Tapahtumatiedot
Asunto-osakeyhtiö A:n isännöinti oli siirtynyt X Oy:lle 1.1.2016. Asunto-osakeyhtiön huoneistotiedot oli tuolloin siirretty aiemmalta isännöitsijätoimistolta X Oy:n tietojärjestelmään. Asunto-osakeyhtiö A:n yhtiöjärjestykseen oli merkitty kunkin huoneiston osalta vain vastikeindeksiluku, mutta ei huoneistojen pinta-aloja. Asunto-osakeyhtiö A:ssa oli teetetty samana vuonna rakennuksen ajantasapiirustukset suunnitteilla ollutta putkistosaneerausta varten. Piirustusten laadinnan yhteydessä insinööritoimisto oli tarkistusmitannut huoneistojen pinta-alat. Mittausraportti oli toimitettu isännöitsijälle 20.4.2016.
Asiakirjojen mukaan X Oy:n palveluksessa ollut isännöitsijä oli 13.10.2020 havainnut, että isännöitsijäntodistuksissa ilmoitetut huoneistojen pinta-alat eivät vastanneet tarkistusmitattuja pinta-aloja. Asiasta oli ilmoitettu osakkaille 23.11.2020 päivätyllä tiedotteella. Huoneiston nro 34 hallintaan oikeuttaneet osakkeet 20.12.2019 tehdyllä kaupalla ostaneet osakkaat vaativat 8.12.2020 X Oy:ltä 7.11.2019 päivätyssä isännöitsijäntodistuksessa ilmoitetun virheellisen pinta-alatiedon perusteella 28 819,44 euron vahingonkorvausta. Huoneiston yhtiöjärjestyksen mukaiseksi pinta-alaksi oli ilmoitettu isännöitsijäntodistuksessa 72 neliömetriä, kun tarkistusmitattu pinta-ala oli 67 neliömetriä. X Oy:ltä vaadittiin vahingonkorvausta myös viiden muun osakehuoneiston osalta vuosina 2017–2018 annettujen virheellisten isännöitsijäntodistusten perusteella.
X Oy haki korvausta huoneiston nro 34 ostajille aiheutuneesta vahingosta vakuutusyhtiö A:ssa 1.7.2020 alkaen voimassa olleesta varallisuusvastuuvakuutuksestaan, josta korvattiin vakuutuksen voimassaoloaikana todetut taloudelliset vahingot. X Oy:n mukaan vahinko oli johtunut siitä, että huoneistojen tarkistusmittausta ei ollut muistettu isännöitsijäntodistusta annettaessa. X Oy:llä oli ollut 18.12.2018 saakka voimassa ollut aiheuttamisperusteinen vastuuvakuutus vakuutusyhtiössä B, joka korvasi osan vahingoista. Sen jälkeen X Oy:llä oli ollut ennen nyt puheena olevaa vakuutusta toteamisperusteinen vastuuvakuutus vakuutusyhtiössä C.
Vakuutusyhtiö A hylkäsi X Oy:n korvaushakemuksen päätöksellä 17.2.2021. Sen mukaan kyse oli vakuutusehtojen kohdassa 5.2.13 vakuutuksen ulkopuolelle rajatusta tapahtumasta, josta X Oy oli tiennyt tai josta sen olisi pitänyt tietää vakuutuksen voimaan tullessa. Vakuutusyhtiö vetosi asunto-osakeyhtiön hallituksen kokouksen 4.3.2020 pöytäkirjaan, jonka mukaan yhtiössä oli valmisteltu yhtiöjärjestyksen muutosta ja keskusteltu huoneistojen pinta-alojen lisäämisestä yhtiöjärjestykseen. X Oy:n edustaja oli osallistunut kokoukseen, joten sen oli viimeistään tuolloin pitänyt tietää isännöitsijäntodistusten virheellisyydestä. Koska X Oy:n vastuuvakuutus oli tullut voimaan 1.7.2020, vahinkoa ei korvattu.
X Oy pyysi asian uutta käsittelyä vedoten siihen, ettei kokouksessa 4.3.2020 käsitelty huoneistojen pinta-alojen lisääminen yhtiöjärjestykseen ollut liittynyt tietojen virheellisyyteen, vaan yhtiöjärjestyksen saattamiseen uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseksi samalla, kun yhtiöjärjestystä muutettiin vesimaksujen perusteen osalta. X Oy kiisti tienneensä isännöitsijäntodistusten virheellisyydestä. Asiasta ei ollut siihen mennessä reklamoitu ja yksittäisen isännöitsijäntodistuksen antamista oli mahdotonta muistaa. Aiempaa huoneistojen tarkistusmittausta ei ollut muistettu, sillä sellaista ei ollut tilattu. Ajantasaisia piirustuksia oli tarvittu putkistojen linjasaneerausta varten. Huoneistojen pinta-aloja ei ollut vuonna 2016 mitenkään käsitelty.
Korvauspäätöksessä 15.6.2021 vakuutusyhtiö lausui, että X Oy oli tiennyt huoneistojen tarkistusmitatuista pinta-aloista 20.4.2016. Sen jälkeen X Oy:n olisi pitänyt tietää isännöitsijäntodistusten virheellisyydestä. Vahinko oli aiheutettu silloin, kun X Oy ei ollut saatuaan tiedon tarkistusmittauksesta huolehtinut asian asianmukaisesta käsittelystä asunto-osakeyhtiössä ja huoneistojen pinta-alojen merkitsemisestä asunto-osakeyhtiön tietoihin niin, että ne olivat nähtävissä isännöitsijäntodistuksia tehtäessä. Siten myös huoneiston nro 34 osalta aiheutunut vahinko tuli korvata X Oy:n vuonna 2016 vakuutusyhtiö B:ssä voimassa olleesta vakuutuksesta, jonka puitteissa asia oli muiden huoneistojen osalta käsitelty. Muutoinkin vahinkoja tuli käsitellä vakuutusehtojen mukaisena sarjavahinkona, jolloin vahingon katsottiin aiheutuneen viimeistään silloin, kun ensimmäinen isännöitsijäntodistus oli luovutettu.
Asiakkaan valitus
X Oy on selostanut kirjelmässään vahinkoon liittyneitä tapahtumia asunto-osakeyhtiön hallinnossa sekä asian korvauskäsittelyn kulkua. X Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta seuraavista kysymyksistä:
1. Oliko huoneistoa nro 34 koskenut vahinko aiheutettu, kun huoneistoa koskenut isännöitsijäntodistus oli luovutettu 7.11.2019, kun 20.4.2016 päivätyn raportin tiedot oli jätetty kirjaamatta taloyhtiön tietoihin, vai kun ensimmäinen virheellinen isännöitsijäntodistus oli luovutettu 21.4.2017?
2. Oliko virheellisillä pinta-alatiedoilla annetuissa isännöitsijäntodistuksissa kysymyksessä yksi vai useita erillisiä vahinkotapahtumia?
3. Oliko virheellisen isännöitsijäntodistuksen antaminen sellainen tapahtuma, josta X Oy oli tiennyt tai josta sen olisi pitänyt tietää ennen vakuutusyhtiö A:n vakuutuksen voimaantuloa 1.7.2020?
4. Oliko isännöitsijän alkuperäinen virhe tai laiminlyönti ollut mittausraportin tietojen kirjaamatta jättäminen sen saamisen 20.4.2016 jälkeen vai kyseisen raportin unohtaminen isännöitsijäntodistuksia annettaessa?
5. Jos huoneistojen tarkistusmitatut pinta-alat oli saatu tietoon muun toimeksiannon yhteydessä eikä taloyhtiön hallitus ohjeistanut isännöitsijää niiden kirjaamisessa yhtiön tietoihin, edellyttikö isännöitsijän huolellinen toiminta, että tarkistusmitatut pinta-alatiedot kirjattiin taloyhtiön tietoihin vai että isännöitsijä muisti, mistä asiakirjasta tarkistusmitatut pinta-alatiedot olivat saatavissa?
X Oy on lausunut lisäkirjelmässä 16.11.2021, ettei vakuutusyhtiön väittämää vahinkoa ollut aiheutunut vielä 20.4.2016, jolloin mittausraportti oli päivätty. Vahinko aiheutui vasta siinä vaiheessa, kun virheellinen isännöitsijäntodistus annettiin. Keskeistä oli, että mittausraportti oli unohtunut, mikä oli virheen syy. Mittausraportti muistettiin vasta syyskesällä 2020 vakuutuksen voimaantulon jälkeen. X Oy ei tiennyt eikä sen ollut pitänytkään tietää vahinkotapahtumasta vakuutuksen voimaan tullessa, sillä pinta-alatietojen virheellisyys ei ollut tullut esiin. Nimenomaista huoneistojen pinta-alojen tarkistusmittausta ei ollut tilattu ja saatu raportti oli vain välitetty isännöitsijän kautta.
X Oy on vedonnut lisäkirjelmässä 13.12.2021 siihen, että sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvasi taloudellisen vahingon, joka todettiin vakuutuksen voimassaoloaikana. Ehtojen mukaan vahinko siis kohdennettiin siihen vakuutuskauteen, jonka aikana se todettiin, eikä sillä, milloin vahinko oli aiheutettu, ollut ratkaisevaa merkitystä. Vahinko oli aiheutettu siinä vaiheessa, kun virheellinen isännöitsijäntodistus oli annettu.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö A on katsonut, ettei ollut syytä muuttaa korvauspäätöstä, vaan X Oy:n vaatimus tuli hylätä perusteettomana. Vakuutusyhtiön mukaan tapahtumaa tuli tarkastella kokonaisuutena ja sitä tuli verrata X Oy:n kulloinkin voimassa olleen vastuuvakuutuksen ehtoihin. Tapahtuman juurisyy oli ollut se, ettei isännöitsijä ollut ryhtynyt mihinkään toimiin saatuaan 20.4.2016 päivätyn huoneistojen tarkistusmitatut pinta-alatiedot sisältäneen raportin. X Oy oli vahvistanut, ettei pinta-aloja ollut käsitelty eikä kirjattu, kun ajantasapiirustukset oli vuonna 2016 saatu, vaan raportti oli vain välitetty suunnittelijalle.
Vakuutusyhtiö on lausunut, että isännöitsijällä oli asunto-osakeyhtiölain mukaan itsenäinen huolellisuusvelvoite. Isännöitsijä vastasi muun muassa antamiensa isännöitsijäntodistusten tietojen oikeellisuudesta. Isännöitsijäntodistuksen sisältö määriteltiin asunto-osakeyhtiölaissa ja sitä täydentävässä asetuksessa, johon perustui velvollisuus ilmoittaa huoneistojen pinta-ala. Kun isännöitsijä oli 20.4.2016 saanut tietoonsa huoneistojen tarkistusmitatut pinta-alat, isännöitsijän olisi vähintään tullut ryhtyä toimiin, joilla varmistettiin, että isännöitsijäntodistusten pinta-alatiedot olivat vastaisuudessa oikeat. Velvollisuus oli isännöitsijän oma, eikä se edellyttänyt ohjeistusta asunto-osakeyhtiön hallitukselta.
Vastuuvakuutusehtojen kohdan 5.2.13, Tiedossa ollut tapahtuma, mukaan vakuutuksesta ei korvattu vahinkoa, kun kyse oli tapahtumasta, josta vakuutuksenottaja oli tietoinen tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen vakuutuksen voimaan tullessa. Isännöitsijä oli saanut tietää huoneistojen tarkistusmitatuista pinta-aloista 20.4.2016. Sen jälkeen hän oli myös tiennyt tai ainakin hänen olisi pitänyt tietää siitä, että isännöitsijäntodistukset, joissa tätä tietoa ei huomioitu, tulivat olemaan virheellisiä. Tapahtuma oli siis ollut isännöitsijän tiedossa ennen vakuutuksen voimaantuloa 1.7.2020.
Vakuutusehtojen kohdan 5.2.15, Muu vastuuvakuutus, mukaan vakuutus ei korvannut vahinkoa siltä osin kuin se korvattiin vakuutuksenottajan muusta voimassa olleesta vastuuvakuutuksesta. Vahinko oli aiheutettu 20.4.2016, jolloin X Oy:llä oli ollut vakuutusyhtiö B:ssä vastuuvakuutus, joka korvasi vahingot, jotka oli aiheutettu vakuutuksen voimassaoloaikana. Vahinko kohdistui vakuutuskauteen 2016 ja kuului siis vakuutusyhtiö B:n korvattavaksi. Tälläkään perusteella vahinkoa ei korvattu 1.7.2020 alkaneesta vastuuvakuutuksesta.
Mikäli vastoin katsottaisiin, että vahinkoa ei ollut aiheutettu vuonna 2016, vaan vasta virheellisen isännöitsijäntodistuksen antohetkellä, oli kyseessä kuitenkin sarjavahinko, koska kaikki virheelliset isännöitsijäntodistukset perustuivat samaan laiminlyöntiin. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan X Oy:n aiemman vakuutusyhtiön vastuuvakuutusehtojen mukaan eri kausina todetut vahingot, jotka perustuivat samaan laiminlyöntiin, katsottiin yhdeksi vahingoksi ja kohdistettiin siihen vakuutuskauteen, jonka aikana ensimmäinen vahinko oli aiheutettu. Tällöin vahinko kohdistui kauteen 2017.
Vastauksina X Oy:n ratkaisupyynnön kysymyksiin vakuutusyhtiö on lausunut, että vahinko oli aiheutettu 20.4.2016. Kyse oli yhdestä vahinkotapahtumasta, joka kohdistui siihen vakuutuskauteen, joka oli voimassa 20.4.2016. Vaihtoehtoisesti kyse oli sarjavahingosta, joka kohdistui vakuutuskauteen 2017. Kyseessä oli tapahtuma, josta X Oy:n olisi pitänyt tietää ennen vakuutuksen voimaantuloa 1.7.2020. Isännöitsijän laiminlyöntinä oli ollut se, ettei hän ollut ryhtynyt lain mukaisiin toimenpiteisiin heti, kun hän oli saanut tiedon huoneistojen pinta-aloista 20.4.2016. Isännöitsijän huolellinen toiminta edellytti, että hän ryhtyi heti tarvittaviin toimiin, kun hän sai taloyhtiötä koskeneen tiedon.
Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessa 29.11.2021, että aiheuttamisperiaate vastuuvakuuttamisessa tarkoitti, että vahingot kohdistettiin siihen vakuutuskauteen, jolloin vahinkoa aiheuttanut teko tai laiminlyönti oli tapahtunut. Vakuutuksen kohdentamisen kannalta ei ollut merkitystä, milloin itse vahinkoseuraamus aiheutui tai ilmeni. Tässä tapauksessa vahinko oli aiheutettu laiminlyömällä ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin, kun pinta-alatiedot sisältänyt raportti oli saatu tiedoksi. Kyseessä oli yksi vahinko, joka kohdistui vakuutuskauteen 2016, tai vakuutuskauteen 2017 kohdistunut sarjavahinko, mikäli vahingon aiheuttaneeksi teoksi katsottiin virheellisen isännöitsijäntodistuksen antaminen tai raportin unohtaminen.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö sovellettavien vakuutusehtojen mukaan velvollinen korvaamaan X Oy:n isännöintitoiminnassaan antamasta virheellisestä isännöitsijäntodistuksesta mahdollisesti aiheutuneen vahingon X Oy:lle myöntämästään varallisuusvastuuvakuutuksesta. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, mistä X Oy:n virheestä tai laiminlyönnistä väitetty vahinko olisi aiheutunut ja milloin se olisi todettu.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusyhtiön X Oy:lle myöntämään taloudelliseen vastuuvakuutukseen sovellettavien 17.6.2020 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän toiselle aiheuttaman taloudellisen vahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on huolimattomuuden tai laiminlyönnin perusteella korvausvastuussa, joko
- toimeksiantajalleen tämän kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella tai
- muulle kuin toimeksiantajalle voimassa olevan oikeuden mukaan.
Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 5.2.13, Tiedossa ollut tapahtuma, mukaan vakuutuksen ulkopuolelle jää tapahtuma, josta vakuutuksenottaja oli tietoinen tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen vakuutuksen voimaan tullessa.
Vakuutusehtojen kohdan 5.2.15, Muu vastuuvakuutus, mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa siltä osin kuin se korvataan vakuutuksenottajan muusta voimassa olleesta vastuuvakuutuksesta.
Vakuutusehtojen kohdan 10.1, Yksi vahinkotapahtuma, mukaan samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneet vahingot katsotaan yhdeksi vahinkotapahtumaksi riippumatta siitä, onko ne todettu yhden tai usean vakuutuskauden aikana. Jos samaan vahinkotapahtumaan kuuluvat yksittäiset vahingot todetaan eri vakuutuskausien aikana, katsotaan ne kuuluviksi siihen kauteen, jonka aikana ensimmäinen vahinko on todettu.
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 17 §:n 1 momentin mukaan isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Isännöitsijän on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.
Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan hallituksen jäsenen ja isännöitsijän on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.
Asian arviointi
X Oy ja vakuutusyhtiö ovat erimielisiä siitä, milloin X Oy:tä kohtaan esitetyssä korvausvaatimuksessa mainittu vahinko olisi aiheutettu, sekä siitä, miten se tulisi kohdistaa X Oy:llä voimassa olleiden vastuuvakuutusten vakuutuskausiin.
Lautakunta toteaa ensiksi, että X Oy:n vastuuvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1 perusteella vakuutusyhtiö on myöntänyt kyseisen varallisuusvastuuvakuutuksen niin sanottuna toteamisperusteisena vakuutuksena. Vakuutusehdon mukaan vakuutuksesta korvataan taloudellinen vahinko, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana eli kunkin vakuutuskauden aikana. Näin ollen sillä vakuutusyhtiön kirjelmissään käsittelemällä seikalla, milloin vahingon syntymiseen johtanut teko oli tehty tai laiminlyönti oli tapahtunut X Oy:n hoitaessa asunto-osakeyhtiö A:n isännöintiä, ei ole vakuutusehtojen kohdan 5.1 soveltamisen kannalta merkitystä. Vahingon toteamishetkellä on lähtökohtaisesti ymmärrettävä ajankohtaa, jona edellä mainitun teon tai laiminlyönnin vahingollinen seuraus on havaittu.
Lautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksestä ilmenee, että kun asunto-osakeyhtiö A:n isännöinti oli siirtynyt X Oy:lle 1.1.2016, asunto-osakeyhtiö A:n yhtiöjärjestykseen ei ollut merkitty asuinhuoneistojen pinta-alatietoja, vaan vain niin sanottu huoneistokohtainen vastikeindeksiluku. Asunto-osakeyhtiön rakennuksesta oli myöhemmin vuonna 2016 teetetty suunniteltua putkistojen linjasaneerausta varten ajantasaiset piirustukset. Piirustuksia laadittaessa insinööritoimisto on tarkistusmitannut myös asuinhuoneistojen pinta-alat. Asiassa on riidatonta, että isännöitsijä oli tuolloin välittänyt 20.4.2016 päivätyn mittausraportin korjaushankkeen suunnittelijalle.
Lautakunta toteaa, että asiassa on jäänyt tarkemmin selvittämättä, mihin tietolähteeseen perustuen asunto-osakeyhtiön huoneistojen pinta-alatiedot oli ilmoitettu isännöitsijäntodistuksissa ennen vuotta 2016, ja ovatko tarkistusmittauksen tulokset poikenneet aiemmin käytetyistä pinta-alatiedoista kaikkien vaiko vain joidenkin huoneistojen osalta. Sen vuoksi lautakunta katsoo niin ikään jääneen selvittämättä, olisiko ja mahdollisesti millä perusteella isännöitsijän tullut pelkästään mainitun korjaushankkeeseen liittyneen mittausraportin perusteella havaita yhtiössä aiemmin käytettyjen pinta-alatietojen virheellisyys tai sitä epäillä niin, että isännöitsijän olisi pitänyt ymmärtää ryhtyä asiaa erikseen tarkastamaan.
X Oy:n selvittämän mukaan, mitä vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt, asunto-osakeyhtiö A:ssa maaliskuusta 2020 alkaen valmisteltu yhtiöjärjestyksen muuttaminen oli perustunut tarpeeseen muuttaa vesimaksujen perustetta eikä mainittuun pinta-alatietojen merkitsemiseen yhtiöjärjestykseen. Lain mukaan yhtiöjärjestys oli kuitenkin samalla täytynyt saattaa muiltakin osin uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiseksi. Mainitut seikat huomioon ottaen lautakunta katsoo, ettei asiakirjaselvityksen perusteella ole osoitettu, että X Oy olisi vielä tuolloinkaan tiennyt tai että sen olisi pitänytkään tietää asunto-osakeyhtiö A:n huoneistoista isännöintiaikanaan antamiensa isännöitsijäntodistusten olleen mahdollisesti huoneistojen pinta-alaa koskeneen tiedon osalta virheellisiä. X Oy:n selvityksen mukaan isännöitsijä oli havainnut asunto-osakeyhtiössä käytettyjen pinta-alatietojen virheellisyyden vasta yhtiöjärjestyksen muutosten jatkovalmistelun kuluessa 13.10.2020.
Tässä tapauksessa kysymyksessä olevasta isännöitsijäntodistusten virheellisyydestä seuraavaa taloudellista vahinkoa on voinut aiheutua ensisijaisesti todistusten tietojen perusteella päätetyn asuntokaupan osapuolille. Vahinkoa ei tällöin voi syntyä eikä sitä ole aiheutettu ennen kunkin yksittäisen asuntokaupan päättämistä.
Edellä lausumansa perusteella lautakunta katsoo, että käytettävissä olevan asiakirjaselvityksen perusteella isännöitsijäntodistusten virheellisyydestä mahdollisesti aiheutuneet vahingot ovat olleet todettavissa aikaisintaan 13.10.2020 ja viimeistään siinä vaiheessa, kun asiaa koskenut 23.11.2020 päivätty tiedote oli jaettu osakkaille. Näin ollen lautakunta katsoo, ettei isännöitsijäntodistusten virheellisyyteen perustuvaa vahinkoa ole todettu ainakaan ennen X Oy:n nyt käsiteltävänä olevan varallisuusvastuuvakuutuksen voimaantuloa 1.7.2020. X Oy:n selvityksen mukaan myös sille osoitetut korvausvaatimukset on tehty vasta vakuutuksen voimaantulon jälkeen 24.11.2020 – 29.4.2021 ja nyt käsiteltävänä olevan vahingon osalta 8.12.2020.
Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtojen rajoitukseen 5.2.13 vakuutuksenottajan tiedossa olleesta tapahtumasta, lautakunta katsoo edellä selostamillaan perusteilla jääneen näyttämättä, että X Oy olisi tiennyt tai että sen olisi pitänytkään tietää antamiensa isännöitsijäntodistusten virheellisyydestä ennen vakuutuksen voimaantuloa 1.7.2020.
Nyt käsiteltävän huoneiston nro 34 hallintaan oikeuttavien osakkeiden kauppaan liittyvän korvausvaatimuksen osalta vaatimuksen perusteena oleva isännöitsijäntodistus oli annettu 7.11.2019 eli X O:llä vakuutusyhtiö B:ssä olleen aiheuttamisperusteisen vastuuvakuutuksen päättymisen jälkeen. Näin ollen vakuutusyhtiö A ei ole näyttänyt, että asiassa olisi kyse myöskään vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 5.2.15 mukaisesta tilanteesta, jossa vahinko korvattaisiin X Oy:n muusta vakuutuksesta.
Lautakunta katsoo, että asiassa on kyse vakuutusyhtiö A:n mainitsemasta vakuutusehtojen kohdan 10.1 mukaisesta samasta tapahtumasta tai olosuhteesta aiheutuneesta sarjavahingosta. Vaikka kukin yksittäinen vahinko on tässä tapauksessa seurausta erillisistä isännöitsijäntodistuksista, isännöitsijäntodistusten virheellisyys on perustunut samaan olosuhteeseen eli isännöitsijäntodistuksia annettaessa käytettyyn asunto-osakeyhtiön puutteelliseen huoneistotietojen kirjanpitoon.
Lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtojen kohtaa 10.1 voida kuitenkaan vakuutusyhtiön tässä asiassa esittämin tavoin soveltaa laajentavasti niin, että vakuutusyhtiöllä olisi sen perusteella oikeus vapautua kokonaan vakuutussopimuksen mukaisesta vastuustaan sen johdosta, että osa sarjavahinkoon kuuluvista yksittäisistä vahinkotapahtumista oli sattunut vakuutuskauden ulkopuolella. Lautakunnan näkemyksen mukaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvaksi vahinkotapahtumaksi on muiden vakuutussopimuksessa asetettujen edellytysten täyttyessä joka tapauksessa luettava ne yksittäiset vahingot, jotka osuvat vakuutusyhtiön vastuuajalle.
Edellä selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että X Oy:lle osoitettu 7.11.2019 annettuun isännöitsijäntodistukseen perustuva vahingonkorvausvaatimus 20.12.2019 tehdyn asuntokaupan yhteydessä syntyneeksi väitetystä taloudellisesta vahingosta kuuluu vakuutusyhtiö A:n X Oy:lle myöntämän vastuuvakuutuksen piiriin ja on siitä korvattava vakuutussopimuksen muutoin asettamissa rajoissa.
Muiden ratkaisupyynnössä esitettyjen kysymysten osalta lautakunta toteaa, ettei sen tehtäviin kuulu lausua isännöitsijän velvollisuuksista laajemmin kuin nyt puheena olevan korvausasian ratkaisemiseksi on ollut tarpeen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä ottamaan X Oy:lle 8.12.2020 esitettyä X Oy:n 7.11.2019 antamaan isännöitsijäntodistukseen perustunutta korvausvaatimusta koskevan vahinkoasian uudelleen käsiteltäväkseen mahdollisesti aiheutuneen vahingon korvaamiseksi vakuutussopimuksen mukaisessa laajuudessa.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Käenmäki
Makkula
Nyyssölä