Tapahtumatiedot
Asiakkaan omistaman asunnon vuokrannut henkilö kasasi asunnon ulko-oven eteen huonekaluja, jolloin asunnon ovea ei voinut avata. Ensihoitajat ja poliisi tulivat asunnolle vuokralaisen mielenterveyteen liittyvien syiden vuoksi. Asiakkaan vakuutusyhtiölle puhelimitse tekemän vahinkoilmoituksen mukaan ensihoitajat ja poliisi joutuivat käyttämään voimatoimia päästääkseen asuntoon sisälle. Tällöin asiakkaan huonekaluja ja muuta irtaimistoa meni rikki ja lattioihin ja seiniin tuli naarmuja. Asunnon vaurioista tehtiin 13.10.2017 päivätty vahinkokartoitusraportti.
Vakuutusyhtiö antoi asiassa 28.12.2017 päivätyn korvauspäätöksen ja sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään toisen 6.2.2018 päivätyn korvauspäätöksen. Päätösten mukaan vahinkokartoitusraporttiin kirjatuista tiedoista ei voida päätellä, mitkä vaurioista ovat normaalin elämisen tuloksena tulleita jälkiä ja mitkä johtuvat vahingosta. Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 6.12 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutetun vuokralainen tai vuokralaisen kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuva henkilö on aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella.
Vakuutusyhtiö toteaa päätöksissään, että se ei kuitenkaan evää vahingon korvattavuutta tahallisuuteen tai törkeään huolimattomuuteen vedoten sellaisen vakuutetun osalta, joka vahingon aiheuttaessaan on ollut alle 12-vuotias tai sellaisessa mielentilassa, ettei häntä olisi voitu tuomita rangaistukseen rikoksesta, eli jos vakuutettu on ollut syyntakeeton. Vakuutusyhtiölle ei ole kuitenkaan esitetty selvitystä vuokralaisen terveydentilasta vahinkohetkellä. Vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko ei ollut vakuutuksesta korvattava.
Asiakas lähetti vakuutusyhtiölle lääkärin kirjoittaman selvityksen, jossa kerrotaan vuokralaisen olleen sairaalassa ensihoito- ja erityishoidon osastolla aikavälillä 18.1. – 11.4.2017. Vakuutusyhtiö on vastannut asiakkaalle 28.6.2018, että selvityksestä ei tarkemmin selviä, miten sairaus on vaikuttanut vuokralaisen käytökseen, eikä sillä sen vuoksi ole vaikutusta asiassa aiemmin annettuihin korvauspäätöksiin.
Asiakkaan valitus
Asiakas toteaa valituksessaan, että vakuutusyhtiölle on lähetetty sellainen selvitys vuokralaisen terveydentilasta, jonka perusteella vakuutusyhtiö on voinut todeta vuokralaisen olleen syyntakeeton. Lääkärin selvityksessä kerrotaan, että vuokralainen on mennyt sairaalaan M1-lähetteellä, joka tarkoittaa pakkohoitoa. Vakuutusyhtiölle on lähetetty myös potilaan verikoetulokset tammikuulta 2017 ja lisäksi vakuutusyhtiölle on annettu mahdollisuus olla suoraan yhteydessä sairaalaan, jossa vuokralaista hoidettiin. Irtaimistolle ja asunnolle aiheutuneet vauriot eivät ole aiheutuneet normaalista elämisestä, vaan nyt kyseessä olevan vahingon seurauksena.
Asiakas kertoo valituksessaan vakuutusyhtiön pyytäneen häneltä toistuvasti sellaisen terveydenhuollon ammattilaisen lausuntoa, jota ei ollut mahdollista toimittaa, koska vuokralainen ei ollut nähnyt tällaista terveydenhuollon ammattilaista. Asiakas soitti vakuutusyhtiöön 6.2.2018 päivätyn korvauspäätöksen saamisen jälkeen, koska vakuutusyhtiö oli väittänyt, että hän ei halua toimittaa lääkärilausuntoja, mikä ei pitänyt paikkaansa. Asiakas ei voinut toimittaa sellaista lausuntoa, jota vakuutusyhtiö pyysi, koska vuokralainen ei ollut nähnyt sellaista terveydenhuollon ammattilaista, jollaiselta vakuutusyhtiö halusi lausunnon. Sen jälkeen, kun asiakas oli soittanut vakuutusyhtiöön, vakuutusyhtiö antoi asiakkaalle tilaisuuden toimittaa lääkärin selvitys, mutta vaikka hän toimitti sellaisen, ei vakuutusyhtiö katsonut selvityksessä olevien tietojen olevan riittäviä.
Vakuutusyhtiön sivuilla kerrottiin ensin, että vahinko korvataan, mutta myöhemmin asiakas saikin päätöksen, että vahinko ei olekaan korvattava. Asiakas vaatii, että vahinko korvataan tämän ensimmäisen lupauksen mukaisesti.
Asiakas toteaa vakuutusyhtiön vastineisiin antamissaan vastauksissa, että hän on odottanut perustellun kannanoton sisältävää päätöstä. Päätöksessä, jonka asiakas on saanut 18.2., on puhuttu vain yleisistä asioista ja siihen on kirjoitettu, miksi vakuutusyhtiön aiemmin antama päätös on ollut oikein. Siinä ei ole kommentoitu asiakkaan valituskirjettä.
Asiakas toteaa vastauksissaan, että vakuutusyhtiö on poiminut yhden sähköpostiviestin useiden sähköpostiviestien joukosta. Sähköpostikeskustelu on jatkunut 28.6.2018 lähtien. Vakuutusyhtiö kirjoitti heinäkuussa 2018, että se on tutustunut asiakkaan lähettämiin sähköpostiviesteihin ja että niissä ei ilmene valitettavasti mitään uutta tietoa. Asiakas on aina vastannut viesteihin ja kysynyt hieman tarkempaa vastausta ja sähköpostikeskustelu on jatkunut, kunnes 20.8.2018 vakuutusyhtiö ilmoitti suomeksi, että se ei enää käsittele asiaa. Vakuutusyhtiö lähetti ilmoituksen päätöksestä ruotsin kielellä sähköpostitse ensimmäisen kerran 24.8.2018. Kyseistä sähköpostiviestiä ei voi pitää neuvontana, koska sähköpostiviestissä ei kerrota, että kyseessä olisi vain neuvonta ja sähköpostissa oli lisäksi tieto, että päätös on nyt lopullisesti tehty ja asiaa ei enää käsitellä.
Asiakas katsoo vastauksissaan, että muutoksenhakuprosessi alkoi 5.3.2018, eli vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakuelimen antaman korvauspäätöksen saamisen jälkeen. Tällöin asiakas sai vakuutusyhtiöltä tiedon, että myös muun kuin vakuutusyhtiön aluksi pyytämän terveydenhuollon ammattilaisen kirjoittama lausunto hyväksytään. Asiakkaalle on ensimmäisen kerran informoitu ruotsin kielellä päätöksestä ja valitusprosessista 24.8.2018. Kyseiseen sähköpostiviestiin oli lisäksi liitetty ruotsinkielinen muutoksenhakuohjeistus. Asiakas katsoo 24.8.2018 lähetetyn sähköpostin olevan päätös.
Virallinen päätöspäivämäärä on siten se päivä, kun asiakkaalle ilmoitettiin asiasta hänen omalla äidinkielellään. Asiakas on jo alkuvuodesta 2018 saakka pyytänyt, että asiaan liittyvä viestintä tapahtuisi ruotsiksi. Vakuutusyhtiöllä on velvollisuus kommunikoida ruotsin kielellä ja päätösilmoitus on oltava ruotsiksi. Lisäksi viestissä oli maininta, että päätös lähetetään asiakkaalle kirjeellä, mutta asiakas ei ole saanut tällaista kirjettä.
Asiakas käy vastauksissaan lisäksi läpi vuokralaisen terveydentilaan liittyviä tietoja, joiden perusteella vakuutusyhtiön on asiakkaan mukaan ollut mahdollista todeta vuokralaisen tila vahingon sattumisen hetkellä. Lisäksi asiakas kertoo korvauskäsittelyyn liittyvistä asioista.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että asiakas ei ole hakenut korvauspäätökseen muutosta vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisesti kolmen vuoden kuluessa. Asiakkaalle on lähetetty 28.12.2017 päivätty korvauspäätös muutoksenhakuohjeineen. Asiakas on ollut päätökseen tyytymätön, jolloin asiaa on käsitelty vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Toinen korvauspäätös on annettu asiakkaalle 6.2.2018.
Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle lisäselvitystä, jolloin ratkaisu katsottiin uudelleen läpi 28.6.2018. Lisäksi asiakkaalle on annettu yleistä ohjausta sähköpostitse 20.8.2018. Sähköpostissa todetaan, että oikaisupyynnöt käsitellään vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä kertaluonteisesti. Mikäli korvauksenhakija ei tyydy päätökseen, hänellä on mahdollisuus kääntyä yh. Yleistä neuvontaa ei voida pitää korvauspäätöksenä, eikä sähköpostiviestissä missään kohdassa ilmoiteta kyseessä olevan korvauspäätös. Ei voida katsoa, että pelkkä muutoksenhakuohjeen lisääminen tekisi sähköpostiviestistä päätöksen. Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin ei muutenkaan tee korvauspäätöksiä, vaan se ohjaa asiat uudelleen korvausosaston käsiteltäväksi.
Näin ollen 20.8.2018 lähetetty sähköpostiohjeistusta ei voida pitää korvauspäätöksenä ja muutoksenhakuaika lasketaan 28.6.2018 päivätystä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetusta ratkaisusta. Muutoksenhaku on esitetty 18.8.2021. Näin ollen tähän asiaan liittyvä kanneoikeus on menetetty vakuutussopimuslain 74 §:n perusteella eli valitusoikeus on vanhentunut.
Vakuutusyhtiö toteaa, että 24.8.2018 asiakkaalle lähetetty sähköpostiviesti ei ole korvauspäätös. Asiakas on aiemmassa sähköpostiviestissään kertonut haluavansa esittää muutaman kysymyksen, joihin hän haluaa vastauksen ruotsiksi. Asiakkaalle 24.8.2018 lähetetyssä sähköpostiviestissä on kerrottu ruotsiksi, että asiassa on annettu korvauspäätös ja vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin on todennut päätöksen olevan vakuutusehtojen mukainen. Lisäksi todetaan, että asiakasta on ohjattu vakuutusyhtiön sisäisen muutoksenhakumenettelyn yhteydessä käyttämään yhtiön ulkopuolisia muutoksenhakukeinoja, mikäli asiakas on vielä tyytymätön ratkaisuun. Kun asiakkaalle todetaan sähköpostissa tai muulla viestintätavalla, että asian käsittely on päättynyt ja ohjataan kääntymään muutoksenhakuelimien puoleen, kyseessä ei ole korvauspäätös. Myöskään ilmoitusta, jossa sanotaan, että korvauspäätös on lähetetty asiakkaalle kotiin, ei voida pitää korvauspäätöksenä. Näissä viesteissä on vain neuvottu asiakasta käsittelyn tilanteesta ja neuvottu, miten jatkaa, mikäli asiakas on tyytymätön korvauspäätökseen ja haluaa hakea siihen muutosta.
Vakuutusyhtiö toteaa, että tavallista korvauspäätöksen jälkeistä keskustelua ei voida pitää korvauspäätöksenä. Korvauspäätöksestä tulee käydä ilmi, että kyseessä on korvauspäätös ja lisäksi päätöksen liitteenä tulee olla muutoksenhakuohjeistus. Mikäli tällaista tavallista sähköpostikeskustelua voitaisiin pitää korvauspäätöksenä, johtaisi se siihen, että asiakkaiden mahdollisuudet tiedustella korvausasiaan liittyvistä seikoista vähenisi. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on yleinen neuvonta, jota ei voida pitää korvauspäätöksenä.
Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että mikäli 20.7.2018 päivätyn sähköpostin katsottaisiin olevan sellainen ratkaisu, jolla olisi merkitystä käsittelyaikoihin, muutoksenhaku olisi tullut esittää viimeistään 20.7.2021. Koska muutoksenhaku on esitetty 18.8.2021, olisi kanneoikeus myös tässä tapauksessa menetetty.
Vakuutusyhtiö varaa tilaisuuden lausua asiasta, mikäli Vakuutuslautakunta katsoisi asiaa toisin. Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan lopuksi, että korvauksen maksamiselle ei ole perusteita 28.12.2017 annetusta korvauspäätöksestä ja yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 6.2.2018 ja 28.6.2018 annetuista ratkaisuista ilmenevin perustein.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, ovatko vakuutusyhtiön 20.7.2018, 20.8.2018 ja 24.8.2018 lähettämät sähköpostiviestit korvauspäätöksiä ja onko asiakas menettänyt kanneoikeutensa määräajan kulumisen perusteella.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 8 §:n (Tieto oikeusturvakeinoista) mukaan korvaushakemuksen johdosta annettavasta tai muusta vakuutusta koskevasta päätöksestä on käytävä ilmi, jollei se ole olosuhteisiin nähden ilmeisen tarpeetonta, voidaanko ja millä tavalla asia saattaa tuomioistuimen, kuluttajavalituslautakunnan tai muun vastaavan elimen käsiteltäväksi.
Vakuutussopimuslain 74 §:n (Kanneaika) mukaan kanne vakuutuksenantajan tekemän korvausta koskevan päätöksen taikka vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttavan muun päätöksen johdosta on oikeuden menettämisen uhalla nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä määräajasta. Vanhentumisen keskeytymisestä sen johdosta, että asia saatetaan vireille kuluttajariitalautakunnassa, Vakuutuslautakunnassa tai muussa kuluttajariitoja ratkaisevassa elimessä, säädetään velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:ssä.
Kotivakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 5.1.5 (Särkymis- ja menetysturva) mukaan särkymis- ja menetysturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen, mikäli kyseessä olevaa vahinkoa ei ole määritelty korvattavaksi palo- ja luonnonilmiö-, rikos-, laiterikko- tai putkistovuototurvasta. Sillä, onko tämä toinen turva ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa, ei ole merkitystä.
Särkymis- ja menetysturvasta ei koskaan korvata vahinkoja, jotka johtuvat palosta, luonnonilmiöstä, varkaudesta, ryöstöstä, murrosta, ilkivallasta taikka koneen, laitteen tai putkiston sisäisestä rikkoutumisesta taikka rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta vuotaneesta nesteestä.
Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.12 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutetun vuokralainen tai vuokralaisen kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuva henkilö on aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Kuitenkin korvataan palo- ja luonnonilmiöturvan palovahingot. Lisäksi korvataan putkistovuototurvan vahingot, jos kohteelle on voimassa putkistovuototurva.
Asian arviointi
Osapuolet ovat erimielisiä siitä, ovatko vakuutusyhtiön 20.7.2018, 20.8.2018 ja 24.8.2018 lähettämät sähköpostiviestit korvauspäätöksiä ja onko asiakas menettänyt kanneoikeutensa määräajan umpeen kulumisen perusteella.
Vakuutussopimuslain 74 §:n mukaan kanne vakuutuksenantajan tekemän korvausta koskevan päätöksen taikka vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttavan muun päätöksen johdosta on oikeuden menettämisen uhalla nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja tästä määräajasta.
Vakuutuslautakunta toteaa, että mikäli vakuutuksenantajan korvaushakemuksen johdosta tekemä päätös on osittain tai kokonaan kielteinen, tapahtuu käytännössä usein niin, että vakuutettu lähettää vakuutuksenantajalle uutta korvausvaatimustaan tukevaa selvitystä pyytäen vakuutuksenantajaa käsittelemään asian uudelleen. Tämä voi samassa vahinkoasiassa toistua useita kertoja. Jos vakuutuksenantaja ei vakuutetun vaatimuksen johdosta muuta alkuperäistä ratkaisuaan, on vakuutussopimuslain perusteella tulkinnanvaraista, missä tilanteissa vakuutuksenantajan jatkovastauksia on pidettävä lain 74 §:ssä tarkoitettuina päätöksinä, joista alkaisi uusi 74 §:n mukainen kanneaika.
Sitä, milloin vakuutusyhtiön korvauksenhakijalle antamia vastauksia on pidettävä lain tarkoittamina päätöksinä, ei lautakunnan käsityksen mukaan voida ratkaista yksin sen perusteella, mitä nimitystä vakuutuksenantaja on toimenpiteestä käyttänyt, tai vain senkään perusteella, että vakuutuksenantaja ei ole muuttanut aikaisempaa päätöstään. Hyvän vakuutustavan mukaan vakuutusyhtiön on annettava asiasta uusi päätös aina silloin, kun se saa korvauksen hakijalta uuden selvityksen, joka ei ole ilmeisen aiheeton. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että korvauksen hakijan vakuutuksenantajalle esittämän selvityksen laatu vaikuttaa siihen, onko vakuutuksenantajan vastausta pidettävä uutena korvausta koskevana päätöksenä vai ei.
Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on kuitenkin oltava tosiasiallisesti oikeus olla ottamatta korvausasiaa uudelleenkäsittelyyn, etenkin jos asiassa ei ole esitetty mitään sellaista uutta selvitystä, joka vaikuttaisi asian lopputulokseen. Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessaan VKL 200/06 esimerkiksi katsonut, ettei uudelleenkäsittelypyynnön jälkeistä yhtiön vastausta ollut pidettävä uutena korvauspäätöksenä, koska vakuutusyhtiö oli vastauksessaan nimenomaisesi esittänyt, ettei se anna asiassa uutta korvauspäätöstä. Vakuutuslautakunta katsoo, että sen arvioimisessa, onko vakuutuksenantajan vastausta pidettävä uutena korvausta koskevana päätöksenä, on otettava huomioon korvauksenhakijan esittämän selvityksen laadun lisäksi myös vakuutuksenantajan vastauksen laatu ja perusteellisuus.
Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on antanut korvauspäätökset 28.12.2017, 6.2.2018 ja 28.6.2018. Vakuutusyhtiön 28.6.2018 päivätyssä korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö katsoo, että sille toimitettu vuokralaista koskeva lääkärin kirjoittama selvitys ei muuta vakuutusyhtiön aiemmin antamia korvauspäätöksiä, koska selvityksestä ei ilmene, miten vuokralaisen sairaus on vaikuttanut vuokralaisen käyttäytymiseen vahinkopäivänä. Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan muutoksenhakuohjeet ovat olleet korvauspäätöksien liitteenä.
Asiakas on lähettänyt vakuutusyhtiölle 29.6.2018 päivätyn suomen kielellä kirjoitetun sähköpostiviestin. Viestissään asiakas selvittää, miksi lääkäriltä ei ole saatavilla parempia selvityksiä ja miksi hän katsoo, että jo annetut selvitykset todistavat vuokralaisen sairauden vaikuttaneen siihen, miten vuokralainen on käyttäytynyt vahinkopäivänä. Vakuutusyhtiö on 20.7.2018 asiakkaalle lähettämässään sähköpostiviestissä todennut tutustuneensa asiakkaan lähettämiin uusiin sähköpostiviesteihin, eikä niistä vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ole ilmennyt mitään sellaista uutta asian ratkaisuun vaikuttavaa lisätietoa, jonka perusteella vakuutusyhtiö muuttaisi ratkaisuaan. Vakuutusyhtiö kehottaa asiakasta kääntymään yhtiön ulkopuolisten muutoksenhakuelimien puoleen, mikäli asiakas on edelleen päätökseen tyytymätön.
Asiakas on lähettänyt vakuutusyhtiölle 16.8.2018 suomen kielellä kirjoitetun sähköpostin, jossa asiakas pyytää vastaamaan hänelle ruotsiksi siihen, miksi asiakkaan vakuutusyhtiölle lähettämät selvitykset vuokralaisen terveydentilasta eivät ole vakuutusyhtiön mielestä riittäviä. Asiakas on käynyt viestissään läpi myös aiempia korvauskäsittelyn tapahtumia ja vuokralaisen terveydentilaan liittyviä asioita. Lisäksi asiakas toteaa viestissään, että hän tai vuokralainen eivät voi vaikuttaa lääkäritodistuksen sisältöön ja pyytänyt vakuutusyhtiötä olemaan suoraan lääkäriin yhteydessä oikeanlaisen todistuksen saamiseksi.
Vakuutusyhtiö on vastannut asiakkaan viestiin 20.8.2018 seuraavasti: ”Hei, [vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakumenettely] käsittelee oikaisupyynnön kertaluonteisesti. Mikäli korvauksenhakija ei tyydy päätökseen hänellä on mahdollisuus kääntyä yh”. Asiakkaan antaman selvityksen perusteella kyseisen viestin liitteenä on ollut muutoksenhakuohjeistus ruotsiksi. Vakuutusyhtiö on lisäksi lähettänyt asiakkaalle 24.8.2018 seuraavan viestin: ”Hej Försäkringsbolaget har gett ett beslut på en skada som ni sedan har sökt ändring på från [vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä]. Ett skriftliga beslut har skickats hem till er. Efter handläggning hos [vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä] har inte beslutet ändrats. Om ni fortfarande är missnöjd beslutet, har [vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakumenettely] instruerat er att söka ändring fån en utomstående instans.” Asiakkaan mukaan muutoksenhakuohjeet ovat olleet viestin liitteenä. Sähköpostiviestin sisällöstä tai muista tiedoista ei kuitenkaan ilmene, ovatko ohjeet olleet viestin liitteenä vai eivät.
Vakuutuslautakunta toteaa, että sille toimitetuista sähköpostiviesteistä ei ilmene, että asiakas olisi 28.6.2018 päivätyn korvauspäätöksen saamisen jälkeen toimittanut vakuutusyhtiölle mitään sellaista uutta tietoa tai selvitystä, jonka vuoksi vakuutusyhtiön olisi tullut antaa asiassa uusi korvauspäätös. Asiakkaan 28.6.2018 jälkeen lähettämissä sähköpostiviesteissä käydään läpi korvauskäsittelyyn liittyviä tapahtumia, lääkäritodistusten saamisessa ilmenneitä vaikeuksia, sellaisia vuokralaisen terveydentilaan liittyviä asioita, jotka ovat olleet vakuutusyhtiön tiedossa ennen 28.6.2018 annettua korvauspäätöstä sekä muita vuokralaiseen liittyviä tietoja, kuten vuokralaisen yliopisto-opintoja. Näin ollen vakuutusyhtiön ei ole tarvinnut antaa asiassa uutta korvauspäätöstä.
Vakuutusyhtiön 20.7.2018, 20.8.2018 ja 24.8.2018 lähettämissä sähköpostiviesteissä ei oteta kantaa mihinkään uuteen vahinkotapahtumaa koskevaan asiaan tai asiakkaan esittämään väitteeseen. Ensimmäisessä sähköpostiviestissä todetaan, että vakuutusyhtiön antama päätös ei muutu, eikä asiakkaan lähettämistä sähköpostiviesteistä ole ilmennyt mitään uutta korvausratkaisuun vaikuttavaa tietoa. Jälkimmäisissä sähköpostiviesteissä taas todetaan, että asiaa ei enää käsitellä. Kaikissa kolmessa sähköpostiviestissä asiakasta kehotetaan kääntymään yhtiön ulkopuolisten muutoksenhakuelinten puoleen, mikäli asiakas on edelleen päätökseen tyytymätön.
Vakuutuslautakunta toteaa, että edellä mainitut sähköpostiviestit ovat lyhyitä ja niissä on lähinnä todettu, ettei vakuutusyhtiön antama korvauspäätös muutu sekä kehotettu asiakasta kääntymään yhtiön ulkopuolisten muutoksenhakuelinten puoleen. Ainakin kahden ensimmäisen sähköpostiviestin mukana ovat olleet muutoksenhakuohjeet. Muutoksenhakuohjeiden liittäminen sähköpostiviestiin ei kuitenkaan lautakunnan käsityksen mukaan yksistään tee sähköpostiviestistä korvauspäätöstä.
Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön 20.7.2018, 20.8.2018 ja 24.8.2018 lähettämiä viestejä ei voida edellä kerrotuin perustein pitää tässä tapauksessa korvauspäätöksinä. Näin ollen vakuutussopimuslain 74 §:n mukainen kanneaika on alkanut kulua siitä, kun asiakas sai 28.6.2018 päivätyn korvauspäätöksen sähköpostitse. Vakuutuslautakunta on vastaanottanut asiakkaan valituksen 18.8.2021. Näin ollen valitus on toimitettu Vakuutuslautakunnalle sen jälkeen, kun kanteen nostamiselle varattu kolmen vuoden määräaika on kulunut umpeen, ja asiakas on lautakunnan näkemyksen mukaan näin ollen menettänyt oikeuden hakea vakuutusyhtiön antamaan korvauspäätökseen muutosta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita vakuutusyhtiön korvauspäätökseen muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pippola
Jäsenet:
Akselinmäki
Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen