Tapahtumatiedot

Asiakas oli tehnyt pankin kanssa ASP-sopimuksen 1.8.2018 ja säästänyt tilille säännöllisesti kuukausittain. Huhtikuussa 2021 asiakas oli ryhtynyt etsimään sopivaa asuntoa, mihin liittyen hän oli yhteydessä useita kertoja pankkiin tiedustellen asiaan liittyvistä käytännön seikoista tuoden myös esiin, ettei välttämättä tarvitsisi lainaa ollenkaan. 6.5.2021 asiakas osti asunnon perinnöksi elokuussa 2019 saamillaan varoilla. Kaupanteon yhteydessä pankki purki asiakkaan ASP-sopimuksen, koska tämä ei ottanut vastaantulolainaa. Pankki ei myöskään maksanut lisäkorkoa asiakkaan säästämille varoille sekä peri talletuskorosta normaalin lähdeveron.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mukaan hän menetti kaikki oikeutensa ASP-etuihin lähes kolmen vuoden säästämisen jälkeen pelkästään siksi, että ei ottanut itselleen tarpeetonta lainaa, minkä lisäksi hän ei myöskään saanut pankista kysyessään asianmukaisia ohjeita tai neuvoja sen suhteen, että miten hänen kannattaisi ASP-talletuksen ja asuntolainan kanssa toimia. Asiakas toteaa, että pankilla olisi ollut 7.4.2021 - 6.5.2021 välisenä aikana useita kertoja mahdollisuus antaa hänelle täsmällistä tietoa ASP-sopimukseen liittyvistä ehdoista ja neuvoa häntä siinä, miten hänen kannattaisi ASP-talletuksen ja asuntolainan kanssa toimia. Asiakas vaatii pankkia maksamaan säästöilleen sille sovituksi maksettavan koron.

Asiakkaan näkemyksen mukaan Valtiokonttorin, Verohallinnon ja eri pankkien asuntosäästötiliin ja -lainaan liittyvät ohjeet ovat epäselviä, mikä asettaa asuntosäästötallettajat täysin eriarvoiseen asemaan ja minkä vuoksi ASP-laki ei toteudu sen tarkoituksen mukaisesti. ASP-säästäjän ei voida olettaa tuntevan tai ottavan selvää ASP-sopimukseen liittyvästä lainsäädännöstä tai sen kulloisistakin eri tulkinnoista, eri viranomaisten ohjeista ja pankkien eri käytänteistä kyetäkseen arvioimaan sopimuksen, tiliehtojen tai pankin toiminnan oikeellisuutta ja lainmukaisuutta voidakseen asiakkaana valvoa itse omia etujaan.

Pankin vastine

Pankki kiistää asiakkaan vaatimukset ja toteaa, ettei se voi olla vastuussa muiden toimista, mutta toisin kuin asiakas esittää, niin 1.8.2018 avatussa ASP-tili- ja säästösopimuksessa sekä sen ehdoissa todetaan yksiselitteisesti, että verovapaan lisäkoron ja talletuskoron saamisen ehtona on ehdottomasti lainan ottaminen. Pankin mukaan koska lainaneuvottelun aikana on ollut oletuksena, että lainaa myönnetään, ei ole ollut aikaisemmin tarvetta keskustella siitä, että mitä tapahtuu, jos asiakas päätyy käteiskauppaan ja että vasta kaupanteon yhteydessä 6.5.2021 ASP-tiliä lopetettaessa on ilmennyt, että lisäkorosta on asiakkaan osalta väärinymmärrystä. Vastineessaan pankki tuo kuitenkin myös esiin, että koska asiakkaalla ei ollut riittäviä palkkatuloja lainan myöntöön, niin on se ehdottanut 27.4.2021 vaihtoehtoista ratkaisua, jossa asiakkaan varoja olisi pantattu suljetulle lainanhoitotilille kattamaan lainan lyhennyksiä, minkä saatuaan asiakas oli kuitenkin päätynyt tekemään tarjouksen ja ostamaan asunnon omilla varoillaan.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

• Tili- ja asuntosäästösopimus 1.8.2018 yleisine ehtoineen
• perustietoa talletussuojasta -lomake
• Osapuolten välistä reklamaatiokirjeenvaihtoa

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen erimielisyyden ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, onko pankki täyttänyt asiassa omat velvoitteensa tai muutoin toiminut tavalla, jonka johdosta sen tulisi maksaa asiakkaan vaatima lisäkorko.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

ASP-lainsäädäntö on peräisin vuodelta 1980, joskin sitä on sittemmin useamman kerran päivitetty. Päivitykset ovat kuitenkin olleet lähinnä vain teknisiä ja koskeneet ikärajoja ja luoton määriä. Keskeiset voimassa olevat säädökset ovat asuntosäästöpalkkiolaki (1634/1992), laki oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta (639/1982, jäljempänä korkotukilaki) ja asuntosäästöpalkkioasetus (1636/1992).

Asuntosäästöpalkkiolain 4 §:n mukaan asuntosäästösopimuksella tarkoitetaan asuntosäästötallettajan ja rahalaitoksen välistä sopimusta, jossa asuntosäästötallettaja sitoutuu tallettamaan asuntosäästöpalkkiotilille talletuksia ensimmäisen oman asunnon hankintaa varten ja jossa rahalaitos ja asuntosäästötallettaja sopivat vastaantulolainasta.

Valtiokonttori oli tapahtuma-aikaan 12.3.2019 antamassaan ohjeessa todennut, että sen näkemyksen mukaan Asuntosäästöpalkkiosopimus on sopimuskokonaisuus, joka sisältää ASP-tallettajan ja pankin välisen kirjallisen sopimuksen, joka sisältää tietoja pankin vastaantulolainasta, ASP-säästötilistä, tallettamisehdoista ja lisäkoron maksamisesta.

Verohallinto on Korkotulojen verotuksesta antamassaan syventävässä vero-ohjeessaan todennut, että ASP-järjestelmässä säästäjälle maksetaan talletuskorkoa ja lisäkorkoa ja että talletuskorkoa maksetaan säästäjälle vuosittain ja lisäkorko siinä vaiheessa, kun asuntosäästämissopimuksen edellytykset täyttyvät eli kun asuntoa koskeva kauppakirja on tehty. Lisäksi ohjeessa todetaan, että lain mukaista talletusta tai siitä ennen verovuoden päättymistä talletettua osaa ei pidetä veronalaisina varoina eivätkä rahalaitoksen tällaiselle talletukselle maksama korko ja lisäkorko ole veronalaista tuloa tulo- ja varallisuusverotuksessa. Korosta ja lisäkorosta ei myöskään suoriteta korkotulon lähdeverosta annetussa laissa (1341/90) tarkoitettua lähdeveroa. ASP-talletustilin korot ovat kokonaan verovapaa myös tilanteessa, jossa koko talletusta ei käytetä asunnon hankinnan rahoitukseen. Ohjeessa todetaan myös, että asuntosäästösopimus purkautuu, jos henkilö nostaa tililtä varoja tai korkoa ennen kuin kauppakirja on allekirjoitettu tai hankkii asunnon liian aikaisin. Tällöin kyseessä on muu talletus ja sille maksettava korko. ASP-talletustilin korko on siten veronalaista, jos ASP-talletusta ei käytetä lainkaan asunnon ostoon ASP-ehtojen mukaisesti, vaan talletus nostetaan. Korkotulon lähdevero peritään talletukselle talletusaikana kertyneistä koroista (myös talletusaikana pääomaan lisätyistä koroista), kun ne maksetaan talletusta nostettaessa.

Asiakkaan ja pankin välisessä asuntosäästösopimuksen ehdoissa todetaan, että lisäkorkoa maksetaan kun tilinomistaja on täyttänyt asuntosäästösopimuksen ehdot, ottanut vastaantulolainan ASP-sopimuspankista ja asuntoa koskeva kauppakirja on tehty. Edelleen ehdoissa todetaan myös, että jos ASP-ehdot eivät täyty ja tili lopetetaan, pankki perii tilille jo liitetyistä ja lopetuksen yhteydessä maksettavasta korosta lähdeveroa kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa asiasta saadun selvityksen perusteella, että asiakas on kertonut asunnon hankinnan ajankohtaistuttua olleensa yhteydessä pankkiin useita kertoja tuoden esiin muuttuneen tilanteensa sekä tiedustellut sen mahdollisesta vaikutuksesta asiaan - mitä pankki ei ole kiistänyt - vaan vedonnut asiassa säästösopimuksen ehtoihin sekä asiassa esittämäänsä vaihtoehtoiseen toimintatapaan.

Lautakunta toteaa, että asian arvioinnin sekä osapuolten välisten velvoitteiden osalta olennaisin asiakirja on osapuolten välinen asuntosäästösopimus, jonka   ehdoissa on nimenomaisesti tuotu esiin lisäkoron ja talletuskoron saamisen ehtona olevan lainan ottaminen. Mainittu ehto ei ole ristiriidassa asuntosäästöpalkkiolain 4 §:n kanssa. Edelleen vaikka asiakas onkin tapauksessa ollut yhteydessä pankkiin ja vaikka pankin vastaus asiakkaan tiedusteluun onkin viivästynyt, niin asiakas on kuitenkin lopulta itse tehnyt oman ratkaisunsa asian suhteen, mistä ja minkä seuraamuksista hän myös itse vastaa. Asiassa ei ole edes väitetty, että ennen asiassa tekemäänsä päätöstä pankki olisi antanut asiakkaalle virheellistä tietoa.

Lopputulos

Lisäkorkoon liittyen Pankkilautakunta ei suosita hyvitystä asiassa. Säästösopimuksen perusteella muutoin maksettavaksi tulevan koron verokohteluun lautakunta ei toimivaltansa puitteissa ota kantaa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Sainio

Jäsenet:
Atrila
Ahlroth
Laine
Pulkkinen