Tapahtumatiedot

Asiakas on 19.5.2021 tehnyt kotivakuutusta koskevan vahinkoilmoituksen asunnossaan 2.5.2021 sattuneesta vuotovahingosta. Yhteenvedossa vahinkoilmoituksesta todetaan, että astianpesukone oli rikkoutunut ja tästä aiheutuneen vuotovahingon seurauksena keittiön kaapistoja vaihdetaan, mutta laattalattiassa ei ole vauriota. Asunto-osakeyhtiö on hakenut korvausta 3 236,77 euron korjauskuluista kiinteistövakuutuksestaan, ja kotivakuutuksesta haetun korvauksen määrä on kiinteistövakuutuksen omavastuuosuus 1 000 euroa.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 15.6.2021 todennut, että kotivakuutuksen ehtojen mukaan vakuutus on kiinteistövakuutukseen nähden toissijainen, ja sen perusteella korvausta voidaan maksaa vain siltä osin kuin kiinteistövakuutus ei korvaa vahinkoa omavastuun määrästä riippumatta. Tällä perusteella yhtiö epäsi kiinteille sisustuksille aiheutuneesta vahingosta kiinteistövakuutuksen omavastuuosuuden osalta haetun korvauksen.

Asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnössä todetaan vakuutusyhtiön korvauspäätöksessään viittaaman, kiinteiden sisustusten korvaamista koskevan ehtokohdan 6.8.4 olevan selkeä ja ymmärrettävä, mutta yhtiön tulkinnan katsotaan olevan virheellinen ja sopimuksen ehtoihin perustumaton.

Asiakkaan valitus

Ratkaisupyynnössään asiakas pyytää, että vakuutusyhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle korvauksena 1 000 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 16.7.2021 lukien. Asiakas asuu vuokra-asunnossa, ja vuokrasopimuksen mukaan astianpesukone ja siitä mahdollisesti aiheutuvat vahingot kuuluvat hänen vastuulleen. Asiakas kertoo ottaneensa kotivakuutuksen tämänkaltaisten vahinkojen varalle.

Asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön tulkinta kotivakuutuksen ehdoista on virheellinen. Asiakas vetoaa siihen, että vakuutusehtojen mukaan huoneiston kiinteään sisustukseen kuuluvalle omaisuudelle aiheutunut vahinko arvioidaan ja vahingon määrä lasketaan samojen perusteiden mukaan kuin vakuutuksenottajan muulle omaisuudelle aiheutunut vahinko. Asiakas myös kertoo rajoittaneensa asianmukaisesti vakuutusyhtiön korvausmäärän vain siihen määrään, mitä ei ole saatu kiinteistön vakuutuksesta. Vakuutusehdossa on lisäksi selvästi sanottu, että vakuutus on kiinteistövakuutukseen nähden toissijainen ja myös, että vakuutusehdon mukaan korvausta voidaan maksaa vain siltä osin kuin kiinteistövakuutus ei korvaa vahinkoa omavastuun määrästä riippumatta. Lopuksi ratkaisupyynnössä todetaan, että vakioehdon on laatinut vakuutusyhtiö, joten siitä mahdollisesti aiheutuva epäselvyys tulkitaan laatijansa vahingoksi.

Myöhemmässä lausumassaan asiakas toteaa, viitaten ratkaisusuositukseen FINE-020364, että vahinkoa ei voida katsoa kokonaan korvatuksi, jos todellisesta vahingon määrästä on tehty vähennyksiä, kuten on tehty tässä riidanalaisessa asiassa. Korjaustöiden laajuudesta asiakas toteaa, että vahinkokohteessa on irrotettu ja takaisinkiinnitetty asuntoon kuuluva kiinteäksi kalusteeksi katsottava alakaapisto, joten vahinko ja sen korjauskustannukset ovat korvattavissa vakuutuksesta, jolloin myös kiinteistövakuutuksen omavastuuosuus kuuluu korvattavaksi kotivakuutuksesta.

Erillisessä ilmoituksessa asiakas erittelee korjaustöiden kustannuksista toimenpiteet, joiden katsoo liittyvän kaapiston korjaukseen. Näiden kustannusten   yhteismäärä on 1 461,20 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastauksessaan vakuutusyhtiö toteaa, että asunto-osakeyhtiöissä rakennus yleensä vakuutetaan kiinteistön vakuutuksella ja sen asukkaat vakuuttavat oman irtaimistonsa kotivakuutuksella. Kotivakuutukseen sisältyy irtaimiston lisäksi muun muassa asuinhuoneiston kiinteä sisustus, mikä asunto-osakeyhtiölain 4 luvun perusteella kuuluu asukkaan kunnossapitovastuulle. Vakuutusehtoihin on sisälletty vaatimus toissijaisuudesta. Perusvaatimuksina siten on, ettei kiinteistön vakuutus ole vahinkoa korvannut ja kyseessä on kotivakuutusehtojen perusteella korvattava vahinkotapahtuma. Ellei tätä vaatimusta toissijaisuudesta olisi, sama etuus olisi vakuutettuna kahdessa eri yhtiössä ja vahinko pitäisikin käsitellä monivakuutusta käsittelevien ehtojen perusteella.

Edelleen vakuutusyhtiö toteaa, että jos asunnon vuokraaja olisi vuokrasopimuksessaan sopinut kiinteistön vakuutuksen omavastuun kattamisesta asuntoa kohdanneessa vahingossa, tämä osakkaan ja huoneen vuokraajan välinen sopimus ei sido kuitenkaan vakuutusyhtiötä. Väitteen siitä, että asukkaan pitäisi maksaa kiinteistön vakuutuksen omavastuu, koska kiinteistön vakuuttanut yhtiö ei ole sitä korvannut, yhtiö katsoo olevan perusteeton. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa sellaisen tulkinnan, että kiinteistövakuutuksen omavastuu tulisi maksaa kotivakuutuksesta, johtavan yksityishenkilön kannalta epäedulliseen asemaan, koska tällöin kiinteistöjen omistajat voisivat sälyttää osan vastuustaan asukkaille. Yhtiö myös toteaa jäävän epäselväksi, kuka omavastuun olisi tässä maksanut, kenelle maksu suoritettaisiin ja mihin kyseinen vaatimus ja maksun suoritus tosiasiassa perustuu.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, kuuluuko asukkaan kotivakuutuksesta korvata kiinteistövakuutuksen omavastuuosuus silloin, kun kiinteille sisustuksille astianpesukonevuodosta aiheutuneen vahingon korjauskulut on korvattu asunto-osakeyhtiön ottamasta kiinteistövakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 3 § (Säännösten pakottavuus) 1 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön. Lainkohdan 2 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Vakuutussopimuslain 59 §:n (Monivakuutus) mukaan, jos usea vakuutuksenantaja on myöntänyt samalle etuudelle vakuutuksen saman vahingon varalta, on jokainen heistä vakuutetulle vastuussa niin kuin olisi yksin myöntänyt vakuutuksen. Mikäli etuus vakuutukset yhteenlaskettuina on ylivakuutettu, vakuutetulla ei kuitenkaan ole oikeutta saada korvausta eri vakuutuksista yhteensä enempää kuin vahingon määrä, ellei 57 §:n 2 momentista muuta johdu.

Hallituksen esityksessä (HE 114/93) todetaan seuraavasti:
59 §. Monivakuutus. Monivakuutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa sama etuus on saman vahingon varalta vakuutettu kahdella tai useammalla voimassa olevalla vakuutuksella. Merkitystä ei ole sillä, onko sama henkilö ottanut eri vakuutukset vai onko vakuutuksenottajia useita. Vakuutusten tulee kuitenkin koskea samaa etuutta.
…
Jos usea vakuutuksenantaja on myöntänyt samalle etuudelle vakuutuksen saman vahingon varalta, on jokainen heistä pykälän mukaan vastuussa vakuutetulle niin kuin olisi yksin myöntänyt vakuutuksen. Vakuutuksenantaja ei voi vakuutusehdoissa määrätä vastuutaan toissijaiseksi. Vakuutetulla on oikeus valita vakuutuksenantaja, jolta hän vaatii korvauksen. Säännöksellä on käytännössä merkitystä lähinnä silloin, kun monivakuutus samalla johtaa ylivakuutukseen. Kotivakuutusehdoissa, voimassa 1.11.2020 alkaen, kohdassa 2.4 (Kiinteät sisusteet) todetaan, että asuinhuoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiölain 4 luvun tai vastaavan myöhemmän lain mukaista osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta sekä huoneistossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä.

Näitä ovat esimerkiksi:
• kiinteät kalusteet, kuten keittiön kaapistot ja kylpyhuoneen kalusteet
• pinnoitteet, kuten kaakelit, parketit ja tapetoinnit
• huoneistokohtaiset jälkeenpäin asennetut saunat ja ilmastoinnit.

Vakuutuksen kohteena oleva kiinteä sisustus on vakuutettuna vakuutuskirjaan merkitystä enimmäiskorvausmäärästä.

Vakuutusehtojen kohdassa 6.8.4 (Huoneiston kiinteä sisustus) määritetään huoneiston kiinteälle sisustukselle aiheutuvien vahinkojen korvaaminen. Huoneiston kiinteään sisustukseen kuuluvalle omaisuudelle aiheutunut vahinko arvioidaan ja vahingon määrä lasketaan samojen perusteiden mukaan kuin   vakuutuksenottajan muulle omaisuudelle aiheutunut vahinko. Rakennukseen kuuluviin LVISA-laitteisiin sovelletaan LVISA-laitevähennyksiä. Vakuutus on kiinteistövakuutukseen nähden toissijainen, ja sen perusteella korvausta voidaan maksaa vain siltä osin kuin kiinteistövakuutus ei korvaa vahinkoa omavastuun määrästä riippumatta. Kiinteiden sisusteiden osalta korvausta maksetaan enintään vakuutuskirjalla olevan enimmäiskorvausmäärän mukaan.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa osapuolten käymän kirjeenvaihdon perusteella olevan riidatonta, että kyseinen vuotovahinko on kotivakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Samoin riidatonta on, että vahingon korjauskulut ainakin asiakkaan ilmoittaman erittelyn mukaisilta osiltaan kohdistuvat omaisuuteen, joka on kotivakuutuksen kohteena asuinhuoneiston kiinteinä sisustuksina. Näiden kustannusten määrä on 1 461,20 euroa.

Asiaan sovellettavien kotivakuutusehtojen mukaan vakuutus on kiinteistövakuutukseen nähden toissijainen, ja sen perusteella korvausta voidaan maksaa vain siltä osin kuin kiinteistövakuutus ei korvaa vahinkoa omavastuun määrästä riippumatta. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan, ellei tätä vaatimusta toissijaisuudesta olisi, sama etuus olisi vakuutettuna kahdessa eri yhtiössä ja vahinko pitäisikin käsitellä monivakuutusta käsittelevien ehtojen perusteella.

Kiinteistövakuutuksen sisältö ei asiakirjoista tarkemmin ilmene, mutta koska kiinteistövakuutus on vahingon korvannut, Vakuutuslautakunta toteaa vaurioituneiden kiinteiden sisustusten kuulumisen kiinteistövakuutuksen kohteisiin olevan tässä ilmeistä. Riidatonta asiassa on, että kiinteät sisustukset ovat kohteena asiakkaan kotivakuutuksessa.

Vakuutussopimuslain 59 §:n mukaan monivakuutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa sama etuus on saman vahingon varalta vakuutettu kahdella tai useammalla voimassa olevalla vakuutuksella. Vakuutuslautakunta katsoo, että kiinteiden sisustusten osalta kyseessä on tässä vakuutussopimuslain tarkoittama monivakuutustilanne, josta ei mainitun lain 3 §:n pakottavuussääntely ja lain esitöihin sisältyvä nimenomainen maininta huomioiden voida kotivakuutuksen ehdoissa toissijaisuusmääräyksin poiketa.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vahingon osittainen korvaaminen saman etuuden varalle olevasta toisesta vakuutuksesta estä hakemasta korvausta jostain muusta vakuutuksesta, jolla kyseinen etuus, tässä asuinhuoneiston kiinteät sisustukset, on vakuutettu. Edelleen lautakunta toteaa, että siltä osin kuin asiakkaalle on esitetty maksuvaatimus kiinteistövakuutuksen osalta, hänellä on taloudellinen intressi käyttää kotivakuutustaan, koska kaikkia kotivakuutuksen kohteena olevien kiinteiden sisustusten korjauskuluja ei ole kiinteistövakuutuksesta maksettu.

Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ilmenee, että kiinteisiin sisustuksiin kohdistuvat korjauskulut ylittävät kiinteistövakuutuksen omavastuuosuuden. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt korjauskustannusten joiltain osin kohdistuvan kotivakuutuksen kohteiden ulkopuolelle rajautuviin, asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulla oleviin rakenteisiin eikä yhtiö muutoinkaan ole kiistänyt asiakkaan korvausvaatimuksen määrää. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaalle esitetty kiinteistövakuutuksen omavastuuosuuteen perustuva korvausvaatimus, 1 000 euroa, kuuluu kotivakuutuksesta korvattavaksi, kotivakuutuksen omavastuuosuudella vähennettynä.

Asiakkaan esittämän viivästyskorkovaatimuksen osalta Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asiakirjoista ilmene, milloin maksuvaatimus on asiakkaalle esitetty eikä myöskään se, onko hän vaaditun korvauksen maksanut. Asiakirjoihin sisältyvän urakoitsijan lasku puolestaan on osoitettu asunto-osakeyhtiölle. Lautakuntakunta katsookin, käytettävissään olevan selvityksen perusteella ja korvausvaatimuksen perustuessa kiinteistövakuutuksen omavastuuosuuteen eikä suoraan asiakkaalle aiheutuneisiin korjauskustannuksiin, että asiassa ei ole perustetta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan vakuutuskorvaukselle viivästyskorkoa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa kotivakuutuksesta 1 000 euroa vähennettynä kotivakuutuksen omavastuuosuudella.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheejohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho