Haku

FINE-040983

Tulosta

Asianumero: FINE-040983 (2022)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 02.02.2022

Omakotitalon päälle kaatuneiden puiden aiheuttama vahinko. Terassin, hormien ja ulko- sekä sisäseinän vauriot. Vahingon laajuus. Korvattavat korjauskustannukset. Korvauksen määrä. Viivästyskorko.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli 14.8.2017 ilmoittanut vakuutusyhtiölle puhelimitse, että vakuutetun rakennuksen katolle oli 12.8.2017 kaatunut kaksi puuta. Metsuri oli poistanut kaatuneet puut ja niiden lisäksi myös kaksi muuta puuta oli poistettu kiinteistöltä. Vakuutusyhtiö korvasi kaatuneiden puiden poistamisen.

Vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan kilpailutuksen jälkeen oli 9.1.2018 ollut käytettävissä kolmen yrityksen tarjoukset: P. Oy:n 20.000 euron ja A. Oy:n 27.900 euron kirjalliset tarjoukset sekä K. Oy:n puhelimitse antama 22.500 euron tarjous.  Vakuutusyhtiö oli hyväksynyt näistä tarjouksista P. Oy:n tarjouksen mukaisen urakkasumman vakuutuksesta korvattaviksi korjauskustannuksiksi. Tämän jälkeen asiakas oli toimittanut vakuutusyhtiölle P. Oy:n antaman uuden tarjouksen (22.1.2018), jonka mukainen urakkasumma oli 50.000 euroa.

Koska osapuolet eivät päässet yksimielisyyteen terassin ja hormin vaurioiden sekä seinien pullistumisen aiheuttamien korjaustöiden osalta, kohteessa tehtiin maaliskuussa 2018 uusi vahinkotarkastus. Tämän jälkeen asiakas neuvotteli korvausasiasta vakuutusyhtiön kanssa, ja 15.11.2018 pidettiin uusi tarkastustilaisuus, jossa ulkopuolinen tavarantarkastaja (EP. Oy/EP) arvioi myrskyvahingon vaurioiden laajuutta.

Vakuutetun rakennuksen toiselle omistajalle (KS) 4.12.2018 lähettämässään sähköpostiviestissä vakuutusyhtiö on muun muassa viitannut EP:n lausuntoon ja todennut, että A. Oy:n joulukuussa 2017 tekemä 27.900 euron tarjous oli hyväksytty vaurioiden korjauskustannusten pohjaksi. Työ olisi A. Oy:n ilmoituksen mahdollista tehdä samaan hintaan tammikuun 2019 aikana.

Vakuutusyhtiö on 7.5.2021 asiakkaan tuolloin käyttämälle asiamiehelle vahvistanut, että koska A. Oy:n tarjous oli hyväksytty korjauskustannusten pohjaksi, vakuutusyhtiö ei ollut hyväksynyt P. Oy:n 50.000 euron tarjousta. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö oli 20.9.2021 päivätyn korvauspäätöksen mukaisesti maksanut riidattomana päivänarvokorvauksena 19.530 euroa ja 4.951,94 euroa viivästyskorkoa ajalta 7.2.2018 – 22.9.2021.

Asiakas on lokakuussa 2021 ilmoittanut, että P. Oy:n tarjous on edelleen voimassa yhtiön 11.10.2021 lähettämän viestin mukaisesti.

Vakuutusyhtiö on joulukuussa 2021 katsonut, että suoranaista esinevahinkoa ovat A. Oy:n tarjouksessa mainitussa laajuudessa tehtävät korjaustoimenpiteet, ja että A. Oy:ltä pyydetyn uuden tarjouksen mukaan urakkahinta on 35.900 euroa. Vakuutusyhtiö hyväksyy tämän hintatason vakuutuksesta korvattavien kustannusten perusteeksi eli jälleenhankinta-arvon mukaisen korvauksen määräksi vakuutusyhtiö katsoo 35.900 euroa. Jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus voidaan maksaa, kun vakuutuksenottaja toimittaa selvityksen korjaustöiden tekemisestä ja urakoitsijan laskun, jonka on hyväksynyt maksukelpoiseksi.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että hänelle maksetaan täysarvovakuutuksen perusteella korjauskustannuksista 50.000 euroa viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua korvauspäätöksen tekemisestä eli 4.12.2018 lukien. Vakuutusyhtiön hyväksymä 27.900 euron määrä ei riitä vauriokorjauksiin.

Asiakas katsoo puiden kaatumisen olevan syy-yhteydessä kuistin/terassin vaurioiden ja hormissa olleiden hiushalkeamien syntymiseen. Talon yhdessä seinässä on lisäksi pullistuma sisä- ja ulkopuolella.  Erimielisyys koskee sitä, mitä vahinkoja omakotitalon katon päälle kaatuneista puista oli aiheutunut, ja mitkä ovat rakennuksen korjauskustannukset. Vauriot olivat elokuussa 2021 pääosin korjaamatta keskeneräisen vakuutuskorvausasian vuoksi. Vuoto- ja lisävahinkojen estämiseksi tarvittavat korjaukset oli tehty viivytyksettä vahingon tapahtumisen jälkeen.

Puiden kaaduttua talon ja kuistin päälle asiakkaat olivat havainneet kuistin painuneen alas. Lasitukset eivät olleet enää liikkuneet vapaasti ja lasien liikuttamiseen tarkoitettu mekanismi oli vääntynyt. Lasit olivat liikkuneet vapaasti ennen puiden kaatumista.

Asiakas pitää EP:n lausumaa kuistin vajoamisesta virheellisenä. EP oli tuonut esille näkemyksensä siitä, että kuistin nurkan painuminen tai reunan irtoaminen ulkoseinästä ei olisi kaatuneen puun aiheuttama vaurio. Raportissa ei ole kuitenkaan esitetty yksilöityä muuta syytä, jonka johdosta puiden kaatumista omakotitalon ja kuistin päälle ei voida pitää kuistin vajoamisen syynä.

Asiakas viittaa L. Oy:n myyntineuvottelijan JT:n sähköpostiin (27.11.2019), josta ilmenee, että L. Oy:n asentaja oli käynyt tarkistamassa terassin lasituksen. Sähköpostin mukaan kaatunut puu oli painanut terassin rakenteita alaspäin, minkä vuoksi lasituksen avauspää oli avautunut ja lasit olivat laahanneet alakiskon pohjaa pitkin. Ylä- ja alaprofiilin oli havaittu vääntyneen mutkalle, joka aiheuttaa ongelmia lasituksen liikkuvuudessa.

Valituskirjelmässä asiakkaan asiamies on kertonut, että viikkoa ennen vakuutustapahtumaa nuohoojamestari KS oli suorittanut talossa hormien nuohouksen. KS on laatinut lausunnon 8.10.2018 suorittamansa hormien kuvauksen perusteella tekemistään havainnoista. Tuolloin hän oli tehnyt hormien kuvauksessa havaintoja hormien ja muurien välisen sauman aukeamisesta, hormien yläpäästä irronneista tiilistä ja laastin rapistumisesta. KS:n lausunnon mukaan tällaisia vikoja ei ollut havaittavissa viikkoa ennen puiden kaatumista. KS oli nuohonnut hormit tuolloin.

Vakuutusyhtiö oli aluksi hyväksynyt P. Oy:n 26.11.2017 tekemän 20.000 euron suuruisen urakkatarjouksen. Tämän jälkeen asiakas oli lähettänyt vakuutusyhtiölle P. Oy:ltä saamansa uuden, 22.1.2018 päivitetyn 50.000 euron urakkatarjouksen, koska ensimmäisen tarjouksen mukaisilla töillä kohdetta ei olisi saatu kuntoon. A. Oy:n 15.12.2017 tekemän urakkatarjouksen nojalla vahinkotarkastaja oli 4.12.2018 hyväksynyt korjauskustannuksiksi 27.900 euroa. Vakuutusyhtiö ei ollut tehnyt erillistä, kirjallista päätöstä 50.000 euron korjaustarjouksen hylkäämisestä, vaan formuloinut kieltäytymisen hyväksymällä 27.900 euron korjaustyön kustannusvastuulleen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on seurausta vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta eli tässä tapauksessa myrskyvahingosta. Puiden kaatumisella ei ole syy-yhteyttä hormin ulkopinnan eikä rakennuksen sisäosan vaurioihin. Ulkoseinän pullistuminen ja terassin painuminen eivät myöskään ole aiheutuneet puiden kaatumisesta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että suoranaista esinevahinkoa ovat korjaustoimet siinä laajuudessa, kuin mitä A. Oy:n 15.12.2017 päivätty tarjous on sisältänyt. Tarjous on perustunut suoranaisen esinevahingon korjaamiseen ja korjauskustannukset korvataan siinä laajuudessa. Tältä osin vahingon määrä euroissa tarkentuu, kun saadaan asiaan tarjoukset tämän päivän hintatasosta.

Vastineessaan vakuutusyhtiö on kertonut, että toisen vahinkotarkastuksen jälkeen asiakkaan kanssa oli käyty muutamia puhelinkeskusteluja, ja että asiakas oli muun muassa ehdottanut, että kertakorvaus olisi heille helpoin, koska hänen sukulaisensa voisi tulla tekemään korjaustyöt. Kertakorvauksen tulisi olla noin 30.000 euroa.

Kuistin nurkan painuminen ei rakennusinsinööri EP:n lausunnon mukaan ole ollut seuraus puun kaatumisesta. Myös vahinkotarkastajien paikan päällä tekemien havaintojen perusteella vakuutusyhtiö katsoo, ettei näiden vaurioiden ole osoitettu olevan seurausta myrskyvahingosta. Kuistin painuminen on ollut seurausta vähitellen tapahtuneesta tapahtumasta, eikä mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä painumiselle ole osoitettu.

Hormin halkeamien voi EP:n ottaman valokuvan perusteella havaita olleen rappauksen vanhoja pintahalkeamia. Asia oli todettu myös vahinkotarkastajien tekemässä vahinkotarkastuksessa. EP:n raporttiin viitaten vakuutusyhtiö katsoo hormin vaurioiden johtuneen hormin heikosta rakenteesta, mitä osoittavat vajaat saumat sisäpuolella ja vanhat hiushalkeamat. Nuohoojamestarin lausunto oli tehty yli vuosi vahingon sattumisen jälkeen, mikä on otettava huomioon lausunnon merkitystä arvioitaessa. Lausunnon perusteella ei voida vetää johtopäätöstä, etteivätkö vauriot olisi voineet olla hormissa jo ennen vahinkoa. Täysin mahdollisena voidaan pitää sitä, ettei kaikkia tällaisia vaurioita havaita tavanomaisen nuohouksen yhteydessä.

Ulkoseinien pullistumisesta vakuutusyhtiö toteaa, että vanhan hirsirakenteisen rungon 2 cm:n pullahtaminen sisäpuolella noin 1,5 metrin korkeudelta alakerran olohuoneen lattiasta ei ole voinut syntyä puun katolle kaatumisen aiheuttamasta vahingosta. Jos runkoon olisi syntynyt vaurioita, ne olisivat todennäköisesti rungon yläosassa ja myös ulkoseinissä, jossa ei ole näkyvissä minkäänlaista vahingosta aiheutunutta muodonmuutosta. Hirsiseinä on rakenteena jo niin vahva, ettei se tärähdyksestä pullahda.

Jos Vakuutuslautakunta vastoin vakuutusyhtiön näkemystä ja esittämiä perusteluja katsoisi, että korjaustyöt tulee korvata vakuutuksesta A. Oy:n tarjouksessa eriteltyä laajemmin, voidaan korvauksen määrä selvittää sen jälkeen, kun vakuutuksesta korvattavaksi katsottavat korjaustyöt ovat tiedossa. Käytännössä jälleenhankinta-arvon mukaisen vahingon määrän selvittämiseksi korjaustyöt on tällöin kilpailutettava. Kilpailutuksen järjestämiseen vakuutusyhtiö ottaa kantaa tarkemmin ratkaisusuosituksen jälkeen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

  • A. Oy:n 15.12.2017 ja 26.11.2021 päivätyt urakkatarjoukset rakennuksen vesikaton korjaustöistä.
  • P. Oy:n ensimmäinen, 26.11.2017 päivätty urakkatarjous, ja toinen, 22.1.2018 päivitetty tarjous omakotitalon vesikaton myrskyvaurioiden korjaustöistä.
  • Päiväämätön, nuohoojamestari KS:n allekirjoittama lausunto 8.10.2018 tehdystä hormien kuvauksesta. Lausunnon mukaan kuvauksessa oli todettu seuraavaa: ”hormien ja muurien välinen sauma auennut”, ja ”hormien yläpäästä tiilet ja laastit rapisseet alas”. Tämän lausunnon mukaan hormien nuohous oli suoritettu ”viikkoa aikaisemmin, jolloin vikoja ei ollut havaittavissa, joten syyn täytyy johtua puun kaatumisesta”.
  • KS:n (päiväämätön) kirje, jonka mukaan nuohooja MM ei ollut nuohouksen yhteydessä 29.6.2017 havainnut mitään vikoja, mutta nuohouksen yhteydessä 17.9.2018 nuohooja MM ”havaitsi vikoja ja hormi kuvattiin 8.10.2018, joten syntyneiden vaurioiden täytyy johtua puun kaatumisesta”.
  • EP. Oy:n raportti 15.11.2018 tehdystä tarkastuksesta, jonka tarkoituksena oli arvioida myrskyvahingon vaurioiden laajuus. Tarkastuksen tehnyt EP on allekirjoittanut raportin 30.11.2019.
  • L. Oy:n (JT) sähköpostiviesti, jonka mukaan L. Oy:n asentaja oli käynyt vahinkopaikalla 12.4.2019 tekemässä arviointikäynnin terassilasituksesta, johon puu oli kaatunut päälle.
  • Lasku (24.8.2017) puiden poistamisesta 21.8.2018.
  • 26.1.2018 otettuja valokuvia rakennuksesta ja sen rakenteista. Kuvatekstien mukaan hirsissä ei ollut liikkumisen jälkiä eikä terassin osalla ollut osumajälkiä eikä ”tapahtunut liikkumista”. Puun osumakohta oli tekstien mukaan ollut lähellä räystäspäätyä. ”piippu ei ole saanut osumaa, piipunhattu on täysin ehjä”.

 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, mikä on ollut vakuutuksesta korvattavan vahingon laajuus ja vakuutusehtojen mukaisen jälleenhankinta-arvokorvauksen suuruus. Erityisesti kiista koskee sitä, onko puiden kaatumisen osoitettu aiheuttaneen vakuutuksesta korvattavaa suoranaista esinevahinkoa rakennuksen terassille ja hormeille sekä yhden seinän ulko- ja sisäpuolelle.

Sovellettavat vakuutusehdot

Laaja kotivakuutus (3.1; vakuutusturvan sisältö ja korvattavat vakuutustapahtumat) korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Poikkeuksellinen tulvavahinko korvataan kohdan 3.4.6 mukaan.

Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Vahinkojen korvaamista koskevan kohdan 5 mukaan

  • 5.2, korvauksen enimmäismäärä, 1 kappaleen alkuosa: Vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan omaisuudesta enintään sen jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon.
  • 5.3, vahingon määrän laskeminen: Vakuutuksen tarkoituksena on korvata todellisia menetyksiä, joten käytetyn omaisuuden ikä vaikuttaa vahingon määrän arviointiin. Ensisijaisesti vahingon määrä arvioidaan ehtokohtien 5.3.1 – 5.3.4 mukaan. Muissa tilanteissa vahingon määrä arvioidaan kohdissa 5.3.5 – 5.3.7 olevien ehtojen mukaan.
  • 5.3.5, vahingon määrän laskeminen jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaan, 1. kappale, Muissa kuin kohdissa 5.3.1-5.3.4 ja 5.3.7 kerrotuissa tapauksissa vahingon määrä arvioidaan omaisuuden jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon mukaan.
  • 5.3.5.1, Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä. Jos omaisuuden päivänarvo on vahinkohetkellä vähintään puolet jälleenhankinta-arvosta, arvioidaan vahingon määrä seuraavasti:
    • jos omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jälleenhankinta-arvo.
    • Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on enintään omaisuuden jälleenhankinta-arvo vähennettynä jäännösarvolla.
    • Jos rakennusta ei korjata tai rakenneta uudelleen, on vahingon määrä rakennusvahingon osalta kuitenkin aina enintään rakennuksen käypä arvo vahinkohetkellä.
  • 5.3.5.2, päivänarvon mukainen vahingon määrä, 1. kappale: Jos omaisuuden päivänarvo vahinkohetkellä on vähemmän kuin puolet sen jälleenhankinta-arvosta, arvioidaan vahingon määrä seuraavasti:
    • Jos omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden päivänarvo.
    • Jos omaisuutta ei voida korjata, vahingon määrä on omaisuuden päivänarvo vähennettynä sen jäännösarvolla.
    • Jos korjauskelpoista omaisuutta ei korjata, vahingon määrä on niin suuri osa arvioiduista korjauskustannuksista kuin päivänarvo on jälleenhankinta-arvosta.
    • Rakennuksen vahingossa päivänarvon mukainen vahingon määrä on kuitenkin aina enintään rakennuksen käypä arvo vahinkohetkellä.
  • 5.5.1, Korvauksen suorittamisen vaihtoehdot, rahakorvaus ja sen vaihtoehdot, 1. kappale. Esinevahinko korvataan ensisijaisesti korjauskustannusten mukaan.
  • 5.5.2 Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus.
    • Vahingosta maksetaan jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus, kun omaisuuden päivänarvo on vähintään puolet jälleenhankinta-arvosta.
    • Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus edellyttää, että vahingoittunut omaisuus kahden vuoden kuluessa vahingosta joko korjataan tai samalle sijaintipaikalle rakennetaan tai irtaimen omaisuuden tilalle hankitaan uutta samanlaatuista ja samaan käyttöön tarkoitettua omaisuutta. Jos rakentaminen viivästyy viranomaisten toimenpiteen johdosta, viivästysaika lisätään kahden vuoden määräaikaan.
    • Jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan seuraavasti:
      • ensin maksetaan päivänarvon mukainen korvaus
      • jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus maksetaan jälleenhankinta-arvon edistymisen mukaan, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen edellä mainituista jälleenhankintatoimenpiteistä ja päivänarvon mukainen korvaus on käytetty jälleenhankintaan
      • jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus maksetaan enintään toteutuneiden kustannusten mukaisena.
    • Oikeus jälleenhankinta-arvon mukaiseen korvaukseen on vain vakuutuksenottajalla tai sillä, jonka hyväksi vakuutus on voimassa. Oikeutta ei voi siirtää.

 

Korvausmenettely, 11.1 Korvauksen hakijan velvollisuudet (VSL 32 §, 69 § ja 72 §); ensimmäinen ja toinen kappale. Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

11.3 Vakuutusyhtiön velvollisuudet (VSL 7 §, 9 §, 68 § ja 70 §), toinen kappale. Vakuutusyhtiö maksaa vakuutustapahtumasta johtuvan vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta makseta, joutuisasti ja viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutusyhtiö maksaa kuitenkin edellä mainitussa ajassa korvauksen riidattoman oan. Viivästyneelle korvaukselle vakuutusyhtiö maksaa korkolaissa (633/82) säädettyä viivästyskorkoa.

Asian arviointi

Tässä tapauksessa korvauksenhakijan näyttövelvollisuus merkitsee sitä, että asiakkaan tulee osoittaa, että rakennuksen katon räystäspäätyyn kaatuneet puut olivat aiheuttaneet terassin ja hormin vaurioitumisen sekä yhden seinän noin 2 c:n pullahtamisen sisä- ja ulkopuolelta noin 1,5 metrin matkalla.

P. Oy:n tarjoukseen sisältyvien valokuvatekstien mukaan kurkihirrestä alaspäin oleva samansuuntainen kantava palkkirakenne oli vaurioitunut vesikaton päälle kaatuneen erittäin suuren puun voimasta. Tarjous koskee siinä olevan kohdan 1 mukaan vesikaton myrskyvaurioiden korjaustöitä tarvikkeineen. Erittelyn mukaan työ sisältää mm. peltikatteiden purkamista ja uusimista, kantavan palkkirakenteen ja ulkoseinäverhouksen korjaamista sekä räystäslaudan, lumiesteen ja sadevesikourun uusimista. Lisäksi uusitaan sisäkattopanelointi, johon oli tehty tarkastusluukku vaurioiden tarkistamista varten. Työselostuksesta ei ilmene, että tarjous käsittäisi myös terassin, savuhormin tai rakennuksen ulko- ja sisäseinän rakenteiden korjaamistyötä.  Muuta huomioitavaa -kohdassa todetaan, ettei tarjous sisällä tarjouksen ulkopuolisten muiden rakenteiden korjauksia tai uusimisia, jotka tulevat esille vasta rakenteita avattaessa.

A. Oy:n tarjouksen mukaan vesikaton korjaustyössä puretaan vesikattoa ja uusitaan vaurioituneet laudoitukset sekä oikaistaan vääntyneet kattovasat. Irrotetut kattopellit vaihdetaan uusiin, ja vaurioitunut sadevesijärjestelmä uusitaan, ja myös yläkerrassa olevan huoneen vaurioitunut paneelikatto uusitaan.

Terassin vaurioiden, hormin hiushalkeamien ja seinän pullistumiseen korvattavuus

Asiakirjoihin sisältyviin, 26.1.2018 otettuihin valokuviin merkittyjen tekstien mukaan terassin osalla ei ollut osumajälkiä eikä ”tapahtunut liikkumista”. Puun osumakohta oli tekstien mukaan ollut lähellä räystäspäätyä, eikä piippu ollut saanut osumaa. Piipunhattu oli täysin ehjä.

Tavarantarkastaja EP:n raportin mukaan rakennuksen vesikatolta oli vaurioitunut toinen päätyräystäs. Päätyräystään kannake oli murtunut ulkoseinän kohdalta ja neljä reunimmaista peltiä olivat vaurioituneet. Hormin hiushalkeamat olivat voineet tulla puun kaatumisen seurauksena tulleesta tärähdyksestä hirsirunkoon. Hänen mielestään vauriot olivat kuitenkin johtuneet hormin heikosta rakenteesta, kuten vajaat saumat sisäpuolella ja vanhat hiushalkeamat. Painuneen kuistin kulmassa olleessa puupilarissa ei oltu havaittu vaurioita, eivätkä kaatuneet puut olleet aiheuttaneet kuistin nurkan painumista tai reunan irtoamista.

Hormissa havaittujen hiushalkeamien osalta Vakuutuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että rakennuksen nuohoamisesta vuosina 2017 ja 2018 esitetyissä tiedoissa on ristiriitaisuuksia ja että tavarantarkastaja oli havainnut hormissa vanhoja hiushalkeamia, joita oli jo aikaisemmin korjattu. Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että kaatuneet puut olivat aiheuttaneet hormissa havaitut hiushalkeamat. Asiakaskaan ei ole väittänyt, että piipun sisäpuolella havaitut rakenteelliset vauriot olisivat aiheutuneet puiden kaatumisesta rakennuksen katon päätyyn.

Terassin vaurioiden osalta asiakas on esittänyt L. Oy:n kanssa käytyjen keskustelujen ja tarkastuksen perusteella syntynyttä selvitystä. Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan L. Oy:n edustajien jälkikäteen esittämät näkemykset puiden kaatumisen aiheuttamista vaurioista eivät ole voineet perustua heidän omakohtaisiin havaintoihinsa, eikä niille sen vuoksi voida asian arvioinnissa antaa merkitystä. Pelkät terassissa havaitut vauriot eivät sellaisenaan ole osoituksena siitä, että rakennuksen katon päälle kaatuneet puut olivat elokuussa 2017 aiheuttanut kyseiset vauriot. Tammikuussa 2018 otettuihin valokuviin liitettyjen tekstien ja marraskuussa 2018 tehdyn tarkastuksen perusteella Vakuutuslautakunta sen sijaan katsoo, että ettei puiden kaatumisen ole osoitettu aiheuttanut terassille vaurioita.

Asiakas on myös väittänyt, että puiden kaatumisen seurauksena rakennuksen yhden seinän ulko- ja sisäpuolelle oli syntynyt noin 2 cm pullistuma. Esitetty selvitys huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että kyseinen pullistuma oli syntynyt puiden kaatumisen seurauksena.

Korvauksen suuruus

Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiön tulee maksaa P. Oy:n tarkistetun tarjouksen mukainen korvaus rakennuksen vaurioiden korjaamiseksi. Asiakas ei ole kiistänyt sitä vakuutusyhtiön vastineessaan esittämää ilmoitusta, että neuvottelujen yhteydessä asiakas oli esittänyt noin 30.000 euron suuruista kertakorvausta sen vuoksi, että hänen sukulaisensa voisi suorittaa korjaustyöt.

Vakuutusyhtiö on maksanut ehtojen kohdan 5.5.2 mukaisen riidattoman päivänarvokorvauksen. Jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon mukaisten korvausten erotus vakuutusyhtiön tulee vakuutusehtojen mukaan maksaa ”jälleenhankinta-arvon edistymisen mukaan, kun vakuutusyhtiö on saanut selvityksen jälleenhankintatoimenpiteistä ja päivänarvon mukainen korvaus on käytetty jälleenhankintaan”. Vakuutusehtojen mukaisesti vakuutusyhtiö on ilmoittanut maksavansa 35.900 euron ja maksetun päivänarvokorvauksen välisen erotuksen mukaista lisäkorvausta (16.370 euroa) saatuaan selvityksen siitä, että päivänarvokorvaus on käytetty jälleenhankintaan ja jälleenhankinnasta syntyy sen ylittäviä toteutuneita jälleenhankintakustannuksia.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei esitetystä selvityksestä ilmene vakuutusyhtiön hyväksyneen 50.000 euron suuruisia korjauskustannuksia korvauksen perusteeksi pelkästään sillä perusteella, että vakuutusyhtiö oli ennen P. Oy:n uutta tarjousta ilmoittanut hyväksyvänsä A. Oy:n tarjouksen, ja että vakuutusyhtiö oli vasta 4.12.2018 sähköpostiviestissään kirjallisesti vahvistanut pitävänsä A. Oy:n tarjousta hyväksyttynä.

Marraskuussa 2021 tehdyssä tarkistetussa tarjouksessaan A. Oy on ilmoittanut tekevänsä rakennuksen vesikattorakenteiden korjaustyöt 35.900 euron urakkahinnalla. Asiakas ei ole kiistänyt sitä, etteikö A. Oy:n tarjous kattaisi puiden kaatumisen aiheuttamien vahinkojen korjaamistyöt, kun otetaan huomioon, ettei terassin vaurioiden, hormin hiushalkeamien ja seinän pullistumisen ole osoitettu olleen seurausta puiden kaatumisesta.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole perusteita katsoa korvattavien korjauskustannusten olevan enemmän kuin A. Oy:n tarjouksen mukaiset 35.900 euroa. Vakuutusehtojen perusteella vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta maksaa kertakorvauksena 50.000 euron ja maksetun 19.530 euron päivänarvokorvauksen erotusta asiakkaalle.

Viivästyskorkovaatimus

Asiakas on vaatinut viivästyskorkoa kuukauden kuluttua vakuutusyhtiön 4.12.2018 tekemästä päätöksestä lukien, eli 4.1.2019 alkaen. Vakuutusyhtiö on syyskuussa 2021 maksanut riidattoman päivänarvokorvauksen 19.530 euron lisäksi viivästyskorkoa 7.2.2018 – 22.9.2021. Asiakas ei ole riitauttanut päivänarvokorvauksen suuruutta eikä yhtiön maksamaa viivästyskorkoa.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön korvaussuorituksen ole osoitettu muilta osin viivästyneen. Asiakirjoista ilmenevän selvityksen mukaan toteutuneita, päivänarvon ylittäviä jälleenhankintakustannuksia ei ole syntynyt eikä niitä ole toimitettu vakuutusyhtiön maksettavaksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita ratkaisun muuttamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia