Haku

FINE-041738

Tulosta

Asianumero: FINE-041738 (2022)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 04.05.2022

Ajovalon umpion halkeama. Pysäköintivakuutus. Pysäköidylle ajoneuvolle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Rakennevika. Oliko kyse korvattavasta vahinkotapahtumasta?

Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 27.5.2021 mukaan A oli pysäköinyt henkilöautonsa 24.5.2021 klo 18. A oli palannut autolleen klo 19, jolloin hän huomasi halkeaman oikeassa valoumpiossa.  

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 16.6.2021 Suomen Vahinkotarkastus Oy:n (jäljempänä SVT Oy) vahinkotarkastajan lausuntoon. 4.6.2021. Lausunnon mukaan asematarkastuksessa todettiin, että oikeassa ajovalossa on halkeamia, jotka ovat tyypillisiä kyseiselle automallille. Ajovalon alaosassa on myös alkavaa muovihalkeilua. Halkeaman lisäksi ajovalossa on kaksi erillistä naarmua, jotka eivät tarkastajan mukaan ole tyypillistä kulumaa, vaan ulkoisen tekijän aiheuttamia. Kosteus on kuitenkin päässyt umpion sisälle tyyppiviasta johtuvasta halkeamasta. Vakuutusyhtiö ei voi korvata ajoneuvon etuvaloumpion halkeamavauriota, koska kyseessä on ainevikaan viittaava kuluminen eikä ulkoisen tekijän aiheuttama vaurio. Yhtiö on ilmoittanut korjaamolle, että suoranaista esinevahinkoa ovat umpion kaksi naarmua, mutta vakuutus ei niiden perusteella korvaa umpion vaihtoa.

Oikaisupyynnössään A kertoi, että SVT:n vahinkotarkastajalta saadun tiedon mukaan korvattavaksi hyväksyttyjen kahden naarmun korjauskustannus ei ylitä vakuutuksen omavastuuta (150 euroa). Korjaus ei muutenkaan ole järkevää, koska umpio on halkeaman takia käyttökelvoton. Kertakorvauksesta keskusteltaessa vahinkotarkastaja kertoi, että ajovaloumpio voidaan hioa, uudelleen lakata sekä kiillottaa. A:n hankkiman valmistajan teknisen tiedotteen mukaan ajovaloumpion kunnostaminen kiillottamalla siten, että suojalakkakerroksia poistetaan ja jälkikäteen lisätään, kuitenkin aiheuttaa hyväksyttyyn osaan kielletyn muutoksen, jonka seurauksena ajovaloihin tehdyn hyväksyntämerkinnän voimassaolo päättyy ja auton tyyppihyväksyntä raukeaa.

A viittaa automerkkiä edustavan huoltoneuvojan kertomukseen, jonka mukaan heillä ei ole ollut tapauksia, joissa ajovaloumpio olisi pitänyt vaihtaa ilman törmäysvahinkoa. Kyseistä ajovaloumpiota ei voi korjata vaihtamatta umpiota. A:n mukaan SVT:n tarkastaja on katsonut, ettei voida poissulkea, että umpion yläosan halkeama olisi syntynyt törmäyksen yhteydessä. A:n mielestä olettamalle tyyppiviasta johtuvasta halkeamasta ei ole perusteita myöskään sen takia, että on selvää, että ajovaloumpiossa on ulkoisen tekijän aiheuttama vaurio.

A viittaa myös valmistajan toiseen tekniseen tiedotteeseen, jonka mukaan ajovaloumpion repeämän kaltaiset jäljet voivat johtua rakenteellisista "erotuskohdista", jotka syntyvät ajovaloumpion lasin valmistuksen aikana. Valonheittimen valokeila ei heikkene, sillä jälki ei sijaitse suojalasin pinnalla, josta valo tulee ulos.

A katsoo, että ajovaloumpion vaihto on johtunut pysäköintivakuutuksesta korvattavasta pysäköidylle ajoneuvolle aiheutuneesta suoranaisesta esinevahingosta, jonka aiheuttajaa ei saada selvitettyä. Ei ole perustetta arvioida, että ajovaloumpioon olisi päässyt vettä rakenne-, valmistus- tai ainevian takia. Selvitystä ei ole myöskään siitä, että ajovalon halkeilu olisi tälle merkille tyypillistä.

Korvauspäätöksessään 23.7.2021 vakuutusyhtiö kertoi pyytäneensä A:n oikaisupyynnön johdosta SVT Oy:n vahinkotarkastaja T:ltä uuden lausunnon umpion halkeaman syntytavasta. T:n lausunnon mukaan ajoneuvon oikeassa ajovalossa on jälkiä, jotka ovat A:n ilmoittaman mukaan tulleet ajoneuvon ollessa pysäköitynä. Auto käynyt asemalla tarkastuksessa ja ajoneuvon oikeassa ajovalossa on todettu vanhaa halkeamaa myös erillisen jäljen lisäksi. Halkeamat ovat tyypillisiä tämän mallisarjan ajoneuvoissa johtuen ahtaista väleistä ajovalon puskurin/konepellin raoista. Tähän korostuu vielä talviset säät, joissa lumi tai jää pakkaantuu edellä mainittuihin rakoihin, ja niistä tulee entistä tiukemmat. Kun ajoneuvon korinosat elävät, on riskinä, että ajovalon muovilinssi halkeaa. Myös materiaali on vaikuttava tekijä ajovalon muovilinssin kestävyyteen, joka on todettu heikoksi näissä malleissa.

T:n mukaan ajovalon alaosassa on alkavaa muovihalkeilua, Halkeaman lisäksi ajovalossa on kuitenkin kaksi erillistä naarmua, jotka eivät ole tyypillistä kulumaa. Ei voida täysin poissulkea ulkopuolista osumaa noiden naarmujen osalta. Tuo erillinen jälki ei kuitenkaan muuta tilannetta ajovalon kunnosta, koska vanhat halkeamat päästävät kosteuden valon sisään ja valo on näin ollen jo vaihtokuntoinen. Myös ajoneuvon toisessa (vas.) ajovalon linssissä on vastaavasti pitkittäistä halkeamaa (2kpl), jotka ovat samalla lailla halki kuin vaurioituneessa valossa, edellä mainituista syistä johtuen.

Vakuutusyhtiö katsoo T:n lausunnon perusteella, että ajovalon umpio on ollut vaihtokuntoinen ajoneuvon rakenneviasta aiheutuneiden halkeamien vuoksi, ja nämä halkeamat eivät ole pysäköintivakuutuksesta korvattavia. Tämän perusteella naarmut, jotka ovat ulkoisen tekijän aiheuttamia, eivät ole aiheuttaneet ajovalon umpiolle lisävahinkoa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa oikean ajovalon korjauskulut korjaamon kustannusarvion mukaisesti. Lisäksi hän vaatii sijaisauton kustannusten korvaamista ajoneuvon korjausajalta vakuutusehtojen mukaisesti.

A toistaa vakuutusyhtiölle tekemässään oikaisupyynnössä esitetyt seikat. Hän katsoo, että ajovaloumpioon on kohdistunut ulkoinen osuma ja sen seurauksena umpioon on päässyt tiivistymään kosteutta.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta A on lausunut, että vahinkotarkastajan kannanotto, jonka mukaan vastaavanlaisia umpion halkeamisia on tyypillisesti tämän mallisarjan ajoneuvoissa johtuen rakenneviasta, perustuu yksinomaan vahinkotarkastajan mielipiteeseen. Se ei ole yleinen tai toteen näytetty tieto, jota esimerkiksi valmistaja tai maahantuoja puoltaisi. Jos tällainen rakennevika olisi havaittu, sen pitäisi olla myös maahantuojan tai valmistajan tiedossa. A on ollut yhteydessä merkkiliikkeen huoltoneuvojaan, jonka mukaan tämän kaltaista rakennevikaa ei ole havaittu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja toistaa aiemman kantansa ja perustelunsa. Tarkastusasemalla tehdyssä vahinkotarkastuksessa oikeassa ajovalossa on todettu vanhaa halkeamaa erillisen jäljen lisäksi. SVT Oy:n vahinkotarkastajan lausuntoon perustuen vakuutusyhtiö katsoo, etteivät halkeamat ole aiheutuneet törmäyksen seurauksena, vaan rakenneviasta, joka ei ole pysäköintivakuutuksesta korvattava tapahtuma. Umpiossa on halkeaman lisäksi pintanaarmuja, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet pysäköintivakuutuksesta korvattavan tapahtuman seurauksena. Pintanaarmut eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet lisävahinkoa halkeamien perusteella jo vaihtokuntoiselle umpiolle.

Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnan pyynnöstä antamansa lisävastineen 29.12.2021 liitteenä valokuvia, joihin on merkitty eri väreillä ne vauriokohdat, jotka ovat vakuutusyhtiön mukaan voineet aiheutua ulkopuolisesta iskusta, ja toisaalta ne vauriokohdat, jotka eivät vakuutusyhtiön mielestä ole ulkoisen iskun aiheuttamia. Vastineen mukaan pysäköintivakuutuksesta korvattavia ovat umpion pinnassa olevat jäljet, mutta nämä pintanaarmut eivät yhtiön näkemyksen mukaan ole aiheuttaneet lisävahinkoa umpiossa jo olleiden halkeamien vuoksi. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei selvitysten perusteella ole voitu osoittaa halkeamien olevan pysäköintivakuutuksesta tai kolarivakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman seurauksena aiheutuneita. Yhtiön mukaan vastaavanlaisia umpion halkeamia on tyypillisesti tämän mallisarjan ajoneuvoissa johtuen rakenneviasta, jota on perusteltu tarkemmin vahinkotarkastajan lausunnossa. Vakuutusyhtiö on vielä lausunut, että SVT Oy:n vahinkotarkastajat ovat vakuutusturvan ja autoalan teknisten asioiden ammattilaisia. Vahinkotarkastaja T:n lausunto ei ole ”pelkkä mielipide”. Vakuutusyhtiö katsoo lausunnon osoittavan, että halkeamat eivät ole aiheutuneet törmäyksen seurauksena, vaan ovat seurausta rakenneviasta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko A:n henkilöauton oikean ajovalon vauriot aiheutuneet jostakin vakuutuksesta korvaukseen oikeuttavasta tapahtumasta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Sovellettavien kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.5.2017 alkaen) kohdan 4.1 (Kolarivakuutus) alakohdan Vakuutustapahtuma mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun siihen on syynä
- yhteentörmäys
- tieltä suistuminen
- kaatuminen
- äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma.

Ehtokohdan 4.7 (Pysäköintivakuutus) alakohdan Vakuutustapahtuma mukaan pysäköintivakuutus korvaa pysäköidylle ajoneuvolle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun vahingon aiheuttajaa ei saada selvitettyä.

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvauksen hakija voi luotettavasti selvittää vakuutusyhtiölle vahingon tapahtuma-ajan ja -paikan.

Alakohdan Rajoitukset mukaan pysäköintivakuutus ei korvaa aiheutunutta vahinkoa muun muassa, kun
- ajoneuvon osa tai laitteet ovat vahingoittuneet niiden rakenne-, valmistus- tai ainevian, kulumisen tai puutteellisen kunnossapidon vuoksi.

Asian arviointi

A:n kertomuksen mukaan hän oli havainnut oikean ajovalon umpion halkeaman 24.5.2021 palatessaan noin tunnin ajan pysäköitynä olleelle autolleen. Hänen arvionsa mukaan umpioon on osunut ulkoinen isku, jonka seurauksena umpioon alkanut tiivistyä kosteutta. Vakuutusyhtiön mukaan umpion keskiosassa on pintanaarmuja, jotka ovat voineet aiheutua jostakin ulkoisesta tekijästä tai iskusta. Sen sijaan valokuviin merkitty umpion yläosassa oleva halkeama on vakuutusyhtiön mielestä aiemmin aiheutunut, ja sen osalta kyse on vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta rakenneviasta. Koska kosteus on vakuutusyhtiön mukaan päässyt umpioon nimenomaan tämän halkeaman kautta, valo on ollut vaihtokuntoinen, eikä umpion pintanaarmuista tämän vuoksi ole aiheutunut korvattavaa lisävahinkoa.

Yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausta hakevalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut. Saadakseen korvausta asiakkaan on osoitettava, että kyseessä on ollut jonkin vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman aiheuttama vahinko. Mikäli vakuutusyhtiö tämän jälkeen vetoaa korvauksen epäämisen perusteena rajoitusehtoon, on vakuutusyhtiön puolestaan osoitettava, että vahinko on johtunut rajoitusehdossa mainitusta syystä tai olosuhteesta.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan kolarivakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun siihen on syynä yhteentörmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma. Ehtokohdan 4.7 mukaan pysäköintivakuutus korvaa pysäköidylle ajoneuvolle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun vahingon aiheuttajaa ei saada selvitettyä.

Osapuolten välillä on riidatonta, että oikean ajovalon halkeamasta umpioon päässyt kosteus on johtanut tässä tapauksessa johtanut ajovalon uusimistarpeeseen. Vakuutusyhtiö on myöntänyt, että ajovalon linssin keskiosan pintanaarmut ovat aiheutuneet pysäköintivakuutuksesta korvattavasta tapahtumasta. Umpion yläosan halkeaman osalta vakuutusyhtiö on perustellut kielteistä kantaansa rakennevikaan vetoamisen lisäksi sillä, että oikean ajovalon umpion halkeaman ei ole osoitettu aiheutuneen iskusta tai muustakaan ”ulkoisesta tekijästä” tai ”osumasta”.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksen kolarivakuutuksesta korvaamisen edellytyksenä on, että vahinko on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttaneesta tapahtumasta. Pysäköintivakuutuksesta puolestaan korvataan pysäköidylle ajoneuvolle aiheutunut suoranainen esinevahinko, kun vahingon aiheuttajaa ei saada selvitettyä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaiset kolarointivakuutuksen ja pysäköintivakuutuksen korvausedellytykset ovat itsenäisiä ja toisistaan erillisiä. Vakuutusehdoissa ei ole määräyksiä siitä, että pysäköintivakuutuksesta korvattaisiin vain kolarivakuutusta koskevassa ehtokohdassa 4.1 tarkoitettuja tapahtumia, joiden osalta vahingon aiheuttaja jää selvittämättä. Vahingon pysäköintivakuutuksesta korvaamisen edellytyksenä ei näin ollen kolarivakuutuksen tapaan ole, että vahingon osoitetaan aiheutuneen jostakin ulkoisesta tekijästä, vaan riittävää on, että pysäköidylle ajoneuvolle on aiheutunut suoranainen esinevahinko, jonka aiheuttajaa ei saada selvitettyä.

Vakuutusyhtiö on katsonut oikean ajovaloumpion yläosassa olevan halkeaman aiheutuneen automerkille tyypillisestä rakenneviasta tai kulumisesta. Vakuutusyhtiö on vedonnut SVT Oy:n vahinkotarkastaja T:n lausuntoihin, joiden mukaan tämän kaltaiset halkeamat johtuvat liian ahtaista väleistä ajovalon, puskurin ja konepellin raoissa. Ongelma korostuu talvisin, kun lumi ja jää pakkautuvat rakoihin ja niistä tulee entistä tiukemmat. Kun korinosat elävät, riskinä on, että ajovalon muovilinssi halkeaa. T:n mukaan myös ajovalon muovilinssin kestävyys on todettu heikoksi näissä malleissa. T on vielä kertonut, että myös toisessa (vasemmassa) linssissä on myös vastaavasti pitkittäistä halkeamaa (2 kpl), jotka ovat samalla tavalla halki kuin vaurioituneessa valossa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei ole esittänyt tässä asiassa T:n lausuntojen lisäksi muuta selvitystä siitä, että nyt havaitun kaltaisia valoumpion halkeamia olisi pidetty puhtaasti tämän automallin rakenteeseen liittyvistä syistä aiheutuneina. Lautakunnalle oikeasta etuvaloumpiosta toimitettujen valokuvien perusteella halkeaman ja sen alapuolella olevan naarmumaisen jäljen syntymissyyt eivät ole varmuudella pääteltävissä. Myöskään T:n mainitsemat alkavat halkeamat umpion alaosassa eivät ole valokuvista erotettavissa. T:n lausunnossa mainituista vasemman ajovaloumpion oikeaa umpiota vastaavista halkeamista ei ole toimitettu lautakunnalle valokuvia.

A ei kuitenkaan ole kiistänyt T:n selvitystä siitä, että riidanalaisen oikean ajovaloumpion yläosan halkeaman lisäksi myös umpion alaosasta sekä oikeasta ajovaloumpiosta on havaittu halkeamia ajoneuvolle tarkastusasemalla tehdyssä vahinkotarkastuksessa. Lautakunnalla ei muutoinkaan ole perusteita pitää T:n havainnoistaan esittämää kertomusta epäuskottavana. Se, että oikean etuvaloumpion halkeama on alkanut linssin yläosasta, eli konepellin välittömästä läheisyydestä, viittaa lautakunnan mielestä siihen, että halkeama on voinut aiheutua ajoneuvon yksinomaan umpiota liian lähellä olevien ympäröivien rakenteiden liikkumisen vaikutuksesta. Johtopäätöstä siitä, että halkeama on syntynyt rakenteellisista syistä ja siten todennäköisesti muuna ajankohtana kuin A:n mainitseman tunnin kestoisen pysäköinnin yhteydessä, tukee myös T:n kertomus toisessa ajovaloumpiossa havaituista vastaavista halkeamista.

Edellä esitettyyn viitaten Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän riittävästi osoittamatta, että oikean etuvaloumpion halkeama olisi aiheutunut A:n kuvaamassa tilanteessa pysäköinnin aikana. Tämän vuoksi vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Koska ajovaloumpio on halkeamasta umpion sisään päässeen kosteuden johdosta uusittava, lautakunta katsoo, että riippumatta siitä, olisiko umpion keskiosan naarmut voitu korjata umpion pintaa hiomalla, lakkaamalla ja kiillottamalla, umpion keskiosan naarmuista ei ole tässä tapauksessa osoitettu aiheutuneen korvattavaa lisävahinkoa. Korvauskysymyksen ratketessa jo tällä perusteella asiassa ei ole tarvetta lausua siitä, soveltuuko vakuutusyhtiön vetoama ajoneuvon osan tai laitteiden vaurioitumista niiden rakenne-, valmistus tai ainevian vuoksi koskeva rajoitusehto tähän vahinkotapaukseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Siirala

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia