Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 5.11.2018 mukaan A (s. 1947) kaatui kotipihallaan 10.12.2017 ja satutti oikean olkapäänsä. Olkapäässä todettiin kiertäjäkalvosinjänteen vamma. Olkapää leikattiin 23.4.2018 ja A:lle määrättiin operaationjälkeiseen kivunhoitoon Tramal 50mg -lääkitys. A käytti lääkettä 24.4.-30.4.2018. A:lla ilmeni sittemmin jatkuvaa korvien soimista eli tinnitusta. A katsoi, että tinnitusoireet olivat seurausta Tramal-lääkkeen käytöstä ja hän haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi 8.5.2019 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. A:n tapauksessa tinnitus ei ollut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Tramal-lääkkeen käyttöön ja vakuutusyhtiö hylkäsi A:n korvaushakemuksen. Perustelujen osalta vakuutusyhtiö viittasi sen käyttöön toimitettuihin lääketieteellisiin selvityksiin ja totesi, että A:n korvien suhinan oli mainittu alkaneen jo tammikuussa 2018 ja pahentuneen myöhemmin kevään aikana. Lisäksi A:lle 2.11.2018 tehdyssä kuulonmittauksessa oli todettu meluvammaan ja osin ikähuonokuuloisuuteen sopivat kuulonalentumat. Vakuutusyhtiö katsoikin, että A:lla ilmennyt tinnitus oli todennäköisemmin aiheutunut pitkäaikaisesta meluhaitasta kuin Tramal-lääkkeen käytöstä. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A:n mukaan tinnitusoireet alkoivat vasta sen jälkeen, kun hän oli aloittanut Tramal 50 mg -lääkkeen käytön. Korvien soimisesta on sittemmin tullut jatkuva vaiva. A:n mukaan tinnitusoireet ovat seurausta nimenomaan Tramal-lääkkeen käytöstä. Hän vaatii lääkevahingosta korvausta 90.000 euroa tai vaihtoehtoisesti korvauksen sellaisesta hoidosta tai toimenpiteestä, jolla vaivaa olisi mahdollista hoitaa. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Ratkaisusuosituspyynnössä ei ole esitetty mitään sellaista uutta tietoa, minkä perusteella aikaisemmin annettua korvauspäätöstä olisi syytä muuttaa.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että A:n tinnitus ei todennäköisesti ole aiheutunut Tramal 50 mg -lääkkeen käyttämisestä. Tramal-lääkkeen käyttöä todennäköisempänä syynä tinnitusoireille on vakuutusyhtiön mukaan A:n aikaisempi pitkäkestoinen melualtistus. Aikaisemmin esittämiensä perustelujen lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että sen käyttöön toimitetuista lääketieteellisistä selvityksistä ilmenee, että A on työskennellyt koko työuransa ajan rakennusalalla. Hän on tuona aikana altistunut huomattavalle melulle, osin myös ilman kuulosuojausta. Vakuutusyhtiö katsoo, että Vakuutuslautakunnan ei tule suosittaa muutosta asiassa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 5.6.2015-18.1.2019.

Yliopistollisen sairaalan kirurgian klinikan toimenpidekertomuksen 23.4.2018 mukaan A:lle suoritettiin oikean olkapään tähystysleikkaus.

27.6.2018 päivätyn terveydenhoitajan hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui terveydenhoitajan vastaanotolle kuulo-oireiden vuoksi. Esitietojen mukaan A:lla oli ollut ajoittaista suhinaa korvissa tammikuusta 2018 alkaen. A:n kertoman mukaan suhina oli alkanut puolen päivän aikaan ja voimistunut iltaa kohti. A oli kertonut työskennelleensä koko ikänsä rakennuksilla ja altistuneensa siten työuransa aikana melulle. A oli kokenut suhinan häiritsevänä ja tiedusteli voiko asialle tehdä jotain. A:lle suunniteltiin tehtäväksi kuulotutkimus elokuussa 2018.

27.6.2018 päivätyn terveyskeskuslääkärin hoitokertomustekstin mukaan A hakeutui lääkärin vastaanotolle korvien soimisen / tinnituksen vuoksi. Esitietojen mukaan A:lla oli ollut tammikuusta 2018 lähtien ajoittaista suhinaa molemmissa korvissa. Suhinaoire oli ollut joskus yhdessä, joskus toisessa ja ajoittain molemmissa korvissa. A:n mukaan oireet olivat pahentuneet aina iltaa kohden. A:n kertoman mukaan hän oli työuransa aikana altistunut melulle eikä asianmukaisia kuulosuojaimia ollut ollut käytössä. A ei itse ollut havainnut heikkenemistä kuulossa. Hoitava lääkäri arvioi A:n yleistilan olevan hyvä. Molemmat korvakäytävät ja tärykalvot olivat siistit ja tärykalvojen liikkuvuus oli kummallakin puolen hyvä. Hoitava lääkäri ei havainnut normaalissa keskustelussa viiteitä kuulon heikentymisestä. A:lle sovittiin tehtäväksi elokuussa kuulokäyrä (audiogrammi). 

10.9.2018 päivätyn hoitokertomustekstin mukaan A hakeutui kunnan terveysterveysasemalle lääkärin vastaanotolle mm. korvien soimisen / tinnituksen vuoksi. Esitietojen mukaan suhinaa kuului korvissa edelleen jatkuvana ja iltaa kohden lisääntyen. A kertoi työskennelleensä muurarina. Rakennustöihin oli liittynyt runsaasti melua, eikä kuulonsuojauksesta ollut huolehdittu. Aikaisemmin tehdyssä kuulokäyrässä puhekuuloalueella kynnysten keskiarvo oli ollut oikealla 18dB ja vasemmalla 17dB. A kertoi, että väkijoukossa hän ei aina kuule puhetta ja joutuu pyytämään, että puhe toistetaan. A sai tinnituksen vuoksi lähetteen korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikalle.

2.11.2018 päivätyn yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan hoitokertomustekstin esitiedoissa mainitaan, että A olityöskennellyt muurarin työssään osin hyvinkin meluisissa työympäristöissä. Keväänä 2018 aikana oli alkanut tinnitus, joka ilmeni jatkuvana suhinana korvissa. A itse yhdisti tinnitusoireiden alkamisen olkapääleikkauksen jälkeen käyttämäänsä tramadol-lääkkeeseen. Esitietojen mukaan A oli saanut olkapäävamman yhteydessä vuonna 2017 retkahdusvamman vasempaan niskaan/hartiaan. Myös kuulo oli heikentynyt vähitellen.

A:n yleistila oli hyvä. Nenän ja suun limakalvot olivat siistit. Rinne +/+, Weberiä ei kuullut. Otomikroskopiassa korvakäytävät olivat siistit ja tärykalvot normaaliasentoiset ja herkkäliikkeiset. Audiogrammissa korkeilla taajuuksilla havaittiin kuulonalenemaa. Kuulokäyrät olivat normaalitasossa ad 2 kHz. Oikealla dippi 4 kHz:n taajuudella ad 40 dB, vasemmalla laski siitä vielä diskanttipäähän. Ei konduktiviteettia. PTA 14/11 dB. Diagnoosiksi merkittiin H93.1 Korvan soiminen. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla todettu tinnitus korvata Tramal-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle suoritettiin 23.4.2018 päiväkirurgisena toimenpiteenä olkanivelen kiertäjäkalvosimen tähystysleikkaus. A:n mukaan hänelle määrättiin leikkauksenjälkeisen kivun hoitoon Tramal 50mg -lääkitys, jota hän käytti 30.4.2018 saakka. A hakeutui kuulo-oireiden vuoksi hoitoon ensimmäisen kerran 27.6.2018. A kertoi tuolloin sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotolla, että hänellä oli ollut korvissa ajoittaista suhinaa tammikuusta 2018 lähtien. Suhinaa oli ollut kummassakin korvassa ja välillä molemmissa korvissa yhtä aikaa. Yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan hoitokertomustekstin 2.11.2018 mukaan tinnitus oli alkanut kevään 2018 aikana. Audiogrammissa 2.11.2018 havaittiin korkeilla taajuuksilla kuulonalenemaa. Kuulontutkimuksen löydös oli meluvammalle ja ikäkuulolle tyypillinen.

Arvioitaessa onko A:n kuvaama tinnitusoireisto lääkevahinkovakuutuksen ehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Tramal-lääkkeen käyttöön, Vakuutuslautakunta toteaa, että tinnitus eli korvien soiminen on suhteellisen yleinen vaiva ja sen taustalla voi olla lukuisia eri syitä. Tinnitusta aiheuttava sisäkorvan vaurio voi syntyä esimerkiksi korvan seutuun osuneesta iskusta tai melusta. Melun aiheuttama tinnitus voi olla seurausta paitsi yksittäisestä kovemmasta äänialtistuksesta myös pitkäaikaisesta altistumisesta kovalle äänelle. Myös esimerkiksi iän myötä kehittyvään kuulon huononemiseen voi liittyä tinnitusoireita.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n tapauksessa korvien soimista selittäviä mahdollisia syitä on useita. A:lla on mainittu olleen ikäkuulolle tyypillisiä oireita, kuten vaikeutta ymmärtää puhetta meluisassa ympäristössä. Myös audiogrammissa 2.11.2018 korkeilla taajuuksilla havaittu kuulonalenema on ikäkuulolle tyypillinen löydös. Ikäkuulon lisäksi toisena mahdollisena tinnitusta selittävänä tekijänä on melualtistus. A on kertonut työskennelleensä koko työuransa ajan osin hyvinkin meluisassa työympäristössä, jossa asianmukaisia kuulosuojaimia ei aina ole ollut käytössä. Kuulontutkimuksen 2.11.2018 löydös oli myös meluvammalle tyypillinen. A:n tapauksessa myös vanha niskan retkahdusvamma voi osaltaan selittää tinnitusoireita.

Mainittujen seikkojen lisäksi Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että A:n korvien suhinan on kuvattu alkaneen jo useita kuukausia ennen Tramal-lääkkeen käytön aloittamista. Vaikka A hakeutui lääkäriin tinnitusoireiden vuoksi ensimmäisen kerran kesäkuussa 2018, on hän useilla eri vastaanottokäynneillä maininnut, että korvissa oli ollut suhinaa jo tammikuusta 2018 lähtien. Tinnitusoireiden alkamisella ja Tramal-lääkkeen käytön aloituksella ei siten käytettävissä olevan selvityksen mukaan ole ajallista yhteyttä.

Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lla todettu tinnitus ole vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä hyvin lyhytaikaiseen Tramal-lääkkeen käyttöön. 

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila