Haku

FINE-042161

Tulosta

Asianumero: FINE-042161 (2022)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 02.02.2022

Ilmanvaihtolaitteen kondenssivesiputken tukkeutuminen. Vuotovahinko. Vahingon korvattavuus. Vedeneristyksen puuttuminen. Lattiakaivollinen tila. Suunnitteluvirhe. Rajoitusehdot.

Tapahtumatiedot

Pienkerrostalon (rv. 2015) erään asunnon vaatehuoneeseen asennetusta ilmastointilaitteesta oli vuotanut vettä vaatehuoneen lattialle. 24.8.2020 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan laitteen poistoputken tukkeutuminen oli ollut syynä vahinkoon.

PF. Oy:n 26.8.2020 tekemän vahinkotarkastuksen raportissa mainitaan, että asukkaan kertoman mukaan ilmanvaihtolaitteen alla olevan kondenssiveden poistoputken vesilukko oli tukkeutunut, minkä seurauksena vettä oli tulvinut vaatehuoneen rakenteisiin. Asukas oli ollut kesän poissa asunnoltaan, eikä hän ollut pystynyt havaitsemaan vedenpoiston toimimattomuutta.

Korvauspäätöksessään 8.9.2020 vakuutusyhtiö epäsi korvauksen vetoamalla kondenssiveden aiheuttamia vahinkoja koskevaan rajoitusehtoon.

Huoneistossa pidettiin 24.9.2020 tavarantarkastus, jonka kohteena oli lämmön talteenottolaitteen vesilukon tukkeutuminen ja syntynyt vesivahinko. Tarkastusraportin mukaan tukoksen syytä ei pystytty varmistamaan, mutta koneen kondenssivesilautasella oli ollut kuollut kärpänen ja nämä tai muut roskat olivat saattaneet tukkia laitteen lähtöpään tai itse vesilukon, jos joutuvat 15 mm putken sisään. Laitteen vesilukko oli mennyt tukkoon, eikä laitteesta tuleva kondenssivesi ollut päässyt viemäriin, vaan se oli kertynyt koneen sisälle ja rikkonut ohjausmuuntajan. Vettä oli pääsyt koneen ulkopuolelle rakenteisiin ja aiheuttanut vesivahingon.

Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 12.2.2021 antamassaan toisessa ratkaisussa vakuutusyhtiö yhtyi asiakkaan näkemykseen siitä, ettei kondenssivettä koskevaa rajoitusehtoa voitu soveltaa. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan muuttanut korvauspäätöksen kielteistä lopputulosta. Epäysperusteena vakuutusyhtiö piti suunnitteluvirhettä koskevaa nimenomaista rajoitusehtoa. Vakuutusyhtiö katsoi, että ilmanvaihtokone oli asennettu tilaan, jossa ei ollut sen edellyttämiä rakenteita. Jos tilassa olisi ollut ilmanvaihtokoneen edellyttämät rakenteet, vuotovahinko olisi aiheuttanut vaurioita ainoastaan vesieristyksen päälle asennetulle parketille.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa antamaan ratkaisusuosituksen, jonka mukaan vakuutusyhtiön tulee korvata syntynyt vahinko. Vuotovahinko on ollut äkillinen, ja sen syynä on ollut rakennukseen kiinteästi asennetun käyttölaitteen aiheuttama äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Vahinko ei ole johtunut virheellisestä käytöstä eikä virheellisestä asennuksesta. Vahinko on johtunut sellaisista tekijöistä, jotka on vakuutusehtojen kohdassa 3.9 mainittu vakuutuksesta korvattaviksi vahingoiksi.

Taloyhtiö viittaa pyytämäänsä Insinööritoimisto P. Oy:n lausuntoon, jonka mukaan tässä tapauksessa ei ole kyse vakuutusyhtiön päätöksessä mainitusta Suomen rakentamismääräyskokoelman (D1) kohdassa 4.2.1.3 tarkoitetusta vesi- ja viemärilaitteistosta. Kyse on huoneistokohtaisesta ilmanvaihtolaitteesta, joka voidaan sijoittaa huoneistoon vapaasti. Vaatehuone ei ole IV-konehuone, koska sitä koskisivat tuolloin myös muut palo- ja äänieristysmääräykset, jotka eivät tässä tapauksessa myöskään toteudu. Kohteessa ei ole suunnitteluvirhettä. Tilan lattiakaivo ei ole varsinaisessa lattiakaivokäytössä, vaan se on asennettu pelkästään ilmanvaihtokoneen kondenssiveden poistoa varten.

Lausunnossa todetaan myös, että tässä tapauksessa ilmanvaihtokonetta ei ole liitetty vesiputkistoon, eikä tilassa ole vesijohtoja tai vesipisteitä. Kyseessä on pelkkä huoneistokohtainen ilmanvaihtokone, jonka tuloilman määrä on pienempi kuin 0,9 m3/s, joiden syiden perusteella Suomen rakentamismääräyskokoelman D 2, kohdan 3.8.2.1 mukaan vesieristettä ei tarvita.

Korvauspäätöksessä on viitattu myös rakentamismääräyskokoelman C2 kohdan 8.1.1.5 soveltamiseen. Vakuutusyhtiö on kuitenkin tehnyt tältä osin väärän johtopäätöksen. Kyseessä oleva vaatehuone ei ole tekninen tila, vaikka sinne on asennettu huoneistokohtainen ilmanvaihtokone ja sen kondenssiveden poisohjausta varten lattiakaivo. Tilassa ei ole kyseisessä määräyskohdassa tarkoitettuja vesilaitteita eikä lämmön tuotto- ja siirtolaitteita. Tässä tapauksessa kyseisiä määräyksiä ei tarvitse noudattaa, eikä kohtaa voida soveltaa asian ratkaisemiseen.

Merkityksellistä asian ratkaisun kannalta on se, että laitteen asennuksessa oli noudatettu laitevalmistajan asennusohjeita. Huoneistossa oleva ilmanvaihto­­­­­laite oli asennettu asennusohjeiden mukaisesti sille soveltuvaan tilaan. Laite olisi asennusohjeiden mukaan voitu asentaa ilman viemäröintiä, mutta laitteeseen on varmuuden vuoksi asennettu kondenssiveden poistoputki ja sitä varten laitevalmistajan asennusohjeen mukainen viemäröinti. Vahinko olisi sattunut, vaikka poistoputkea ei olisi lainkaan asennettu, koska vesi olisi joka tapauksessa tulvinut ulos laitteesta ja kastellut rakenteet samalla tavalla kuin nyt oli tapahtunut.

Asennusohjeen mukaan laitetta ei saa viemäröidä suoraan jätevesiviemäriin, vaan sen on tapahduttava pesualtaaseen tai lattiakaivoon. Poistoputken asennusta varten tilaan on pitänyt asentaa lattiakaivo, kun tilassa ei ollut pesuallasta. Tätä on tarkoittanut P. Oy:n lausunnossa oleva maininta, ettei lattiakaivo ollut varsinaisessa lattiakaivokäytössä.

Kaivoon ei johdeta mitään muuta kuin ilmanvaihtokoneesta mahdollisesti poistuvaa kondenssivettä. Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 kohdan 4.2.1 mukaisesti vedeneristäminen ei ole ollut vaatehuoneessa tarpeen, koska kyseessä ei ole märkätila, eikä tilaan asennettu ilmanvaihtokone aiheuta tulvimisvaaraa.

Vakuutusyhtiö on väärässä, kun se katsoo vahingon aiheutuneen suunnittelu- ja rakennustyövirheestä. Kosteusvahingon syynä ei ole millään tavoin ollut laitteeseen asennettu viemäröinti eikä tilaan asennettu lattiakaivo, jotka eivät olleet aiheuttaneet kosteusvaurion syntymistä. Laitevalmistaja on laitteen asennusohjeessa soveltanut rakentamismääräyskokoelman D1 määräyksiä ja ohjeita. Merkityksellistä on myös se, että rakennusvalvonta on hyväksynyt asennuksen tehdyllä tavalla.

Vakuutusyhtiön antaman lisävastineen jälkeen taloyhtiö on todennut, että jokin tekijä, mahdollisesti laitteeseen tullut toimintahäiriö, oli aiheuttanut ennalta arvaamattoman ja yllättävän tilanteen kondenssiveden tulvimisen osalta. Laitteeseen oli kertynyt poikkeuksellisen paljon vettä, jota laite ei ollut haihduttanut pois siten kuin sen olisi tullut tehdä. Poikkeuksellisen runsas kondenssivesi oli tulvinut yli sille varatusta tilasta, ja kostuttanut laitteen alapuolella olevat seinä- ja lattiarakenteet. Jos poistoputki ei olisi mennyt samanaikaisesti tukkoon, vahinkoa ei olisi päässyt tapahtumaan. Normaalissa asuintilassa ilmanvaihtokoneeseen kertyvä kondenssivesi on hyvin vähäistä. Laite kerää mahdollisesti tulevan kondenssiveden sitä varten tehtyyn tilaan laitteen alaosaan, josta se haihtuu pois laitteen toimiessa.

Taloyhtiö on myös todennut, että laitevalmistajan asennusohjeen mukaan LTO-ilmanvaihtokone ei ole rakentamismääräyksen kohdan 4.2.1 tarkoittama tulvimisvaaraa aiheuttava laite. Asennusohjeen mukaan laitteen voi asentaa huoneistossa vapaasti mihin tilaan vain, esimerkiksi apukeittiöön tai kodinhoitohuoneeseen. Laite vaatii viemäröinnin asentamisen vain tilaan, jossa sitä käytetään uima-allashuoneen ilmanvaihtoon.

Taloyhtiö katsoo, ettei vakuutusyhtiön viittaama rakentamismääräyskokoelman C2 kohta 8.1.1 koske käsillä olevaa asiaa. Kyseinen kohta määrittelee sen, miten putket ja laitteet tulee suunnitella, asentaa ja varustaa, jotta vesivuodot voidaan havaita riittävän ajoissa, etteivät ne aiheuta laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että ne tulee rakentaa siten, että niihin tulevat vuodot ovat helposti havaittavissa. Jälkimmäinen lause tarkoittaa taloyhtiön mielestä sitä, että putket, kanavat ja laitteet tulee sijoittaa ja eristää siten, ettei niiden pinnoille tiivisty haitallisesti kondenssivettä, ja jos kertyy, niin se on johdettavissa pois haittaa aiheuttamatta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö esittää, että Vakuutuslautakunta ei suosita vahinkoa korvattavaksi kiinteistövakuutuksesta. Rakentamismääräyskokoelman D1 kohdan 4.2.1 mukaan jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy tulvimisvaara, tai joiden lattiat on voitava puhdistaa vedellä, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, jos jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä.

Kondenssivesiallas aiheuttaa riidattomasti tulvimisvaaran, kun allas voi tulvia poistoputken tukkeutumisen vuoksi yli. Näin ollen myös huone, johon altaallinen ilmanvaihtokone sijoitetaan, tulee rakentamismääräysten mukaan varustaa viemäripisteellä. Kondenssivettä tuottavan ilmanvaihtokoneen sijoitustilaan vaadittava lattiakaivo edellyttää lattian asianmukaista vedeneristämistä ylösnostoineen, mitä toimenpidettä nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole tehty. Tämän seurauksena kaukalon yli tulvinut vesi oli aiheuttanut talon rakenteille vahinkoa.

Viemärikalusteella tarkoitetaan rakentamismääräyskokoelman mukaan viemäröintiin tarkoitettua laitetta, kuten pesuallas, lattiakaivo, WC-istuin tai muu sellainen. Huonetila, jossa on lattiakaivo, tulee rakentamismääräyskokoelman (D1, 4.2.1.3) mukaan vedeneristää ja kaivo liittää vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. Tällöin viemäripisteessä, kuten esimerkiksi pesualtaassa, ei tarvita ylivuotojärjestelyä.

Vakuutusyhtiö pitää erikoisena P. Oy:n väitettä, jonka mukaan lattiakaivo ei olisi varsinaisessa lattiakaivolle tarkoitetussa käytössä silloin, kun siihen johdetaan kondenssivettä. Kyseessä on kiistatta viemäripiste, johon johdetaan viemäriin tarkoitettua vettä. Merkitystä ei ole sillä, onko tämä vesi kondenssivettä tai muuta vettä. Lattiassa tulee tällöin olla vedeneristys, kuten rakentamismääräysten (D1) kohdassa 4.2.1.3 todetaan.

Vakuutusyhtiö huomauttaa lisäksi, että asiakirjoista ei löydy tukea sille, että vesi olisi valunut ilmanvaihtokoneen kiinnitysrei’istä ainakaan merkittävässä määrin seinän väliin, kuten P. Oy:n lausunnossa kerrotaan. Vesi on vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tulvinut tukoksen vuoksi kaukalon reunojen yli. Kosteuskartoituksen mukaan kohonneita kosteusarvoja oli todettu huoneen seinän alaosassa, joka oli kastunut 30 cm korkeuteen (kosteus nousee kipsilevyä ylöspäin, kun lattia lainehtii). Jos vesi olisi valunut seinää pitkin lattialle, se olisi kastellut seinää korkeammalta.

Lisäselvityksessään vakuutusyhtiö toteaa olevan yleisesti tiedossa, että ilmanvaihtokone tuottaa kondenssivettä, jonka määrä voi olosuhteista riippuen olla huomattava. Taloyhtiö ei ole väittänyt, eikä käytössä olleista asiakirjoista myöskään ilmene, että ilmanvaihtokoneessa olisi ollut vika, jonka seurauksena kondenssivettä syntyi normaalia enemmän. Näin ollen käsiteltävänä oleva vahinko liittyy koneen normaaliin toimintaan.

Taloyhtiön esittämän lisäselvityksen jälkeen vakuutusyhtiö toteaa vielä, että laite olisi pitänyt asentaa tilaan, jossa lattialle pääsevä vesi ei aiheuta vahinkoja. Ilmanvaihtokoneessa ei ole mekanismia, joka haihduttaisi kertyvän kondenssiveden kertymäaltaasta sitä mukaa kuin sitä syntyy, kuten esim. jääkaapissa. Kone tuottaa kondenssivettä niin paljon, ettei sitä voi jättää altaaseen kertymään. Kertyvä vesi tulee johtaa altaasta pois. Ilmanvaihtokoneen vedentuotosta ja viemäröinnin tosiasiallisesta välttämättömyydestä seuraa, että potentiaalinen tulvimisvaara on aina käsillä, jos kondenssivesialtaan poistoputki tai lattiakaivo tukkeutuu.

Laitteen aiheuttamaa tulvimisvaaraa tulee tarkastella objektiivisesti. Kun ilmanvaihtokone toimii, muodostuu olosuhteista riippuen (esim. ilmankosteuden vaihtelun mukaan) vaihteleva määrä kondenssivettä. Johtuipa kondenssiveden kertyminen altaaseen mistä tahansa, laitteen aiheuttama tulvimisvaara on ilmeinen, kuten tapahtunut vesivahinkokin osoittaa. Veden johtaminen ilmanvaihtokoneen kertymäaltaasta lattiakaivoon, huonetilan vesieristäminen ja kallistus lattiakaivoon päin on vahinkojen estämiseksi aina välttämätöntä. Sillä seikalla, että laitevalmistajan ohjeessa ei edellytetä näitä toimenpiteitä, ei ole käsiteltävän asian kannalta merkitystä. Merkitystä ei ole myöskään rakennusviranomaisen antamalla hyväksynnällä, jos asennus tosiasiallisesti on ollut puutteellinen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

  • PF. Oy:n raportti 26.8.2020 tehdystä vahinkokartoituksesta
  • huoltoteknikko RK:n 11.9.2020 lähettämään sähköpostiin sisältyvä selvitys ilmanvaihtokoneen huollosta ja tarkastuksesta sekä kondenssiveden tyhjennysohjeet.
  • tavarantarkastuskertomus 24.9.2020 pidetystä tavarantarkastuksesta, jonka kohteena oli ollut lämmön talteenottolaitteen (LTO-laite) vesilukon tukkeutuminen ja syntynyt vesivahinko.
  • Insinööritoimisto P. Oy:n 28.2.2021 päivätty kirje taloyhtiön hallitukselle. Kirjeen mukaan ilmanvaihtolaite voidaan sijoittaa huoneistoon vapaasti. Vaatehuone ei ole IV-konehuone, jota palo- ja äänieristystä koskevat määräykset koskisivat. Ilmanvaihtokonetta ei ole liitetty vesiputkistoon eikä tilassa ole vesijohtoja tai vesipistettä. Lattiakaivo ei ole varsinaisessa lattiakaivolle tarkoitetussa käytössä. Kohteessa ei ole suunnittelu- eikä rakennusvirhettä. Tässä tapauksessa vesi oli valunut ilmanvaihtokoneen kiinnitysreiästä seinän väliin, eli vaatehuoneen lattian vesieristys olisi lisännyt vahingon määrää.
  • Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeet ja määräykset: D1, 2007. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, ja D2, 2003, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (s. 92) sekä C2, 1998, Kosteus.
  • Vaatehuoneeseen asennettua ilmanvaihtokonetta koskeva suunnittelu-, asennus- ja käyttöohjeet, 2006.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan vesivahingon, joka on aiheutunut ilmanvaihtokoneen kondenssiveden keruualtaasta talon rakenteisiin vuotaneesta vedestä.

Lähemmin tarkasteltuna asiassa on arvioitava, onko vahinko ollut seurausta rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta, kun ilmanvaihtolaite oli asennettu vaatehuoneeseen, jossa ei ollut vedeneristystä.

Sovellettavat vakuutusehdot ja rakentamismääräykset

Kiinteistövakuutusehtojen 1.1.2020 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

3.9 Vuoto, kosteus ja kondenssivesi
Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:
- rakennusta palvelevasta vesijohdosta, tai jätevesi-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä
- pore- tai uima-altaan putkistosta
- aineen säilytysastiasta tai yllä mainittuihin kiinteästi liitetystä ja rakennusta palvelevasta koneesta/laitteesta.

Lisäksi vakuutuksesta korvataan rakennuksen käyttäjän käyttölaitteesta aiheutunut äkillinen nestevuoto rakennuksen rakenteille. Edellytyksenä on kuitenkin, että
- käyttölaite on liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon laitteen asennusohjeen mukaisella liitännällä ja käyttötarkoitukseen sopivalla paineen kestävällä letkumateriaalilla
- vesijohtoverkostoon liitetty käyttölaite on varustettu sulkuventtiilillä ja
- vuodon syynä on käyttölaitteen tai mainittujen liitosten mekaaninen rikkoutuminen.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
- kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi,
- kondenssivesi
- […]
- suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa
- […].

Rakentamismääräykset

Suomen rakentamismääräyskokoelma, C2, Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998.
Kohta 8.1 Laitteistojen suunnitteluperiaatteet ja vesivuodon havaitseminen.
8.1.1 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot sekä ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa. Putket, kanavat ja laitteet on sijoitettava, eristettävä tai varustettava siten, ettei vesi putkistoissa jäädy ja ettei putkien, kanavien tai laitteiden pinnoille tiivisty haitallisesti vettä tai tiivistyvä vesi on johdettavissa pois haittaa aiheuttamatta.
Selostus. Kohta 8.1.1.5.
Teknisessä lattiakaivolla varustetussa tilassa vesilaitteet ja lämmön tuotto- ja siirtolaitteet sekä putkistot sijoitetaan lattiakaivoon nähden niin, että vuodon sattuessa vesi pääsee haittaa aiheuttamatta lattiakaivoon. Lattia kallistetaan kaivoon päin ja lattiaan suositellaan tehtäväksi vedeneristys.  

Suomen rakentamismääräyskokoelma D2, rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 2003.
3.8 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaus ja huollettavuus
3.8.2. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei se aiheuta vesi-, kosteus- tai muita vahinkoja. Veden käyttö tai tiivistyminen järjestelmään ei saa aiheuttaa terveyttä vaarantavaa mikrobien kasvua.
3.8.2.1 Jos huonetilaan sijoitettu tuloilmakone on yhdistetty nestettä kuljettavaan putkistoon, estetään mahdollisen vuotoveden tunkeutuminen rakenteisiin esimerkiksi huonetilaan sijoitetulla lattiakaivolla ja vesieristetyllä lattialla. Tämä ei koske seuraavia ilmanvaihtokoneita, joiden ulkoilmavirta on pienempi kuin 0,9 m3/s: asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet, ulko-oven välittömään läheisyyteen asennettavat tuloilmakoneet, yhtä tilaa palvelevat ja kyseisessä tilassa näkyvissä olevat ilmanvaihtokoneet.
Asuntokohtaisissa ilmanvaihtokoneissa vedeksi tiivistyvä kosteus tai muu mahdollinen vuotovesi johdetaan häiriöttömästi viemäriin.

Suomen rakentamismääräyskokoelma D1, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007.
Kohta 4.2 Viemäröinnin järjestely
4.2.1 Määräys: Jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy tulvimisvaaraa tai joiden lattiat on voitava puhdistaa vedellä, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä.
4.2.1.3 Ohje:
Huonetila, jossa on lattiakaivo, vedeneristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. Tällöin ei viemäripisteessä, kuten esimerkiksi pesualtaassa, tarvita ylivuotojärjestelyä.
Seuraavat tilat varustetaan lattiakaivolla:
[…]
3) tilat, joissa on ylitulvimisvaara;
[…].

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen sillä perusteella, että vaatehuoneeseen asennetusta ilmanvaihtokoneesta peräisin ollut kondenssivesi oli päässyt vuotamaan rakenteisiin vaatehuoneen vedeneristyksen puuttumisen vuoksi. Vakuutusyhtiö on perustellut epäävää korvausratkaisuaan sillä, että Suomen rakentamismääräyskokoelman (D1, 2007, kohta 4.2.1.3) määräysten ja ohjeiden mukaan huonetilaan, jossa on lattiakaivo, olisi tullut asentaa vedeneristys. Vakuutusyhtiö on myös katsonut, että kyseinen ilmanvaihtokone on tulvimisvaaraa aiheuttava laite.

Taloyhtiön puolesta ei ole kiistetty sitä, että vakuutusyhtiön viittaamia rakentamismääräyksiä ja -ohjeita on tullut noudattaa talon rakentamisajankohtana. Taloyhtiö on kuitenkin ollut vakuutusyhtiön kanssa eri mieltä siitä, mitä määräyksiä ja ohjeita ilmastointilaitteen asennuksessa on tullut noudattaa, ja miten ohjeita tulee soveltaa.

Vakuutuslautakunta yhtyy taloyhtiön esittämiin näkemyksiin siitä, ettei vaatehuone ole ilmanvaihtojärjestelmän konehuone ja että kyseinen laite on huoneistokohtainen ilmastointilaite. Asiassa on riidatonta se, että kondenssiveden poistoputken tukkeutumisen seurauksena vettä oli valunut rakenteisiin ja että ilmanvaihtolaite on ollut vaatehuoneessa, johon oli asennettu lattiakaivo.

Taloyhtiö on katsonut, ettei kyseinen ilmanvaihtokone ole rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa tarkoitettu tulvavaaraa aiheuttava laite. Laite oli asennettu laitevalmistajan asennusohjeen mukaisesti, eikä asennusohje ollut edellyttänyt vaatehuoneen vedeneristämistä. Myöskään rakentamismääräykset eivät taloyhtiön ja P. Oy:n lausunnossa esitetyn käsityksen mukaan olleet edellyttäneet vedeneristyksen antamista kyseiseen tilaan. Koska vaatehuone ei ollut märkätila, sen lattiaan ei tälläkään perusteella tarvinnut asentaa vedeneristystä. Normaalikäytössä laitteeseen ei kerry kondenssivettä, koska kosteus haihtuu laitteen käytön aikana. Vaikka asennukset olisi voitu tehdä ilman poistoputkea ja lattiakaivoa, ne oli kuitenkin asennettu varmuuden vuoksi.

Vakuutuslautakunta toteaa, että talon rakentamisajankohtana noudatettujen rakentamismääräysten (C2, 1998, kohta 8.1) mukaan ilmanvaihtolaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa. Putket, kanavat ja laitteet on sijoitettava, eristettävä tai varustettava siten, ettei niiden pinnoille tiivisty haitallisesti vettä tai tiivistyvä vesi on johdettavissa pois haittaa aiheuttamatta.

Viemäröinnin järjestelyä koskevat rakentamismääräykset ja -ohjeet (D1, 2007, kohta 4.2) ovat edellyttäneet, että lattiakaivollinen huonetila vedeneristetään ja kaivo liitetään vesitiiviisti lattian vedeneristykseen. Asiassa ei voida antaa merkitystä laitteen asennusohjeelle, joka lautakunnan käsityksen mukaan ei tältä osin ole vastannut rakentamisajankohtana voimassa olleita rakentamismääräyksiä ja -ohjeita. Arviointiin ei myöskään vaikuta se, että rakennusvalvontaviranomainen oli hyväksynyt koneen asennuksen tilanteessa, jossa lattian on katsottava olleen rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastainen.

Vakuutusehtojen kohdassa 3.9 olevan rajoitusehdon mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa, joka rakenteille aiheutuu suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirheestä tai tällaisen virheen aiheuttamasta vahingosta. Edellä todetun pohjalta Vakuutuslautakunta pitää tässä tapauksessa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta ratkaisevana sitä tulkintakysymystä, katsotaanko rakenteiden kastumisen syyksi ilmanvaihtokoneen kondenssiveden poistoputken tukkeutumisesta seurannut vuoto vai lattiakaivolla varustetun vaatehuoneen lattiarakenteen puutteellinen vedeneristys.

Vakuutuslautakunnassa on käsitelty useita tapauksia, joissa laite- tai putkivuoto on sattunut huonetilassa, jonka lattiarakenteen olisi tullut olla vedenpitävä, mutta jossa ei ole ollut esim. vedeneristystä lainkaan. Näissä tapauksissa lautakunta on katsonut, ettei vuotovahingon eli rakenteiden kastumisen syynä ole ollut huonetilassa sattunut vuoto, vaan asianmukaisen vesieristyksen puuttuminen tms. rakenteiden puutteellisuus.

Aikaisemman käytäntönsä mukaisesti Vakuutuslautakunta tässäkin tapauksessa katsoo, ettei rakenteiden kastumisvahingon syynä ole ollut ilmanvaihtokoneessa olleen kondenssiveden poistoputken tukkeutumisen ja laitteesta valuneen veden aiheuttama vuoto. Kastumisvahingon syynä on ollut se, että kyseiseen huonetilaan oli asennettu lattiakaivo, mutta tilaa ei ollut vedeneristetty, minkä seikkojen vuoksi vuotovesi oli päässyt rakenteisiin. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut vakuutusehtojen rajoitusehdon perusteella oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa.

Osapuolten kesken on ollut kiistaa siitä, onko vaatehuoneeseen asennetun ilmanvaihtolaitteen katsottava olevan tulvimisvaaraa aiheuttava laite. Vakuutuslautakunta ei ota asiaan tältä osin kantaa, koska vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus suunnitteluvirhettä ja rakennustyövirhettä koskevaan rajoitusehtoon vetoamalla.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita asiassa korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen

 

 

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia