Tapahtumatiedot

Asiakas on 13.11.2020 myynyt asuntonsa X:lle. X on sittemmin vaatinut asuntokaupan purkamista, ja asiakas on kiistänyt vaatimuksen kaupan purkamisesta 14.4.2021. Asiakkaan oikeusturvavakuutus vakuutusyhtiö A:ssa on alkanut 16.12.2020. Tätä ennen oikeusturvavakuutus on ollut voimassa vakuutusyhtiö B:ssä ajanjaksolla 2014 – 2.12.2020. Vakuutusyhtiö A ei ole myöntänyt asiakkaan asuntokauppariitaan oikeusturvaetua, koska asiakkaan oikeusturvavakuutusten voimassaolossa on tapahtunut katkos, eivätkä asiakkaan oikeusturvavakuutukset ole olleet yhtäjaksoisesti voimassa vähintään kahta vuotta.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan vaatimus

Asiakas vaatii, että Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiö A:ta oikaisemaan kielteisen korvauspäätöksen asiassa ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut vakuutusehtojen mukaisesti.

Asian tausta

Asiakkaan katkos oikeusturvavakuutuksessa johtuu siitä, että asiakkaan puoliso on pyytänyt pariskunnan muuton vuoksi tarjouksen uudesta vakuutuksesta vakuutusyhtiö A:lta puhelimitse marraskuussa 2020, ja hän on saanut kirjallisen vakuutustarjouksen 30.11.2020. Vakuutusyhtiön edustaja on ollut tietoinen puolisoiden muuttoaikeista, mutta edustaja ei ole puhelinkeskustelun aikana kertonut, että vakuutusten välille ei saisi tulla katkosta.

Muuttoa edeltävästi asiakkaan puoliso oli käynyt 28.11.2020 silmätautien poliklinikalla vakavan silmäsairauden vuoksi ja saanut huolestuttavia uutisia taudin kehityssuunnasta. Pian tämän jälkeen hänet asetettiin myös silmäleikkausjonoon. Muutossa tuli kiire, koska puolisot muuttivat kahden henkilön voimin parin päivän aikana. Lisäksi heitä painoi huoli toisen puolison terveysongelmasta. Kesken muuton asiakkaan puoliso sai vakuutustarjouksen 30.11.2020. Vanha vakuutus vakuutusyhtiö B:ssä päätettiin 2.12.2020, ja puolisot hyväksyivät vakuutusyhtiö A:n vakuutustarjouksen 16.12.2020. Vakuutuksessa on siten ollut katkos ajanjaksolla 3.–15.12.2020.

Perusteet

Asiakkaan näkemyksen mukaan asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenantaja täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutussopimuksen olennaisista ehdoista. Asiakkaan näkemyksen mukaan kahden vuoden rajoitusehdosta olisi tullut nimenomaisesti mainita ja tämän ehdon merkitys avata kuluttaja-asemassa olevalle vakuutuksenottajalle jo puhelinkeskustelussa.

Vakuutusyhtiö A:n sopimusehtojen kohdan 4.1 mukaan (Vakuutustapahtuman määritelmä) vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta. Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma.

Edelleen vakuutusehtojen mukaan, jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

Vakuutussopimuslain (543/1994) 5.1 §:n mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Saman pykälän 3 momentin mukaan 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.

Vakuutussopimuslain 9.1 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvun 11.1 §:n mukaan ennakkotiedot ja sopimusehdot on hyvissä ajoissa ennen sopimuksen tekemistä toimitettava kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina. Sama koskee tietoja, jotka elinkeinonharjoittaja on muun lainsäädännön mukaisesti annettava kuluttajalle ennen rahoituspalvelua koskevan sopimuksen tekemistä.

Kahden vuoden säännön katsotaan olevan olennainen rajoitusehto, jolloin vakuutuksenantajalla on erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että vakuutuksenottajalle rajoitus on tiedossa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisussa VKL 364/06 on kyse vakuutuksesta annettavista tiedoista, olennaisesta rajoituksesta sekä vakuutuksen kahden vuoden voimassaolosäännöstä. Tapauksessa vakuutuksenottaja oli hakenut riitaan oikeusturvaetua 17.12.2003 alkaneeseen kotivakuutukseensa liittyvän oikeusturvavakuutuksen perusteella. Hän oli kertonut menneensä ennen kaupantekoa vakuutusyhtiön paikalliskonttoriin tekemään kotivakuutusta. Hänelle oli tuolloin kerrottu, että kaupan kohteeseen voidaan myöntää kotivakuutus vasta omistusoikeuden siirryttyä vakuutuksenottajalle. Vakuutuksenottaja oli maksanut kauppahinnan myyjälle kauppakirjan ehtojen mukaisesti 16.12.2003 ja tehnyt kotivakuutuksen seuraavana päivänä. Vakuutuksenottajan mukaan hänelle ei ollut missään vaiheessa kerrottu vakuutusta koskevista rajoittavista ehdoista. Vakuutuserittelyt ja -asiakirjat olivat saapuneet vakuutuksenottajalle tammikuussa 2004. Lautakunta katsoi tapauksessa, että vakuutusyhtiön virkailijan olisi tullut ennen kaupantekoa kertoa vakuutuksenottajalle oikeusturvavakuutuksen kahden vuoden säännöstä olennaisena rajoituksena. Virkailija oli ollut tietoinen vakuutuksen kohteesta ja kaupanteosta. Vakuutuksen ottaminen vasta kaupanteon jälkeen oli merkinnyt sitä, ettei vakuutuksenottaja ollut voinut käyttää kahden vuoden aikana vakuutuksen alkamisesta oikeusturvavakuutusta kaupanteosta mahdollisesti syntyviin riitoihin, jotka olivat käytännössä yleinen syy oikeusturvan tarpeelle. Koska vakuutusyhtiö ei ollut osoittanut täyttäneensä vakuutuksenottajan kaupantekotilanne huomioon ottaen hänen kannaltaan olennaista rajoitusta koskevaa tiedonantovelvoitettaan, lautakunta katsoi, ettei yhtiö ollut voinut kahden vuoden säännön perusteella evätä vakuutuksenottajalta oikeusturvaetua, vaan se oli tullut hänelle myöntää.

Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta on käsitelty myös Vakuutuslautakunnan ratkaisussa FINE-012184 (1.3.2019). Tapauksessa A.B. oli vedonnut valituksessaan siihen, ettei vakuutusyhtiö ollut antanut hänelle tietoa kahden vuoden voimassaoloaikaa koskevasta ehtokohdasta, ja A.B. oli näin ollen olettanut vakuutuksen tulevan voimaan heti sen alkamisen jälkeen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan asiakkaalle oli toimitettu puhelimitse tehdyn vakuutussopimuksen jälkeen vakuutuskirja, -ehdot ja lasku. Tuoteselostetta ei ollut vakuutusyhtiön selvityksen mukaan toimitettu vakuutuksenottajalle. Vakuutuslautakunta katsoi, ettei vakuutusyhtiö ollut osoittanut täyttäneensä vakuutussopimuslain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan ja kiinnittäneensä A.B:n huomiota vakuutussopimukseen sisältyvään oikeusturvavakuutuksen kahden vuoden voimassaoloa edellyttävään ehtokohtaan, joka on A.B:n kannalta ollut olennainen rajoitus vakuutusturvan voimassaoloon.

Edellä mainitussa ratkaisussa huomionarvoista on se, että vakuutuksenantajalla on korostunut tietojenantovelvollisuus siinäkin tapauksessa, että vakuutuksenottajalle olisi tarjouksen yhteydessä annettu vakuutuksen ehdot. Lisäksi asiassa on kyse kuluttajansuojaoikeudellisesta yllättävästä ja ankarasta ehdosta. Kuluttajansuojalaki sääntelee vapaaehtoisia vakuutuksia, kuten oikeusturvavakuutusta. Kuluttajansuojalain merkitys vakuutussopimuksissa korostuu etenkin myyntitilanteessa ja vakuutussopimusta tehtäessä. Koska useimmiten vakuutusta myy alan ammattilainen ja vakuutuksenottajana on kuluttaja, on syytä kiinnittää huomio heikomman osapuolen suojaan ja siten myös kuluttajan suojaamiseen. Heikomman osapuolen suoja tulee esille etenkin tilanteessa, jossa vakuutuksenottajalle annetaan tiedoksi vakiomuotoiset vakuutusehdot. Kun kyse on vakiomuotoisista vakuutusehdoista, on tärkeää varmistaa, että vakuutuksenottaja todella ymmärtää vakuutuksen sisällön ja sen, miten mahdolliset yllättävät ehdot vaikuttavat korvaustilanteen aikana. Mikäli korvaustilanteessa tai muuten ehtoja tulkitessa on epäselvyyttä siitä, mitä on sovittu, on ehtoja tulkittava vakuutuksenantajan vahingoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Asiakkaan oikeusturvavakuutus alkoi vakuutusyhtiö A:ssa 16.12.2020 hänen hyväksyttyään vakuutusyhtiön 30.11.2020 päiväämän ja 1.12.2020 lähettämän vakuutustarjouksen. Tätä ennen oikeusturvavakuutus oli ollut voimassa vakuutusyhtiö B:ssä ajalla 2014 – 2.12.2020. Näin ollen asiakkaan oikeusturvavakuutuksessa oli katkos ajalla 3.12.–15.12.2020. Kun vakuutustarjous on lähetetty asiakkaalle 1.12.2020, edellinen vakuutus on ollut vielä voimassa.

Vakuutustarjouksen ohessa asiakkaalle on lähetetty vakuusehdot ja tuoteopas. Tuoteoppaassa on erikseen kerrottu kahden vuoden säännöstä oikeusturvavakuutuksessa. Tuoteopas sisältää ymmärrettävässä muodossa informaation, jonka perusteella vakuutuksenottajan tulee käsittää, että vakuutusta ei kannata irtisanoa vanhasta vakuutusyhtiöstä muun ohessa oikeusturvavakuutuksen kahden vuoden säännön vuoksi ennen kuin uusi vakuutus on tullut voimaan. Tuoteoppaassa kahden vuoden sääntöä on havainnollistettu myös esimerkein.

Kun vakuutusyhtiö tekee asiakkaalle vakuutustarjouksen, vakuutusyhtiö ei voi tietää, tuleeko vakuutuksenottaja hyväksymään sen. Vakuutusyhtiöllä ei ole myöskään aihetta olettaa, että asiakas päättää toisessa vakuutusyhtiössä olevan vakuutuksensa ennen kuin vakuutuksenottaja on hyväksynyt tarjouksen uudesta vakuutuksesta ja se on tullut voimaan. Katko vakuutuksen voimassaolossa aiheutui siitä, että asiakas itse päätti vakuutuksensa vakuutusyhtiö B:ssä, ei sen vuoksi, että vakuutuksenottajan vakuutus tuli 16.12.2020 voimaan vakuutusyhtiö A:ssa.

Asiakas ei ole ratkaisusuosituspyynnössään tuonut esiin seikkoja, joiden vuoksi korvauspäätöstä olisi aihetta tarkastella uudelleen. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutuksenottaja on vakuutustarjouksen vastaanottaessaan saanut tiedon vakuutusehtojen kohdan 4.1 sisältämästä rajoituksesta. Vakuutusyhtiön puolelta ei ole sattunut sellaista tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä, johon asiakas ratkaisusuosituspyynnössä vetoaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen solmimista ja tuleeko asiakkaalle myöntää oikeusturvaetu asuntokauppaa koskevaan riita-asiaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot, oikeusturvavakuutus

4 Korvattavat vakuutustapahtumat
4.1 Vakuutustapahtuman määritelmä
Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa

- riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma.

[ – – ]

Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan tällöin se aika, jonka tämä vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa. Jos vakuutustapahtuman sattuessa on voimassa useampia oikeusturvavakuutuksia, vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuitenkin vain tämä vakuutus.

Vakuutussopimuslaki (543/1994)

5 § Tiedot ennen sopimuksen tekemistä

Vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

[ – – ]

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.

Vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle annettavista ennakkotiedoista säädetään kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvussa.

Asian arviointi

Tapauksessa on riidatonta se, että asiakkaan oikeusturvavakuutus ei ole ollut vakuutusehdoissa vaadittua kahta vuotta yhtäjaksoisesti voimassa riidan syntyhetkellä. Asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiö on kuitenkin laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa niin kutsutusta kahden vuoden säännöstä ennen sopimuksen solmimista. Asiakkaan mukaan oikeusturvavakuutuksen kahden vuoden rajoitusehdosta olisi tullut nimenomaisesti mainita ja tämän ehdon merkitys avata kuluttaja-asemassa olevalle vakuutuksenottajalle jo puhelinkeskustelun aikana. Asiakkaan mukaan asiassa on kyse kuluttajansuojaoikeudellisesta yllättävästä ja ankarasta ehdosta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksen niin kutsutusta kahden vuoden säännöstä asunto- ja kiinteistökauppojen yhteydessä aiheutuvat ongelmat ovat vakuutusalalla yleisesti tiedossa. Lautakunnan käsityksen mukaan ehtokohdan 4.1 mukainen niin kutsuttu kahden vuoden sääntö on oikeusturvavakuutuksessa sellainen vakuutusturvan olennainen rajoitus, josta vakuutuksen hakijalle tulisi ennen vakuutussopimuksen solmimista antaa tietoa.

Oppi yllättävistä ja ankarista sopimusehdoista tarkoittaa, että vakiosopimusehtojen laatijan tulee kiinnittää vastapuolen erityistä huomiota yllättäviin ja ankariin sopimusehtoihin, jotta ne voisivat tulla sopimuksen osaksi. Siihen on katsottu voitavan viitata erityisesti sellaisten ehtojen osalta, jotka olennaisessa määrin poikkeavat tahdonvaltaisen oikeuden säännöistä vastapuolen vahingoksi tai ovat muutoin odottamattomia kyseisessä sopimuksessa. Opilla pyritään suojaamaan vastapuolen normaaliodotusta. Oppi yllättävistä ja ankarista sopimusehdoista ei perustu suoraan lakiin, vaan se on kehittynyt oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslaki sisältää yllättäviä ja ankaria ehtoja koskevaa oppia laajemman tiedonantovelvollisuuden koskien vakuutusehtojen sisältöä.

Vakuutussopimuslaissa ei tarkemmin säädetä siitä, millä tavalla lain edellyttämät tiedot tulee vakuutuksen hakijalle antaa. Lain esitöiden mukaan tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa riippuu vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot. Tällaisena kirjallisena materiaalina on pidetty tavanomaisesti esimerkiksi vakuutuksen tuoteselostetta. (HE 114/1993 vp, s. 26)

Asiakas on vedonnut asiassa myös kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan ennakkotiedot ja sopimusehdot on hyvissä ajoissa ennen sopimuksen tekemistä toimitettava kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina. Sama koskee tietoja, jotka elinkeinonharjoittajan on muun lainsäädännön mukaisesti annettava kuluttajalle ennen rahoituspalvelua koskevan sopimuksen tekemistä.

Asiakkaan kertomuksen mukaan asiakkaan puoliso on pyytänyt tarjouksen uudesta vakuutuksesta vakuutusyhtiö A:lta puhelimitse marraskuussa 2020. Vakuutusyhtiön mukaan kirjallinen tarjous on lähetetty asiakkaalle 1.12.2020. Vakuutuslautakunnalle toimitetun aineiston perusteella ei suoranaisesti käy ilmi, onko asiakkaan puolison tarkoituksena ollut tehdä vakuutussopimus puhelimitse. Asiakkaan käyttämä sanamuoto tarjouksen pyytämisestä puhelimitse viitannee kuitenkin siihen, että asiakkaan puolison tarkoituksena ei ole ollut tehdä vakuutussopimusta puhelimitse, vaan ainoastaan pyytää tarjous puhelimitse.

Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentin mukaan jos sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että tietoja ja sopimusehtoja ei voida antaa saman pykälän 1 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, tiedot ja sopimusehdot on annettava pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen. Säännöksessä tarkoitettu etäviestin on yleensä puhelin (HE 122/2004 vp, s. 25). Siten vaikka asiakkaan puolison tarkoituksena olisi ollut tehdä vakuutussopimus puhelinkeskustelun aikana, vakuutusta koskevat tiedot olisi voitu antaa kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen.

Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaalle on 1.2.2020 lähetetty kirjallisesti verkkoviestinä vakuutustarjous, jonka liitteenä on muun muassa ollut tuoteopas. Asiakkaalle lähetetyssä verkkoviestissä on kehotettu tutustumaan huolellisesti sekä tarjoukseen että liitteenä oleviin vakuutusehtoihin ja tuoteoppaisiin. Tuoteoppaan sivulla 17 on täsmennetty oikeusturvavakuutuksen sisältöä. Pääotsikon ”Mitä oikeusturvavakuutus korvaa?” alla on todettu muun muassa, että ”jos vakuutus on ollut voimassa alle 2 vuotta, tulee myös riidan tai syytteen perusteen olla syntynyt vakuutuksen voimassa ollessa. Huolehdi, että oikeusturvavakuutuksesi jatkuu aina katkeamattomana, kun teet muutoksia kotivakuutukseesi tai vaihdat vakuutusyhtiötä.” Edelleen samalla sivulla kahden vuoden säännöstä on tarkennettu seuraavalla esimerkillä: ”Kahden vuoden sääntö on tärkeä asuntokaupassa riippumatta vakuutusyhtiöstäsi. Ostit omakotitalon tai osakehuoneiston 5.6.2019. Hankit kotivakuutuksen vasta viikon myöhemmin 12.6.2019, jolloin myös oikeusturvavakuutus tuli voimaan. Keväällä 2020 huomasit rakennuksessa tai asunnossa homevaurioita ja vaadit hinnanalennusta, johon myyjä ei suostunut. Korvausta ei voida maksaa oikeusturvavakuutuksestasi, koska vakuutus on ollut voimassa alle 2 vuotta ja riidan peruste, eli toteutunut asuntokauppa syntyi ennen vakuutuksen alkamista. Siksi on tärkeää, että sinulla on aina voimassa oikeusturvavakuutus ilman katkoksia.”

Asiakas on hyväksynyt vakuutusyhtiö A:n lähettämän vakuutustarjouksen verkkoviestillä 16.12.2020, jolloin vakuutus on tullut voimaan. Kirjallinen vakuutustarjous liitteineen on toimitettu asiakkaalle ennen kuin asiakas on irtisanonut voimassa olleen kotivakuutuksensa vakuutusyhtiö B:stä.

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenantaja on antanut tuoteselosteessa vakuutuksenottajalle tiedon sovellettavasta vakuutusehdosta, eikä vakuutuksenantajan voida katsoa laiminlyöneen vakuutussopimuslaissa asetettua tiedonantovelvollisuuttaan. Tuoteselosteessa on tuotu selkeästi esimerkin avulla esille se, miten kahden vuoden sääntöä käytännössä sovelletaan sekä huomautettu, että asiakkaan tulee huolehtia oikeusturvavakuutuksen jatkumisesta katkeamattomana, kun tämä tekee muutoksia kotivakuutukseen tai vaihtaa vakuutusyhtiötä.

Vakuutuslautakunta toteaa edelleen, että vakuutussopimuslain mukainen vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus ei poista vakuutuksenottajan velvollisuutta itsekin perehtyä tekeillä olevan vakuutussopimuksen sisältöön ja tutustua toimitettuun materiaaliin. Mikäli hän ei näin tee, hän on lain mukaan lähtökohtaisesti itse vastuussa tästä mahdollisesti aiheutuvista oikeudenmenetyksistä tai väärinkäsityksistä.

Asiakas on tuonut aiemmassa vakuutusyhtiön kanssa käymässään kirjeenvaihdossa esiin, että kahden vuoden sääntöä koskeva ehtokohdan soveltaminen olisi tilanteessa kohtuutonta, koska katkos oikeusturvavakuutuksissa on ollut lyhyt. Lautakunnan näkemyksen mukaan kyseinen ehtokohta on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä eikä sitä siten voida pitää sillä tavoin kohtuuttomana taikka sen soveltamista kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana, että sitä tulisi sovitella tai jättää kokonaan soveltamatta kyseessä olevassa tilanteessa.

Edellä selostetuin perustein Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan. Koska vakuutus ei ole ollut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla voimassa yhtäjaksoisesti kahta vuotta, Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä evätä oikeusturvaetu asuntokauppaa koskevassa riita-asiassa vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari