Tapahtumatiedot

Asiakkaan vahinkoilmoituksen mukaan huomattavan kovan sateen aikana 19.11.2020 asuinkerrostalon hissikuiluun oli jostain päässyt vettä siten, että veden pinta kuilussa oli noussut noin 1,2 m. Pumpun automaattikytkin oli tukkeutunut veden mukana kulkeutuneesta hiekasta/ hiesusta siten, että se ei ollut toiminut, minkä seurauksena vesi oli kastellut hissin elektroniikkaa, jarrulaitetta ja muuta tekniikkaa, jotka jouduttiin uusimaan. Hissi oli uusittu vuonna 2020. Myös hissikuilussa olevan pumppukaivon pumppu oli myös uusittu remontin yhteydessä.

Asiakkaan lisäselvityksessä tapahtumatietoja tarkennettiin siltä osin, että pumppukaivo oli uusi, ja se oli rakennettu hissiremontin yhteydessä, kun huomattiin, että kuiluun tihkuu jostain vettä. Ylärajahälytintä tai varapumppua kaivossa ei ollut.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen perustuen kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä aiheutuneita vahinkoja koskevaan vuotovahinkojen rajoitusehtoon. Asiakkaan pyydettyä käsittelemään hissin rikkoutumisen vuotovahingon sijaan talotekniikan rikkoutumisvahinkoa vakuutusyhtiö vastasi ensin, että rikkoutumisvahinkoja koskevan rajoitusehdon mukaan talotekniikan rikkoutumisvahinkona vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut vakuutusehdoissa määritelty vuoto.

Asiakas uudisti korvauspyyntönsä perustellen sitä sillä, että hissin rikkoutumista ei ole aiheuttanut vakuutusehtojen vuototurvassa määritelty vuoto, jolloin vakuutusyhtiön vetoama rikkoutumisvahinkojen rajoitusehto ei tapaukseen sovellu. Uusissa vastauksissaan vakuutusyhtiö ensin totesi, että vaikka vahinkoa ei korvatakaan vuototurvasta, kyseessä kuitenkin on vuotovahinko eikä talotekniikan rikkoutumisvahinko. Myöhemmin yhtiö lisäsi, että jumiutunut pumppu toimi normaalisti puhdistuksen jälkeen. Pumppuna oli käytetty uppopumppua, joka tuoteselosteensa perusteella on tarkoitettu puhtaalle vedelle ja suunniteltu kotitalouskäyttöön esimerkiksi kuivatukseen sekä kaivojen ja säiliöiden tyhjennykseen. Pumppukaivosta puuttui lisäksi ylärajahälytys.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei kyseessä ollut vakuutuksen kohteena olevalle talotekniikalle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta aiheutunut tapahtuma. Rajoitusehdon mukaan maaperän kuivana pitoon tarkoitetun järjestelmän tukkeutumista, toimimattomuutta tai muuta sellaista tapahtumaa ei korvata. Pumpun tukkeutumisesta aiheutunut hissin kastuminen ja sen seurauksena tapahtunut rikkoutuminen ei ole aiheutunut äkillisesti eikä ennalta arvaamattomasti veden vähitellen noustessa hissikuilussa. Pumppukaivoa ei ollut toteutettu rakennusohjeiden ja hyvän rakentamistavan mukaisesti, koska kaivosta puuttuu ylärajahälytys ja pumppuna oli käytetty kotitalouskäyttöön tarkoitettua puhtaan veden pumppua.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Valituksessaan FINEen asiakas uudistaa aiemmin esittämänsä ja toteaa lisäksi vakuutusyhtiön väittäneen, että pumppukaivo oli toteutettu rakennusohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastaisesti. Koska väitettä ei ole perusteltu määräyksin tai ohjein, ei asiakkaan näkemyksen mukaan asennusvirhettä tai hyvän rakentamistavan vastaisuutta ole osoitettu.

Vastineessaan vakuutusyhtiö kertoo hankkineensa insinööritoimistolta asiantuntijalausunnon pumppukaivon toteutustavan oikeellisuudesta. Lausunnossa todetaan, että hissikuiluun rakennettu pumppukaivo ja valittu uppopumppu eivät ole käyttötarkoituksen mukaisia. Lausunnossa viitataan ympäristöministeriön asetukseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta sekä ministeriön asetusta koskevaan ohjeeseen. Asetuksen mukaan kosteusvaurioriskien vähentämiseksi kosteudelle alttiiden rakenteiden ja rakennuspohjan kuivatusjärjestelmien on oltava toimintavarmoja niiden suunnitellun käyttöiän ajan. Ministeriön ohjeessa puolestaan todetaan, että kosteudelle alttiit rakenteet ja rakennuspohjan kuivatusjärjestelmät on suunniteltava ja toteutettava toimintavarmoiksi niiden suunnitellun käyttöiän ajaksi ja pumpun toiminta varmistettava esimerkiksi hälytysjärjestelmällä.

Pumpun osalta lausunnossa todetaan, että se on luokiteltu käytettäväksi puhtaalle vedelle ja nimenomaan kotitalouskäyttöön. Pumpun tuote-esitteen mukaan pumpattavan veden tulee olla suodatettua suuremmista kiintoaineista. Tuote-esitteen mukaan kivi ja sora rikkovat pumpun. Tässä tapauksessa ei osattu ottaa huomioon hissikuiluun pääsevää hiekkaa esim. ihmisten kengissä kulkeutuvana tai siivouksen yhteydessä tippuvana. Vaikka hiekka ja lika olisi pystytty suodattamaan tai sen pääsy pumpulle muulla tavoin estämään, on käytetty pumppu silti vain kotitalouskäyttöön tarkoitettu, eikä sitä siksi voida pitää käyttötarkoitukseensa soveltuvana.

Yhteenvetona lausunnossa todetaan, että puutteellisen suunnittelun, tietämyksen ja valvonnan vuoksi hissikuiluun on valittu vääränlainen ja sinne sopimaton pumppukaivo sekä uppopumppu. Pumppaamoihin tulisi aina laittaa varolaitteita, jotta pumpun toimintaa voitaisiin tarkkailla ja mahdollisiin ongelmiin osattaisiin puuttua ajoissa. Tässä tapauksessa varojärjestelmiä ei ollut lainkaan.

Hissikuiluun ei myöskään kuulu päästä lainkaan vettä, vaan sitä käsitellään yleisimmin kuivana tilana. Valittu ratkaisu olisi sopinut väliaikaiskäyttöön. Jatkoa varten olisi tullut suunnitella ja toteuttaa hissikuilun mahdollinen kosteus- ja rakennetekninen ratkaisu, jolla valumavesien vuoto kuiluun estettäisiin. Vahingon aiheuttanutta järjestelyä ei kuitenkaan voida pitää väliaikaisena, koska se on ollut paikallaan kymmenisen kuukautta.

Viitaten lausunnossa todettuun vakuutusyhtiö katsoo, ettei talotekniikalle aiheutunutta vahinkoa voida pitää vakuutusehtojen edellyttämänä ennalta arvaamattomana rikkoutumisena. Vahingon syynä on ollut suunnittelu-, rakennus- ja asennusvirhe sekä rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastainen rakentaminen, josta aiheutuneita vahinkoja talotekniikan rikkoutumisvakuutuksesta ei korvata. Lopuksi vastineessa todetaan, että myöskään virherajoitukseen sisältyvä vakuutuksen korvauspiirin laajennus virheettömälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon osalta ei sovellu tapaukseen, koska virheen tehnyt urakoitsija ei ole RALA-pätevyyden omaava toimija ja koska myöskään ehtokohdan edellytykset urakoitsijan suorituskyvyttömyydestä ja korvausvastuun vanhentumisesta eivät tässä täyty.

Sopimusehdot

Vahinkoon sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen, voimassa 1.11.2016 alkaen, mukaan (kohta 6) vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti aiheutuneet suoranaiset esinevahingot ja muut erikseen mainitut kustannukset. Korvauksen edellytyksenä on, että esinevahinko on suoranainen seuraus kohdissa 6.1–6.9 määritellyistä tapahtumista.

Vuotovahinkoja koskevan korvaussäännöksen (kohta 6.6.1) mukaan vakuutuksesta korvataan suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut nesteen, kaasun tai höyryn vuotamisesta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennukseen kuuluvasta, rikkoutuneesta tai toimimattomasta, kiinteästi asennetusta käyttövesi- tai viemäriputkistosta tai muista ehtokohdassa nimenomaisesti mainituista putkistoista, laitteista tai säiliöistä.

Vuotovahinkoja koskevien korvausrajoituksen (6.6.2) mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa

• vahinkoa, joka on aiheutunut kattokouruista, rakennuksen ulkopuolisista syöksytorvista, sadevesiviemäreistä tai muualta virranneesta sade- tai sulamisvedestä
• vahinkoa, joka on aiheutunut viemärikaivon tai -putkiston tulvimisesta rankkasateen, lumen tai jään sulamisen tai tulvan yhteydessä
• vahinkoa, joka on aiheutunut salaojitusjärjestelmän, sade-, sulamis-, perus- tai pohjaveden poistoon tai muun, maaperän kuivana pitoon tarkoitetun järjestelmän tukkeutumisesta, sortumisesta, rikkoutumisesta, alimitoituksesta tai toimimattomuudesta.

Talotekniikan rikkoutumisvahinkoja koskevan korvaussäännöksen (6.8.1) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteena olevan talotekniikan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta talotekniikalle aiheutunut suoranainen esinevahinko.

Rikkoutumisvahinkoja koskevien korvausrajoitusten mukaan (6.8.2) vakuutuksesta ei korvata muun muassa

• salaojitusjärjestelmän, sade-, sulamis-, perus- tai pohjaveden poistoon, tai muun maaperän kuivana pitoon tarkoitetun järjestelmän tukkeutumista, sortumista, rikkoutumista tai toimimattomuutta. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin pumpun rikkoutuminen.
• vahinkoa, joka on aiheutunut pohjaveden korkeuden muuttumisesta, tulvasta, aallokosta, maanjäristyksestä, routimisesta tai muusta maan liikkumisesta tai perustuksen painumisesta tai rikkoutumisesta.
• vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta tai vakuutuksen kohteena olevaa omaisuutta käsiteltäessä tehdystä työvirheestä. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin talotekniikan asennus- tai korjaustyössä tehdyn virheen seurauksena virheettömälle vakuutuksen kohteena olevalle talotekniikalle aiheutunut välittömästi ilmennyt vahinko, jos vakuutuksenottaja osoittaa, että virheen on tehnyt kyseisessä tehtävässä RALA -pätevyyden omaava yritys tai ammatinharjoittaja, mutta yrityksen tai ammatinharjoittajan korvausvastuu on voimassa olevan oikeuden mukaan päättynyt tai että kyseinen yritys tai ammatinharjoittaja on tullut suorituskyvyttömäksi, eikä siten pysty korvaamaan aiheuttamaansa vahinkoa. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutuksenottajaan rinnastettava oli tai hänen olisi pitänyt olla tietoinen tällaisesta teosta, laiminlyönnistä tai virheen olemassa olosta eikä tällaisella teolla, laiminlyönnillä tai virheellä itselle aiheutettua vahinkoa.
• vahinkoa, jonka on aiheuttanut kiinteistövakuutusehtojen kohdissa 6.1–6.7 määritelty palo, savu, noki, sammutuslaitteiston laukeaminen tai suora salamanisku, räjähdys, myrsky tai raesade, murto, ilkivalta, vuoto, villieläimen tunkeutuminen rakennukseen eikä vahinkoa muulle omaisuudelle kuin kohdassa 1.1.1 määritellylle, vakuutuksen kohteena olevalle talotekniikalle.

Ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (8 § 2 mom) todetaan, että kosteusvaurioriskien vähentämiseksi kosteudelle alttiiden rakenteiden ja rakennuspohjan kuivatusjärjestelmien on oltava toimintavarmoja niiden suunnitellun käyttöiän ajan.

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kyse hissikuiluun päässeen veden aiheuttaman hissin rikkoutumisvahingon korvaamisesta kiinteistövakuutuksesta talotekniikan rikkoutumisvahinkona. Asiassa on riidatonta, että vahinko ei tule korvattavaksi vuotovahinkona; samoin se, että hissi on vakuutuksen kohteena talotekniikan rikkoutumisvahinkojen osalta.

Valituksessaan asiakas on esittänyt, että hissin rikkoutumisvahinko on perusteettomasti käsitelty rikkoutumisvahingon sijaan vuotovahinkona, ja lisäksi vakuutusyhtiö ei ole perustellut määräyksin tai ohjein väitettiin asennusvirheestä tai hyvän rakentamistavan vastaisesta toteutuksesta hissikuilun ja pumppukaivon osalta.

Vastineessaan vakuutusyhtiö on ensisijaiseksi katsonut, että vahingon syynä on talotekniikan rikkoutumisvahinkoja koskevassa korvausrajoituksessa mainittu suunnittelu-, rakennus- ja asennusvirhe sekä rakentamismääräysten ja -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastainen rakentaminen. Näyttötaakan osalta FINE toteaa, että vakuutusyhtiön evätessä asiakkaan hakeman korvauksen rajoitusehtoon perustuen on yhtiöllä näyttötaakka vetoamansa ehtokohdan soveltumisesta kyseiseen vahinkoon.

Rajoitusehdon soveltamista koskevan näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö on toimittanut insinööritoimiston lausunnon hissikuiluun tehdyn pumppukaivon sekä siihen asennetun uppopumpun osalta. Lausunnon mukaan kuiluun rakennettu kaivo sekä siihen valittu pumppu eivät ole käyttötarkoituksen mukaisia. Lisäksi pumppaamo on toteutettu ilman hälytysjärjestelmää. Näillä perusteilla lausunnossa on katsottu, ettei pumppaamo täytä sille erityisesti toimintavarmuuden osalta rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta annetussa asetuksessa edellytettyä toimintavarmuutta. Asiakas ei ole esittänyt asiassa teknistä selvitystä vahingon syyhyn liittyen.

Osapuolten kirjelmöinnin yhteydessä esittämän perusteella ja erityisesti insinööritoimiston lausunnossa todettuun viitaten FINE katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, ettei hissikuiluun tehty vedenpoistojärjestelyä ole toteutettu rakentamista koskevien määräysten ja ohjeiden eikä hyvän rakentamistavan mukaisesti. FINE katsoo yhtiön vetoaman suunnittelu-, rakennus- ja asennusvirheitä koskevan rajoitusehdon soveltuvan tapaukseen, joten yhtiön korvauspäätös on lopputulokseltaan vakuutusehtojen mukainen.

Vakuutusyhtiön vahinkokäsittelyn yhteydessä sekä vastineessaan viittaamien muiden ehtokohtien osalta FINE toteaa selvyyden vuoksi, että koska kyseessä ei ole vuotovakuutuksesta korvattava vahinko, ei talotekniikan rikkoutumisvahinkoihin sovellettava, muita vakuutuksesta korvattavia ilmiöitä koskeva korvausrajoitus tule tässä sovellettavaksi. Samoin FINE katsoo, ettei myöskään maaperän kuivana pitoon tarkoitetun järjestelmän tukkeutumista, sortumista, rikkoutumista tai toimimattomuutta koskeva korvausrajoitus tule tässä sovellettavaksi, koska sanamuotonsa mukaan rajoitus koskee kyseisen järjestelmän rikkoutumista tai toimimattomuutta, ei näiden seurauksena aiheutuvaa vahinkoa.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Siirala                                              
Esittelijä Korpelainen