Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A:n omistamassa rantasaunassa oli tapahtunut vesivahinko 28.12.2020 – 9.2.2021 välisenä aikana. Ennen vahinkoa saunaa oli remontoitu ja remontti oli valmistunut joulukuussa 2020. Saunassa oli läpi talven 12–14 asteen peruslämpö päällä, mutta lämmön on epäilty katkenneen esimerkiksi sähkökatkoksen vuoksi. A:n näkemyksen mukaan vesivahinko oli aiheutunut huolimattomasti asennetusta putkiliitoksesta.

Korvausta vesivahingosta aiheutuneista vahingoista haettiin putkityöt tehneen B Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittaa asiassa annettuihin selvityksiin ja toteaa, että B Oy:n asentajat ovat olleet 10.12.2020 tekemässä pinta-asennuksena kupariputkia A:n omistamaan rantasaunaan. Päätöksen mukaan putkisto jätettiin paineettomaksi, koska töitä oli tarkoitus jatkaa, kun viimeisetkin tarvikkeet saapuisivat myöhemmin. Työn keskeneräisyydestä johtuen myöskään koeponnistusta ei ollut vielä tehty. A oli omatoimisesti laittanut vedet päälle saunalle ennen joulua 2020 ja vahinko havaittiin 10.2.2021. Tarkastusraportin mukaan käyttövesiputket olivat jäätyneet ja vuotokohtia oli useissa liitoksissa saunassa ja saunatuvassa.

Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan joulukuussa 2020 tehdyllä remonttityöllä ei ole syy-yhteyttä 10.2.2021 todettuun vahinkoon. Yhtiö katsoo, että valvomatta jätetylle saunarakennukselle aiheutuneen vuotovahingon ei ole voitu todeta johtuneen vakuutetun tekemien töiden seurauksena sillä B Oy ei ole laittanut vesiä päälle keskeneräiseksi jätettyyn putkistoon eikä myöskään putkiston jäätyminen ole tapahtunut B Oy:n toiminnan seurauksena. Näin ollen vahingon ei voida katsoa aiheutuneen B Oy:n syyksiluettavasta toiminnasta, laiminlyönnistä tai muusta moitittavasta menettelystä. Remontin tekemisessä ei tapahtunut mitään poikkeavaa eikä B Oy:n voida katsoa olevan korvausvastuussa A:n saunamökille aiheutuneesta vahingosta. Siten vahinko ei myöskään tule korvattavaksi B Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella.

A vaati asiassa uudelleenkäsittelyä ja kiistää muun muassa väitteen siitä, että B Oy:n työ olisi ollut vielä kesken kohteessa. A toteaa, että B Oy:n kanssa oli sovittu ainoastaan putkien ja lämminvesivaraajan asennuksesta. A myös toteaa sulkeneensa vedet välittömästi vahingon havaitsemisen jälkeen eli 10.2.2021. Tarkastus saunalla suoritettiin 12.2.2021 ja raporttia täydennettiin 2.3.2021. Erillisessä viestissään A toteaa kertoneensa B Oy:n työntekijälle, että hän oli avannut vedet eikä hän maininnut mitään mahdollisesta käyttökiellosta. Sen sijaan oli sovittu, että B Oy lähettää A:lle laskun. Eritoten A viittaa tapauksessa hankittuun keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan lausuntoon, jonka mukaan vesivahingon on aiheuttanut asennusvirhe käyttövesiputkiston asennuksessa koskien kahta uutta liitosta. Kolmas liitos on ollut tiivis ainakin vuodesta 2020 lähtien.

Toisessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei tapauksessa ole kysymys vastuuvakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Yhtiön mukaan kolmen liitoksen yhtäaikainen aukeaminen käyttöveden paineen seurauksena ei ole todennäköistä, koska paine laskee ensimmäisen liitoksen auettua. Niin ikään yksi virheellinen liitos ei ole vakuutetun tekemä. Huomioiden, että rakennus on ollut tammi-helmikuussa, kovien pakkasten aikaan yli kuukauden ajan valvomatta, todennäköisin syy putkien rikkoutumiselle on niiden jäätyminen rakennuksen liian alhaisen lämpötilan takia. Jäätymisen jälkeinen sulaminen on aiheuttanut liitosten aukeamisen ja siitä on seurannut vuotovahinko.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A viittaa tavarantarkastajan lausuntoon, jonka mukaan vahingon syynä ovat kohteessa todetut asennusvirheet. Lisäksi A huomauttaa, että kyseinen remontointikohde on ollut sellainen, ettei rakennuslupaa ole vaadittu.

A vaatii valituksessaan täysimääräistä korvausta vesivahingon aiheuttamasta vahingosta, kuten uudelleenrakennuksen kustannuksista, tutkimuskustannuksista sekä vahingosta johtuneesta vesilaskusta.

Vakuutusyhtiö vastineen jälkeisissä lisäkirjelmissä A toistaa tapahtumatiedot seikkaperäisesti ja toistaa vaatimuksensa kokonaisuudessaan. Kirjelmässään A käy läpi vakuutusyhtiön vastineessaan esiin tuomat perustelut ja katsoo niiden johtavan virheelliseen lopputulokseen. A viittaa niin ikään käytössä oleviin valokuviin, joiden perusteella on muun muassa todettavissa, että suihkun hanakulman puserrusliittimessä kiristäminen oli jäänyt kokonaan suorittamatta sillä liitin oli sormin avattavissa. Myöskään puserrusliittimen helmi ei ollut kiristynyt putken ympärille siten, kuten kiristetyssä putkiliittimessä tapahtuu. Asennuksessa on A:n mukaan jäänyt huomioimatta myös valmistajan ohjeiden mukainen kannakointi. Pystykannakointia ei ole tehty lainkaan ja vaakakannakointikin oli asennettu puutteellisesti. Tältä osin A viittaa valmistajan asennusohjeisiin. A huomauttaa myös, että B Oy on itsekin myöntänyt, ettei vesien laittamiselle päälle olisi asennuksen puolesta tullut olla mitään estettä.

A toteaa myös, ettei pidä paikkaansa, etteikö kolmen liitoksen samanaikainen aukeaminen olisi mahdollista. A viittaa tältä osin suorittamaansa laskelmaan. A:n mukaan jäätyminen on tapahtunut niin, että virheellisten liitosten auettua oli kosteus mökissä päässyt nousemaan niin korkeaksi, että se osaltaan aiheutti vikavirtasuojauksen laukeamisen sähkökeskuksessa. Tällöin saunan lämmitys ja sähköt katkesivat ja vesi pääsi jäätymään. A huomauttaa, että tällöin muutkin putket ovat jäätyneet ja kaksi muuta liitosta sen seurauksena niin ikään auenneet.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä ja päätyy kiistämään edelleen A:n esittämät vaatimukset perusteineen.

Yhtiön näkemyksen mukaan kyseessä oleva vesivahinko ei ole aiheutunut B Oy:n tuottamuksesta eikä tämä ole siten vahingosta korvausvastuussa. Vastineessaan vakuutusyhtiö kiistää tavarantarkastajan lausunnossa esiin nostetut seikat siitä, että vuoto olisi seurausta B Oy:n virheellisestä asennustyöstä. Asiassa käytettävissä olevasta selvityksestä ilmenee, että A on itse laittanut kohteessa vedet päälle ennen joulua ja silloin mikään liitos ei vuotanut. Vakuutusyhtiö viittaa myös putkista otettuihin valokuviin, joiden perusteella liitokset vaikuttavat oikein tehdyiltä. Kolmen liitoksen aukeamista samanaikaisesti on myös pidettävä hyvin epätodennäköisenä.

Vastineen mukaan vuotovahinko on todennäköisimmin aiheutunut putkien jäätymisen seurauksena, mikä todetaan myös 10.2.2021 päivätyssä tarkastusraportissa. Tällöin, kun vesijohto jäätyy, niin puristusliitos irtoaa, vaikka putki olisi asianmukaisesti pohjaan asti asennettu ja puristettu. Myös asianmukaisesti asennettu helmiliitos aukeaa vesijohdon jäätymisen seurauksena. Lopuksi yhtiö huomauttaa vielä kertaalleen, ettei yksi irronneista liitoksista ollut B Oy:n tekemä.

A:n lisäkirjelmän johdosta antamassaan lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa vielä lisäksi, ettei vahinko ole seurausta putkien kannakoinnista, vaan putkien jäätymisestä. Tukiholkkien käyttäminen on ollut myös suositus eikä määräys. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei vahinko ole aiheutunut B Oy:n vastuulle luettavasta syystä. B Oy:n mukaan työ on edelleen ollut kesken ja sitä ei ole ollut mahdollista saattaa loppuun, kun A on omatoimisesti avannut vedet ennen asennustyön lopullista suorittamista ja paineistuskokeen tekemistä.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana ollut B Oy viittaa asiassa jo antamiinsa selvityksiin ja listaa vielä tapauksessa huomioonotettavat seikat, kuten sen, että työ on ollut vahinkohetkellä vielä kesken ja että A on itse laittanut vedet päälle kohteessa.

B Oy toteaa myös, että mikäli liitos oli olisi ollut kiristämätön, niin se ei olisi pitänyt lainkaan ja vettä olisi vuotanut välittömästi. Tukiholkin käyttö on myös ollut pelkästään suositus, ei määräys. B Oy viittaa myös A:n esittämiin kuviin, joissa näkyy yksi rikkoutunut putki katon rajassa, joka ei ole kuulunut B Oy:n toimeksiantoon. Näin ollen, jos B Oy:n tekemä liitos olisi auennut ensin, niin putki olisi vain valunut tyhjäksi, eikä jäätynyt rikki.

Lopuksi B Oy toteaa vielä, että kaikki putkityöt on suoritettu A:n toivomalla tavalla.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A:n saunarakennuksen vuotovahinko seurausta B Oy:n asennustyön mahdollisesta puutteellisuudesta ja että onko vahinko näin ollen B Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta korvattava.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain eräitä kuluttajapalvelussopimuksia koskevan 8 luvun (5.1.1994/16) 1.1 §:n mukaan tämän luvun säännökset koskevat vastikkeellisia palveluksia, joita elinkeinonharjoittaja (toimeksisaaja) suorittaa kuluttajalle (tilaaja) ja joiden sisältönä on irtaimeen esineeseen, rakennukseen, muuhun rakennelmaan tai kiinteään omaisuuteen kohdistuva työ tai muu suoritus. (…)

8 luvun 12.1 §:n mukaan palveluksen on sisällöltään, suoritustavaltaan ja tulokseltaan vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

12.2 §:n mukaan palvelus on suoritettava ammattitaitoisesti ja huolellisesti sekä ottaen huomioon tilaajan edut. Palveluksen tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen palveluksen yhteydessä aihetta odottaa. Palveluksen tulee myös vastata laissa, asetuksessa tai viranomaisen päätöksessä asetettuja vaatimuksia.

12.4 §:n mukaan, jos palvelus poikkeaa siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, siinä on virhe. Todistustaakka siitä, että palvelus on suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti, on toimeksisaajalla.

8 luvun 20.1 §:n mukaan tilaajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii palveluksessa olevan virheen vuoksi. Korvausvelvollisuus käsittää virheestä tilaajalle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon sikäli kuin 21 §:stä ei johdu muuta. (…)

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- tai esinevahinko, kun
· vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta voimassaoloalueella voimassa olevan oikeuden mukaan
· vahinko on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana

Jos korvausasia on riitainen, tulee myös oikeuspaikan olla vakuutuksen voimassaoloalueella.

Henkilö- ja esinevaingon kärsineelle korvataan myös vahingosta välittömästi seuraava taloudellinen menetys tai kustannus.
Vakuutus on voimassa sen sisältöisenä kuin se on ollut vahingon toteamisajankohtana ja vahinko kohdistetaan siihen vakuutuskauteen, jolloin vahinko on todettu.

Asian arviointi

Toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on korvausvastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan.

Kuluttajansuojalain eräitä kuluttajapalvelussopimuksia koskevassa 8 luvussa säädetään vastikkeellisista palveluksista, joita elinkeinonharjoittaja suorittaa kuluttajan eduksi ja jotka koskevat mm. irtaimia esineitä ja rakennuksia. Palvelus on suoritettava sovitun mukaisesti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti ja tilaajan edut huomioiden. Jos nämä edellytykset eivät täyty, palvelussa on virhe. Palvelussa on virhe myös, jos se ei vastaa palvelusta annettuja tietoja, tai jos elinkeinonharjoittaja on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan kuluttajaa kohtaan.

Vahinkoilmoituksen mukaan B Oy:n asentaja oli ollut 10.12.2020 tekemässä A:n omistamassa rantasaunassa putkitöitä ja putkisto oli jätetty paineettomaksi B Oy:n toimesta. A oli itse laittanut saunassa vedet takaisin päälle. Putkistossa oli havaittu vuoto 10.2.2021. Nyt käsillä olevassa tapauksessa on annettu vahingon selvittelyvaiheessa toisistaan poikkeavia selvityksiä siitä, oliko B Oy:n työ jäänyt kesken ja jos oli niin mistä syystä. B Oy on viesteissään esittänyt ensinnä, että työ oli kesken sen vuoksi, että he eivät päässeet paineistamaan putkistoa, koska vesijohdon syötön venttiili sijaitsi päätalossa, jonne heillä ei ollut pääsyä. Myöhemmin he olivat kertoneet työn jääneen kesken, koska he jäivät odottamaan vielä viimeisiä osia. B Oy:n näkemyksen mukaan vahinko on aiheutunut, kun A on kesken töiden laittanut vedet päälle ja putket olivat päässeet jäätymään, kun saunarakennusta ei lainkaan pidetty silmällä pakkasien aikaan. A kertoo olleensa siinä käsityksessä, että työt olivat päättyneet ja B Oy:n kanssa oli myös jo sovittu laskun maksamisesta. A:n mukaan B Oy ei antanut mitään ohjeistusta liittyen vesien laittamiseen päälle. Varsinaista kirjallista sopimusta urakasta ei ollut A:n ja B Oy:n välillä tehty.

Vahingon tarkastusraportissa vuodon varsinainen alkusyy jää avoimeksi, eli raportin mukaan asiassa ei ole tietoa, onko ensin mennyt rakennuksesta sähköt, jonka takia putket ovat jäätyneet vai onko putkien vuotamisen takia myöhemmin mennyt sähköt, mikä on aiheuttanut jäätymisen. Asiassa on A:n toimesta hankittu vahingon syyn selvittämiseksi Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan lausunto. Tavarantarkastaja on tapauksen osapuoliin nähden ulkopuolinen, riippumaton asiantuntija. Lautakunta katsoo, että tämän vuoksi tavarantarkastajan lausunnolle voidaan antaa asiassa tehtävien johtopäätösten perusteena erityinen painoarvo, ellei todennäköisiä tavarantarkastajan lausuntoa vastaan puhuvia seikkoja ole osoitettu. Tavarantarkastajan 3.3.2021 antaman lausunnon mukaan todennäköinen syy sille, että rantasaunan käyttövesiputkien kolme liitosta olivat auenneet, on se, että putkia ei ollut asennettu liitososaan asennusvaiheessa pohjaan saakka. Raportin mukaan myös putkien liitosten kiristäminen oli tehty huolimattomasti ja vesijohtoputken asennus puserrusliittimeen on ollut puutteellinen.

Lautakunnan näkemyksen mukaan myös sitä on pidettävä osaltaan moitittavana menettelynä, että putkisto on jätetty ponnistamatta eikä rakennuksen omistajaa ole ohjeistettu toimimaan tilanteessa. Lautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan B Oy on itsekin katsonut 15.3.2021 lähetetyssä viestissään, ettei vesien päälle laittamiselle olisi pitänyt olla mitään estettä. Keskuskauppakamarin tavarantarkastajan lausunnossa on katsottu vuodon aiheutuneen lähtökohtaisesti virheestä putkien asennuksessa. Lautakunta pitää myös selvitettynä, että putkien kannakointi oli tehty vastoin asennussuositusta, mikä on osaltaan saattanut myös vaikuttaa vahingon kehittymiseen.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että käsillä oleva vuotovahinko on todennäköisimmin ollut yhteydessä B Oy:n saunalla suorittamiin putkitöihin ja että siten B Oy:n suorituksessa on katsottava olleen virhe. Näin ollen A:n saunassa todetusta vesivahingosta aiheutuvat kustannukset tulee korvata B Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vesivahingosta aiheutuneet kustannukset vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Haapasaari
Korpiola
Koskinen