumaa sekä avoin liitos putken vaakaosuuden kääntyessä kolmella muoto-osalla pystylinjaan. Muissa kattokaivolinjoissa ei havaittu vastaavia ongelmia.

Kattokaivolta tuleva 50 mm muovinen sadevesilinja kulki kattorakenteen papueristeessä. Putkilinja lepäsi vapaasti laatan ja papueristeen päällä. Putki oli ollut lähes kaadoton ja noussut hieman pudotukselle tullessa. Rakenteessa oli pudotukselle tulossa pieni porrastus, joka nosti purkupäätä hieman ylöspäin, aiheuttaen takakaatoa linjan viimeisille kolmelle metrille. Avautunut muhviliitos oli porrastuksen jälkeisessä kolmannessa liitoksessa, joka kääntyy pudotukseen. Lausunnon mukaan liitos vaikutti liukuneen pois liitoksestaan, tai se oli ollut jo alun perin vaillinaisesti asennettu, eli muhviliitos ei ollut ollut pohjaan painettu. Lausunnon mukaan vahingon syntyä oli edesauttanut porrastuksen aiheuttama takakaato, johon oli aikojen saatossa kerääntynyt vettä. Liitoksen avautumista oli mahdollisesti edesauttanut myös se, että vesikatolta oli vesikattoremontin yhteydessä poistettu singeli, joka oli aiemmin hidastanut vesimassoja vesikatolla. Nyt vesimassat siirtyivät nopeammin sadevesilinjaan. Lausunnon mukaan vahinkoa voitiin lähtökohtaisesti pitää äkillisenä ja odottamattomana. Liitos korjattiin vastaavalla putkirakenteella lukiten liitos liimalla ja betonilla. Takakaatoa aiheuttanut porrastus tasoitettiin.

Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään 23.10.2020, että sadevesiviemärin liitokselle ei ollut tapahtunut mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkoa, joka vuotovahingon olisi aiheuttanut. Vakuutusyhtiö toi esiin myös vakuutusehtojen rakennus- tai asennusvirheitä koskevan rajoituksen.

Taloyhtiö haki muutosta vakuutusyhtiön päätökseen vedoten insinööritoimisto A Oy:n lausuntoon, jonka mukaan saneeraustyössä ei tehty muutoksia alkuperäiseen sadevesiviemäriin. Kattokaivojen toimintaperiaate oli säilytetty. Alkuperäinen sadevesiviemäri, joka oli noin 25 vuotta vanha, oli kestänyt tiiviinä ja toimivana. Siksi siinä ei ollut merkittäviä rakennusvirheitä. Liitos oli pettänyt äkillisesti ja ennalta arvaamatta.

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin viittasi korvauspäätöksessään muun muassa Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1 vuodelta 1987, joka vakuutusyhtiön mukaan edellytti, että viemärin tulee pysyä paikoillaan. Vakuutusyhtiö totesi, että T Oy:n lausunnon valokuvista oli havaittavissa, että viimeisessä muoto-osassa ennen pystylinjaa kumirengastiiviste oli ollut vaillinaisesti muhvin pohjassa. Vakuutusyhtiö katsoi, että liitosta ei ollut asennettu oikein pohjaan asti, vaan liitos oli jäänyt vaillinaiseksi. Asiassa ei ollut näytetty, että liitoksen irtoaminen olisi johtunut mistään äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko oli todennäköisesti aiheutunut vaillinaisesti asennetusta muhviliitoksesta, joka on asennusvirhe.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Taloyhtiö katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on virheellinen. Taloyhtiö on näyttänyt, että kyseessä on vakuutusehdoissa tarkoitettu vahinkotapahtuma. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt luotettavaa näyttöä siitä, että yli 25 vuotta sitten asennetussa putkiliitoksessa olisi tehty asennusvirhe. T Oy:n lausunnosta ilmi käynyt tiivistejälki muoto-osassa saattaa osoittaa jonkin aikaa vallinnutta asentovirhettä, muttei sitä, että virhe olisi rakennusvuodelta 1994. Putkisto-osuus on yksi kuudesta vastaavasta ja ne ovat toimineet moitteetta 26 vuotta. Vuoto oli seurausta sateesta, jossa noin kahdessa tunnissa satoi vettä noin 10–20 millimetriä. Muhviliitos aukesi sateen vaikutuksesta. Taloyhtiö viittaa myös FINEn Vakuutuslautakunnan antamaan ratkaisusuositukseen asiassa FINE-009692. Taloyhtiö katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata vähintään kohtuullinen osa vahingosta ja huomioida taloyhtiön teettämät jälkivahinkoa rajoittavat toimet.

Taloyhtiö on lisäksi tuonut esiin, että rakennuslupa oli haettu 12.12.1990 ja se oli myönnetty 2.5.1991. Vakuutusyhtiön ensin viittaama ohje kannakoinnista oli myöhempi. Taloyhtiö on lisäksi katsonut, että insinööritoimisto A Oy:n lausuntoa ei ole kiistatta kumottu. Kannakointi on ajan mukana kehittynyt rakennustapa. Taloyhtiön hallitus ei olisi voinut paremmin varautua kattoremontin suunnitteluun, seurantaan ja valmistumiseen. Suunnittelija, valvoja ja toteuttaja oli valittu parhaiden saatavissa olleiden asiantuntijoiden konsultoimana.

Vakuutusyhtiö kiistää taloyhtiön vaatimukset viitaten sisäisen muutoksenhakuelimensä ratkaisuun ja toteaa, että FINEn ratkaisusuositusta FINE-009692 ei voi rinnastaa tähän tapaukseen. Ratkaisusuosituksessa FINE-009692 käsitellyssä tapauksessa oli ollut kyseessä vanhempi rakennus ja reikänauhalla kannakoidut putket. Nyt puheena olevassa tapauksessa sadevesiviemäriä ei ollut lainkaan kannakoitu. Talon rakennusajankohdan ra­ken­ta­mis­mää­räyk­set ja hyvää rakentamistapaa määrittävät ohjeet ovat edellyttäneet, että sadevesiviemärit tulee kannakoida. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahingon syynä on ennen kaikkea ollut putken kannakoinnin puuttuminen. On myös mahdollista, että vuotava putkiliitos on jo alun perin vaillinaisesti asennettu. Vakuutusyhtiö viittaa LVI-RYL 86 (Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset) -ohjeeseen ja Rakennusten vesijohdot ja viemärit käsikirjaan vuodelta 1987.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kiinteistön täysarvovakuutuksen 1.1.2013 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 13 (Vuotovakuutus) alakohdan 13.1.1 (Neste-, kaasu- tai höyryvuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan

• rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista
• rakennuksen sisäpuolisista sadevesiputkistoista
• vesijohtoverkostoon liitetyistä käyttölaitteista, kuten pesukoneesta
• tuotantoa tai varastointia palvelevista putkistoista ja kiinteästi asennetusta laitteista
• kiinteästi asennetuista säiliöistä.

Muiden kuin edellä mainittujen putkien ja laitteiden tai veden- ja kosteudeneristyksen, rakenteiden tai putkiläpivientien läpi vuotaneen nesteen aiheuttamia vahinkoja ei korvata (poikkeuksena vesikattovuodot, kohta 13.1.3). Myöskään muualta virranneen sade-, sulamis- ja pintaveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

Vakuutusehtojen kohdan 10.6 (Esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset), alakohdan 10.6.5 (Rakennus- ja asennusvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle itselleen

• suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
• rakenne-, valmistus- tai aineviasta
• perustamis- tai rakennusvirheestä.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (tullut voimaan 1.7.1987) kohdan 3 Jätevesilaitteisto alakohdan 3.4 Toimintahäiriöiden estäminen alakohdan 3.4.2 Sijoittaminen kohdan Määräykset mukaan rakennukseen asennettava viemäri on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. viemärin sijoittaminen muulla tavalla sallitaan seuraavin edellytyksin:

• viemäri tehdään putkista, jotka sellaisenaan tai sijaintipaikan olosuhteiden edellyttämällä tavalla suojattuna antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan
• viemäri tiiviydeltään ja kestävyydeltään vastaa yhtenäistä putkea

Viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, on viemäri ankkuroitava.

Viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen, maaperän syövyttävyyden ja sijaintipaikan mahdollisen painumisen aiheuttamat vaikutukset.

Kohdan Viemärin tukeminen, Ohjeet mukaan viemärin asennuksessa on otettava huomioon ne mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.

Kohdan 4 Sade- ja salaojavesilaitteisto alakohdan 4.4 Toimintahäiriöiden estäminen alakohdan 4.4.1 Sijoittaminen, määräykset mukaan rakennukseen asennettava sadevesiviemäri on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä tai rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Sadevesiviemärin sijoittaminen muulla tavalla sallitaan seuraavin edellytyksin:
- viemäri tehdään putkista, jotka sellaisenaan tai sijaintipaikan olosuhteiden edellyttämällä tavalla suojattuna antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan
- viemäri tiiviydeltään ja kestävyydeltään vastaa yhtenäistä putkea

Sadevesiviemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin sadeveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, on viemäri ankkuroitava.

Sadevesiviemäri on asennettava maahan siten, että se kestää va­hin­goit­tu­mat­to­mana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen, maaperän syövyttävyyden ja si­jain­ti­pai­kan mahdollisen painumisen aiheuttamat vaikutukset.

Kohtaan 4.4.1 Sijoittaminen sisältyvän kohdan Ohjeet mukaan noudatetaan jä­te­ve­si­vie­mä­riä koskevassa kohdassa 3.4 annettuja ohjeita.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys sadevesiviemärin liitoksen aukeamisesta aiheutuneen vuotovahingon korvattavuudesta. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahingon syynä on ollut vakuutusehtojen rajoitusehdoissa tarkoitettu asennusvirhe, koska sadevesiputkea ei ollut rakentamisvaiheessa kannakoitu. Taloyhtiön mukaan vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt asennuksen virheellisyyttä.

Selvitysten mukaan vuotanut liitos oli sadevesiviemärin mutkassa putken vaaka- ja pystyosien liitoksessa. Putkea ei ollut kannakoitu vaakaosuudeltaan tai pystyviemäriin liittyvistä muoto-osista.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 jätevesiviemäreitä ja vastaavasti sadevesiviemäreitä koskevat määräykset ja ohjeet ovat edellyttäneet, että viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Mikäli veden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on ollut tarpeellista, on viemäri ollut ankkuroitava. Viemärin kannakointia koskevia ohjeita on ollut lisäksi muun muassa LVI-RYL-käsikirjassa. Rakennusten vesijohdot ja viemärit -käsikirjassa on annettu ohjeita viemäreiden kannakkeiden sijoittamisesta ja kannakkeiden tyypeistä.

FINE katsoo, että rakennuksen rakentamisajankohtana 1990-luvun alussa voimassa olleiden rakentamismääräysten ja muiden hyvää rakentamistapaa määrittävien ohjeiden mukaan sadevesuiviemäri olisi tullut kannakoida ja kiinnittää rakenteisiin. FINE pitää osoitettuna, että liitoksen irtoaminen on johtunut sen puutteellisesta kannakoinnista ja siten vakuutusehtojen rajoitusehdon mukaisesta asennusvirheestä. Vaikka on todennäköistä, että kattoremontin aiheuttamat virtausten muutokset ja viemärin pudotuskohtaan kohdistunut pitkäaikainen rasitus ovat voineet edesauttaa liitoksen irtoamista, liitoksen irtoamisen määräävänä syynä on pidettävä kannakoinnin jäämistä puutteelliseksi rakentamisvaiheessa. Näistä syistä FINE pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala                                              
Esittelijä Salo