Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 22.3.2017 mukaan A:lle (s. 1977) määrättiin 26.6.2015 Siprion-antibioottilääkitys virtsatietulehduksen hoitoon. A aloitti lääkekuurin aamupäivällä 26.6.2015. Myöhemmin saman päivän aikana hän huomasi ranteissaan napsahtelua ja olkapäidensä etuosissa kipua ja kuumotusta. Lisäksi hänen jaloissaan ilmeni nykimistä sekä puutumisen ja pistelyn tunnetta. A keskeytti lääkkeen käytön. Illalla nukkumaan mennessä A:lla ilmeni sähköiskumaisia nykäisyjä raajoissa ja kramppeja ympäri kehoa. A:lla esiintyi vilunväreitä ja lämpötilan vaihtelua. Lisäksi käsissä oli vapinaa ja hienomotoriikka oli kateissa. Jalkaterissä, käsissä ja kasvoissa oli ajoittain polttavaa tunnetta ja värinää. Seuraavien päivien aikana jänteiden naksuminen lisääntyi ja sitä ilmeni etenkin olkapäissä, polvissa ja nivusissa. Muutama viikko lääkkeen käytön jälkeen myös akillesjänteet kipeytyivät ja jännealueille ilmestyi pieniä verenpurkaumia. A katsoi, että oireet olivat seurausta Siprion-antibiootista ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi 11.1.2018 ja 27.8.2018 antamissaan korvauspäätöksissä, että A:n ilmoittamat kiputilat, nykimiset ja muut oireet olivat todennäköisesti aiheutuneet Siprion-lääkkeen käytöstä. Yhtiö maksoi A:lle lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 1.000 euron korvauksen. Korvaus vastasi liikennevahinkolautakunnan normien mukaisen tilapäisen haitan luokan 2 (lievät vammat) korvausasteikon yläosaa.

Pysyvän haitan osalta yhtiö totesi, että Siprion-lääkkeen aiheuttamat jänneärsytykset eivät pahene lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Tämän vuoksi A:n kuvaamat myöhemmät oireet eivät todennäköisesti ole syy-yhteydessä antibiootin aiheuttamiin ongelmiin. A:lle on jäänyt lääkevahingon vuoksi jänne- ja nivelkipuja sekä valoherkkyyttä. Oireisto oli yhtiön mukaan kuitenkin sen verran lievä, että pysyvää korvaukseen asti yltävää haittaa ei ollut. Tämän vuoksi pysyvän haitan korvausta ei voitu maksaa lääkevahinkovakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A kertoo, että Siprionista aiheutuneet krooniset jänneongelmat vaivaavat edelleen. Vaivoja on jalkaterissä, polvissa, nivusissa, sormissa, ranteissa ja olkapäissä. Jänteiden huonon rasituksensiedon takia esimerkiksi liikunnan harrastaminen tai normaalit kodin ja pihan remonttityöt eivät ole mahdollisia. Pidempiaikainen seisominen ja varsinkin kävely pahentavat jänteiden ärsyyntymistä. Kyseessä on huomattava haitta.

Lisäksi Siprionista aiheutunut ihon valoherkkyys haittaa pahasti A:n elämää keväästä syksyyn. Talviaikakaan ei ole ongelmaton, joskin helpompi. Aurinkorasvat eivät poista ongelmaa, vaan ainoastaan hiukan pidentävät aikaa, jonka A voi olla ulkona. Vaikka muun vartalon pystyy suojaamaan vaatteilla, ei kasvojen suojaus onnistu samoin. "Kommandopipo" päässä kesällä ulkona liikkuminen on merkittävä sosiaalinen haitta itsessään.

Nykimiset ja pistelyt jaloissa ovat jatkuneet lääkkeenottopäivästä lähtien, vaikka lievenivät ensimmäisten kuukausien aikana. Edelleen molemmissa jalkapohjissa ja pohkeissa nykii jatkuvasti, ja vielä tavallista enemmän jos jalkoja on käyttänyt edellisinä tunteina. Nykiminen ja pistely haittaavat nukkumista ja keskittymistä, ja alentavat yleisesti elämänlaatua.

A kertoo, ettei ole enää viime vuosina käynyt lääkärissä jänneongelmien vuoksi, koska siitä ei ole hoidollisesti hyötyä. Valoherkkyyden takia hän kävi lääkärissä viimeksi huhtikuussa 2019, mutta ei saanut apua. Vuosia sitten vakiintuneita nykimisiä ja pistelyitä A ei ole lähtenyt tarkemmin tutkituttamaan, koska sillä ei olisi hoidollista merkitystä.

Asian tultua vireille Vakuutuslautakuntaan, vakuutusyhtiö on korottanut aikaisemmin maksamaansa tilapäisen haitan korvausta ja suorittanut korvauksen pysyvästä haitasta. A katsoo kuitenkin lisäkirjelmässään, että yhtiön suorittamat korvaukset eivät edelleenkään vastaa sitä haittaa, mikä A:lle on lääkevahingosta aiheutunut. A vaatii tilapäisen ja pysyvän haitan korotusta. A katsoo, että lääkevahingosta hänelle aiheutunut haitta vastaa vähintään haittaluokan neljä mukaista haittaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö ilmoitti vastineessaan, että se on arvioinut A:lle lääkevahingosta aiheutuneen tilapäisen haitan määrän uudestaan ja maksanut A:lle lisäkorvausta. Yhtiö katsoo, että asianmukainen korvaus lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta 1.900 euroa. Korvaus vastaa liikennevahinkolautakunnan normien mukaisen tilapäisen haitan luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) korvausasteikon alaosaa.

Lisäksi yhtiö toteaa, että A:n oireilu on jatkunut lääkkeen käytön lopettamisen jälkeenkin. 11.1.2018 eli korvauspäätöstä annettaessa oireilu oli kestänyt jo yli kaksi vuotta. Pysyvän haitan korvaus oli näin ollen mahdollista määrittää. Yhtiö viittasi käyttöönsä toimitettuun lääketieteelliseen selvitykseen ja totesi, että A:lla on edelleen olkapääkipuja, liikerajoitteita ja akillesjänteen oireilua. A on myös huomannut kestävänsä auringonvaloa aikaisempaa huonommin. Kyseessä on valtioneuvoston asetuksen (768/2015) mukaan arvioituna lievä yleinen toiminnanvajaus (kohta 15). A:lle aiheutunut pysyvä haitta vastaa yhtiön mukaan haittaluokan 2 mukaista pysyvää haittaa ja sitä vastaava kertakorvaus on laskettu liikennevahinkolautakunnan suositusten mukaisesti. Yhtiö maksoi A:lle korvausta pysyvästä haitasta 6.474 euroa. Lisäksi yhtiö maksoi korvaukselle 1.666,21 euroa viivästyskorkoa ajalta 23.2.2018-28.10.2021.

Yhtiö totesi lisävastineessaan, että A:n ilmoittamaa valoherkkyyttä ei ole terveydenhuollossa tutkittu enemmälti. A kertoo myös edelleen kärsivänsä lääkevahingon vuoksi erinäisistä nykimisistä ja pistelystä, jota hän ei kuitenkaan ole lähtenyt tarkemmin tutkituttamaan. Sekä tilapäisen että pysyvän haitan korvaus on arvioitu A:ta koskevien potilasasiakirjojen perusteella. Korvattavaa vahinkoa tai sen määrää ei voida määrittää korvauksenhakijan subjektiivisen kertomuksen perusteella ilman lääketieteellistä näyttöä. 28.10.2021 maksettujen lisäkorvausten myötä A:n lääkevahinko on tullut asianmukaisesti korvatuksi.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 26.6.2015-2.2.2018.

26.6.2015 päivätyn lääkärin etävastaanottomerkinnän mukaan A:lle oli määrätty samana päivänä siprofloksasiini 500 mg -antibiootti virtsatietulehduksen hoitoon. Pian ensimmäisen tabletin jälkeen A:lla oli ilmennyt voimakkaita nivelkipuja ja selkäkipuja. Hoitava lääkäri vaihtoi siprofloksasiinivalmisteen trimpetopriimivalmisteeseen.

29.6.2015 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ilmennyt siprofloksasiinitabletin ottamisen jälkeen kipua nivelissä, naksumista, vilunväreitä, lihaskouristuksia, vapinaa kylmää hikeä ja uniongelmia.

1.7.2015 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla oli ollut toistuvia virtsatieinfektioita vuosien varrella. Edellisen viikon perjantaina virtsatietulehduksen hoidoksi oli aloitettu siprofloksasiinikuuri. Noin 6–10 tuntia ensimmäisen tabletin ottamisen A:lla oli alkanut ilmetä niveloireita. Nivelet olivat kipeytyneet ja jalkoihin oli tullut puutumista ja polttelua. Jalkalihakset olivat krampanneet. A ei ollut kahteen yöhön saanut nukuttua. Lisäksi hänellä oli ilmennyt takykardiaa ja lisälyöntisyyttä. A:lla oli ollut aiemminkin käytössä siprofloksasiinivalmiste virtsatietulehduksen hoitoon ja lieviä haittavaikutuksia oli esiintynyt. 1.7.2015 mennessä siprofloksasiinin käytön jälkeen ilmenneet haittavaikutukset olivat jo huomattavasti helpottaneet.

6.7.2015 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan oireet olivat lievenemässä, mutta jalkojen puutumista, pistelyä ja kihelmöintiä esiintyi edelleen. Oireet häiritsivät nukkumista. Sydänoireet ja vapina olivat helpottaneet. Motoriikka oli parantunut.

12.8.2015 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A:n oireet olivat selvästi lievittyneet. Kipuoireita oli kuitenkin edelleen nivelissä ja jänteissä. Puutumiset, kirvelyt ja pistelyt olivat lähes täysin hävinneet.

28.9.2015 päivätyn lääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A:lla ilmeni edelleen jalkojen puutumista, pistelyä ja lihasnykinää. Akillesjänteet, nilkan mediaalisyrjän jänteet ja olkapäät olivat edelleen kipeät.

27.1.2017 päivätyn fysioterapiapalautteen mukaan A:lla oli edelleen jännekipua, joka ilmeni erityisesti rasituksessa. Lisäksi A:lle oli jäänyt pinnetila olkapäihin. Erityisesti vasemman olkapään liike- ja rasituskipua oli ollut edeltävinä viikkoina. Lievää liikerajoitustakin oli syntynyt.

29.1.2018 päivätyn fysioterapian loppuarvion mukaan A:n olkapäiden tilanne oli vaihdellut hyvin paljon viimeisen vuoden aikana. Aluksi kipeä ja rajoitteinen vasen olkapää oli alkanut kevään 2017 edetessä parantua. Samaan aikaan oikea olkapää oli alkanut kuitenkin oirehtia. Oireet vastasivat vasemman olkapään aiempia oireita. Muut jännekivut olivat pysyneet staattisina, eikä parannusta yleistilassa ollut juurikaan tapahtunut.

2.2.2018 päivätyn fysiatrian erikoislääkärin hoitokertomusmerkinnän mukaan A oli käynyt kuluneen vuoden aikana fysioterapiassa. A:n vasen käsi oli mennyt fysioterapiahoitojakson alussa ensin huonompaan suuntaan, kunnes huhtikuussa 2017 oireilu oli alkanut rauhoittumaan "itsestään". Käsi oli alkanut nousta niin etu- kuin sivukauttakin. Kuitenkin samalla olivat alkaneet oikean olkapään oireet. Nyt tilanne oli rauhoittumassa, mutta edelleen A:n oikea olkapää oli osin liikerajoitteinen. Leimallista A:n oireilulle oli rasituksensietokyvyn merkittävä heikkeneminen. Myös akillesjänteet oireilivat edelleen lievästi.

A:lla todettiin fysiatrin vastaanotolla oikean olkapään tiukka endpoint-tyyppinen liikerajoitus etuelevaatiossa 160. Abduktio oli myös 160 astetta. Passiivisesti liikerajoitus oli sama, eikä mobilisoiden voinut liikettä lisätä. Palpoiden todettiin epäspesifit kireydet olkapäissä. Kiertäjäkalvosimen voimat olivat varsin hyvät ja symmetriset, mutta kipua ilmeni olkapäiden alueilla.

A:n askellus oli suhteellisen hyvää ja varvas-kp nousut onnistuvat. Inspektoiden todettiin fascikulaatiota molemmin puolin paikallaan ollessa plantaarisesti, erityisesti mediaalisivulla. Palpoiden akilles- ja plantaarialueilla ei todettu resistenssejä. Myöskään kuumotuksia ei havaittu. Dorsaalinen fleksio rajoittui 90 asteeseen. Supinaatio-pronaatio oli normaalirajoissa.

Hoitava fysiatri katsoi, että A:n oirekuva oli ollut kahden ja puolen vuoden ajan vakaa. Siprion-antibiootista on aiheutunut A:lle merkittävä olkapäiden ja nilkkojen kipu- ja liikerajoitustila. Hoidollisesti tilanne oli haastava ja tilanteen kehittyminen oli vaikeasti ennustettavissa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Siprion-antibiootista aiheutuneen lääkevahingon johdosta maksettavien tilapäisen ja pysyvän haitan korvausten määristä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2. ansionmenetyksestä;
3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4. pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottaen huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Asian arviointi

1. Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta

Asiassa on osapuolten kesken riidatonta, että A:lla Siprion-lääkkeen käytön jälkeen ilmenneet kiputilat, lihasnykimiset ja muut ilmoitetut oireet ovat aiheutuneet Siprion-lääkkeestä. Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta korvausta 1.900 euroa. Korvaus vastaa liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan normien mukaisen tilapäisen haitan luokan 3 (lievää vaikeammat vammat) korvausasteikon alaosaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko maksuvuonna 1.200–3.900 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1–3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3–7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Luokkaan 4, vaikeat vammat (korvausasteikko 3.900–9.300 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että
- niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa tai henkitorven avanteen,
- niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kalloveto, murtumien ulkoiset kiinnityslaitteet),
- raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus),
- jälkihoidossa tarvitaan murtuman kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus),
- ne tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta,
- niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on Siprion-lääkkeen käytön seurauksena aiheutunut kiputiloja ja lihasnykimisiä sekä esimerkiksi puutumisen ja pistelyn tunnetta. A:lla ei ole todettu jänteiden tulehduksia tai repeämiä. A:n oireet eivät ole vaatineet sairaalahoitoa tai leikkaustoimenpiteitä. Ottaen huomioon A:lle aiheutuneen vahingon laadun, sen edellyttämät hoitotoimenpiteet ja tilapäisen haitan keston, lautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa 1.900 euron korvausta tilapäisestä haitasta asianmukaisena. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta tilapäisen haitan osalta.

2. Pysyvä haitta

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n oireiden ilmetessä on ollut voimassa valtioneuvoston asetus 768/2015.

Haittaluokka-asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon yleistä toiminnanvajausta koskevan kohdan 15 mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0–2, kun henkilö esimerkiksi joutuu välttämään tiettyjä aineita yliherkkyytensä vuoksi, joutuu käyttämään ruokajärjestystä sairauden hoitamiseksi ja sairaudesta ei aiheudu merkittävää haittaa tavanomaisessa elämässä, mutta sen aiheuttamat rajoitukset tulee muistaa erityistilanteissa. Kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 3–5 esimerkiksi kun sorminäppäryys on alentunut siten, että se vaikeuttaa napittamista ja kirjoittamista, tai kun sairauden hoito aiheuttaa vähäistä rasitusta henkilön tarvitessa esimerkiksi jatkuvasti lähes koko kehon ihoon voiteiden käyttöä tai ruokavalion noudattamista.

Vakuutuslautakunta katsoo nyt käytettävissään olevan, niukan lääketieteellisen selvityksen perusteella, että A:lle maksettu, haittaluokkaa 2 vastaava pysyvän haitan korvaus on asianmukainen. 2.8.2018 päivätyn tilankuvauksen mukaan A:lle on jäänyt vahingon seurauksen olkapäiden ja nilkkojen kipu- ja liikerajoitustila. A:n askelluksen on kuitenkin kuvattu olevan suhteellisen hyvää ja varvas- ja kantapäänousut ovat onnistuneet. Lautakunnan käyttöön toimitetussa lääketieteellisessä selvityksessä ei ole kuvattu sellaisia lääkevahingon seurauksena aiheutuneita pysyviä toimintakyvyn rajoitteita, joiden perusteella jo maksettua pysyvän haitan korvausta tulisi korottaa. Lautakunta ei suosita lisäkorvausta pysyvän haitan osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila