Haku

FINE-040836

Tulosta

Asianumero: FINE-040836 (2022)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 13.06.2022

Rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri. Rakennustyövirhe. Parvekkeen lattia- ja seinärakenteen vedenpitävyys.

Tapahtumatiedot

Asiakas on tehnyt 1.3.2021 vahinkoilmoituksen, kun taloyhtiön asuntoon nro 3 on tullut vettä olohuoneen ja makuuhuoneen katosta. Sadevesiputki oli jäätynyt ja tukkeutunut ja vettä oli valunut asunnon 7 parvekkeelle ja sieltä edelleen parvekkeen oven tai peltilistan välistä alapuoliseen asuntoon 3. Muovisissa sadevesiputkissa oli lämmityskaapelit, mutta yksi kaapeli oli mennyt rikki ja lyönyt sulakkeen pois päältä kaikista kaapeleista, jonka seurauksena sadevesiputki oli jäätynyt ja lumien sulettua sadevesiviemäri oli tukkeutunut. Kyseessä on kaksikerroksinen, vuonna 1979 rakennettu rivitalo.

Kohteessa tehdystä kosteuskartoituksesta laaditun tarkastusraportin mukaan huoneiston 7 vuokralainen on kertonut parvekkeella olleen muutama senttimetri vettä. Katolla olevasta sadevesikaivosta lähtevä, vuodon aiheuttanut sadevesiputki kulkee pystysuunnassa parvekkeen katon ja lattian läpi sijaiten parvekkeen ja huonetilojen välisen seinän vieressä. Parvekkeen lattia on pinnoitettu, mutta parvekkeen oven pielessä pellityksessä on rako, josta vesi on päässyt talon rakenteisiin. Parvekkeella on kaksi vedenpoiston aukkoa, mutta ne ovat todennäköisesti olleet myöskin jäässä. Sadevesiputki loppuu huoneiston 3 parvekkeen lattiaelementin alapintaan, mistä vedet valuvat noin metrin matkan vapaasti maahan.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen. Päätöksen perusteluitten mukaan vakuutuksesta ei korvata rakennuksen ulkopuolisista sadevesijärjestelmistä virranneiden sulamisvesien aiheuttamia vahinkoja. Lisäksi päätöksessä todettiin, että rakennuksen ulkoseinien on oltava sellaiset, ettei sulamisvesi pääse rakenteisiin. Vuotovahingon korvaussäännöksen ja rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä virrannutta vettä koskevan rajoitusehdon lisäksi päätöksessä viitattiin rakennustyövirhettä koskevaan rajoitukseen sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman C2 (Veden ja kosteudeneristys, määräykset 1976) kohtaan 2.2.4. Sen mukaan ulkoseinän on oltava sellainen, ettei seinään tunkeutuvalla sade- ja sulamisvedellä ole haitallisia vaikutuksia seinään ja siihen liittyviin rakenteisiin.

Asiakas haki oikaisua päätökseen katsoen vahingon täyttävän korvattavan vakuutustapahtuman edellytykset, koska kyse on äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta, koska vuotanut putki on rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri ja koska kyse on rakennuksen katolta peräisin olevista sulamisvesistä, ei vakuutusehdoissa mainituista muualta virranneista sade- tai sulamisvesistä. Rakennuksen ulkopuolella ei ole kattokouruja, sadevesiviemäreitä tai syöksytorvia vaan sade- ja sulamisvedet johdetaan katolta nimenomaan rakennuksen sisäpuolisia sadevesiviemäreitä pitkin.

Asia käsiteltiin yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä ratkaisun pysyessä kielteisenä. Ratkaisussa täsmennettiin aiempaa korvauspäätöstä siltä osin, että vakuutusehdoissa korvauksen ulkopuolelle on rajattu rakennuksen ulkopuolisista sadevesiputkista, ei sadevesijärjestelmistä aiheutuneet vuodot. Ratkaisun mukaan vuotanut putki on johtanut katolta vesiä parvekkeiden läpi vapaasti alas maahan. Putki ei johda viemäriin tai kaivoon, joten tällaista putkea on pidettävä syöksytorvena, sillä vesi pääsee virtaamaan siitä vapaasti alas maahan ilman, että vettä johdetaan siitä eteenpäin esimerkiksi viemärikaivoon. Kyse ei siten ole sadevesijärjestelmästä eikä myöskään sadevesiviemäristä. Vaikka kuvien perusteella tämä syöksytorvi kulkee läpi parvekerakenteiden ja rakennuksen ulkoreunojen sisäpuolella, on tätä syöksytorvea pidettävä rakennuksen ulkopuolisena, sillä se on kulkenut läpi lämmittämättömien parveketilojen. Putkessa on myös lämmityskaapeli, jotta se ei jäädy kylmän ulkoilman vaikutuksesta, mille se parvekkeella joutuu alttiiksi. Rakennuksen sisäpuolisissa putkistoissa ei lähtökohtaisesti ole lämmityskaapelia.

Vaikka itse lämmityskaapelin rikkoutuminen sinänsä voi johtaa korvattavaan vuotovahinkoon ei vakuutuksesta kuitenkaan ehtojen mukaan korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista virrannut sade- tai sulamisvesi. Koska vesi on nyt vuotanut rakennuksen ulkopuolisesta syöksytorvesta, rajautuu vahinko vakuutuskorvauksen ulkopuolelle. Ratkaisussa myös viitattiin aiemman päätöksen tavoin rakentamismääräyksiin ja rakennustyövirhettä koskevaan korvausrajoitukseen ja niiden perusteella katsottiin, että rakennuksen ulkoseinän on oltava sellainen, ettei seinään tunkeutuvalla sade- ja sulamisvedellä ole haitallisia vaikutuksia seinään ja siihen liittyviin rakenteisiin. Myös lasitetun parvekkeen lattian tulee täyttää tämä vaatimus.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas toteaa asiassa olevan kysymys sen tulkinnasta, onko talon sadevesijärjestelmä rakennuksen sisä- vai ulkopuolinen sadevesijärjestelmä. Asiakas viittaa erään kerrostalojen kattotöitä tekevän yrityksen verkkosivuilla oleviin määritelmiin. Niiden mukaan sisäistä sadevesijärjestelmää käytetään sadeveden poistamiseen tasakatoilta. Kattoon luodaan kaltevuudet ja kaltevuuden kaikkein alhaisimpaan kohtaan asennetaan kattokaivo. Kaivo yhdistetään sadeveden poistoputkeen ja vesi ohjataan yleensä sadevesiviemäriin. Kattorakenteen läpi kulkevan putken on suositusten mukaan ulotuttava katkeamattomana kattorakenteen läpi, sen liitoskohta sijoitetaan kattorakenteen alle näkyvään paikkaan ja putki eristetään. Ulkoiset sadevesijärjestelmät puolestaan asennetaan normaalisti kalteviin kattoihin, esimerkiksi harjakattoon. Sen oleellisia osia ovat katon räystääseen kiinnitetyt vaakasuuntaiset sadevesikourut ja vesikourut, jotka on liitetty vettä pois ohjaaviin sadevesiputkiin.

Asiakas kertoo aiemmin jo todentaneensa, että sadevesijärjestelmä sijaitsee talon ulkoreunojen sisäpuolella. Sisäisessä muutoksenhaussa tehdyn ratkaisun mukaan sisäpuolinen sadevesiputki ei voi kulkea kylmän tilan lävitse. Toisin kuin syöksytorvien kanssa tehdään, putki on kuitenkin ollut eristetty, kattoliikkeen määritelmän mukaisesti. Rakennuksen alla viemäri on noin metrin matkalla betoninen avoviemäri, ennen kuin viemäri muuttuu jälleen muoviseksi umpiputkeksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeisiin, joista voidaan hakea johtoa siihen, millä tavoin sisäpuolinen ja ulkopuolinen sadevesiviemäri määritellään. RakMk D1:n (2007) kohdan 5.3.1.1 mukaan "Rakennuksen sisäpuoliset sadevesiviemärit sijoitetaan niin, etteivät ne rajoitu ääniteknisesti vaativaan tilaan, kuten makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen" ja kohdan 5.5.4.2 mukaan "Rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri kosteudeneristetään, jos sisäilman sisältämän kosteuden tiivistyminen putken pinnalle voi aiheuttaa haittaa." Ohjeissa puhutaan selkeästi rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä viitaten makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen, eli rakennuksen sisätiloihin. Edellä mainituissa ohjeissa mainitaan myös sisäilman kosteuden tiivistyminen. Parvekkeella, vaikka se olisi lasitettukin, ei virtaa sisäilma, eikä kyse ole rakennuksen sisätilojen tavalla eristetystä tilasta. Tyypillisesti parveke myös rakennetaan rakennuksen ulkoseinien ulkopuolelle.

Ympäristöministeriön ohjeessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta puolestaan todetaan, että "Rakennuksen vaipalla tarkoitetaan tässä ohjeessa lämpimän tai puolilämpimän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta erottavien rakennusosien muodostamaa kokonaisuutta. Rakennusvaippaan eivät kuulu puolilämmintä ja lämmintä tilaa toisistaan erottavat rakennusosat." Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että jos sadevesiputki kulkee rakennusvaipan ulkopuolella lämmittämättömässä tilassa, kuten parvekkeella, voidaan se tulkita rakennuksen ulkopuoliseksi putkeksi.

Kuvien perusteella voidaan todeta nyt kyseessä olevan rakennuksen ulkoseinän päättyvän ennen parveketta. Kuvien perusteella sadevesiviemäri/syöksytorvi ei sijaitse rakennuksen seinän ja katon sisäpuolella, vaan parvekkeen katon ja seinän sisäpuolella ja itse rakennuksen seinän ja katon ulkopuolella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen tulkinnasta, onko katolta parvekkeiden läpi kulkeva sadevesiputki vakuutusehdoissa mainittu rakennuksen sisä- vai ulkopuolinen sadevesiviemäri. Lisäksi on kyse siitä, onko parvekkeen lattia- ja seinärakenne toteutettu rakentamismääräysten mukaisesti vai onko tältä osin kyseessä rakennustyövirhe.

Sovellettavat vakuutusehdot ja rakentamismääräykset

Asiaan sovellettavien kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen, voimassa 1.1.2021 alkaen, kohdan ES3 (Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Kohdan 3.9 (Vuoto, kosteus ja kondenssivesi) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:

  • rakennusta palvelevasta vesijohdosta, tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä […]

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut

  • kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvesi […]
  • suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa […]

Suomen rakentamismääräyskokoelma C2 Veden ja kosteudeneristys, Määräykset 1976
1 Yleistä
1.1 Rakennuksen on tarkoituksenmukaisesti suojattava sisätiloja veden ja kosteuden haitallisilta vaikutuksilta ja tehtävä terveellisen sisäilmaston ylläpitäminen mahdolliseksi.
2 Kosteustekninen suunnittelu
2.2.4 Ulkoseinän on oltava sellainen, ettei seinään tunkeutuvalla sade- ja sulamisvedellä, maaperän kosteudelta tai sisätilasta tunkeutuvalla vesihöyryllä ole haitallisia vaikutuksia seinään ja siihen liittyviin rakenteisiin.

Suomen rakentamismääräyskokoelma D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 2007
5.3.1.1 Ohje
Rakennuksen sisäpuoliset sadevesiviemärit sijoitetaan niin, etteivät ne rajoitu ääniteknisesti vaativaan tilaan, kuten makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen.

5.5.4.2 Ohje
Rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri kosteudeneristetään, jos sisäilman sisältämän kosteuden tiivistyminen putken pinnalle voi aiheuttaa haittaa.

Ympäristöministeriön ohjeessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (2020) todetaan, ettäakennuksen vaipalla tarkoitetaan tässä ohjeessa lämpimän tai puolilämpimän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta erottavien rakennusosien muodostamaa kokonaisuutta. Rakennusvaippaan eivät kuulu puolilämmintä ja lämmintä tilaa toisistaan erottavat rakennusosat.

Asian arviointi

Asiassa vahinkomekanismi on riidaton sulamisvesien valuttua jäätymisen seurauksena tukkeutuneesta sadevesiviemäristä parvekkeen ovenpielen pellityksen raosta talon rakenteisiin. Osapuolten välinen erimielisyys koskee ensisijaisesti sitä, onko katolta alemman asunnon parvekkeen alle kulkeva sadevesiputki rakennuksen sisä- vai ulkopuolinen sadevesiviemäri. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen sisäpuolisen sadevesiviemärin vuotamisesta aiheutuvia vahinkoja, mutta nimenomaisen korvausrajoituksen perusteella ei rakennuksen ulkopuolisesta sadevesiviemäristä aiheutuvia vahinkoja.

Asiakas katsoo viemäriputken olevan rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri, koska putki kulkee parvekkeiden katto- ja lattiarakenteiden läpi ja koska sijaitessaan parvekkeella se sijaitsee rakennuksen ulkoreunojen sisäpuolella. Näkemyksensä tueksi asiakas on viitannut erään kattoliikkeen verkkosivuilla oleviin sadevesijärjestelmien määritelmiin. Asiakas on myös todennut, että rakennuksessa ei ole rakennuksen ulkopuolisissa sadevesijärjestelmissä käytettäviä kattokouruja eikä syöksytorvia.

Vakuutusyhtiö puolestaan on katsonut kyseessä olevan rakennuksen ulkopuolinen sadevesiviemäri. Yhtiö on viitannut rakennusmääräyskokoelman mainintoihin rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, joiden se katsoo osoittavan, että kyseessä ei ole vakuutusehdoissa tarkoitettu rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri.

Vakuutuslautakunta toteaa, että näyttötaakka korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on korvausta hakevalla asiakkaalla. Maininta rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä sisältyy vuotovahinkojen korvaussäännökseen, joten ensisijaisesti näyttötaakka asiassa on asiakkaalla. Lautakunta kuitenkin toteaa lisäksi, että näyttötaakka korvausrajoituksen soveltumisesta on vakuutusyhtiöllä ja että sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan epäselvää vakioehtoa on tulkittava laatijansa vahingoksi. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että osapuolten esittämää näyttöä siitä, onko kyseessä rakennuksen sisä- vai ulkopuolinen sadevesiviemäri, on arvioitava kokonaisuutena, koska kyse on samaa putkea koskevasta tulkinnasta.

Lautakunta toteaa, että kumpikaan osapuoli ei ole esittänyt esimerkiksi rakennusmääräyksiin tai -ohjeisiin taikka asiantuntijalausuntoon perustuvaa suoranaista näyttöä näkemyksensä tueksi. Myöskään vakuutusehtoihin ei sisälly määritelmää siitä, mitä rakennuksen sisäpuolisella sadevesiviemärillä tarkoitetaan.

Osapuolten esittämän näytön perusteella Vakuutuslautakunta toteaa parvekkeen läpi kulkevaan sadevesiputkeen ja sen sijaintiin liittyvän kummankin osapuolen kantaa tukevia tekijöitä. Putki kulkee kattokaivosta alemman kerroksen asunnon parvekkeen lattiaelementin alapintaan parvekkeiden lattia- ja kattorakenteiden läpi. Noilta osin lautakunta toteaa putken sijaitsevan rakennusosien sisällä. Vakuutusyhtiön esittämästä poiketen lautakunta myös katsoo parvekerakenteiden olevan osa rakennusta. Lautakunta kuitenkin toteaa putken sijaitsevan rakennuksen vaipan eli ulkoseinän, samoin kuin asuintilojen ja niitä ympäröivien rakenteiden ulkopuolella. Vaikka putki on asennettu parvekkeiden kohdalle, se toimii syöksytorven tavoin ja myös sijaitsee näkyvillä, toisin kuin tyypillisesti rakenteiden sisälle asennetut rakennuksen sisäpuoliset sadevesiviemärit. Nämä seikat huomioiden lautakunta katsoo, ettei kyseessä ole rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri. Lisäksi lautakunta katsoo, että vaikka vakuutusehdot eivät sisäpuolista sadevesiviemäriä tarkemmin määrittelekään, kyseessä ei kuitenkaan ole sillä tavoin epäselvä sopimusehto, että vuotovahingon aiheuttanut putki tällä perusteella pitäisi tulkita rakennuksen sisäpuoliseksi.

Vakuutusyhtiön vetoamien korvausrajoitusten osalta lautakunta toteaa, että kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista sadevesiviemäreistä tai syöksytorvista taikka muualta virrannut sade- tai sulamisvettä koskevaa rajoitusta on tulkittava yhdessä korvaussäännökseen sisältyvän rakennuksen sisäpuolista sadevesiviemäriä koskevan maininnan kanssa. Lautakunnan tulkinnan mukaan kyseisissä ehtokohdissa on vakuutuskorvauksen ulkopuolelle rajattu muualta kuin rakennuksen sisäpuolisesta sadevesiviemäristä aiheutuneet vuotovahingot ja koska putkea ei tässä voida sellaisena pitää, kyse on rajoitusehdossa tarkoitetun rakennuksen ulkopuolisen sadevesiviemärin aiheuttamasta vuotovahingosta.

Rakennustyövirhettä koskevan korvausrajoituksen osalta lautakunta toteaa kosteuskartoitusraportista ilmenevän, että vedellä on ollut parvekkeen ovenpielen pellityksen aukosta suora pääsy rakenteisiin. Vakuutusyhtiön viittaamien Suomen rakennusmääräyskokoelman C2 (1976) määräysten mukaan rakennuksen on tarkoituksenmukaisesti suojattava sisätiloja veden ja kosteuden haitallisilta vaikutuksilta ja ulkoseinän on oltava sellainen, ettei seinään tunkeutuvalla sade- ja sulamisvedellä ole haitallisia vaikutuksia seinään ja siihen liittyviin rakenteisiin. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei puutteellinen pellitys täytä edellä mainittuja rakentamismääräyksen vaatimuksia, joten tältä osin kyseessä on rakennustyövirheen seurauksena aiheutunut vahinko. Jos rakenne olisi vaatimukset täyttänyt, ei vesi olisi päässyt rakenteita kastelemaan. Näin ollen vahinko ei kuuluisi vakuutuskorvauksen piiriin, vaikka kyseessä olisi ollutkin rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin               
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet:
Kankkunen
Vaitomaa
Vuori
Vyyryläinen