Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon (rv. 1971) eräässä asunnossa pesuhuoneeseen sijoitetun pyykinpesukoneen tulppaamaton magneettiventtiili oli tuntemattomasta syystä auennut 17.10.2020. Pesuhuoneen lattiakaivo oli osittain tukossa, minkä seurauksena auenneesta venttiilistä vuotanut vesi aiheutti mittavan vesivahingon. Vahingon laajuuden selvittämiseksi tehdyn kosteuskartoituksen mukaan vesi oli rakennuksessa levinnyt lukuisiin asuntoihin muun muassa asuntojen ovien sekä putkiläpivientien kautta.

Vahingosta on ilmoitettu vakuutusyhtiölle 17.10.2020. Vakuutusyhtiö on tehnyt korvauspäätöksen 11.11.2020 ilmoittaen korvaavansa vahingon ja vähentävänsä korvauksesta vesikalustevuodon omavastuun 25 % vahingon määrästä.

Korvauspäätöksessä 10.5.2021 vakuutusyhtiö on ikävähennyksen osalta todennut, että se tulkitsee vahingossa olevan kyse käyttölaitteen rakennukselle aiheuttamasta vuotovahingosta, jolloin omavastuu on 25 % vahingon määrästä, mutta vähennyksen enimmäismäärä on 10 000 euroa, toisin kuin vesikalustevuotojen kohdalla.

Uudelleenkäsittelypyynnössään asiakas katsoi, että vaikka magneettiventtiili oli auennut, lopullinen syy vahinkoon on ollut se, että viemäri ei ole vetänyt, koska kaivossa oli ylimääräistä massaa. Asiakkaan mukaan vahinko pitäisi käsitellä viemäritukoksen aiheuttamana vahinkona ilman ikävähennyksiä, sillä viemärit on pinnoitettu vuonna 2018.

Vastauksessaan uudelleenkäsittelypyyntöön vakuutusyhtiö totesi, että koska vahingon taustalla on käyttölaitteen toimintaa palvelevan osan rikkoutuminen, on käyttölaitevuotojen erityisomavastuun huomioiminen perusteltua. Erityisomavastuuta ei poisteta sillä perusteella, että seurausvahingon laajuuteen on vaikuttanut myös viemäröinnin pinnoitusasennuksessa aikaisemmin tapahtunut työvirhe. Työvirheellä vakuutusyhtiö viittaa siihen, että asiakkaan teettämän materiaalianalyysin mukaan lattiakaivossa ollut materiaali sisälsi todennäköisesti kiinnitys/tasoitelaastia, saumauslaastia sekä kontaktiliimaa.

Asiaa käsiteltiin vielä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä, jonka lausunnossa todetaan vahingon aiheutuneen käyttölaitteen toimintaa palvelevan osan rikkoutumisesta. Ilman rikkoutumista vahinkoa ei olisi aiheutunut. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakas toistaa aiemmin kertomansa ja toteaa, että vahinkotapahtuman määräävänä syynä on ollut se, että lattiakaivo ei ole vetänyt, jolloin vuotovahinko tulisi korvata viemäritukoksen aiheuttamana vahinkona ilman ikäpoistoa perusomavastuulla vähennettynä. Asiakas korostaa, että määräävä tekijä on nimenomaan viemärin padottaminen, sillä yksinomaan mainitun osan rikkoutuminen ei vielä aiheuta vahinkoa vuotaessaan märkätilassa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastauksessaan vakuutusyhtiö viittaa aiempiin päätöksiinsä ja toteaa vahingon aiheutuneen asukkaan käyttölaitetta palvelevan osan rikkoutumisen / toimimattomuuden välittömänä seurauksena. Vahingon laajuuteen ja leviämiseen on vaikuttanut osittainen tukos pesuhuoneen lattiakaivossa, mutta vahingon niin sanotun juurisyyn ollessa käyttölaitetta palvelevan osan toimimattomuus yhtiö katsoo kyseessä olevan LVI- ja vuototurvasta korvattavan käyttölaitevuodon, jolloin vakuutusehtojen mukaisen erityisomavastuun vähentäminen on perusteltua.

Lisäksi yhtiö huomauttaa, että vahingon korvattavuutta olisi voinut arvioida ankaramminkin. Lattiakaivon tukkinut materiaali on sisältänyt mitä suurimmalla todennäköisyydellä pesuhuoneremontissa käytettyjä erilaisia laasteja. Lattiakaivon osittaisen tukkeutumisen on mitä todennäköisimmin aiheuttanut pesuhuoneremontin yhteydessä kaivoon päätynyt laastiaines, jolloin kyseessä on selkeä työvirhe ja vuotoveden leviäminen pesuhuoneen ulkopuolisiin tiloihin on tuon työvirheen luonnollinen ja väistämätön seuraus.

Myöhemmässä vastineessaan vakuutusyhtiö vielä toteaa käyttölaitteen rikkoutumisen olleen välttämätön edellytys, jotta vuotovahinko on syntynyt. Vesi ei olisi päässyt vuotamaan eli vahinkoa ei olisi tapahtunut, ellei käyttölaite olisi rikkoutunut. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että vaikka Vakuutuslautakunta katsoisi, että viemärin tukkeutuminen on ollut magneettiventtiilin rikkoutumisen lisäksi välttämätön edellytys vuotovahingon sattumiselle, katsoo yhtiö, että sillä on oikeus vähentää korotettu omavastuuosuus. Näin sen vuoksi, että ehdon soveltaminen ei edellytä, että käyttölaitteen vuoto olisi ainoa vahingon sattumisen kannalta välttämätön edellytys. Riittävää on, että käyttölaitteen vuoto on syy-seuraussuhteessa vuotovahingon syntymiseen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytössä on ollut

• tarkastusraportti vuotovahingon laajuudesta (laadittu 22.10.2020)
• raportti viemärikuvauksesta (laadittu 30.10.2020)
• analyysiraportti lattiakaivossa olleesta materiaalista (laadittu 26.10.2020)

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko magneettisulkuventtiilin toimintahäiriön sekä osittain tukkeutuneen lattiakaivon takia aiheutuneessa vuotovahingossa kyse vakuutusehdoissa tarkoitetusta käyttölaitevuodosta ja tuleeko vahingon määrästä siten vähennettäväksi käyttölaitevuotoja koskeva erityisomavastuu vai onko kyse viemärin tulvimisena korvattavasta vuotovahingosta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Asuinrakennuksen ehtojen 1.11.2019 kohdan 7.1 (Ikävähennykset) mukaan vahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai sprinkleriputken vuotamisesta, vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa tukkeutuneen viemärin tai vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia. Vuotovahingossa ikävähennyksen enimmäismäärä on enintään 20 000 euroa.

Ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista, riippumatta vuodon syystä. Sellaisen vuotovahinkojen osalta, jonka vahingoissa on määritelty erityisomavastuu, ikävähennystä ei kuitenkaan sovelleta.

Kohdan 7.3 (Erityisomavastuut) mukaan käyttölaitteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin enintään 10 000 euroa, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi.

Vesikalusteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi. Altaan ja ammeen poistoputken rikkoutuessa ja sen johdosta vuotaessa sovelletaan samaa erityisomavastuuta.

Käyttölaitteella tarkoitetaan erillistä laitetta, kuten astianpesukonetta, pesukonetta, jääpalakoneella varustettua pakastinta, kahviautomaattia tai muuta vastaavaa laitetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja/tai viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vesikalusteella tarkoitetaan hanaa, sulkuventtiiliä, suihkulaitetta, wc:n vesisäiliötä tms., joka on liitetty vesijohtoverkostoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä.

Asian arviointi

Esillä olevassa tapauksessa vahingon syntymekanismi on riidaton. Pesukoneliitäntää varten asennettu magneettiventtiili on auennut, ja venttiilistä vuotanutta vettä on tulvinut pesuhuoneen ulkopuolelle lattiakaivon oltua osittain tukkeutuneena. Tämän seurauksena vettä on valunut rakennuksen rakenteisiin sekä useisiin huoneistoihin ja rappukäytävään aiheuttaen laajan vuotovahingon.

Vakuutusyhtiö on ensin tulkinnut kyseessä olevan vesikalusteen aiheuttaman vuotovahingon, mutta muuttanut myöhemmin päätöstään siten, että vahinko on korvattu käyttölaitteen aiheuttamana vuotovahinkona. Asialla on merkitystä erityisomavastuun enimmäismäärän osalta. Vakuutusyhtiö on tuonut myös esille, että syynä lattiakaivon tukkeutumiseen on todennäköisesti työvirhe. Koska vahinko on korvattu vesikalustevuotona, ei Vakuutuslautakunnan ole tarpeen ottaa tässä kantaa kyseisiin tulkintakysymyksiin.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että magneettiventtiilin rikkoutuminen on ollut se välttämätön syy, jonka vuoksi vettä on päässyt valumaan aiheuttaen rakennuksen vuotovahingon. Vakuutusyhtiö on myös todennut, ettei erityisomavastuuta koskeva ehto edellytä käyttölaitteen vuodon olevan ainoa vahingon sattumisen kannalta välttämätön edellytys.

Aiemman ratkaisukäytäntönsä osalta Vakuutuslautakunta viittaa ratkaisusuositukseen FINE-013104. Kyseisessä tapauksessa kylpyhuoneen lattiakaivossa on ollut tukos ja asukkaan käyttäessä suihkua vesi on tulvinut kynnyksen yli. Riidanalaisena kysymyksenä oli se, voiko vakuutusyhtiö vähentää korvauksesta sekä lattiakaivon ikään perustuvan ikävähennyksen että avoinna olevien suihkulaitteiden aiheuttamia vahinkoja koskevan erityisomavastuun. Vakuutuslautakunta piti vahingon pääasiallisena syynä lattiakaivon tukkeutumista todeten myös, ettei vahinkoa ei voida pitää avoimesta suihkulaitteesta virranneesta nesteestä aiheutuneena ja näillä perusteilla katsoi, ettei korvauksesta tullut vähentää erityisomavastuuta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vuotovahingoissa noudatetun tulkinnan mukaan, riippumatta siitä, mikä putki tai laite on vuotanut, vuotovahingon syynä pidetään viemärin tukkeutumista, jos vesi on tulvinut lattiakaivollisen tila ulkopuolelle viemärissä olevan tukoksen takia. Lautakunta toteaa myös, että asiaa arvioitaessa merkitystä voi olla myös sillä, kuinka paljon vettä on vuotanut eli onko veden määrä ollut niin suuri, ettei lattiakaivo tai viemäri olisi ilman tukostakaan ehtinyt sitä vetää. Vakuutuslautakunta kuitenkin pitää tässä tapauksessa todennäköisenä, että ilman tukosta viemäri olisi ehtinyt venttiilistä vuotaneen vesimäärän vetää ilman veden tulvimista kynnyksen yli. Lisäksi lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei tässä ole väittänyt, ettei pesuhuoneen lattiakaivo olisi ehtinyt auenneesta venttiilistä vuotanutta vettä vetää, jos lattiakaivossa ei olisi ollut tukosta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että pääasiallisena syynä vuotovahinkoon on pidettävä lattiakaivon tukkeutumista ja samalla toteaa, että vahingon ei ole katsottava aiheutuneen vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla vesikalustevuodosta, jolloin vuotovahingosta ei tule erityisomavastuuta vähentää.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon ilman erityisomavastuun vähentämistä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Korpelainen

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho