Haku

FINE-042439

Tulosta

Asianumero: FINE-042439 (2022)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 20.05.2022

Lakipykälät: 69

Vuoto paikoiltaan irrotetusta altaan poistoputkesta. Veden lattiakaivoon pääsyn estyminen. Auki jätetty hana. Rajoitusehdot. Oliko kyse ilkivallasta?

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen ja tarkastusraportin mukaan vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon asunnon 12 asukas oli kuollut ja kylpyhuoneen pesualtaan hana oli jäänyt auki. Pesualtaalta lattiaviemäriin johtava poistoputki oli irrotettu paikaltaan, minkä johdosta vettä oli valunut kylpyhuoneen lattialle ja sieltä kynnyksen yli edelleen muualle asuntoon sekä sähköputkien läpivienneistä alapuoliseen asuntoon. Vettä oli valunut asunnosta 12 myös porrashuoneen puolelle. Tarkastusraportin mukaan asunnon 12 lautaparketti ja betonivälipohja olivat märkiä noin 6–7 m2 alalta. Kylpyhuoneen ja porrashuoneen väliseinien alaosat olivat märkiä ja kylpyhuoneen ovi turvonnut. Myös alapuolisen asunnon rakenteita vaurioitui laajasti.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan tarkastuskäynnin yhteydessä havaittiin, että WC-pytyn tukkeena oli juomalasi ja lavuaarin viemäriputki oli irrotettu viemäristä. Asukas oli menehtynyt ja tapahtumista ei ollut tarkempaa tietoa. Lattiakaivon edustalla oli märät villasukat. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vuoto on aiheutunut avoimeksi jääneestä hanasta vuotaneesta nesteestä. Hanasta vuotaneen veden aiheuttamia vahinkoja korvataan vain, jos hana on rikkoutunut, mutta tässä tapauksessa näin ei ole tapahtunut. Vesi on päässyt kylpyhuoneen lattialle, koska lavuaarin viemäriputki on irrotettu viemäristä. Vakuutuksesta ei korvata asukkaan tahallaan aiheuttamia vahinkoja tai vahinkoa, joka aiheutuu altaan poistoputken tai sen liitoksen vuodosta.

Veden olisi pitänyt päästä poistumaan kylpyhuoneen lattialta lattiakaivon kautta viemäriin, jolloin vesi ei olisi aiheuttanut vahinkoa valumalla kynnyksen yli eteisen puolelle. Lattiakaivon edustalla on ollut märät villasukat. Vuotovakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa viemärin ulkopuolinen tukkeutuminen. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko ei ole vuotovakuutuksesta korvattava.

Oikaisupyynnöissään taloyhtiö vetosi siihen, että asukkaan tahallisesti aiheuttamia vahinkoja koskeva rajoitusehto koskee vain asunnon pinnoitteita ja kalusteita. Muille rakennuksen rakenteille aiheutuneet vahingot ovat kuitenkin tahallisuudesta huolimatta korvattavia. Tässä tapauksessa vahinko on aiheutettu ilkivaltaisesti, kun viemäriputki on revitty irti ja hana jätetty auki. Ilkivaltaan viittaa myös WC-pyttyyn laitettu juomalasi. Vahinko tulisi korvata vakuutuksen ilkivaltaosasta.

Vakuutusyhtiön pyynnöstä annetussa lisäselvityksessä isännöitsijä totesi, että asukas oli kuollut luonnollisista syistä. Hana oli ehtinyt olla auki mahdollisesti useita päiviä ja vuoto havaittiin alapuoliseen asuntoon valuneesta vedestä.

Uudessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö totesi, että vahinkokartoittajalta saadun tiedon mukaan vainaja oli ollut löydettäessä WC-tiloissa. Kuolema on tapahtunut luonnollisista syistä. On erikoista, että WC-pöntöstä on löydetty lasi vahingon havaitsemisen jälkeen, mutta tämä seikka ei todista viemäriputken olevan tahallisesti irrotettu. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen jäävän näyttämättä, että viemäriputken irtoamisessa olisi ollut kyse tahallisesta vahingonteosta.

Asiaa käsiteltiin vielä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Muutoshakemuksessaan taloyhtiö vetosi asuntoon 12 yhdessä huoltomiehen kanssa menneen hallituksen puheenjohtaja E:n kertomukseen. E:n mukaan asukas ei vastannut ovikellon soittoon. Huoneiston sisäovi oli kiinni ja ovien välissä oli paljon postia, viikon vanha sanomalehtikin löytyi. Asukas makasi kuolleena, alastomana ja selällään eteisen lattialla pää vasten sisäovea. Vessan ovi oli suljettuna ja sen edessä oli tavaraa, mm. vaateteline niin, että ovea ei saatu heti auki, vaan ensin piti siirtää vaateteline syrjään ja potkia muuta oven edessä olevaa tavaraa sivuun. Vessassa pesualtaan hana oli täysin auki. E painoi hanan kiinni. Vessan lattia oli kauttaaltaan veden peitossa. Parketti oli kastunut. Asukas on menehtynyt luonnollisista syistä. Hän on ollut asunnossa yksin. Veden meno lattiakaivoon estyi osittain suihkuseinän rakenteen takia ja varsinaisesti kartoitusraportin kuvassakin näkyvien villasukkien takia (vesi oli kuljettanut ne lattiakaivon päälle). Jos lattialla ei olisi ollut esteitä, viemäri olisi vetänyt kaiken veden.

Taloyhtiö vetosi erityisesti siihen, että vessan ovi oli kiinni ja sen eteen, avautumista estämään, oli siirretty tavaraa, vaikka oven takana oli täysin auki oleva hana. Taloyhtiön mielestä nämä seikat ja viemäriputken vahingoittaminen sekä lattiakaivon päällä olleet villasukat osoittavat teon olevan ilkivaltaa, minkä johdosta vahinko tulisi korvata.

Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamassaan korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö katsoi, että villasukkien osalta kyseessä ei ole ilkivaltainen tahallinen teko, jossa sukat olisi asetettu tahallisesti lattiakaivon päälle veden pääsyn estämiseksi. Kartoitusraportin kuvien perusteella villasukat ovat todennäköisesti kulkeutuneet veden mukana lattiakaivon läheisyyteen.

Yleisen elämänkokemuksen mukaan ilkivallaksi ei voida katsoa eteisessä olleiden tavaroiden ja vaatetelineen sijaintia vessan oven edessä. Kosteuskartoitusraportilta ei ole havaittavissa vessan oven edessä ollutta vaatetelinettä tai muita tavaroita. Vaatetelineestä tai tavaroista ei ole myöskään toimitettu valokuvia korvauskäsittelyyn.

Kosteuskartoitusraportista ilmenee, että pöntössä on ollut juomalasi ja lavuaarin viemäriputki on vääntynyt paikoiltaan. Näyttöä ei ole siitä, että näiden seikkojen voitaisiin katsoa olevan tahallisia yksittäisiä ilkivallantekoja, joiden tavoitteena olisi aiheuttaa rakennukselle vahinkoa. Vakuutusyhtiö viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen asiassa FINE-011605.

Tarkemmat syyt sille miten, milloin, miksi ja kenen toimesta juomalasi on vessanpönttöön päätynyt tai lavuaarin viemäriputki vääntynyt pois paikoiltaan, jäävät tapauksessa epäselviksi. Lisäksi isännöitsijän lausunnon mukaan asunnon asukas on menehtynyt luonnollisista syistä, minkä seurauksena vesihana on jäänyt avoimeksi. Luonnollinen kuolema ei viittaa tässä asiayhteydessä siihen, että vahinko kiinteistölle olisi aiheutettu tahallisesti. Tapauksessa jää osoittamatta, että kyseessä olisi ollut asukkaan tahallinen ilkivaltainen teko, joka olisi pystytty korvauksenhakijan toimesta yksilöimään yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakunnan kannanottoa siihen, onko kyseessä ilkivaltavakuutuksesta korvattava tahallinen vahingonteko. Lausuntopyynnössä käydään läpi korvauskäsittelyn vaiheet. Taloyhtiön mielestä tapahtumien kulku osoittaa selvästi, että kyseessä on ilkivaltaisesti aiheutettu vahinko. Lisäksi hallituksen puheenjohtaja E on ilmoittanut, että aiemmin ilmoitetusta poiketen taloyhtiö ei tiedä asukkaan kuolinsyytä, eli kuolinsyy on ”tuntematon”.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää taloyhtiön vaatimukset.  Selvyyden vuoksi yhtiö toteaa, että vahinkoa ei voida korvata vuotovahinkovakuutuksesta, koska rajoitusehdon mukaan avoinna olevan hanan aiheuttamia vahinkoja ei korvata, ellei hana ole rikkoutunut, mistä tapauksessa ei ole kysymys. Vakuutuksesta ei myöskään korvata altaan poistoputken tai sen liitoksen vuodosta aiheutuneita vahinkoja. Tässä tapauksessa nimenomaan poistoputki on aiheuttanut vahingon, koska se ei ole ollut paikallaan ja hanan auki ollessa vedet ovat valuneet pesuhuoneen lattialle. Kerrotun mukaan veden pääsy lattiakaivoon estyi osittain suihkuseinän rakenteen takia ja varsinaisesti kartoitusraportin kuvassa näkyvien villasukkien takia (vesi oli kuljettanut ne lattiakaivon päälle). Näin ollen vahinko ei ole aiheutunut vuotovahinkovakuutuksessa määritellyistä syistä, koska kyse ei ole hanan mekaanisesta rikkoutumisesta, eikä myöskään äkillisen ja ennalta arvaamattoman putkiston sisäisen tukkeutuman seurauksena nousseen veden aiheuttamasta vahingosta.

Vahinkotapahtuman ilkivaltavahinkona korvaamista koskevan vaatimuksen osalta vakuutusyhtiö viittaa ehtokohtaan 4.6.2, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka huoneiston käyttäjä tai tämän vieras on aiheuttanut huoneiston pintamateriaaleille tai kiinteille kalusteille. Tällä perusteella huoneiston pinnoitteille aiheutunutta vahinkoa ei voida korvata ilkivaltavakuutuksesta. Ilkivaltavakuutuksesta voidaan ylipäätään korvata vain rakenteille tahallisesta vahingonteosta aiheutuneita vahinkoja. Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi.

Tarkastuskäynnin yhteydessä havaittiin, että WC-istuimen tukkeena oli ollut juomalasi. Vakuutusyhtiö katsoo tämän havainnon olevan vahingon seurauksen kannalta merkityksetön, koska WC-istuimesta ei ole aiheutunut mitään vahinkoa. Asukas on menehtynyt luonnollisesta, tai kuten valituksessa on todettu, tuntemattomasta syystä. Mitään merkkejä mistään tahallisesta vahingonteosta ei tapauksessa ole. On hyvin mahdollista, että asukas on saanut sairauskohtauksen, kun on pyrkinyt ottamaan vesilasiin vettä ja tässä yhteydessä kaatunut, jolloin juomalasi on pudonnut wc-istuimeen ja samassa yhteydessä lavuaarin poistoputki on mennyt pois paikoiltaan ja hana on jäänyt tällöin auki. Asukkaan pyrkiessä hakemaan apua ryömien, kontaten tai muuten, on hän kuollut eteiseen.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan aikaisempaan ratkaisukäytäntöön (FINE-004253), jonka mukaan on katsottu, että korvauksen hakijan jälkikäteinen oletus tai päättelyketju siitä, mitä omaisuudelle on täytynyt tapahtua, ei yksinään riitä osoitukseksi vahingon syystä. Vaikka yhtiön viittaama tapaus liittyy varkausvahinkoon, sama perustelu ja tulkintaohje soveltuvat myös tähän vahinkoasiaan. Vakuutusyhtiö katsoo jäävän näyttämättä, että kyseessä olisi ollut asukkaan tahallisesta vahingonteosta aiheutunut vahinko.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vahinkotapahtuma korvattava murto- ja ilkivaltavahinkoja koskevasta vakuutusosasta. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vahinkotapahtuman osoitettu aiheutuneen tahallisesta vahingonteosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2020 alkaen) kohdan 4.5.1 (Vuotovahinkovakuutus, Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on ennalta arvaamattomasti ja suoraan virrannut mekaanisesti rikkoutuneesta rakennukseen kiinteästi asennetusta

  • vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistosta, uima-altaan tai poreammeen putkistosta
  • öljysäiliöstä
  • sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
  • koneesta tai laitteesta.

Vakuutuksesta korvataan myös vahinko, jonka on aiheuttanut

  • rakennuksen omasta viemäriverkostosta äkillisen ja ennalta arvaamattoman putkiston sisäisen tukkeutuman seurauksena noussut vesi
  • johtoverkkoon liitetyn ja sulkuventtiilillä varustetun pesukoneen, astianpesukoneen tai muun kodinkoneen äkillinen ja ennalta arvaamaton mekaaninen rikkoutuminen.

[…]

Ehtokohdan 4.5.2 (Vuotovahinkovakuutuksen korvausrajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata
[…]
b) vahinkoa, joka aiheutuu avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, venttiilistä tai suihkulaitteesta virranneesta nesteestä, ellei hana, venttiili tai suihkulaite ole rikkoutunut
[….]
d) vahinkoa, joka aiheutuu kylpyammeen tai altaan poistoputken tai sen liitoksen vuodosta
[…]

Ehtokohdan 4.6.1 (Murto- ja ilkivaltavakuutus, Murto, varkaus ja ilkivalta) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennukselle aiheutunut vahinko sekä irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko, kun rakennukseen tai sen käyttöön liittyvään säilytystilaan on

  • murtauduttu rakenteita rikkoen tai muuten väkivaltaisesti
  • tunkeuduttu avaimella, joka on saatu haltuun ryöstön tai murtautumisen yhteydessä.

Vakuutuksesta korvataan myös tahallisesta vahingonteosta aiheutunut vahinko rakennukselle ja tontilla oleville kiinteille tavanomaisille rakenteille. Rakennusta kohdanneen vahingonteon yhteydessä korvataan myös rakennusta palveleville tai taloyhtiön yhteiseen käyttöön tai kiinteistön hoitoon tarkoitetuille koneille ja laitteille aiheutettu vahinko. Vahingonteko on pystyttävä yksilöimään yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi.

Ehtokohdan 4.6.2 (Huoneiston käyttäjän tai vieraan aiheuttama vahinko) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka huoneiston käyttäjä tai tämän vieras on aiheuttanut huoneiston pintamateriaaleille tai kiinteille kalusteille.

Asian arviointi

Tässä tapauksessa rakennuksen rakenteiden kastumiseen johtanut vahinko on aiheutunut vakuutuksen rajoitusehtokohdassa 4.5.1 tarkoitetusta altaan poistoputkesta vuotaneesta vedestä, joka ei lattiakaivon päällä olleiden villasukkien vaikutuksesta ainakaan kaikilta osin ole päässyt viemäriin. Osapuolten välillä on riidatonta, että vahinko ei ole vuotovahinkona korvattava, koska kyse on ollut vuotovakuutuksen rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta altaan poistoputken vuodosta, eikä viemäri ole ollut sisäisesti tukkeutunut. Murto- ja ilkivaltavakuutukseen liittyy huoneiston käyttäjän huoneiston pintamateriaaleille tai kiinteille kalusteille aiheuttamaa ilkivaltavahinkoa koskeva rajoitusehtokohta. Tämän johdosta arvioitavana on, ovatko muille rakennuksen rakenteille aiheutuneet vauriot korvattavia vakuutuksen murto- ja ilkivaltavahinkoja koskevan vakuutusosan perusteella.

Ehtokohdan 4.6.1 mukaan vakuutuksesta korvataan tahallisesta vahingonteosta aiheutunut vahinko muun muassa rakennukselle. Vahingonteko on pystyttävä osoittamaan yksittäiseksi äkilliseksi tapahtumaksi.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan tämä ei tarkoita sitä, että korvauksen hakijan pitäisi voida esittää täydellinen näyttö tapahtumien kulusta kaikkine yksityiskohtineen. Korvauksen hakijan velvollisuutena on kuitenkin saattaa todennäköiseksi, että todettu vahinko johtuu nimenomaan jostain korvattavasta vakuutustapahtumasta. Tässä tapauksessa taloyhtiön tulisi osoittaa, että rakenteiden kastumiseen johtanut hanan auki jättäminen on tapahtunut tahallisesti vahingon aiheuttamisen tarkoituksessa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vahinko on tapahtunut sen seurauksena, että kylpyhuoneen pesualtaan hana on ollut auki ja pesualtaasta lattiaviemäriin johtanut poistoputki on ollut poissa paikoiltaan, jolloin altaasta tuleva vesi on valunut kylpyhuoneen lattialle. Suihkunurkkauksessa olevan lattiakaivon edustalta kylpyhuoneesta on löydetty märät villasukat, joiden on lattiakaivon päällä ollessaan arvioitu ainakin osin estäneen veden pääsyn viemäriin. Vettä on tulvinut pesuhuoneen kynnyksen yli muualle asuntoon. Kartoitusraportin valokuvien perusteella WC-istuimessa on ollut juomalasi.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja E:n mukaan asukas on asuntoon tultaessa löydetty kuolleena ulko-oven edestä. E:n mukaan kylpyhuoneen oven edessä on ollut vaateteline ja muuta tavaraa. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään lausunut, että kosteuskartoitusraportissa ei ole mainintoja E:n mainitsemasta vaatetelineestä tai muista tavaroista, eikä näistä ole toimitettu myöskään valokuvia korvauskäsittelyyn. Isännöitsijä on ilmoittanut asukkaan kuolleen luonnollisista syistä. Myöhemmin taloyhtiön puolelta on kerrottu, että asukkaan kuolinsyy ei ole tiedossa.

Vakuutuslautakunta pitää kartoitusraportin valokuvien perusteella sinänsä mahdollisena, että altaan poistoputki on tässä tapauksessa väännetty pois paikoiltaan tarkoituksellisesti. Yleisesti ottaen mahdollista on sekin, että huoneiston hana tai suihkulaite jätetään tahallisesti auki vahingontekotarkoituksessa. Poistoputken poistaminen paikoiltaan yhdistettynä hanan auki jäämiseen ja taloyhtiön puolelta esitettyyn kertomukseen tavaroiden kylpyhuoneen oven ulkopuolelle asettamisesta viittaa jossakin määrin siihen, että kyse on voinut olla asukkaan tahallisesta vahingonteosta.

Taloyhtiön isännöitsijän mukaan eteisestä löydetyn asukkaan on kuitenkin aluksi kerrottu kuolleen ”luonnollisista syistä”. Myöhemmin on kerrottu, että kuolinsyy on epäselvä. Lautakunta pitää luonnollisena, että taloyhtiö ei ilman asukkaan mahdollisten oikeudenomistajien myötävaikutusta saa täsmällistä tietoa asukkaan kuolinsyystä.

Kyseessä oleva huoneisto on noin 30 m²:n yksiö, josta vahinkokartoituksen yhteydessä otetuista valokuvista ei ilmene merkkejä kylpyhuoneen oven edessä E:n kertoman mukaan olleista tavaroista. Kylpyhuoneen ovi avautuu asunnon pienikokoiseen eteiseen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida päätellä, että asukas olisi ennen kuolemaansa siirtänyt E:n kertoman vaatetelineen ja muut tavarat kylpyhuoneen oven eteen huoneeseen pääsyn vaikeuttamisen tarkoituksessa. Lautakunnan näkemyksen mukaan on lisäksi epätodennäköistä, että taloyhtiön esittämän kaltainen tahallinen vahingonteko pyrittäisiin toteuttamaan veden pääsy lattiakaivoon valokuvista nähtävän kaltaisilla kahdella villasukalla estämällä.

Asiakirjojen perusteella vahinkoon johtanut tapahtumainkulku jää tässä tapauksessa epäselväksi. Vaikka tapauksessa on tahallisen vahingonteon mahdollisuuteen viittaavia piirteitä, esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioitaessa ei voida poissulkea, että altaan poistoputken oleminen osaksi poissa paikoiltaan on johtunut muusta syystä kuin asukkaan tahallisesta vahingonteosta. Ottaen huomioon, että asukas on löydetty eteisestä kuolleena ilman kuolemansyytä selittäviä ulkoisia tekijöitä, lautakunta pitää tässä asiassa varteenotettavana vaihtoehtona sitä, että hanan avoimeksi jäämiseen ja veden kylpyhuoneen ulkopuolelle valumiseen johtanut tapahtumainkulku juomalasin vessanpönttöön putoamisineen on ollut seurausta asukkaan saamasta sairauskohtauksesta. Lautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että rakennuksen rakenteiden vaurioituminen olisi tässä tapauksessa ollut seurausta tahallisesta vahingonteosta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Akselinmäki
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen