Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaan vuokraaman harrastetilan katossa ollut viemäriputki oli 14.4.2021 rikkoutunut ja viemärivettä oli valunut tilaan, minkä seurauksena tila oli ollut täynnä lietettä. Asiakkaan tilassa säilyttämät harrastevälineet (soittimia ym.) olivat jääneet lietteen alle.

19.4.2021 tehdystä vahinkotarkastuksesta laaditun raportin mukaan rakennus oli rakennettu vuonna 1978 ja peruskorjattu vuonna 2019. Raportin mukaan vuotanut muovinen runkoputki oli alkuperäinen. Putken osa, joka on irronnut, on asennettu myöhemmin, mutta asennusvuodesta ei ole tietoa. Putkenosassa on valmistusvuosi 2015.

Tarkastusraportin mukaan runkoviemäriputki oli soittohuone 2:n takaosassa seinällä. Viemärissä oli y-haara, josta oli haaroitettu 110-viemäri, joka oli tulpattuna.  ’Vahingon aiheuttaja’ -kohdassa todetaan, että runkoviemärissä on ollut tukos ja tukoksen seurauksena 45-asteinen tulpattu viemärin osa on liukunut auki liitoksestaan ja viemärivedet ovat valuneet soittotilojen lattialle. Valokuvatekstistä ilmenee, että viemäri oli korjattu ennen tarkastusta.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 7.5.2021 viitannut vahingon tarkastuskertomukseen ja katsonut, että vahinko oli aiheutunut viemäriliitoksen asennusvirheestä, minkä vuoksi vahinkoa ei korvata vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on asiakkaan esittämän oikaisupyynnön jälkeen 19.5.2021 sähköpostiviestissään selostanut rakentamismääräyksiä ja todennut, että asiakkaan mainitsema määräys viemäriputkiston puhdistettavuudesta ei tarkoita sitä, etteikö viemäriputkia tulisi asentaa Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 kohtien 4.5.1 ja 4.5.3 edellyttämällä tavalla. Viemäriputket liitoksineen on asennettava ja toteutettava siten, että liitokset eivät pääse liukumaan kokonaan auki, edes tukostilanteessa. Saatujen tietojen ja viemäriputken liitoksen iän perusteella vahinko on ollut seurausta asennusvirheestä.

Asiakaan asiamiehen 16.6.2021 vakuutusyhtiölle lähettämässä toisessa muutospyynnössä on vaadittu soittimien korvaamista irtaimistovahinkojen vakuutusehtojen mukaisesti 4.500 eurolla. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö on asiakkaan asiamiehelle 23.6.2021 lähettämässään sähköpostiviestissä vielä eritellyt viittaamiensa rakentamismääräyskohtien sisältöjä, ja korostanut sitä, että viemärilinjaan asennettu liitosmuhvi ei ollut kestänyt normaaleja viemäriputkistoon kohdistuvia kuormituksia (paineiskut), minkä johdosta se oli irronnut kokonaan.

Asiakkaan valitus

Asiakas kertoo, että hän oli vuokrannut harrastetilan, jossa hänellä oli ollut soittimia. Soittimet olivat tuhoutuneet käyttökelvottomiksi tilassa sattuneessa vesivahingossa, jossa runkoputki oli vuotanut. Asiakas pyytää, että lautakunta arvioi vakuutusyhtiön hylkäävän korvauspäätöksen oikeellisuuden. Vuotovahingossa ja soittimien vahingoittumisessa on ollut kyse korvattavasta vahinkotapahtumasta, ja koti-irtaimisto tulisi korvata kotivakuutuksesta.

Tarkastusraportin mukaan viemäriputkessa oli ollut tukos ja muhviliitos oli irronnut aiheuttaen vuotovahingon, minkä seurauksena asiakkaan soittimet olivat kastuneet ja vaurioituneet. Tukoksen aiheuttamassa vuotovahingossa on ollut kyse vakuutusehtojen tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vuotovahingosta. Vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt, että vahinko olisi ollut seurausta rajoitusehdossa kuvatusta tilanteesta, eli asennusvirheestä. Vakuutusyhtiö on tulkinnut rajoitusehtoa laajentavasti.

Sinänsä on riidatonta, että viemäriputkia ei oltu kannakoitu. Rakentamismääräykset sisältävät yleisluontoiset kuvaukset putkien ja liitosten kestävyyden edellytyksistä asennuksissa, mutta niissä ei ole määritelty yksityiskohtaisesti missä tilanteissa esimerkiksi putken kannakointi on pakollinen. Asiassa ei ole osoitettu, että puheena oleva liitoskohta tai putki olisi rakentamismääräysten mukaisesti edellyttänyt kannakointia. Tarkastusraportissa ei ole mainintaa asennusvirheestä tai puutteellisesta asennustavasta tai sen syy-yhteydestä putkivuodon syntyyn.

Vakuutusyhtiön päätös on Vakuutuslautakunnan vakiintuneen ratkaisukäytännön vastainen. Vuotovahinkoa on lautakunnan ratkaisukäytännössä pidetty korvattavana, jos putki alkaa äkillisesti vuotaa. Muhviliitoksen irtoamisesta aiheutuneessa vesivuodossa on katsottu olevan kyse tapaustyypiltään lähtökohtaisesti korvattavasta vuotovahingosta (esimerkiksi FINE-008477). Lautakunta on katsonut, ettei vahingon voida päätellä aiheutuneen asennusvirheestä yksinomaan sen perusteella, että viemäriputki oli irronnut liitoksesta. Vakuutusyhtiö ei ole viitatussa, tämän tapauksen kanssa samankaltaisessa tapauksessa voinut evätä korvausta asennusvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas toteaa, että muut vakuutusyhtiöt olivat korvanneet samasta vahingosta aiheutuneet kulut. Yhtiön antama vastaus ei perustu todelliseen näyttöön, vaan johtopäätöksiin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan esittämät vaatimukset ja pitää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena. Viemärissä oli todettu olleen tukos, mutta tukos ei ollut aiheuttanut vuotovahinkoa. Vuoto oli aiheutunut viemäriputken puutteellisesta kiinnittämisestä ja kannakoinnista, jolloin putkisto ja sen tiiviys ei kestänyt siihen normaalisti kohdistuvia voimia ja rasitusta. Jos putkisto olisi kiinnitetty ja kannakoitu rakentamismääräysten edellyttämällä tavalla, vuotoa ei tukoksesta huolimatta olisi tapahtunut.

Tarkastusraportin valokuvista näkyy, ettei seinällä kulkevia viemäriputkien liitoskohtia ollut lainkaan kiinnitetty tai kannakoitu. Kyseessä on asennusvirhe, koska toteutustapa on ollut rakentamismääräyskokoelman D1 kohtien 4.5.1 ja 4.5.3 veloittavien määräysten vastainen.

Viemäriä ei oltu kiinnitetty rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa. Jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi viemäri olisi tullut ankkuroida paremmin ja erityisesti putkien liitoskohtien kohdalta. Viemärin asennuksessa ei oltu otettu huomioon mekaanisia ja muita voimia, joille putket ja niiden osat joutuvat alttiiksi. Jätevesilaitteistoa ei oltu toteutettu sellaisin liitoksin, joilla varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana.

Irronnut liitos oli asennettu varmuudella syksyn 2015 jälkeen, ja todennäköisesti talon peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2019. Näin ollen putkisto ja irronnut liitos eivät olleet lähelläkään suunnitellut käyttöiän päättymistä. Jätevesilaitteistoa liitoksineen ei oltu tehty tiiviiksi, kun sen toteutuksessa ei ollut riittävällä tavalla otettu huomioon putkistoon kohdistuvia voimia ja rasituksia.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on muun ohessa ollut 25.4.2021 päivätty listaus tilassa vaurioituneista tavaroista ja T. Oy:n tarkastusraportti 19.4.2021 tehdystä kartoituksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, ovatko rakentamismääräykset ja -ohjeet edellyttäneet viemäriputken ja sen liitosten kannakointia ja kiinnittämistä rakenteisiin sekä onko viemäriputken ja sen liitosten asennuksen puutteellisuus ollut syy-yhteydessä viemärin liitosputken irtoamiseen.

Lisäksi asiassa on kyse sen arvioimisesta, onko viemärin irronneesta muhviputkiliitoksesta vuotaneen veden aiheuttama vahinko aiheutunut vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon tarkoittamasta asennusvirheestä.

Kyse on myös siitä, mitä rakentamismääräyksiä ja -ohjeita putken ja sen liitoksen asennusajankohtana on tullut noudattaa.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Ympäristöministeriön vesi- ja viemärilaitteistoista antaman asetuksen (1047/2017, voimassa 1.1.2018 alkaen)
- 1 luvun (yleistä) 1 §:n (soveltamisala) mukaan tämä asetus koskee uuden rakennuksen sekä kiinteistöllä sijaitsevien vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta.
- 5 luvun (rakennuksen jätevesilaitteisto) 25 §:n (jätevesien poisjohtaminen) 1 momentin mukaan rakennuksen jätevesilaitteistosta ei saa aiheutua terveydellistä vaaraa, hajuhaittaa, viemäritulvia, melua eikä ympäristöhaittaa
- 6 luvun (jätevesilaitteiston käyttövarmuus) 30 §:n 1 momentin mukaan viemärien on oltava kannatettuja ja kiinnitettyjä rakenteisiin niin, että mekaaniset voimat ja lämpölaajeneminen eivät aiheuta painaumia tai haitallisia muutoksia viemäreissä. Viemärin on oltava ankkuroitu, jos jäteveden virtauksesta aiheutuvat voimat ovat niin voimakkaita, että viemäri ei muuten pysy haittaa aiheuttamatta paikoillaan. Kannatusten ja kiinnityksessä käytettävien tuotteiden on oltava käyttöympäristössään korroosionkestäviä.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan laajan turvan tason mukaiset vakuutukset korvaavat äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot, poikkeukselliset tulvavahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Korvausrajoituksia koskevan kohdan 4.5 alakohdan 17 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
- […].

Asian arviointi

Riidatonta asiassa on se, ettei viemäriputkea oltu kannakoitu, ja että viemäriputkessa oli ollut tukos, jonka seurauksena viemäriin kiinnitetty muhviliitos oli irronnut. Selvitystä ei ole siitä, mikä oli aiheuttanut viemärin tukkeutumisen, ja missä putken kohdassa tukkeuma oli ollut. Itse viemäriputken ei ole osoitettu rikkoutuneen.

Muovisen runkoviemäriputken ja sen liitoksen asennusajankohdasta ei ole esitetty muuta selvitystä, kuin että rakennus oli rakennettu vuonna 1978 ja että runkoviemäriputki oli ollut alkuperäinen sekä että rakennus oli peruskorjattu vuonna 2019. Vakuutusyhtiö on katsonut, että irronnut muhviliitos oli asennettu peruskorjauksessa vuonna 2019, mikä seikkaa asiakkaan puolesta ei ole kiistetty.

Tarkastusraportista ilmene, että muhviliitosputkessa oli ollut merkittynä vuosi 2015, ja että irronneen liitosputken tilalle oli ennen tarkastusajankohtaa asennettu uusi liitosputki, joka oli tulpattu. Raportissa on todettu, että viemäriputkessa oli ollut tukkeuma, mutta tarkastuksen tehnyt henkilö ei ole tehnyt tästä havaintoja eikä esittänyt näkemystä siitä, mikä oli aiheuttanut muhviliitoksen irtoamisen viemäriputkesta eikä sitä, olisiko kannakointi estänyt irtoamisen. Vakuutuslautakunta yhtyy vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että tarkastusraportissa olevista valokuvista ilmenee, ettei viemäriputkea eikä siihen asennettua liitosputkea oltu kannakoitu ja kiinnitetty rakennuksen rakenteisiin.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä (esimerkiksi FINE-008477 ja FINE-037418) on katsottu, että viemärivuodot ovat lähtökohtaisesti kotivakuutuksesta korvattavia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vakuutustapahtumia, ellei vuodon syyksi ole voitu osoittaa rajoitusehdon mukaista olosuhdetta. Asiakkaan viittaamassa ratkaisussa (FINE-008477) lautakunta oli katsonut, ettei vakuutusyhtiö ollut osoittanut rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisen asennusvirheen aiheuttaneen vuotoa eikä rajoitusehtoa sen vuoksi voitu viitetapauksessa soveltaa. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on esittänyt selvitystä rakentamismääräyksistä ja -ohjeista, joiden perusteella se on katsonut asennuksen olleen virheellisen. Asiakkaan puolesta ei tässä tapauksessa ole kiistetty sitä, että viemäriputkia ei oltu kannakoitu ennen vahinkoa. Näiltä osin asiakkaan viittaama ratkaisu poikkeaa nyt käsiteltävänä olevasta tapauksesta.

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, ovatko vakuutusyhtiön soveltamat Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 määräykset ja ohjeet velvoittaneet kannakoimaan viemäriputken ja sen muhviliitoksen. Asiakas on katsonut, etteivät määräykset ja ohjeet ole sisältäneet pakottavia määräyksiä kannakoinnista, ja ettei kannakoinnin puuttuminen ole merkinnyt asennusvirheen olemassaoloa. Asiakkaan näkemyksen mukaan asiassa ei ole osoitettu, että puheena oleva liitoskohta tai putki olisi rakentamismääräysten mukaisesti edellyttänyt kannakointia. Vakuutusyhtiö on vastineessaan katsonut, että koska kyseessä on asennusvirhe, vahinko ei ole ollut ennalta arvaamaton, ja että erillisen rajoitusehdonkaan perusteella kyse ei ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Vakuutusyhtiö on viitannut 1.7.2007 voimaan tulleen Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1 määräysten ja ohjeiden kohtaan 4.5 (Käyttövarmuus), jonka alakohdassa 4.5.1 olevan määräyksen mukaan viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, ettei siihen pääse syntymään haitallista painumaa ja siten, ettei lämpölaajeneminen aiheuta haittaa. Milloin jäteveden virtauksesta syntyvien voimien vuoksi on tarpeellista, viemäri on ankkuroitava. Kyseiseen määräykseen liittyvän ohjeen (4.5.1.1.) mukaan viemärin asennuksessa otetaan huomioon mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osa saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee ohjeen mukaan sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa. Alakohdassa 4.5.3 olevan määräyksen mukaan jätevesilaitteisto on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin, että varmistetaan sen riittävä kestävyys ja toimintavarmuus suunnitellun käyttöiän aikana. Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi.

Asiakas ei ole kiistänyt sitä, etteikö Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1 määräyksiä ja ohjeita olisi tullut noudattaa viemäriputken ja sen liitosten asentamisessa. Asiakas ei ole myöskään riitauttanut vakuutusyhtiön esittämien kohtien soveltumista nyt puheena olevaan kiistaan. Asiakas on kuitenkin katsonut, etteivät määräykset ja ohjeet ole pakottaneet kiinnittämään viemäriputkea kiinteisiin rakenteisiin tai asentamaan kannakkeita viemäriputkeen ja sen liitoksiin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että Suomen rakentamismääräyskokoelma D1 on vuodesta 1976 vuoden 2017 loppuun asti sisältänyt rakentamista koskevia sitovia määräyksiä ja määräyksiin liittyviä ohjeita, jotka eivät ole olleet velvoittavia. Vakuutusyhtiön soveltamia, 1.7.2007 voimaan tulleita määräyksiä ja ohjeita vastaavan sisältöiset rakentamismääräykset ja -ohjeet ovat sisältyneet rakentamismääräyskokoelmaan D1 (voimassa 1976-1987) myös rakennuksen rakentamisvuonna 1978, jolloin on tullut noudattaa kohdassa 3.4.2.1 ollutta määräystä ja siihen liittyvää ohjetta, joka on ollut kohdassa 3.4.2.2. 

Muhviliitoksen ilmoitettuna asennusajankohtana ja rakennuksen peruskorjausvuonna 2019 on kuitenkin tullut soveltaa 1.1.2018 alkaen voimassa ollutta ympäristöministeriön vesi- ja viemärilaitteistoista antamaa asetusta (1047/2017). Kyseinen asetus on korvannut Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007) määräykset ja ohjeet. Asetuksen tasolle on nostettu eräitä rakentamismääräyskokoelman osassa D1 olleita tärkeitä ohjeita. Uusi asetus sisältää pelkkiä määräyksiä, ja osa ohjeista on siirretty opasaineistoihin. Muhviliitoksen vuonna 2019 tapahtuneen asennuksen määräystenmukaisuus määräytyy tässä tarkoitetun asetuksen ja sen perusteella annettujen ohjeiden mukaan.

Asetuksen 6 luvun 30 §:n 1 momentin mukaan viemärien on oltava kannatettuja ja kiinnitettyjä rakenteisiin niin, että mekaaniset voimat ja lämpölaajeneminen eivät aiheuta painaumia tai haitallisia muutoksia viemäreissä. Viemärin on oltava ankkuroitu, jos jäteveden virtauksesta aiheutuvat voimat ovat niin voimakkaita, että viemäri ei muuten pysy haittaa aiheuttamatta paikoillaan.

Asetuksen käyttämisen tueksi on julkaistu Talotekniikan opas, Vesi- ja viemärilaitteistot (julkaistu www.talotekniikkainfo.fi-sivustolla). Asetuksen edellisessä kappaleessa selostettuun kohtaan liittyvän ohjetekstin mukaan kannatuksen on kestettävä putkien, nesteen (yleensä veden), eristeen ja mahdollisten ulkoisten kuormitusten paino sekä lämpöliikkeen, virtaavan nesteen ja syövyttävien olosuhteiden aiheuttamat vaikutukset. Muoviviemärin lämpölaajenemista varten jätetään liikevara muhviin tai käytetään erillistä paisuntayhdettä. Kiintopisteiden [kannakkeilla] ja lämpöliikkeen sallivilla kannakkeilla ohjataan lämpöliike haluttuun kohtaan. Haarakohdat kannatetaan niin, ettei haarayhde pääse liikkumaan.

Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan muhviliitoksen irtoaminen oli tullut mahdolliseksi, koska viemäriputken tukkeutuminen oli aiheuttanut poikkeavia virtausvoimia viemärissä, ja koska viemäriä ei ollut kannakoitu eikä kiinnitetty rakenteisiin siten, etteivät mekaaniset voimat aiheuta haitallisia muutoksia viemärissä. Esitetyn selvityksen mukaan muhviliitos oli asennettu viemäriputkeen, mutta liitoksessa ei ollut erillisiä kiinnikkeitä, jotka olisivat estäneet liitoksen irtoamisen viemäriputkesta viemärin virtausvoimien seurauksena. Muhviliitoksen irtoaminen viemärin tukkeutumisen seurauksena ja siitä aiheutunut vuotovahinko on ollut syy-yhteydessä viemäriputken ja sen muhviliitoksen virheelliseen asennukseen.

Noudattamassaan ratkaisukäytännössä (esimerkiksi VKL 204/16 ja FINE-037896) Vakuutuslautakunta ei ole pitänyt viemäriputken puutteellisesta tuennasta johtuvia vahinkoja vakuutusehtojen mukaisina objektiivisesti ennalta arvaamattomina tapahtumina, vaan niiden on katsottu johtuneen virheellisestä rakentamisesta.

Nyt käsiteltävänä olevaa kiistaa arvioidessaan Vakuutuslautakunta on ottanut huomioon rakentamismääräyskokoelman osassa D1 sen voimassaoloaikana ja myös 1.1.2018 voimaan tulleessa asetuksessa olevat määräykset sekä niitä koskeneet ohjeet. Lautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että viemäriputki ja siihen liitetty liitosputki (muhviliitos) olisi niiden asennusaikana voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaan tullut kannakoida ja kiinnittää rakenteisiin.

Koska viemäriputkea ja siihen asennettua muhviliitosta ei ollut ennen liitoksen irtoamista kannakoitu eikä kiinnitetty rakenteisiin määräysten edellyttämällä tavalla, kyseessä ei ole ollut vakuutusehtojen tarkoittama ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko. Vakuutusyhtiöllä on myös ehdoissa olevan erillisen asennusvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella ollut oikeus evätä korvaus.

Asiakkaan puolesta on viitattu siihen, että eräät muut asiakkaat ovat saaneet korvausta nyt tarkasteltavana olevasta vahinkotapahtumasta. Vakuutuslautakunta ei kuitenkaan voi perustaa kantaansa siihen, miten asia on ratkaistu esimerkiksi toisen asiakkaan kotivakuutuksen tai asunto-osakeyhtiön ottaman kiinteistövakuutuksen taikka jonkun muun kuin nyt tarkasteltavana olevan kotivakuutussopimuksen ehtojen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho