Haku

FINE-040929

Tulosta

Asianumero: FINE-040929 (2021)

Vakuutuslaji: Sairausvakuutus

Ratkaisu annettu: 26.11.2021

Lakipykälät: 17, 22, 24, 24.2, 35, 6

Vakuutus ohimenevän työkyvyttömyyden varalta. Vakuutetun tiedonantovelvollisuus ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Oliko vakuutettu laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta? Oliko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus irtisanoa vakuutus?

Tapahtumatiedot

A (s. 1965) haki 21.1.2020 henkilövakuutusta, joka sisältää riskihenkivakuutuksen sekä ohimenevän työkyvyttömyyden turvan. Hakemuksen yhteydessä A täytti terveysselvityksen, jossa ilmoitti käyttävänsä säännöllisesti Seretide- ja Avamys-lääkkeitä ja sairastavansa astmaa ja allergista nuhaa. Muilta osin A vastasi terveysselvityksen kysymyksiin kieltävästi. Vakuutus tuli voimaan 26.2.2020. A:n antamien terveydentilatietojen perusteella vakuutukseen otettiin astmaa tai astman kaltaisia oireita sekä allergista tai vasomotorista nuhaa tai allergista silmätulehdusta koskevat pysyvät yksilölliset rajoitusehdot.

A haki 18.5.2021 ohimenevän työkyvyttömyyden turvasta korvausta työkyvyttömyysajalta 7.5.–6.8.2021. A ilmoitti hakemuksessa työkyvyttömyyden syyksi polvien laajan kuluman. Hakemuksen ja sen yhteydessä toimitettujen selvitysten perusteella vakuutusyhtiö pyysi lisäselvitystä A:lta ja hoitolaitoksista. Selvitykset saatuaan yhtiö antoi 23.7.2021 päätöksen, jossa totesi, että A:n oikeaa polvea oli vuosina 2006–2017 tähystetty useaan otteeseen, minkä lisäksi myös vasemmassa polvessa oli todettu nivelrikko. Vuonna 2012 oli todettu selässä välilevynpullistuma ja A oli 3.1.2017 käynyt lääkärissä selän kipeytymisen vuoksi ja hänelle oli tehty lähete magneettitutkimukseen. A oli 28.11.2017, 25.9.2018 ja 12.10.2018 käynyt lääkärissä ihottuman takia ja hänelle oli määrätty ihottuman hoitoon voiteita ja lääkkeitä. A oli 8.12.2017 ja 11.12.2017 käynyt lääkärissä olkapääkivun vuoksi, jolloin hänelle oli kirjoitettu sairauslomaa, määrätty tulehduskipulääkettä ja annettu ultraääniohjauksessa injektio olkaniveleen. A:lle oli 23.9.2018 sattunut työtapaturma vasempaan käteen ja lääkäri oli 25.9.2018 kirjoittanut sairauslomaa ja röntgenlähetteen. A oli 11.10.2018 käynyt lääkärissä huimauksen ja verenpaineseurannan vuoksi. Hänellä diagnosoitiin seurannan perusteella verenpainetauti ja määrättiin Losartan-lääke. Vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se olisi lainkaan myöntänyt A:lle ohimenevän työkyvyttömyyden vakuutusta, mikäli sillä olisi ollut käytössään oikeat tiedot A:n terveydentilasta. Yhtiö irtisanoi vakuutuksen, palautti vakuutusmaksut kohtuulliseksi katsomillaan käsittelykuluilla (300 euroa) vähennettynä eikä maksanut A:n hakemaa työkyvyttömyysajan korvausta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A vaatii, että vakuutus pidetään voimassa ja haettu työkyvyttömyyskorvaus maksetaan.

A kertoo, että vakuutusyhtiön toimihenkilö kävi henkilökohtaisesti myymässä vakuutuksen A:n kotona. Terveysselvitys täytettiin yhdessä toimihenkilön kanssa. A kysyi häneltä kaikki epäselvät kohdat liittyen muun muassa aiempiin polvileikkauksiin ja aiempaan verenpainelääkitykseen. Toimihenkilö selvitti asian ja sanoi kaiken olevan kunnossa, ja vakuutusasiakirjat allekirjoitettiin. A joutui polvien tekonivelleikkaukseen, jonka jälkeen hän haki vakuutuksesta korvausta. Tämän jälkeen yhtiö pyysi erilaisia lisäselvityksiä ja kieltäytyi maksamasta korvausta. A kokee tulleensa huijatuksi ja pitää vakuutuksen irtisanomista perusteettomana. Henkivakuutus on jäänyt voimaan. A tiedustelee, eikö korvaushakemus myös henkivakuutuksen osalta hylättäisi samalla perusteella.

A toteaa, että hänen selkävaivaansa on hoidettu välilevytyränä. Nikamavälilevyn rappeuma tuli uutena tietona A:llekin. Leikkaushoitoa selkä ei ole vaatinut, vaan hoitona on ollut lepo ja kipulääkitys. Polven osalta A toteaa, että hän on loukannut polven töissä, minkä seurauksena kierukka on revennyt. Oikean polven vammoja on hoidettu työtapaturmana vuonna 2017–2018. Vasemmassa polvessa on ollut kulumaa. Ihottumaa A:lla oli muutaman vuoden ajan, ja hän kävi muutamaan otteeseen lääkärissä ennen oikeiden lääkkeiden löytymistä. Ihottuma on parantunut. Myös olkapäävaiva on parantunut. Vasemman käden työtapaturmassa ei aiheutunut murtumia ja vaiva parani. Verenpainelääkkeet A on lopettanut vuosia sitten ja verenpaine on kunnossa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan ja lisävastineissaan kielteisen kantansa.

Yhtiö toteaa, että vakuutushakemuksen kysymyksiin vastaamisen kannalta ja siihen liittyvien vastausohjeiden mukaan oleellista ei ole sairauden vakavuus tai merkittävyys, vaan kysymysten perusteella normaalilla huolellisuudella toimivan vakuutetun täytyy käsittää, että kysytyistä pysyvästä sairaudesta, haitasta tai vammasta sekä viiden vuoden aikana todetuista oireista, sairauksista ja vammoista sekä niiden vuoksi tapahtuneista kaikista tutkimus- ja hoitokäynneistä sekä määrätyistä lääkkeistä on ilmoitettava vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö arvioi kaikkien ilmenneiden oireiden ja sairauksien laadun perusteella tulevan kuluriskinsä suuruuden. Jos vakuutusyhtiö arvioi riskinsä liian suureksi, sillä on oikeus kieltäytyä myöntämästä vakuutusta. Jotta vakuutuksenantaja voisi tehdä tämän arvion, sillä pitää olla käytössään oikeat tiedot. Jos näin ei ole, vakuutuksenantaja tekee uuden arvion saatuaan oikeat tiedot.

A:n tapauksessa oikeilla tiedoilla tehty riskiarvio on johtanut siihen, että vakuutusyhtiö ei olisi myöntänyt vakuutusta ohimenevän työkyvyttömyyden varalta. Tämän vuoksi vakuutus on irtisanottu. Henkivakuutuksen voimassaoloon saaduilla tiedoilla ei ole vaikutusta.

Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, että vakuutuksen myyjä olisi hakemuksen sanamuodon vastaisesti ohjeistanut vastaamaan terveysselvityksen selviin kysymyksiin kielteisesti. Myyjillä ei ole mahdollisuutta tarkistaa hakijan terveystietoja vakuutuksen hakemusvaiheessa esimerkiksi hoitolaitoksista eivätkä vakuutusyhtiön myöntökäsittelijät keskustele myyjien kanssa vakuutusten hakijoiden terveystiedoista.

Henkivakuutuksen osalta yhtiö toteaa, etteivät nyt ilmi käyneet tiedot vaikuta henkivakuutuksen voimassaoloon.

Selvitykset

1. Vakuutusyhtiölle ennen vakuutussopimuksen tekemistä annetut tiedot

A on allekirjoittanut terveysselvityksen 21.1.2020. A on vastannut myöntävästi terveysselvityksen kysymykseen 7 (Käytätkö säännöllisesti jotain lääkettä?) ja ilmoittanut, että käytössä olevat lääkkeet ovat Seretide ja Avamys. Viittä viimeksi kulunutta vuotta koskevista kysymyksistä A on vastannut myöntävästi kysymykseen 23 (Onko sinulla tai onko sinulla ollut astma tai muu hengityselinten sairaus?) ja kysymykseen 24 (Onko sinulla tai onko sinulla ollut allergista nuhaa tai muita allergisia oireita). Kysymykseen ”Paranitko oireesta tai sairaudesta täydellisesti” A on vastannut kieltävästi kummankin kohdan osalta.

A on vastannut kieltävästi muun muassa kysymykseen 12 (Onko sinulla ollut verenpainetauti tai kohonnut verenpaine?), kysymykseen 18 (Onko sinulla tai onko sinulla ollut selkävaivoja, iskias, niska- tai hartiaseudun kipuja tai olkapään vaivoja?), kysymykseen 22 (Onko sinulla tai onko sinulla ollut ihon sairaus tai ihottuma?) ja kysymykseen 30 (Oletko ollut hoidettavana jonkin tapaturman vuoksi?). Lisäksi A on vastannut kieltävästi kysymykseen 31 (Onko sinulla ollut viimeisen 5 vuoden aikana jokin muu kuin edellä ilmoitettu oire, sairaus tai vamma, jonka vuoksi olet tarvinnut tai tarvitset lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön jatkuvaa seurantaa?).

2. Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 18.9.2015–6.7.2021.

Yleislääkärin tekstin 20.4.2016 mukaan A on tullut vastaanotolle kuukauden jatkuneen ihottuman takia. A:lla on ollut kutinaa säärissä ja peräaukon seudussa. Säärten ihottuman hoitoon on määrätty Bemetson-voide ja kehotettu olemaan tarvittaessa yhteydessä lääkäriin.

Työterveyslääkärin tekstin 28.6.2016 mukaan A on tullut vastaanotolle oikean jalan tapaturman vuoksi. Oikean jalan päälle on pudonnut noin 50 kilogramman painoinen laattapaketti. Jalkaterän röntgenissä ei ole todettu traumaattista luumuutosta ja nivelstatus on ollut normaali. A:lle on määrätty särkylääkkeitä.

Ortopedin tekstin 3.1.2017 mukaan A on tullut vastaanotolle oikean polven ja selän oireiden vuoksi. Selkä on ollut kivulias ja jäykkä. Lisäksi A:lle on tullut oikean polven yliojennusvamma töissä. Vasemmassa polvessa mainitaan olevan nivelrikko. A:lle on tehty lähetteet oikean polven ja selän magneettitutkimuksiin. Diagnoosiksi on merkitty selän välilevyrappeuma ja polven venähdys.

Leikkauskertomuksen 14.3.2017 mukaan A:lle on tehty oikean polven tähystys sisemmän kierukan takasarven laaja-alaisen repeämän vuoksi. Polvi on haitannut työntekoa ja sen vuoksi on päädytty tähystykseen.

Yleislääkärin tekstin 28.11.2017 mukaan A on tullut vastaanotolle muun muassa ihottuman vuoksi. Molempien säärten ulkopuolella on todettu jonkinlainen ekseemalaatuinen ihottumaläiskä, raapimisjälkiä ja muutamia pieniä rupia. A:lle on määrätty Bemetson-voide ja neuvottu jatkamaan perusvoiteen käyttöä.

