Tapahtumatiedot

Asiakas on hakenut vakuutusyhtiöltä moottorikauppaa koskevaan riita-asiaan oikeusturvaetua. Asiakas on ollut yhteydessä moottorin myyneeseen S Oy:öön ja tehnyt lakimiehen avustuksella yritykselle reklamaation moottorissa ilmenneestä virheestä. Yritys S Oy on esittänyt asiakkaalle lisäkysymyksiä moottorin viasta, minkä jälkeen se on pysynyt passiivisena. Asiakas on lakimiehen avustuksella nostanut asiassa käräjäoikeudessa kanteen, johon yritys ei ole vastannut. Käräjäoikeus on ratkaissut asian yksipuolisella tuomiolla. Vakuutusyhtiö on evännyt asiakkaan oikeusturvaedun sillä perusteella, ettei riidan vastapuolena ollut yritys S Oy ole kiistänyt sille esitettyä vaatimusta.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että riidasta aiheutuneet asiamieskulut tulisi korvata hänelle hänen oikeusturvavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön antamassa päätöksessä asiakkaan asiamieskuluja ei ole suostuttu korvaamaan vakuutetun oikeusturvavakuutuksesta, sillä vastapuoli ei vakuutusyhtiön mukaan ollut kiistänyt vaatimusta hyväksytysti.

Asiakkaan mukaan asiassa ei ole tarkoituksenmukaista vaatia vastapuolelta muodollista vaatimuksen kiistämistä. Asiakkaan mukaan vastapuolen toimet osoittavat vaatimuksen kiistämistä. S Oy:n asiakkaalta pyytämillä lisätiedoilla ei ole ollut mitään tekemistä moottorin tai sen vian kanssa, ja kun asiakas on tästä ilmoittanut S Oy:lle, vastapuoli on jättäytynyt täysin passiiviseksi asiassa eikä ole tämän jälkeen vastannut asiakkaan asiamiehen tekemään reklamaatioon tai tämän yhteydenottoihin. Tämän vuoksi asiakkaalla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin nostaa asiassa kanne käräjäoikeudessa. Asiakkaan nostamaan kanteeseen ei ole myöskään vastattu, ja käräjäoikeus on ratkaissut asian yksipuolisella tuomiolla.

Asiakas katsoo, että jos asia on edennyt käräjäoikeuskäsittelyyn ja käräjäoikeus on yksipuolisessa tuomiossaan määrännyt kaupan purettavaksi eikä tähän tuomioon ole haettu takaisinsaantia, tämä täytyy viimeistään nähdä vaatimuksen kiistämisenä. Jos käytäntönä olisi, ettei tällaisissa tilanteissa asiamieskuluja korvata oikeusturvavakuutuksesta, jättäisi se vakuutetun täysin kestämättömään tilanteeseen oikeusturvan osalta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen asiassa tekemä päätös on oikea.

Oikeusturvavakuutuksessa vakuutustapahtuma on vastapuolen kiistävä vastaus, joten ennen kiistoa vakuutustapahtumaa ei ole tapahtunut, eikä korvauksiakaan siten makseta. Vakuutusyhtiö on pyytänyt asiakasta toimittamaan vastapuolen kiistävän vastauksen asiakkaan vaatimuksiin, jos vastapuoli on kiistänyt esitetyt vaatimukset.

Asiakkaan lakimies on 2.9.2020 lähettänyt vakuutusyhtiölle sähköpostin, jonka mukaan asiakas katsoo, että hänen vaatimuksensa on kiistetty ja vakuutustapahtuma olisi siten tapahtunut. Asiakas on reklamoinut moottorin viasta. Vastapuoli on kysellyt asiakkaalta lisätietoja, jotka ovat asiakkaan mielestä olleet täysin epäolennaisia. Tämän jälkeen vastapuoli on jättäytynyt passiiviseksi. Vastapuoli ei ole kuitenkaan varsinaisesti kiistänyt vaatimuksia.

Vakuutusyhtiö on antanut asiassa 7.9.2020 kielteisen korvauspäätöksen sillä perusteella, ettei esitettyjä vaatimuksia ole kiistetty vakuutusehtojen mukaisesti. Ehdot edellyttävät vaatimusten nimenomaista kiistämistä. Pelkkä passiivisuus ei riitä. Asiakas on reklamoinut asiasta vakuutusyhtiön asiakasvaltuutetulle, mutta tämä ei ole suositellut päätöksen muuttamista. Asiakkaan riita-asia on lopulta ratkaistu tuomioistuimessa yksipuolisella tuomiolla, koska vastapuoli ei ole vastannut edes haastehakemukseen.

Oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksen tarkoitus on korvata lakimiehen käytöstä aiheutuvia kustannuksia vakuutetun yksityiselämään liittyvissä asioissa. Edelleen ehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan korvausta voidaan hakea asiassa, jossa on kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Kohdan 5.1.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Lisäksi rajoitusehdon 4.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, jossa vaatimuksen riitauttamista ei voida osoittaa.

Asiassa on annettu vakuutusehtojen mukainen päätös. Vakuutusyhtiölle toimitetuista asiakirjoista selviää, että vastapuoli on vaatimukset saatuaan esittänyt reklamaatiota koskevia lisäkysymyksiä. Tämän jälkeen vastapuoli on jättäytynyt passiiviseksi. Lopulta tilanne on edennyt siten, että asiakas on haastanut vastapuolen oikeuteen ja saanut asiassa yksipuolisen tuomion, koska vastapuoli ei ole vastannut haasteeseen eli vastapuoli ei ole kiistänyt haasteessa esitettyjä vaatimuksia. Vastapuolella on mahdollisuus hakea takaisinsaantia ja kiistää vaatimukset siinä. Vakuutusyhtiölle ei ole kuitenkaan toimitettu tietoa siitä, että näin olisi tapahtunut.

Vakuutusyhtiö katsoo asiassa olevan riidatonta, että vastapuoli ei ole kiistänyt asiakkaan esittämiä vaatimuksia nimenomaisesti joko perusteeltaan tai määrältään. Asiakas on sitä mieltä, että tällaisessa tilanteessa vastapuolen toimintaa itsessään on pidettävä vakuutusehtojen tarkoittamana kiistämisenä.

Vakuutusehdot ovat kuitenkin selkeät ja yksiselitteiset ja niitä on tällöin tulkittava niiden sanamuodon mukaisesti. Vakuutusehdot edellyttävät, että esitetty vaatimus kiistetään nimenomaisesti joko määrältään tai perusteeltaan. Pelkkä vastapuolen passiivinen käytös ei ole nimenomainen kiisto.

Koska asia ei ole ollut riitainen, asiassa on annettu yksipuolinen tuomio. Tämän tuomion perusteella vakuutettu voi ulosoton kautta vaatia myös oikeudenkäyntikulujaan vastapuolelta.

Vakuutuslautakunta on ratkaisuissaan toistuvasti linjannut, että oikeusturvaedun myöntäminen edellyttää vastapuolen nimenomaista kiistoa, eikä pelkkä passiivisuus ole riittävää. Muun muassa ratkaisuissa FINE-010564 ja FINE-020600 Vakuutuslautakunta on lausunut seuraavasti: ”Vakuutuslautakunta on vakiintuneessa käytännössään katsonut, ettei vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta. Eräissä yksittäistapauksissa (esim. VKL 803/05 ja VKL 701/02) lautakunta on kuitenkin pääsäännöstä poiketen katsonut, että kyseisen ehtokohdan edellä kerrotun mukainen tulkinta voi johtaa oikeustoimilaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin on voitu katsoa esimerkiksi silloin, kun vastapuoli pyrkii tahallisesti ja perusteetta passiivisella käyttäytymisellään estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa ilman, että passiivisuuden syynä on esimerkiksi maksukyvyttömyys tai vaatimukseen perehtymiseen ja sen oikeellisuuden selvittämiseen tarvittava kohtuullinen aika.”

Tässä tapauksessa vastapuoli on ensin pyytänyt lisätietoja moottorista ja sen jälkeen ollut passiivinen. Ehtojen mukaista vakuutustapahtumaa ei siten ole sattunut. Koska asia ei ole ollut riitainen, asiassa on annettu yksipuolinen tuomio 5.8.2020. YTJ:n mukaan vastapuolen arvonlisäverovelvollisuus ja ennakkoperintärekisteri ovat päättyneet syksyllä 2020. Kyseisellä yrityksellä on myös useita protesteja. Vaikuttaa siltä, että vastapuoli on hyvin todennäköisesti maksuvaikeuksissa ja ehkä tämä on syy siihen, miksi se on ollut asiassa passiivinen. Lautakunta on nimenomaan katsonut, että jos passiivisuuden syynä on maksukyvyttömyys, ei kyse ole siitä, että vastapuoli pyrkisi tahallisesti estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa, eikä tällöin ehdon soveltaminen johda kohtuuttomaan lopputulokseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko esitetty vaatimus katsoa kiistetyksi sillä perusteella, että vastapuoli on ollut passiivinen, jolloin tuomioistuin on antanut asiassa yksipuolisen tuomion.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

Kohta 5.1 (Korvaamisen perusteet)
Kohta 5.1.1 (Vakuutustapahtuma)
Korvausta voidaan hakea asiasta, jossa on kysymys syytteestä tai riitautetusta vaatimuksesta. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

[ – – ]

Kohta 4 (Vakuutusturvan yleiset rajoitukset)
Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa,
– –
2) jossa vaatimuksen riitauttamista ei voida osoittaa
– –.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään. Vakuutusturvan rajoitusehdoissa todetaan erikseen, ettei vakuutuksesta korvata kustannuksia asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa. Näyttötaakka vaatimuksen riitauttamisesta on asetettu korvausta vaativalle.

Nyt puheena olevassa tapauksessa asiakas on ollut yhteydessä moottorin myyneeseen yritykseen moottorissa ilmenneen vian vuoksi. Yritys on esittänyt asiakkaalle lisäkysymyksiä moottorista. Sittemmin asiakas on asiamiehensä välityksellä reklamoinut virheestä ja vaatinut kaupan purkamista sekä vahingonkorvausta. Vastapuoli ei ole reagoinut vaatimukseen millään lailla. Asiakas on tämän jälkeen nostanut asiassa kanteen käräjäoikeudessa. Vastapuoli ei ole vastannut kanteeseen, ja käräjäoikeus on ratkaissut asian yksipuolisella tuomiolla. Vastapuoli ei ole myöskään hakenut yksipuoliseen tuomioon takaisinsaantia. Asiassa on siten riidatonta, että vastapuoli ei ole nimenomaisesti kiistänyt asiakkaan vaatimusta perusteen tai määrän osalta. Kyse on näin ollen sen arvioimisesta, voidaanko vastapuolen passiivista suhtautumista asiakkaan esittämiin vaatimuksiin pitää vakuutusehtojen mukaisena vaatimuksen kiistämisenä.

Vakuutuslautakunta on vakiintuneessa käytännössään katsonut, ettei vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta. Eräissä yksittäistapauksissa (esim. VKL 803/05 ja VKL 701/02) lautakunta on kuitenkin pääsäännöstä poiketen katsonut, että kyseisen ehtokohdan edellä kerrotun mukainen tulkinta voi johtaa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929) tai kuluttajansuojalaissa (38/1978) tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin on voitu katsoa esimerkiksi silloin, kun vastapuoli pyrkii tahallisesti ja perusteetta passiivisella käyttäytymisellään estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa ilman, että passiivisuuden syynä on esimerkiksi maksukyvyttömyys tai vaatimukseen perehtymiseen ja sen oikeellisuuden selvittämiseen tarvittava kohtuullinen aika.

Käytössään olevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole syntynyt vakuutuksen ehdoissa määriteltyä korvattavaa vakuutustapahtumaa. Vastapuolen passiivista suhtautumista reklamaatioon tai vastaamatta jättämistä käräjäoikeudessa nostettuun kanteeseen ilman nimenomaista kiistämistä ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana. Asiassa ei ole myöskään tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella ehdon edellä sanottu tulkinta johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tapauksessa ei siten ole syntynyt vakuutusehdoissa määriteltyä korvattavaa vakuutustapahtumaa.

Edellä lausutuilla perusteilla lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on vakuutuksen ehtojen mukainen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asiassa oikeana.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet

Haapasaari
Karhu
Karimäki
Korpiola