Tapahtumatiedot
Puhelimitse 14.6.2021 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan vesiposti oli perjantaina 11.6.2021 alkanut vuotamaan aiheuttaen vesivahingon kellarissa.
X Oy teki kosteessa kartoituksen 17.6.2021. Raportin mukaan liittimessä on ollut halkeama. Liitin on pettänyt kierreliitoksen kohdalta jäätymisen seurauksena. Putkiasentajan lausunnon 29.6.2021 mukaan putkeen oli jäänyt vettä putken kaatosuunnan virheestä johtuen, kaatosuunnan oltua sisälle päin. Vuoto oli kastellut askarteluhuoneen puolelta kipsilevypintaista lecaharkko-rakenteista ulkoseinää rakenteineen ja eristeineen vahinkokohdalla sekä askarteluhuoneen ja varaston maalattua siporex-väliseinää sekä lattioita edellä mainituissa tiloissa kyseessä olevan seinän vierustalla.
Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen vedoten asennusvirheeseen.
Asiakas haki asiassa muutosta vedoten aiemman vahingon jälkeen korjaustöiden yhteydessä vesipostin asentaneen yrityksen Y Oy:n lausuntoon. Lausunnossa todettiin, että vahingon syyksi ei voida osoittaa asennusvirhettä. Mahdolliseksi vahinkoon johtaneeksi syyksi esitettiin ympäröiviä rakenteita, vesipostin käyttöä, vesijohtoverkostoa tai muuta vastaavaa. Lausunnossa myös katsottiin, että koska korjaustyöstämme oli kulunut jo yli kuusi vuotta, olisi vahinko tullut ilmi jo aikaisemmi, jos asennuksen yhteydessä olisi tapahtunut asennusvirhe.
Asiakkaan vaatimukset
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyytää asiassa ratkaisusuositusta. Asiakas toteaa vesipostin aiheuttaneen vesivahingon 11.-13.6.2021 välisenä aikana. Vesiposti oli suljettu syksyllä 2020 ennen pakkasia sulkuventtiilistä. Asiakkaan mukaan sulkuventtiilin sulkeminen jättää hanalle johtavan vesijohdon paineiseksi ja kun hanan avaa tämän jälkeen ulkopuolelta, vesi valuu hanasta ulos. Tällä tavalla hana on suljettu aina talveksi ja nyt myös syksyllä 2020. Nykyinen vesiposti on asennettu vuonna 2014, jolloin sattui samanlainen vesivahinko. Tämän vahingon vakuutusyhtiö korvasi. Vuoden 2014 asennustyön suoritti vakuutusyhtiön yhteistyökumppani. Vesipostia käytettiin vuonna 2021 huhti-kesäkuussa muutaman kerran.
Vesiposti on toiminut moitteetta seitsemän vuotta jäätymättä, joten kyseessä ei voi olla asennusvirhe. Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.
Asiakas toteaa lisäkirjelmässään 16.11.2021, että Ilmatieteen laitoksen mukaan ainakin talvet 2015–2016, 2016–2017, 2017–2018 ja 2018–2019 ovat olleet talven 2020–2021 kaltaisia talvia Helsingissä, jolloin on ollut koviakin pakkasia. Asiakkaan mielestä ei ole uskottavaa, että vesipostin asennusvirhe olisi ilmennyt vasta viime talvena.
Asiakas lisää, että vahinko on ilmennyt kesäkuussa, kun vesipostia oli käytetty ennen viikonloppua ja viikonlopun aikana vesi oli valunut seinää pitkin omakotitalon kellariin. Aiemmin vettä ei ole valunut, vaikka vesipostia oli käytetty aiemminkin kevään aikana.
Lisäkirjelmässään 20.12.2021 asiakas viittaa 19.4.2021 päivätyn kuntokartoitusraportin kuvaan askarteluhuoneen avatusta ulkohanan tarkastusluukusta. Kuvassa eristevilloissa ei ole minkäänlaisia jälkiä kosteusvaurioista. Tarkastaja tutki hanan erityisen tarkasti, koska oli tietoinen vuonna 2014 tapahtuneesta vesivahingosta. Hanan liitos oli tarkastuksen aikana hyvin esillä, joten väite siitä, että hanan vaurio ei olisi näkynyt kuntotarkastuksessa ei pidä paikkansa.
Hanassa ei havaittu vuotoja, vaikka hanalle tuleva putki oli paineinen eli teknisessä tilassa oleva sulkuventtiili oli auki. Tarkastaja myös mittasi seinän kosteuden lattian ja seinän alareunan pinnasta vanhalta vaurioalueelta eikä havainnut kohonneita arvoja. Vanha vuoden 2014 vaurioalue oli laajuudeltaan melkein sama kuin nyt kyseessä oleva vaurio. Vaurioalueen kohdalla ollut pöytälaatikosto ei estänyt mittauksen tekemistä koska se ei peittänyt kuin osan vaurioalueesta ja sen jalat olivat niin korkeat, että kaapin alta saattoi tehdä mittauksen. Lisäksi kaapin sivuille jäi molemmin puolin tilaa, josta seinään pääsi käsiksi.
Asiakas huomauttaa, että X Oy:n kesällä tekemässä vaurioraportissa ei ole esitetty arviota siitä, että hana olisi vuotanut pitemmän aikaa. Vaurioiden laajuus ja laatu ei myöskään tue tätä väitettä. Vuoden 2021 vauriot eroavat olennaisesti vuoden 2014 vaurioista. Vuoden 2014 vaurioraportin sivuilla 7 ja 10 on kaksi kuvaa, joista näkyy selvästi pitkäaikaisen kosteuden vaikutus seinän puurakenteisiin. Nyt riidanalaisessa vaurioissa ei ole näkyvissä mitään vastaavaa, vaan kosteusvauriot ovat näkyvissä kipsiniittilevyn pinnassa ja lattiassa.
Asiakas lisää, että vahingon aiheuttanut vesihana sijaitsi huoneessa, jonka lämpötila oli aina yli 20 astetta ja jota käytettiin jatkuvasti. Vesihanan sulku oli aina kiinni vuodenaikoina, jolloin ulkolämpötila saattoi laskea nollan alapuolelle. Jos näissä olosuhteissa hanan vaurioituminen johtuu jäätymisestä, niin se on tullut yllätyksenä ja ennalta arvaamatta. Vahinko ilmeni niin, että vettä tuli viikonlopun aikana runsaasti, eikä tihkuen, ulos laatoitukselle.
Asiakas uudistaa lisäkirjelmässään 30.1.2022 aiemmin lausumansa ja lisää, että hänellä ei ole ollut mahdollisuutta itse todentaa sitä, onko vesiposti asennettu väärin. Vakuutusyhtiön tilaama liike kävi paikalla ja korjasi hanan.
Palveluntarjoajan kanta
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa ja perustelunsa ja vakuutusehtoon 5.1, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan ainoastaan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet ehdoissa selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ensin tulee määritellä se, mitä äkillisyydellä ja ennalta arvaamattomuudella ylipäätään tarkoitetaan vakuutusoikeudellisessa merkityksessä.
Äkillisyysvaatimuksella tarkoitetaan vakuutusehdoissa sitä, että vahinkoon johtanut tapahtuma on ajallisesti rajattavissa ja se on myös suhteellisen lyhyt. Ennalta arvaamattomuudella puolestaan tarkoitetaan vakuutusehdoissa käytetyssä merkityksessä sitä, että vahinkoon johtanut tapahtuma on yleiseltä kannalta tarkasteltuna odottamaton ja ennakoimaton. Ratkaisevaa ei siis ole se, yllättyykö vahingonkärsijä itse tapahtumankulusta, vaan arviointi tapahtuu objektiivisin perustein. Vahingosta ei myöskään tee äkillistä tai ennalta arvaamatonta se, että vahingon seuraus ilmenee äkillisesti tiettynä hetkenä, vaan korvattavuus määräytyy vahingon syyn perusteella.
Näyttövelvollisuus siitä, että vahingon on aiheuttanut nimenomaan äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, on vahinkotapauksissa aina korvauksenhakijalla. X Oy:n kartoitusraportin 6.7.2021 tehtyjen lisäysten mukaan tässä tapauksessa kyse on asennusvirheestä. Putken kaatosuunta on ulkoa sisälle päin. Mikäli vesiposti on asennettu oikealla kallistuksella ulospäin, vesi ei jää ulkopostin putkeen eikä jäätymistä ei voi tapahtua. Ei ole ennalta-arvaamatonta, että asennusvirheen takia voi tulla vesivahinko. Näin ollen tapauksessa vuotovahingon syyksi ei ole osoitettu, että vuoto olisi aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä. Se, että vahinko ei ole tapahtunut muina talvina ei suoranaisesti tarkoita, etteikö taustalla olisi asennusvirheestä aiheutunut vahinko.
Lisävastineessaan 13.12.2021 yhtiö toteaa, että asiakas on toimittanut lisäselvityksenä myyntiä varten 19.4.2021 tehdyn kuntokartoitusraportin. Tarkastusraportista 29.9.2021 näkyy, että vauriot ovat alaseinässä. Kuntokartoitusraportin kuvien 64 ja 65 perusteella vahinkokartoituksessa havaittuja vauriota ole kuitenkaan päästy näkemään kuntokartoituksen aikana vahinkopaikan edessä olevan irtaimen vuoksi. Tarkastusraportissa 29.9.2021 todetaan sivulla 12 todetun homevaurioita levyseinässä pois siirretyn kalusteen takana. Yhtiön vahinkopäällikön mukaan vuoto on ollut villojen sisällä ja messinkisen liittimen toisella sivulla, jolloin sitä ei ole havaittu, kun kuntokartoitus on tehty.
Yhtiön vahinkopäällikön mukaan ulkovesiposti on vuotanut tipoittain jo pidempään, mutta vahinkoa ei ole nähty ennen kuin tavarat on siirretty pois vahinkopaikan edestä. X Oy:n tarkastusraportista (29.9.2021) näkee myös sivulta 14, että parketissa on tummentumia. Vahinko on aiheutunut väärin asennetusta ulkovesipostista, joka on jäätynyt ja rikkoutunut ja vuotanut vettä pidemmän ajan kuluessa rakenteisiin.
Yhtiö toteaa lisävastineessaan 19.1.2022 vuonna 2014 sattuneen vahingon osalta, että korvaussääntöjen mukaan vakuutusyhtiö täyttää korvausvelvollisuutensa korjauttamalla vahingoittuneen omaisuuden vahinkoa edeltäneeseen kuntoon, hankkimalla tilalle vastaavan omaisuuden tai suorittamalla korvauksen rahana. Vakuutusyhtiö on tuolloin 2014 suorittanut korvausvelvollisuutensa maksamalla ehtojen mukaiset korvaukset lausunnonpyytäjälle.
Vakuutusyhtiö toimii korjauksen/kartoituksen maksajana, jolloin sillä on oikeus määrätä mahdollisesta suorittavasta tahosta. Vakuutusyhtiö ei vastaa korjauksen tai hankitun tuotteen laadusta, vaan tästä vastaa palveluntarjoaja, eli tässä tapauksessa korjauksen suorittanut yritys. Omaisuuden vakuuttanut taho tekee työstä sopimuksen suorittavan tahon kanssa ja vakuutusyhtiö suorittaa vakuutuksenottajalle korvausta vakuutussopimuksen mukaisesti. Vakuutusyhtiö ei pääsääntöisesti ole vastuussa puutteellisesti tai huolimattomasti suoritetusta työstä.
Yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 639/13. Ratkaisun mukaan korvauskäytännössä vakiintunut lähtökohta on se, että vaurioituneen omaisuuden omistava vakuutuksenottaja toimii korjaustyön tilaajana ja vakuutusyhtiö korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjaustyön lopputuloksesta siinä tapauksessa, jos yhtiö esimerkiksi määrää korjaustyön suorittajan tai muulla vastaavalla tavalla vaikuttaa määräävästi vakuutuskorvauksen käyttämiseen. Näyttötaakka tällaisesta yhtiön vallitsevan käytännön mukaisesta maksajan roolista poikkeamisesta on korvausta vaativalla.
Asiakkaan tapauksessa kaikki korjaukseen liittyvät laskut on osoitettu lausunnonpyytäjälle ja sopimukset on tehty urakoitsijan ja lausunnonpyytäjän välillä. Tässä tapauksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka osoittaisi, että vakuutusyhtiö olisi tässä tapauksessa poikkeuksellisesti ollut työn tilaaja tai muutoin vaikuttanut korjaustyöhön määräävästi. Pidämme näin ollen selvitettynä, että työn tilaaja on ollut lausunnonpyytäjä eikä vakuutusyhtiö siten ole vastuussa työn laadusta.
Koska vakuutusyhtiö ei ole edellä kerrotusti vuoden 2014 vahingon johdosta tehdyn korjaustyön tilaaja tai sopimuksen osapuoli, ei voi tulla kysymykseen, että vakuutusyhtiö suorittaisi lausunnonpyytäjälle korvausta mahdollisesti puutteellisesti tehdyn korjaustyön johdosta.
Sopimusehdot
Sovellettavien kotivakuutusehtojen (voimassa 1.4.2020 alkaen) kohdan 5 (Korvattavat vakuutustapahtumat) alakohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Vakuutuksessa on aina palo- ja luonnonilmiöturva. Lisäksi vakuutukseen ovat valittavissa seuraavat turvat:
- rikosturva
- laiterikkoturva
- putkistovuototurva
- särkymis- ja menetysturva.
Vakuutuskirjaan on merkitty vakuutetulle omaisuudelle valitut turvat.
Ehtojen kohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.
Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.
Ehtojen kohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata
[…]
6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.
[…]
Korvaussääntöjen (voimassa 1.4.2020 alkaen) kohdan 3 (Korvauksen suorittamisvaihtoehdot) mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine. Mobiililaitteiden osalta vahingoittunut laite voidaan korvata myös hankkimalla tilalle vastaava vaihtolaite, jos korjauskulut ylittävät vaihtolaitteen hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. Jos korjauskustannukset tai kustannukset vaihtolaitteen hankkimisesta ylittävät näiden korvaussääntöjen mukaan määritellyn omaisuuden arvon, korvaus on kuitenkin enintään omaisuuden arvon suuruinen. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.
Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.
Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemasta hankkia tilalle vastaava omaisuus tai korjauttaa vahingoittunut omaisuus. Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingoittuneen omaisuuden, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan. Mikäli korvaus kuitenkin suoritetaan rahana, korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä yhtiö olisi esineestä maksanut sen myyjälle tai korjauskustannuksista korjaajalle. Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon kaikki ne käteis-, tukku-, erityis- ja muut alennukset, joihin yhtiöllä olisi ollut oikeus omaisuuden hankkiessaan tai korjauttaessaan.
[…]
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko vahinko aiheutunut ehtojen mukaisesta korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta vai rajoitusehdon mukaisesta asennusvirheestä. Korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että kyseessä on korvattava vakuutustapahtuma, ja vakuutusyhtiön tulee korvausvastuusta vapautuakseen näyttää, että kyseessä on ollut rajoitusehdon mukainen tilanne.
Vakuutusehtojen mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.
Vakuutusyhtiö on katsonut vesipostin rikkoutuneen jäätymisen seurauksena, ja syynä jäätymiseen olleen asennusvirheen. Näkemyksensä yhtiö perustaa LVI-liikkeen asentajan lausuntoon, jossa todetaan vesipostin kaadon olleen väärään suuntaan ja vesipostin sisälle jääneen veden mahdollistaneen jäätymisen. Tarkemmin lausunnossa ei perustella putken rikkoutumisen syytä. FINE toteaa, että kaadoiltaan oikeinkin asennettujen vesipostien kohdalla esiintyy jäätymisvahinkoja johtuen tyypillisesti seinän puutteellisesta lämmöneristyksestä. Tässä asiassa ei kuitenkaan ole esitetty lämmöneristyksen puutteellisuutta koskevia väitteitä. FINE toteaa myös, että vesiposti on toiminut selvityksen mukaan moitteetta vastaavina kylminäkin talvina vuodesta 2014 alkaen ilman, että vesiposti olisi tuona aikana jäätynyt. FINE katsoo, että vaikka tämä ei suoraan osoitakaan asennuksen virheettömyyttä, puoltaa se tässä kuitenkin asiakkaan näkemystä.
Lisäksi FINE toteaa, että vahinko on havaittu kesäkuussa ja asiakkaan kertoman mukaan vesipostia oli käytetty aiemminkin kevään aikana joitakin kertoja. Vesipostia oli käytetty myös ennen viikonloppua, jona vahinko havaittiin ja se havaittaessa vuoto oli ollut runsas. FINE toteaa myös, että selvityksen mukaan kohteessa on tehty kuntokartoitus 19.4.2021. Tarkastusluukun kautta tehdyssä tarkastuksessa ei ole havaittu vuotoa liitoksessa, vaurioita tai kohonneita kosteusarvoja seinässä tai rakenteissa. Kyseinen liitos on tarkastettu aiemman vuotovahingon takia, minkä vuoksi FINE katsoo olevan todennäköistä, että jos liitos olisi jo tuolloin vuotanut, se olisi tarkastuksessa havaittu. Vauriojälkien osalta FINE toteaa lisäksi, että kipsilevyseinään voi syntyä homekasvustoa otollisissa olosuhteissa verrattain nopeasti, joten FINE katsoo, ettei homekasvuston perusteella ole osoitettu vuodon olleen pitkäaikainen. Vuodon pitkäaikaisuuden vakuutusyhtiö on katsonut tukevan näkemystään jäätymisen aiheuttamasta ja tihkuvuotona alkaneesta vuotovahingosta.
FINE katsoo, kokonaisuutena edellä todettua arvioiden, että asiassa jää riittävällä varmuudella osoittamatta vahingon syynä olevan asennusvirheen aiheuttama jäätyminen. Tällä perusteella FINE katsoo, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava vuotovahinko. Asian ratketessa näin FINEn ei ole tarpeen ottaa kantaa osapuolten vuoden 2014 korjaustöiden tilaamisen osalta esittämiin väitteisiin.
Lopputulos
FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Jaostopäällikkö Korpelainen
Esittelijä Taivalantti