Työterveyslääkärin tekstin 8.12.2017 mukaan A on tullut vastaanotolle vasemman olkapään kipeytymisen vuoksi. Olkapää on kipeytynyt ilman tapaturmaa, eikä A ole pystynyt nostamaan olkavartta kivun vuoksi. Vastaanotolla riisuminen on ollut hankalaa, vasen olkapää on aristanut tunnustellessa ja liikkeissä on ollut rajoitusta. A:lle on määrätty Voltaren-kipulääke. Tekstin 11.12.2017 mukaan vaiva on jatkunut edelleen. A:lle on tehty olkanivelinjektio ultraääniohjauksessa.

Työterveyslääkärin tekstin 25.9.2018 mukaan A:lle on sattunut 23.9.2018 työtapaturma, jossa hän on loukannut vasemman kätensä. A on lyönyt vasempaan II sormeen vasaralla, jolloin käsi on kipeytynyt, kämmen turvonnut ja II sormen liikuttelu aiheuttanut kipua. A:lle on tehty käden röntgentutkimus, jossa ei ole todettu murtumaan tai sijoiltaanmenoon viittaavaa. Jatkohoitoon on määrätty lepo, paikallisesti kylmähoito ja Felden-geeli. Sairauslomaa on kirjoitettu 25.–29.9.2018.

Työterveyslääkärin tekstin 25.9.2018 mukaan A on tullut vastaanotolle ihottuman vuoksi. Vastaanotolla on todettu vartalon sekä raajojen iho kuivaksi ja atooppiseksi. Molemmissa säärissä on ollut ihottumaa ja raapimisjälkiä. A:lle on ohjelmoitu laboratoriotutkimuksia ja määrätty Aqualan L- ja Canoderm-voiteet sekä antihistamiinivalmiste Desloratadine Actavis ja kutinan hoitoon Atarax. Tekstin 4.10.2018 mukaan A:sta on tehty konsultaatiopyyntö ihotautien ja allergologian poliklinikalle. Samalla käynnillä on aloitettu verenpaineseuranta.

Työterveyslääkärin tekstin 11.10.2018 mukaan A:lla on ollut vuoden alusta huimausta ajoittain. Tammikuussa 2018 on ollut huimauskohtauksia ja oksentelua, jolloin on neurologian poliklinikalla epäilty vestibulaarineuroniittia. Pään TT-kuvaus on ollut normaali. A:n verenpaineseurannan perusteella on diagnosoitu verenpainetauti ja aloitettu Losartan-lääkitys.

B-lääkärinlausunnon 8.5.2021 mukaan A:lle on tehty molempien polvien primaarisen nivelrikon vuoksi tekonivelleikkaus molempiin polviin. Vasenta polvea on tähystetty kuudesti, ensimmäisen kerran jo kymmenisen vuotta sitten, ja oikeaa kolmesti, viimeksi 2017. A:lla on ollut vuosien ajan polvivaivoja, jotka ovat vähitellen tuntuneet pahentuvan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko A laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutussopimuksen tekemistä vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta, ja onko vakuutusyhtiö siten vastuusta vapaa A:n ohimenevän työkyvyttömyyden vakuutuksen osalta ja onko yhtiöllä ollut oikeus irtisanoa se.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain (28.6.1994/543) 17 §:n (14.5.2010/426) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa henkilövakuutus, jos
1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, ja vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta.
(…)

17 § 3 momentin mukaan vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle ilmoituksen irtisanomisesta.

Lain 22 §:n mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi ja puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Lain 24.2 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Lain 35 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin, jos vakuutuksenantaja tai asianomainen vakuutuksenantajan edustaja vakuutusta myönnettäessä tiesi tai sen tai edustajan olisi pitänyt tietää, että tiedot olivat virheellisiä tai puutteellisia. Mitä tässä säädetään, ei sovelleta, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on menetellyt vilpillisesti eikä vakuutuksenantaja tai sen edustaja tiennyt, että tiedot olivat virheellisiä tai puutteellisia. 2 momentin mukaan vakuutuksenantaja ei saa vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin myöskään, jos seikalla, jota väärä tai puutteellinen tieto koskee, ei sopimusta päätettäessä ollut merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta tai jos sanottu seikka sen jälkeen on menettänyt merkityksensä.

Asian arviointi

1. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksen hakija on velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan terveysselvityksessä esittämiin kysymyksiin. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiön vastuun osalta vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti ja irtisanomisen osalta lain 17 §:n mukaisesti.

Arvioitaessa onko vakuutuksenottaja syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta otettaessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.

A on allekirjoittanut vakuutushakemuksen ja sen liitteenä olevan terveysselvityksen 21.1.2020. A on vastannut kieltävästi muun muassa kysymykseen 12 (Onko sinulla ollut verenpainetauti tai kohonnut verenpaine?), kysymykseen 18 (Onko sinulla tai onko sinulla ollut selkävaivoja, iskias, niska- tai hartiaseudun kipuja tai olkapään vaivoja?), kysymykseen 22 (Onko sinulla tai onko sinulla ollut ihon sairaus tai ihottuma?) ja kysymykseen 30 (Oletko ollut hoidettavana jonkin tapaturman vuoksi?). Lisäksi A on vastannut kieltävästi kysymykseen 31 (Onko sinulla ollut viimeisen 5 vuoden aikana jokin muu kuin edellä ilmoitettu oire, sairaus tai vamma, jonka vuoksi olet tarvinnut tai tarvitset lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön jatkuvaa seurantaa?). Kunkin kysymyksen kohdalla on tiedusteltu, onko vakuutuksen hakija parantunut kyseisestä sairaudesta. Kysymykset ovat koskeneet viittä viimeksi kulunutta vuotta eli aikaa 21.1.2015 jälkeen.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on 11.10.2018 diagnosoitu verenpaineseurannan perusteella verenpainetauti ja aloitettu Losartan-lääkitys. A on 20.4.2016 alkaen ollut useita kertoja lääkärin vastaanotolla ihottuman takia, hänelle on määrätty erilaisia voiteita ja lääkevalmisteita ja hänestä on tehty lähete ihotautien ja allergologian poliklinikalle. A on 3.1.2017 ollut ortopedin vastaanotolla selkävaivojen vuoksi ja hänelle on ohjelmoitu selän magneettitutkimus. Hänelle mainitaan tulleen oikean polven yliojennusvamma töissä. Polvi on tähystetty 14.3.2017. Hän on 8.12.2017 hakeutunut lääkärin vastaanotolle vasemman olkapään kipeydyttyä ilman tapaturmaa. Olkapäävaivan vuoksi A on ollut sairauslomalla ja hänelle on pistetty injektio olkaniveleen. A on 25.9.2018 ollut työterveyslääkärin vastaanotolla vasempaan käteen kohdistuneen työtapaturman vuoksi.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n olisi tullut ilmoittaa edellä kerrotuista sairauksista, oireista ja vammoista täyttäessään terveysselvitystä 21.1.2020. Lautakunta katsoo, että terveysselvityksen kysymykset ovat olleet selkeät ja yksiselitteiset huomioiden myös sen, että terveysselvityksessä on erityisesti kysytty, onko vakuutuksen hakija parantunut kyseisestä sairaudesta. Lautakunta katsoo, että A:n huolimattomuus on ollut vähäistä suurempaa ottaen huomioon oireiden laadun ja vastaanottokäyntien määrän.

A on esittänyt, että vakuutusyhtiön toimihenkilö olisi vakuutussopimusta tehtäessä antanut hänelle virheellistä tietoa siitä, mitä sairauksia ja oireita terveysselvityksessä tulee ilmoittaa. Vakuutuslautakunta toteaa, että tältä osin ei ole esitetty muuta kuin A:n oma väite. Lautakunta katsoo jääneen selvittämättä, että A:ta olisi ohjeistettu täyttämään terveysselvitys muuten kuin lomakkeen ohjeistuksen mukaisesti.

Asiassa tulee siten arvioitavaksi, onko vakuutusyhtiö A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella vastuusta vapaa ohimenevän työkyvyttömyyden vakuutuksen osalta ja onko yhtiöllä ollut oikeus irtisanoa vakuutus.

2. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraukset

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei se olisi lainkaan myöntänyt A:lle ohimenevän työkyvyttömyyden vakuutusta, mikäli A olisi ilmoittanut terveysselvityksessä oikeat tiedot.

Vakuutussopimuslaissa ei ole säädetty ns. sopimuspakkoa, jonka mukaan vakuutuksenantajan olisi myönnettävä tarjoamiaan vapaaehtoisia vakuutuksia jokaiselle niitä haluavalle. Vakuutussopimuslain esitöissä (HE 114/1993 vp, s. 13) todettiin, että vakuutussopimuksen tekeminen kuuluu sopimusvapauden piiriin, joten vakuutuksenantajalla ei ole velvollisuutta tehdä vakuutussopimusta jokaisen sitä haluavan kanssa. Sopimuspakon käyttöönottamista keskeisten kuluttajavakuutusten osalta harkittiin myös uudistettaessa vakuutussopimuslakia vuonna 2009. Tällöinkin päädyttiin siihen, että vakuutuksenantajalle ei aseteta sopimuspakkoa (HE 63/2009 vp, s. 10). Sen sijaan vakuutuksenhakijan aseman turvaamiseksi vakuutussopimuslakiin lisättiin uusi 6 a §, jonka mukaan vakuutuksenantajalla on velvollisuus perustella vakuutushakemuksen hylkäävä päätöksensä, kun vakuutusta ei myönnetä kuluttajalle tai tähän rinnastettavalle taholle. Hylkäysperusteen on oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen.

Vakuutussopimuslain 6 a §:n esitöiden (HE 63/2009 vp, s. 18) mukaan jokaisella vakuutuksenantajalla on vastuunvalintaperiaatteet, joissa määritellään, minkälaisia riskejä ja millä ehdoilla vakuutuksenantaja vakuuttaa. Lähtökohtana on, että vakuutushakemuksen hylkäämisen on perustuttava näihin vakuutuksenantajan määrittelemiin periaatteisiin. Hylkäysperusteen on oltava lain ja hyvän vakuutustavan mukainen.

Vakuutusyhtiön selvityksen mukaan yhtiö olisi hylännyt A:n hakemuksen ohimenevän työkyvyttömyyden vakuutuksen osalta, jos edellä selostetut terveydentilatiedot olisivat olleet sen tiedossa. Vakuutuslautakunta pitää tätä yhtiön ilmoitusta uskottavana etenkin ottaen huomioon, että vakuutukseen oli tullut terveysselvityksessä annettujen tietojen perusteella jo kaksi yksilöllistä rajoitusehtoa. Vakuutusyhtiöllä on siten vastuusta vapaa vakuutussopimuslain 24 §:n nojalla ja sillä on lain 17 §:n mukaisesti ollut oikeus irtisanoa vakuutus. Vakuutuslautakunnan käsiteltävänä ei ole ollut kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus vähentää palautettavasta vakuutusmaksusta käsittelykulun osuus.

A on kysynyt valituksessaan, miksi henkivakuutus on jätetty voimaan, vaikka työkyvyttömyysvakuutus on irtisanottu, ja vaikuttaisivatko ilmoittamatta jääneet terveydentilatiedot henkivakuutuksesta maksettavaan korvaukseen. Vakuutuslautakunta viittaa tältä osin vakuutusyhtiön vastineeseen, jonka mukaan kyseisillä terveydentilatiedoilla ei ole vaikutusta henkivakuutuksen voimassaoloon.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus irtisanoa vakuutus eikä sillä ole korvausvelvollisuutta polvien tekonivelleikkauksesta johtuneen työkyvyttömyyden osalta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Koskiniemi
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia