Tapahtumatiedot
Kaukolämpölaitteiston muutostöiden aikana auki jäänyt sulkuventtiili aiheutti 19.5.2021 vesivahingon asunto-osakeyhtiö A:n vuonna 2000 valmistuneen asuinkerrostalon pohja- ja kellarikerroksissa. Vettä oli valunut myös rakennuksen hissikuilun pojalle ja sinne sijoitettu konehuoneettoman hissin laitteisto oli vahingoittunut. Asunto-osakeyhtiö A oli sopinut 3.6.2021 päivätyllä urakkasopimuksella S Oy:n kanssa hissin peruskorjauksesta 53 870 euron urakkahinnalla. Korvausta vahingoista mukaan lukien hissin korjauskustannukset haettiin asennusliike V Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö korvasi vahingosta aiheutuneita kustannuksia V Oy:n vakuutuksesta. Hissin korjauskustannusten osalta vakuutusyhtiö lausui päätöksessä 4.8.2021, ettei yli 20 vuotta vanhaan hissiin ollut enää saatu varaosia, joten siihen oli jouduttu tekemään kattava modernisointi. Vahingonkorvausoikeudessa noudatettiin pääsääntönä täyden korvauksen periaatetta. Korvauksen tarkoitus ei kuitenkaan ollut parantaa vahingonkärsijän asemaa, vaan mahdollinen hyöty vahingon jälkeisistä toimenpiteistä otettiin huomioon. Hissi oli uusittu, joten asunto-osakeyhtiöllä oli uusi hissi 20 vuotta vanhan tilalla. Sen vuoksi vahingonkorvaus kattoi vain osan hissin uusimisesta aiheutuneista kuluista. Vastuuvakuutuksesta korvattiin se määrä, jonka vakuutettu oli voimassa olevan oikeuden mukaan velvollinen maksamaan. Vakuutusyhtiön mielestä V Oy:n vastuu hissin uusimisen kustannuksista rajoittui 25 000 euroon, jonka mukaisen korvauksen vakuutusyhtiö maksoi V Oy:n vastuuvakuutuksesta 20.8.2021.
Asiakkaan valitus
Asunto-osakeyhtiö A on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta ja vaatinut hissin korjauskustannusten korvaamista 40 000 eurolla. Perusteluinaan asunto-osakeyhtiö A on lausunut, ettei sen vaatima korvaus ollut vastoin rikastumiskieltoa. S Oy:n kokonaishinta korjauksille oli ollut 53 870 euroa ja kilpaillut tarjous 84 320 euroa. Asunto-osakeyhtiö A on vedonnut vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:ään, jonka mukaan esineen korjauskustannusten korvaaminen täysimääräisesti oli pääsääntö. Rikastumiskiellon tarkoittaman hyödyn tuli olla selvä eikä mikä tahansa ”hyöty”, kuten toimivien komponenttien vaihto uusiin, ollut rikastumiskiellon vastaista. Asiassa tuli huomioida vakuutusyhtiöstä johtunut kuivaus- ja korjaustöiden viivästyminen ja hissin puuttumisesta aiheutunut kohtuuton haitta kuusikerroksisen talon asukkaille.
Kyse ei ollut hissin uusimisesta, vaan välttämättömistä korjauksista eli vaurioituneiden komponenttien vaihtamisesta ja hissin käyttökuntoiseksi saattamisesta. Vahinkohetkellä hissi oli ollut kaikilta osin kunnossa ja asianmukaisesti huollettu. Asunto-osakeyhtiö A:n käsityksen mukaan hissin tekninen käyttöikä asianmukaisesti huollettuna oli keskimäärin 40 vuotta. Hissin uusimista ei ollut suunniteltu, koska sille ei ollut ollut tarvetta.
Vahingon seurauksena oli jouduttu uusimaan sellaisia osia, jotka lähtökohtaisesti kestivät hissin koko käyttöiän, kuten hissin koneisto. Tällaisten osien uusiminen ei voinut johtaa rikastumiskiellon vastaiseen tilanteeseen. Taloyhtiö ei hyötynyt mitään siitä, että noin 20 vuoden kuluttua hissiä uusittaessa siinä olisi vähemmän kulunut koneisto tai muita vähemmän kuluneita osia verrattuna tilanteeseen ilman vahinkoa. Kokonaan uutta tai uutta vastannutta hissiä ei ollut asennettu. Asiantuntija-arvion mukaan uuden hissin kustannukset kuusikerroksiseen taloon olisivat olleet 100 000–150 000 euroa.
Kyse ei ollut hissin modernisoinnista. Osia oli pitänyt uusia laajemmin muun muassa siksi, että alkuperäisiä osia ei ollut saatavilla eivätkä uudet osat sopineet yhteen vanhojen ehjien osien kanssa. Tämä seikka ei voinut kääntyä vahingonkärsijän vahingoksi, koska hissin käyttöominaisuudet tai käyttöikä eivät sanottavasti parantuneet tai pidentyneet. Asunto-osakeyhtiö A on vedonnut S Oy:n luetteloon vaihdetuista osista ja korjauksista. Sen mukaan uusittujen osien elinkaari oli 25 vuotta. Tästä ei voinut päätellä sitä, että alkuperäisten osien elinkaari olisi ollut sama. Asunto-osakeyhtiö A:n käsityksen mukaan ei ollut tavanomaista, että 20–25 vuotta vanhoja hissejä uusittiin teknisen käyttöiän päättymisen takia. Siten osien uusiminen ei johtanut rikastumiskiellon vastaiseen tilanteeseen hissien ollessa usein käytössä 40 vuotta tai pitempään.
Asunto-osakeyhtiö A on lausunut lisäkirjelmässä 18.11.2021, että hissin korjauskustannusten määrä ilmeni S Oy:n urakkasopimuksesta ja sitä koskeneista maksukuiteista. Koko urakkasumma oli maksettu. S Oy:n laatimasta 26.5.2021 päivätystä teknisestä erittelystä ilmeni, että lähes kaikki osat oli pitänyt vaihtaa niiden kastuttua tai altistuttua kuumalle höyrylle. S Oy:n edustaja oli vahvistanut osien vaihtamisen sähköpostissa 15.11.2021. Kustannuksista 48 prosenttia kohdistui materiaaleihin ja 52 prosenttia työhön. Muista syistä uusittujen osien osuus oli ollut 3 596 euroa. Asunto-osakeyhtiö A:n mielestä 53 870 euron urakkahinnasta suoranaista vahinkoa oli vähintään 40 000 euroa. Lisäkorvausta tuli siten suorittaa 15 000 euroa.
Lisäkirjelmässä 29.12.2021 asunto-osakeyhtiö A on lausunut näyttäneensä aiheutuneen vahingon määrän eli hissin korjauskustannukset. Vakuutusyhtiön väitteet olivat siten perusteettomia. S Oy:n maininta hissin osien 25 vuoden elinkaaresta tarkoitti tarjoukseen sisältyneitä uusia osia. Väite siitä, että hissi olisi ollut käyttöikänsä päässä, oli myös virheellinen eikä S Oy ollut sellaista todennut. Päinvastoin vakuutusyhtiö ei ollut esittänyt mitään selvitystä siitä, että sen maksama 25 000 euron korvaus vastasi aiheutunutta vahinkoa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiön mielestä syytä päätöksen muuttamiseen ei ollut. Vakuutusyhtiö on lausunut vastineissaan 13.10.2021 ja 13.12.2021 jääneen epäselväksi, mihin asunto-osakeyhtiö A:n 40 000 euron vaatimus perustui. Vahingon määrästä oli saatu vain arvioita. Tietojen mukaan hissikori oli ollut vahingon tapahtuessa ylhäällä eikä itse hissille aiheutuneesta vahingosta ollut selvitystä. S Oy:n selvityksistä ilmeni vain pintapuolisesti, mitä hissille oli tehty. S Oy oli ilmoittanut osien elinkaareksi 25 vuotta ja se oli kertonut hissin olleen käyttöikänsä päässä. Talo oli rakennettu vuonna 2000, joten huolto olisi ollut ajankohtainen ja hyötyminen vahingonkorvauslain tarkoittamalla tavalla selvää.
Korjauksella esine tuli saattaa siihen kuntoon, missä se oli ollut ennen vahinkoa. Näyttötaakka vahingon määrästä oli vahinkoa kärsineellä. Korvauksen perusteena oli vahingoittuneen omaisuuden käypä arvo, jolloin otettiin huomioon muun muassa omaisuuden iästä ja käytöstä johtunut arvon aleneminen. Vahingonaiheuttaja ei ollut velvollinen korvaamaan parannustyötä, joka ei kuulunut myöskään vastuuvakuutuksen korvauspiiriin. Suurin osa kuluista oli kuitenkin johtunut siitä, ettei hissiä ei ollut pystytty päivittämään, koska osia ei ollut saatavilla, ja tilalle oli hankittu täysin uusi.
Lisävastineessa 12.1.2022 vakuutusyhtiö on toistanut aiemmin esittämiään seikkoja. S Oy oli ilmoittanut tarjouksessaan uuden hissin elinkaareksi 25 vuotta, joten vanha hissi oli tuskin ollut sitä kestävämpi.
Välitoimi
Vakuutuslautakunta on varannut V Oy:lle tilaisuuden lausua oma kantansa asiasta. V Oy ei ole antanut asiassa lausumaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse asunto-osakeyhtiö A:lle aiheutuneen vahingon määrän arvioimisesta. Asunto-osakeyhtiön hissin laitteistot olivat vaurioituneet V Oy:n asennustyössä tapahtuneen virheen aiheuttaman vesivahingon seurauksena. Erityisesti asiassa on arvioitava, onko vakuutusyhtiöllä ollut peruste rajoittaa vastuuvakuutuksesta maksettavan korvauksen määrää hissin korjauskustannuksista sen vuoksi, että korjauksen yhteydessä hissi oli myös modernisoitu.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.9.2020 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun
- vakuutettu on korvausvastuussa vahingosta voimassaoloalueella voimassa olevan oikeuden mukaan
- vahinko on todettu vakuutuksen voimassaoloaikana.
Asian arviointi
Asiassa on riidatonta, että asunto-osakeyhtiö A:n hissi on vaurioitunut V Oy:n vastuulla olleessa vesivahingossa. Asunto-osakeyhtiö A on vedonnut selvityksenä hissin korjauskustannuksista S Oy:n kanssa tekemäänsä 3.6.2021 päivättyyn urakkasopimukseen hissin peruskorjauksesta 53 870 euron hinnalla sekä urakkasumman suorittamista koskeviin maksutositteisiin. Asunto-osakeyhtiö A on myöntänyt, että korjauskustannuksiin on sisältynyt vahingosta riippumatonta hissin osien vaihtamista 3 596 euron arvosta. Se on kuitenkin vaatinut 15 000 euron lisäkorvauksen maksamista.
Lautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksestä ilmenee, että pääosa kyseisen niin kutsutun konehuoneettoman hissin laitteistosta on ollut hissikuilun pohjalla, jossa se oli vahingoittunut, ja täytyi S Oy:n näkemyksen mukaan uusia. Muiltakin osin hissin ohjauskomponentit oli pitänyt vaihtaa. S Oy:n urakkatarjoukseen liitetystä 26.5.2021 päivätystä teknisestä erittelystä ilmenee muun muassa, että hissin taajuusmuuttaja ja kaikki johdotukset ohjauskaapin alapuolelta olivat olleet veden alla ja ne tuli uusia. Koska uusittavan ohjauksen tekniikka poikkesi alkuperäisestä, koko sähköistys sekä painikkeet ja näytöt oli myös uusittava. Osapuolten kertoman mukaan varaosia alkuperäiseen koneistoon ei ollut enää saatavissa. S Oy:n 25.5.2021 päivätyn asunto-osakeyhtiö A:n isännöitsijälle lähettämän sähköpostin mukaan tarjous oli sisältänyt ne vähimmäiskorjaukset, joilla hissin toimintakuntoon palauttaminen voitiin varmistaa.
Vakuutusyhtiö on hyväksynyt hissin korjauskustannuksista maksettavan vahingonkorvauksen määräksi 25 000 euroa. Vakuutusyhtiö on vedonnut ennen muuta siihen, että sen näkemyksen mukaan asunto-osakeyhtiö on peruskorjauksella saanut alkuperäisen 20 vuoden ikäisen hissin tilalle uutta vastanneen hissin. Sen vuoksi vahingonkorvauksena ei voida velvoittaa suorittamaan hissin modernisoinnin koko hintaa.
Korkein oikeus on vahingonkorvauksen määräämistä koskevassa julkaistussa ratkaisussaan KKO:2022:18 lausunut vahingon määrän arvioimisen lähtökohdista muun muassa, että korvausta vaativan tulee näyttää toteen korvauksen edellytykset, kuten vahingon aiheutuminen. Vahingonkorvausoikeuden yleisten periaatteiden mukaan vahingonkorvauksen tulee olla täysi korvaus niin, että vahingon aiheuttajan on korvattava vahinkoa kärsineelle vahingosta aiheutunut menetys kokonaisuudessaan. Vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan vahingon siltä osin kuin se on tarpeen vahinkoa kärsineen saattamiseksi samaan asemaan, jossa tämä oli ennen vahinkotapahtumaa. Korkeimman oikeuden mukaan korvauksen ei tule johtaa siihen, että vahinkoa kärsinyt saa etua ja päätyy parempaan asemaan kuin ilman aiheutunutta vahinkoa. Vahinkoa kärsineelle mahdollisesti tullut varallisuuden lisäys tai aiheutunut säästö on otettava huomioon vähennyksenä täyden korvauksen määrää laskettaessa.
Tässä tapauksessa lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että asunto-osakeyhtiö A:ssa olisi jo ennen 19.5.2021 sattunutta vahinkoa suunniteltu hissin peruskorjausta tai -parannusta. Kyseinen rakennus on asiakirjatietojen mukaan valmistunut vuonna 2000. Lautakunnalla ei ole syytä olettaa, että vahingon kohteena olleen hissin toimintakuntoa ei olisi voitu ilman vahinkoa säilyttää tavanomaisilla huoltotoimenpiteillä ainakin joitakin vuosia pitempään. Asunto-osakeyhtiö A on siten joutunut 19.5.2021 sattuneen vahingon takia toteuttamaan hissin peruskorjauksen ennenaikaisena, sillä hissiin sopivia varaosia vahingoittuneiden osien korvaamiseksi alkuperäisiä vastaavilla ei ole ollut saatavissa.
Lautakunnan näkemyksen mukaan mainitusta vahingon seurauksena aiheutuneesta peruskorjauksen aikaistumisesta ei kuitenkaan seuraa, ettei vahingonaiheuttajan korvausvastuun määrää arvioitaessa tulisi ottaa huomioon sitä hyötyä, jonka asunto-osakeyhtiö A on saanut hissin peruskorjauksesta verrattuna välittömästi vahinkoa edeltäneeseen tilanteeseen. Lautakunta pitää todennäköisenä, että peruskorjauksella on voitu pidentää hissin odotettavissa olevaa käyttöikää. Hissin laitteistot on peruskorjauksella muutoinkin saatettu ajanmukaiseen tasoon. Tämän kaltaisista parannuksista aiheutuvat kustannukset eivät kuulu vahingonaiheuttajan voimassa olevan oikeuden mukaisen vahingonkorvausvastuun piiriin, vaikka ne sinänsä olisivatkin vahingon välittömien korjaustoimenpiteiden toteuttamiseksi välttämättömiä.
Asiasta lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei tarkemmin ilmene, kuinka pitkä asunto-osakeyhtiö A:n hissin oletettu tekninen käyttöikä olisi ollut ilman vahinkoa. Asunto-osakeyhtiö on esittänyt hissin tekniseksi käyttöiäksi jopa 40 vuotta, mitä vastaan puhuvana seikkana on kuitenkin pidettävä sitä, ettei hissiin vahingon jälkeen enää ollut saatavissa yhteensopivia varaosia. S Oy on ilmoittanut toimittamilleen korjausosille 25 vuoden elinkaaren. Tämän perusteella asunto-osakeyhtiö A:n hissin jäljellä olleeksi oletettavaksi käyttöiäksi olisi arvioitava viidestä kymmeneen vuotta.
Vakuutusyhtiö on maksanut V Oy:n vastuuvakuutukseen perustuneena vahingonkorvauksena asunto-osakeyhtiö A:n vaatimista 40 000 euron korjauskustannuksista 25 000 euron osuuden. Edellä selostamansa seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei sillä ole aihetta päätyä korkeampaan arvioon asunto-osakeyhtiö A:lle aiheutuneen vahingon määrästä. Asunto-osakeyhtiön esittämillä kuivaus- ja korjaustöiden viivästymisellä tai hissin puuttumisesta asukkaille mahdollisesti aiheutuneella haitalla ei ole merkitystä arvioitaessa hissin korjauskustannuksina korvattavan esinevahingon määrää.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Sarpakunnas
Sjögren