Haku

FINE-041599

Tulosta

Asianumero: FINE-041599 (2022)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 31.01.2022

Talousrakennuksen tulipalo. Lämmityskattilan hormin läpivienti ulkoseinärakenteesta. Rakennusvirhe. Korvauksen alentaminen.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omakotitalon vuonna 2001 rakennettu talousrakennus vaurioitui laajalti tulipalossa kesäkuussa 2021. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastusraportin mukaan tulipalo oli lähtenyt talousrakennuksessa olleen puulämmityskattilan hormin läpiviennistä ulkoseinän kohdalta. Lämmityskattilalta lähti vaakatasossa noin metrin mittainen yhdyshormi, joka oli liitetty rakennuksen ulkopuolella pystysuorassa kulkevaan hormiin. Hormi oli teetetty peltisepällä ja asennettu talousrakennuksen rakennusaikana.

Hormi oli teräsrakenteinen ja koostui sisähormista, lämmöneristeestä ja ulkokuoresta. Vakuutusyhtiön tarkastusraportin mukaan sisähormin ja ulkokuoren välissä eristeenä oli yksi 50–60 mm mineraalivillaeristekerros. Ulkoseinärakenteen läpiviennin kohdalla yhdyshormin ulkokuori puuttui eikä eristekerrosta ollut sidottu. Tarkastusraportin mukaan asiakas oli epäillyt, että jyrsijät ovat voineet jyrsiä eristeitä seinärakenteen sisällä.

Hormin tarkasti myös nuohouspalvelun edustaja, jonka antaman raportin mukaan läpiviennin seinärakenne oli palanut pahoin, eikä runkorakennetta ollut juuri näkyvissä. Yhdyshormin etäisyyttä palaviin rakennusmateriaaleihin oli vaikea arvioida. Seinän alajuoksussa näkyvien runkotolppien jälkien perusteella runkotolpat olivat sijainneet noin 150–200 mm etäisyydellä yhdyshormista. Nuohouspalvelun raportin mukaan hormin läpiviennistä puuttui peltiä. Pellitys loppui seinän sisällä, noin 200 mm ennen yhdyshormin päätä pannuhuoneessa. Tätä ei ollut voinut havaita rakennuksen ulkopuolelta tai sisäpuolelta ilman rakenteiden purkamista. Hormissa tai yhdyshormissa ei ollut näkyvissä nokea eikä viitteitä nokipaloon. Raportissa olevan rakennuksen sisältä otetun kuvan ja kuvatekstin mukaan yhdyshormi oli pyöreä, mutta muuttui läpiviennin kohdalla suorakulmioksi.

Vakuutusyhtiö antoi vahingosta korvauspäätöksen 6.7.2021. Vakuutusyhtiö vetosi talousrakennuksen rakentamisajankohtana voimassa olleeseen Suomen Rakentamismääräyskokoelman osaan E3 Pienet savuhormit vuodelta 1988 ja katsoi, että vahinko oli seurausta rakennusvirheestä.

Rakentamismääräyskokoelman kohdan 3.2.1 Savuhormin rakenne mukaan savuhormin metallinen sisäkuori lämmöneristetään huolellisesti koko pituudeltaan palamattomalla ja kuumuutta kestävällä mineraalivillalla. Mineraalivillaeristys tehdään vähintään kahtena kerroksena saumat limittäen ja sidotaan esimerkiksi sinkityllä teräslangalla tai -vanteella. Savuhormin ulkokuori tehdään vähintään 0,5 mm paksuisesta metallilevystä, teräsbetonista, muuraamalla tai muusta tarkoituksen mukaisesta palamattomasta rakennustarvikkeesta. Mikäli koteloitu hormisto kulkee paloteknisen osaston läpi, kotelo tehdään osastointivaatimukset täyttäväksi tai osastoivien rakennusosan läpimenokohta tiivistetään osastointivaatimusta vastaavaksi.

Vakuutusyhtiö totesi, että hormin läpiviennin kohdalla hormista puuttui kokonaan ulkokuori ja hormin eristys oli toteutettu yhdellä mineraalivillakerroksella. Lisäksi hormin eristystä ei ollut sidottu sisäkuoreen. Hormi ei näin ollen täyttänyt rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia. Vakuutusyhtiö katsoi kuitenkin, että olisi kohtuutonta evätä korvaus kokonaisuudessaan ja ilmoitti korvaavansa 2/3 rakennuksen vahingosta.

Asiakkaat tekivät vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön, jossa vedottiin siihen, että kattilan teho oli 20–40 kW, jolloin rakentamismääräyskokoelman mukaan pintalämpötilavaatimukset katsottiin täytetyksi, jollei muuta osoiteta, kun eristeenä käytetyn mineraalivillan paksuus oli 50 mm. Oikaisupyynnössä palon todennäköisenä syttymissyynä pidettiin jyrsijöiden kuljettamaa palavaa materiaalia, kuten olkea, yhdyshormin rakenteeseen. Lämpökeskuksessa oli ollut aiemminkin jyrsijäongelmaa ja siihen oli puututtu mm. torjuntatöillä.

Hormi muuttui läpiviennin kohdalla pyöreästä kulmikkaaksi, joten putkimainen palovilla ja suojapelti eivät mahtuneet pidemmälle. Seinän kohdalla eristeet oli pitänyt rakentaa kartiomaisista paloista asiakkaiden näkemyksen mukaan kaksinkertaisena ja päällimmäinen kerros oli sidottu esim. ohuella teräslangalla. Nämä ovat kuitenkin tuhoutuneet jyrsijöiden, tulipalon ja sammutustöiden takia. Myös seinän eristeet ja runkotolpat olivat tuhoutuneet. Asiakkaiden mukaan läpiviennin rakenteen virheellisyyttä ei voida todentaa, koska palon syttymiskohta on tuhoutunut. Asiakkaat korostivat, että rakenne on toiminut lähes 20 vuotta. Rakennuksen hormi- ja lopputarkastuksen tehnyt rakennustarkastaja sekä pelastuslaitoksen palotarkastaja olivat olleet sitä mieltä, että rakenne täytti viranomaisvaatimukset. Asiakkaat katsoivat, että palo ei johtunut rakennusvirheestä ja vahinko tuli korvata kokonaisuudessaan.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvausratkaisua uudessa päätöksessään 23.7.2021. Vakuutusyhtiö totesi, että jos jyrsijöiden katsotaan vieneen palavaa materiaalia hormin yhdysrakenteeseen, se tarkoittaa, että palava materiaali on ollut lähellä varsinaista savuhormia hormin eristerakenteessa, jossa syttyminen on tapahtunut. Metallisen savuhormin pintarakenteessa sokkelin/seinärakenteen läpiviennin liitoskohdassa muurattuun rakenteeseen on aukko, josta jyrsijöillä on ollut mahdollisuus päästä eristetilaan. Hormin ulkokuoren pellin olisi tullut liittyä liitoskohdassa muuraukseen tiivisti. Nyt se on päättynyt ennen muurattua pintaa jättäen piipun eristeet paljaaksi. Savuhormin ulkopinnan pellitys on ollut puutteellinen. Hormin rakenteen olisi tullut olla niin tiivis, etteivät jyrsijät olisi päässeet kulkemaan hormin eristetilaan. Hormin ulkokuori olisi rakentamismääräysten mukaan tullut tehdä vähintään 0,5 mm metallilevystä, muuraamalla tai muusta tarkoituksenmukaisesta palamattomasta rakennustarvikkeesta. Vakuutusyhtiön mukaan sillä, kuinka kauan virheellisesti rakennettu rakennusosa kestää käyttöä, ei ole merkitystä.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii korvausta vahingosta täysimääräisenä. Vakuutusyhtiön perustelut olivat erilaiset eri päätöksissä. Palopaikan tuho on lähes totaalinen ja siitä otetuista kuvista on vaikeaa selvittää metallin ja eristeiden alkuperää. Vakuutusyhtiö tulkitsee rakentamismääräyksiä omalta kannaltaan edullisella tavalla. Hormi- ja rakennuksen lopputarkastuksen tehneen silloisen rakennustarkastajan mukaan rakenne täyttää sen ajan viranomaismääräykset. Tarkastukset on tehty ja rakenne hyväksytty aikanaan asiaankuuluvalla tavalla.

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaiden vaatimukset. Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen ja paikalla tehtyjen havaintojen perusteella palo on saanut alkunsa lämmityskattilan hormin läpiviennistä. Vakuutusyhtiö viittaa aiemmin esittämiinsä perusteluihin ja toteaa, että rakenne on ollut virheellinen kohdasta, jossa hormin ulkopinnan peltisuojaus loppui ulkoseinän pintaan. Suojauksen olisi tullut olla kattilalle asti. Jos peltikuori olisi ollut määräysten mukainen eli koko hormin matkalla, hiiret eivät olisi päässeet hormin eristetilaan. Vahinkotarkastusraportin ja nuohouspalvelun tarkastusraportin valokuvien perusteella on havaittavissa, että hormin läpiviennin kohdalla hormista puuttuu kokonaan ulkokuori ja hormin eristys on toteutettu yhdellä mineraalivillakerroksella. Lisäksi hormin eristystä ei ole sidottu sisäkuoreen. Pelkästään se seikka, että rakennus on aikanaan hyväksytty viranomaistarkastuksessa, ei kumoa tai poista kohteessa todettuja rakennusvirheitä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Laajan kotivakuutuksen 1.1.2020 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan laaja kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Poikkeuksellinen tulvavahinko korvataan kohdan 3.4.6 mukaan.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Vakuutusehtojen kohdan 4 Vakuutustapahtumiin liittyvät yleiset rajoitukset alakohdan 4.12 Rakennus-, valmistus- tai työvirhe mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
− suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
− rakenne-, valmistus- tai aineviasta
− perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta […]

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E3 Pienet savuhormit (tullut voimaan 1.1.1988) kohdan 3.2 Metalliset savuhormit alakohdan 3.2.1 Savuhormin rakenne mukaan metallinen savuhormi suunnitellaan ja mitoitetaan kohdassa 2 esitettyjen periaatteiden mukaan siten, että sisäkuori tulee pystysuoraksi ja pää­see vapaasti lämpölaajenemaan. Sisäkuori ympäröidään lämmöneristeellä ja ulkokuorella. […]

Savuhormin metallinen sisäkuori lämmöneristetään huolellisesti koko pituudeltaan palamattomalla ja kuumuutta kestävällä mineraalivillalla, jonka tilavuuspaino on vähintään 100 kg/m3 ja sintraantumislämpötila vähintään 900°C, tai muulla vastaavalla tarvikkeella.

Mineraalivillaeristys tehdään vähintään kahtena kerroksena saumat limittäen ja sidotaan esimerkiksi sinkityllä teräslangalla tai -vanteella.

Pintalämpötilavaatimukset katsotaan täytetyiksi, jollei muuta osoiteta, kun eristeenä käytetyn mineraalivillan paksuus on 50 mm tulisijaan viedyn lämpötehon ollessa alle 60 kW ja 70 mm tehon ollessa 60–120 kW.

Huolimatta piipun eri kuorten välisestä eristyksestä lisäeristetään palavatarvikkeisten rakennusosien ja piipun väli kohdassa 2.5 esitetyllä tavalla kuvan 3 mukaisesti.

Savuhormin ulkokuori tehdään vähintään 0,5 mm paksuisesta metallilevystä, te­räsbetonista, muuraamalla tai muusta tarkoituksenmukaisesta pa­la­mat­to­mas­ta rakennustarvikkeesta. Ulkokuoren sisään sijoitetaan yksi tai useampi läm­mön­e­ris­tetty sisäkuori. […]

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys talousrakennuksen palovahingon korvausmäärästä. Vakuutusyhtiö on katsonut, että korvaus olisi ollut rakennusvirheeseen vedoten kokonaan evättävissä, mutta rakennuksen vahingosta on kohtuussyistä korvattu 2/3. Asiakas katsoo, että rakenne ei ole ollut virheellinen ja korvaus tulisi maksaa kokonaisuudessaan.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan laaja kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Vakuutusehtojen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata mm. vahinkoa, joka aiheutuu rakennukselle itselleen rakennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

FINEn käsityksen mukaan osapuolten välillä on riidaton näkemys palon syttymiskohdasta, eli siitä, että palo on saanut alkunsa hormin läpiviennistä.

Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteeseen on kirjattu palon syttymiskohdaksi piipun läpivienti pystyseinän kohdalla ja arvioksi tulipalon syttymissyystä riittämätön suojaetäisyys. Syttymissyystä on lisäksi kirjattu, että palojäljistä oli helposti pääteltävissä syttymiskohta, joka oli piipun läpiviennin kohdilla. Aiempi havainto käryn hajusta ja siitä, että palon merkkejä ei näkynyt, viittasi siihen, että palo olisi alkanut nimenomaan seinärakenteen välissä läpiviennin kohdalta. Selosteen mukaan toinen vaihtoehto olisi ollut, että piipun päällä olisi ollut jotakin palavaa, mutta tämä olisi huomattu jo aiemmin.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastusraportin mukaan hormin sisäkuoren ja ulkokuoren välissä eristeenä oli ollut yksi 50–60 mm mineraalivillaeristekerros. Seinärakenteen läpiviennin kohdalla eristekerrosta ei ollut sidottu eikä eristeen päällä ollut ulkokuorta. Myös nuohouspalvelun tarkastusraportin mukaan hormin silmämääräisesti tarkastetuissa kohdissa läpiviennissä oli ollut eristevillaa yksi kerros, paksuudeltaan arviolta 50 mm, eikä sitä ollut sidottu näkyvillä olevilta osuuksiltaan. Samoin nuohouspalvelun raportin mukaan läpiviennistä puuttui hormin ulkopellitystä läpiviennistä. Pellitys loppui seinän sisällä, noin 200 mm ennen yhdyshormin päätä kattilahuoneessa. Sekä vakuutusyhtiön vahinkotarkastusraportissa että nuohouspalvelun tarkastusraportissa on viitattu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E3 ohjeisiin metallisten savuhormien rakenteesta.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko on seurausta rakennusvirheestä. Rakenne on virheellinen hormin ulkokuoren puutteellisuuden ja mineraalivillaeristeen sitomattomuuden vuoksi. Asiakas puolestaan on pitänyt vahingon todennäköisenä syttymissyynä olkia ja muuta palavaa ainesta, jonka jyrsijät ovat kuljettaneet hormin rakenteeseen. Vakuutusyhtiö on tältä osin katsonut, että hormin olisi tullut olla sillä tavoin tiivis, että jyrsijät eivät pääse hormin eristetilaan.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E3 ohjeiden mukaan metallisen savuhormin sisäkuori olisi tullut olla lämmöneristeellä ja ulkokuorella ympäröity. Hormin sisäkuoren ja ulkokuoren välissä oleva mineraalivilla olisi tullut sitoa.

FINE katsoo, että vahinkotarkastusraportista ja nuohouspalvelun tarkastusraportista ilmi käyvien tietojen perusteella on osoitettu, että hormin rakenne ei ole ollut Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E3 ohjeiden mukainen. FINE pitää todennäköisenä, että hormin ulkokuoren puuttuminen on ollut syy-yhteydessä palon syttymiseen. Vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota rakennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon. Näin ollen FINEllä ei ole perusteita suosittaa vahingosta lisäkorvausta.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Ratkaisija Siirala
Esittelijä Salo

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia