Tapahtumatiedot

Asiakas on avannut asiakkuuden pankissa helmikuussa 2021. Asiakkuuteen sisältyy verkkopankkitunnukset, maksukortti ja tili. Asiakkaan tili on asetettu sulkuun toukokuussa 2021. Myös asiakkaan pankkitunnukset ja kortti on suljettu myöhemmin. Asiakkaan pankkipalveluja ei kuitenkaan ole irtisanottu. Pankki on perustellut em. peruspankkipalvelujen estämistä sillä, että asiakas on asetettu Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön alaisen Office of Foreign Assets Control -yksikön (”OFAC”) Specially Designated Nationals -pakotelistalle (”SDN-lista”).

Asiakkaan valitus

Asiakas on valituksessaan kertonut, että hän avasi itselleen pankkitilin pankissa, jotta voisi tunnistautua valtion konttoreissa. Asiakkaan omistamalle yritykselle tuli maalis–huhtikuussa veronpalautuksia toiseen pankkiin ja asiakas siirsi yrityksen varat osinkoina tämän tapauksen osapuolena olevassa pankissa olevalle henkilökohtaiselle tililleen. Tästä siirrosta ei tullut mitään kyselyitä pankista. Asiakas käytti tiliä, maksoi laskuja ja teki ostoksia ilman mitään ongelmia.

Koska veronpalautuksia oli tiedossa lisää, asiakas ilmoitti verottajalle oman henkilökohtaisen pankkitilinumeron, johon ne voi maksaa. Toukokuussa asiakas sai pankista verkkopankkiin selvityspyynnön, jossa pankki halusi selvitystä rahojen alkuperästä ennen kuin sallivat maksun saapumista pankkiin. Asiakas ilmoitti, että kyseessä on veronpalautus ja hän omistajana siirsi ne itselleen osinkoina. Tämän jälkeen pankki sulki tilin.

Pankilla ei ole perustetta estää tilien käyttöä, koska OFAC:n toimivalta ei yllä Suomeen. OFAC:sta on myös ilmoitettu, että heidän toimivaltansa ei yllä Eurooppaan, joten pankilla ei ole asiassa mitään riskejä. Lisäksi asiakkaalle on lain mukaan pakko antaa pankkitunnukset tunnistautumista varten.

Asiakas vaatii pankkia avaamaan tilin, sallimaan varojen käytön ja pankkitunnusten käytön.

Pankin vastine

Pankki on vastineessaan todennut, että pankissa on tilin avaamisen jälkeen havaittu, että asiakas on listattuna OFAC:n SDN-listan ns. CYBER2-ohjelmalle. Asiakkaaseen kohdistettu pakote on luonteeltaan ns. blocking sanction -pakote, mikä merkitsee transaktioista pidättäytymisen lisäksi sitä, että pakotelistattujen tahojen varat on jäädytettävä. Tämän seurauksena asiakkaan tili on asetettu sulkuun toukokuussa 2021. SDN-pakotelistauksen vuoksi myös asiakkaan muut palvelut, kuten maksuvälineet ja verkkopankkitunnukset, on myöhemmin suljettu.

Asiakas on asetettu pakotelistalle Yhdysvaltain presidentin antamalla Executive Order (E.O.) 13694 -päätöksellä, jota on täydennetty joulukuussa 2016 E.O. 13757 -päätöksellä. Päätöksen ensimmäisessä kohdassa todetaan seuraavaa:

”All property and interests in property that are in the United States, that hereafter come within the United States, or that are or hereafter come within the possession or control of any United States person of the following persons are blocked and may not be transferred, paid, exported, withdrawn, or otherwise dealt in: [...]”.

Edellä mainittu pakotetyyppi on jäädyttävä (”blocking”), mikä merkitsee, että kyseisen pakotteen kohteena olevan henkilön varoja ei voida luovuttaa kyseiselle henkilölle. Edelleen samassa pakotepäätöksessä, kohdassa 1. (a)(ii)(B), todetaan seuraavalla tavalla, että pakotteita voidaan kohdistaa myös keneen tahansa, joka avustaa pakotteiden kohteena olevaa henkilöä materiaalisesti:

”[...] any person determined by the Secretary of the Treasury, in consultation with the Attorney General and the Secretary of State, to have materially assisted, sponsored, or provided financial, material, or technological support for, or goods or services in support of, any activity described in subsections (a)(i) or (a)(ii)(A) of this section or any person whose property and interests in property are blocked pursuant to this order; [...]”.

Transaktioista pidättäytyminen sisältää myös pankkitunnusten luovuttamisen pakotteiden kohteena olevalle henkilölle, koska pakotemääräys käsittää kaikenlaisen tällaiselle henkilölle toimitettavan avun ja palvelun (”any person [...] to have materially assisted, sponsored, or provided financial, material, or technological support for, or goods or services in support [...]”).

Vaikka edellä mainitut pakotepäätökset eivät ole Suomessa sovellettavaa oikeutta, saattaa se viimeksi mainitun kohdan vuoksi aiheuttaa pankille uhan siitä, että se joutuu Yhdysvaltain hallinnon pakotteiden kohteeksi, jos se ei noudata päätöksen mukaisia pakotteita.

Myös Finanssivalvonta on Standardissaan 2.4 katsonut, että OFAC-pakotelistojen seuraamista voidaan pitää ilmoitusvelvollisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) mukaisena selonottovelvollisuuteen kuuluvana tilanteena. Pakotelistalle joutuminen vaikeuttaisi pankin toimintaa ja tarkoittaisi mm., että pankki saatettaisiin sulkea kokonaan dollarimaksujärjestelmän ulkopuolelle. Pakotteiden kohteeksi joutumisesta aiheutuisi pankille myös todennäköisesti huomattava mainehaitta, jonka seurauksena sen toiminta kärsisi. Mainitut syyt aiheuttavat pankille luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvun 1 §:n mukaisia niin suuria riskejä, ”että siitä aiheutuu olennaista vaaraa luottolaitoksen vakavaraisuudelle tai maksuvalmiudelle”.

Edellä mainitun lisäksi pankilla on oikeus pidättyä euromaksualueella välitettävien euromaksujen yleisten ehtojensa mukaisesti maksujen tai niiden osan välittämisestä maksajan tai maksunsaajan tullessa kansainvälisten pakotteiden kohteeksi. Samalla tavalla pankin debit- ja credit-kortteja koskevien yleisten ehtojen mukaisesti pankki voi sulkea kortin tai rajoittaa kortin käyttöä tilinomistajan tai kortinhaltijan tullessa kansainvälisten pakotteiden kohteeksi. Vastaava ehto sisältyy myös pankin digitaalisten palvelujen ja tunnistusvälineiden yleisiin ehtoihin. Kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan ehtojen määritelmien mukaan pakotteita, jotka ovat Suomen valtion, Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan Unionin, Amerikan Yhdysvaltojen ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien taikka näiden toimivaltaisten viranomaisten tai toimielinten asettamia, hallinnoimia tai hyväksymiä pakotteita, taloudellista sanktioita, vienti- tai tuontikieltoja, kauppasaartoja tai muita rajoittavia toimenpiteitä.

Pankki katsoo, että sillä on oikeus jäädyttää asiakkaan varat ja estää palveluiden käyttö pankin ehtojen ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvun 1 §:n perusteella sen vuoksi, että palveluiden tarjoaminen sekä varojen luovuttaminen merkitsisi pankin kannalta suurta riskiä, joka vaikuttaisi maksuliikenteen ja varainhankinnan sujumiseen sekä kriittisten palveluntarjoajien ja järjestelmätoimittajien mahdollisuuksiin toimittaa olennaisia palveluita pankille.

Selvitykset

Osapuolten välisen kirjelmöinnin lisäksi Pankkilautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

Tilin yleiset ehdot, pankkitunnusten ehdot, korttiehdot sekä euromaksualueella välitettävien euromaksujen yleiset ehdot.

Asiakkaan ja pankin toimihenkilön välistä viestinvaihtoa 19.–27.5.2021 koskien asiakkaan tilille tulossa olevaa tilisiirtoa, jossa maksajana on verohallinto. Pankki on ilmoittanut palauttaneensa maksun maksajalle, koska asiakas on asetettu pakotelistalle.

Pankin asiakkaalle 2.7.2021 lähettämä kirje asiakkaan tilin, maksuvälineiden ja pankkitunnusten sulkemisesta pakotteiden ajaksi.

Lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat Yhdysvaltojen antamiin pakotteisiin liittyvät asiakirjat:

• Yhdysvaltojen presidentin Executive Order 13694
• Yhdysvaltojen presidentin Executive Order 13757

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asian ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, onko pankilla oikeus estää asiakkaan peruspankkipalvelut sen johdosta, että asiakas on asetettu Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön alaisen OFAC:n ns. SDN-listalle.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Luottolaitostoiminnasta annettu laki

Luottolaitostoiminnasta annetun lain (8.8.2014/610) 15 luvussa säädetään asiakkaan oikeudesta peruspankkipalveluihin. Sen 6 §:n 1–2 momentissa (9.12.2016/1054) todetaan seuraavaa:

”Talletuspankin on maksutiliä, maksupalveluita ja sähköisen tunnistamisen palveluita tarjotessaan tarjottava niitä yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi ETA-valtiossa laillisesti asuville. Maksupalveluita tarjoavan talletuspankin on tarjottava euromääräistä perusmaksutiliä, siihen liittyviä maksupalveluita ja sähköisen tunnistamisen palveluita ETA-valtiossa laillisesti asuville luonnollisille henkilöille noudattaen tätä pykälää ja 6 a ja 6 b §:ää. Perusmaksutiliä, siihen liittyviä maksupalveluita ja sähköisen tunnistamisen palveluita tarjotessaan talletuspankin tulee kohdella kaikkia asiakkaita yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi. Asiakkaalla tarkoitetaan tässä pykälässä ja 6 a ja 6 b §:ssä luonnollista henkilöä, joka toimii pääasiallisesti sellaisessa tarkoituksessa, joka ei kuulu hänen elinkeino- tai ammattitoimintaansa.

Talletuspankin on hyväksyttävä tai hylättävä asiakkaan perusmaksutilihakemus ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kymmenen pankkipäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hakemuksen. Talletuspankki saa kieltäytyä perusmaksutilin avaamisesta ja perusmaksutiliin liittyvien maksupalveluiden tarjoamisesta vain rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetusta laista (444/2017) tai eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetusta laista (659/1967) johtuvasta syystä. (28.6.2017/448)”

Saman luvun 6 b §:n 2–4 momentissa (9.12.2016/1054) todetaan perusmaksutiliä koskevan puitesopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta seuraavaa:

”Talletuspankki saa irtisanoa perusmaksutiliä koskevan puitesopimuksen vain, jos:
1) asiakkaan maksutilillä ei ole ollut tapahtumia 24 peräkkäisen kuukauden aikana;
2) asiakas ei enää asu laillisesti ETA-valtiossa.

Irtisanomisen perusteesta on ilmoitettava asiakkaalle kirjallisesti ja maksutta vähintään kaksi kuukautta ennen irtisanomisen voimaantuloa, jollei perusteen ilmoittaminen olisi kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen vastaista.

Talletuspankki saa purkaa perusmaksutiliä koskevan puitesopimuksen vain, jos:
1) asiakas on tahallisesti käyttänyt maksutiliä laittomaan tarkoitukseen; tai
2) asiakas on antanut virheellisiä tietoja tai jättänyt antamatta tietoja, ja oikein annetut tiedot olisivat johtaneet perusmaksutilihakemuksen hylkäämiseen.”

Saman lain 9 luvun 1 §:n 1–2 momentissa todetaan sisäisen pääoman riittävyyden arvioinnista seuraavaa:

”Luottolaitoksen on huolehdittava siitä, että sillä on jatkuvasti riittävä määrä omia varoja kattamaan luottolaitokseen kohdistuvat ja sen ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät riskit siten kuin tässä laissa ja EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetään. Luottolaitos ei saa toiminnassaan ottaa niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa luottolaitoksen vakavaraisuudelle tai maksuvalmiudelle. Tämän varmistamiseksi luottolaitoksella on oltava terveet, kattavat ja tehokkaat strategiat ja menettelytavat, joiden avulla se arvioi, seuraa ja ylläpitää sisäisen pääoman määrää, laatua ja jakautumista.

Luottolaitoksen on arvioitava säännöllisesti 1 momentissa tarkoitettuja strategioita ja menettelytapoja, jotta ne pysyvät luottolaitoksen liiketoiminnan laatuun, laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden kattavina ja oikeasuhteisina.”

Saman luvun 16 §:n 1–3 momentissa todettiin operatiivisesta riskistä seuraavaa:

”Luottolaitoksella on oltava menetelmät operatiivisten riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Sen on varauduttava ainakin mallintamisriskin sekä harvoin tapahtuvien, vakavien riskitapahtumien toteutumiseen. Laitoksen täytyy selkeästi kuvata, mitä se pitää operatiivisina riskeinä. Sillä on oltava operatiivisen riskin hallintaa koskevat kirjalliset toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

Luottolaitoksella on oltava riittävät, turvalliset ja toimintavarmat maksu-, arvopaperi- ja muut tietojärjestelmät.

Luottolaitoksella on oltava varautumis- ja jatkuvuussuunnitelmat liiketoiminnan vakaviin häiriöihin varautumiseen, toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen sekä häiriötilanteissa aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseen.”

Maksupalvelulaki

Maksupalvelulain (290/2010) 57 §:n 1 momentissa on todettu palveluntarjoajan oikeudesta sulkea maksuväline seuraavaa:

”Jos osapuolet ovat puitesopimuksessa niin sopineet, palveluntarjoajalla on oikeus estää maksuvälineen käyttö, jos:
1) maksuvälineen käytön turvallisuus on vaarantunut;
2) on syytä epäillä, että maksuvälinettä käytetään oikeudettomasti tai vilpillisesti; tai
3) maksuväline oikeuttaa luoton käyttöön ja vaara siitä, että luoton maksamisesta vastuussa oleva maksupalvelun käyttäjä ei kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan, on huomattavasti kohonnut.”

Pankkipalveluiden ehdot

Pankin euroalueella välitettävien euromaksujen yleisten ehtojen sekä kortti- ja pankkitunnusten ehtojen mukaan kansainvälisten pakotteiden määritelmä on seuraava:

”Kansainväliset pakotteet ovat Suomen valtion, Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan Unionin, Amerikan Yhdysvaltojen ja Yhdistyneiden Kuningaskuntien taikka näiden toimivaltaisten viranomaisten tai toimielinten asettamia, hallinnoimia tai hyväksymiä pakotteita, taloudellista sanktioita, vienti- tai tuontikieltoja, kauppasaartoja tai muita rajoittavia toimenpiteitä.”

Korttiehtojen pankin oikeutta rajoittaa kortin käyttöä koskevan kohdan mukaan:

”Meillä on oikeus sulkea kortti tai rajoittaa kortin ja siihen liitetyn luoton käyttämistä seuraavissa tilanteissa:
[...]
5) Tilinomistaja tai kortinhaltija joutuu kansainvälisten pakotteiden kohteeksi tai menehtyy.”

Pankkitunnusten tunnistusvälineiden käytön estämistä koskevan ehtojen kohdan mukaan:

”Meillä on oikeus sulkea tunnistusvälineet tai rajoittaa niiden käyttöä jos
[...]
4) menehdyt tai joudut kansainvälisten pakotteiden kohteeksi”

Euromaksualueella välitettävien euromaksujen yleisten ehtojen maksutoimeksiannon toteuttamatta jättämistä koskevan kohdan mukaan:

”Jos veloitettavalla tilillä ei ole riittävästi varoja maksun välittämiseen, tilin käyttö on muusta syystä estynyt tai toimeksiannon toteuttamatta jättämiselle on muu perusteltu syy, maksajan pankki ei ole velvollinen välittämään maksua tai sen osaa. Muu perusteltu syy on esimerkiksi se, että maksaja, maksunsaaja tai maksunsaajan pankki ovat sellaisten Kansainvälisten pakotteiden kohteena, jotka maksun välitykseen osallistuvien pankkien on lain tai tekemänsä sopimuksen tai muun syyn johdosta huomioitava.”

Asian arviointi

Asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin

Asiassa on kyse siitä, onko pankilla oikeus estää asiakkaan peruspankkipalveluiden käyttö. Luottolaitostoiminnasta annetun lain (luottolaitoslaki) 15 luvun 6 §:ssä säädetään asiakkaan oikeudesta peruspankkipalveluihin. Se velvoittaa luottolaitoksia tarjoamaan kaikille ETA-valtiossa laillisesti asuville yhdenvertaisesti ja syrjimättömästi laissa säädetyt peruspankkipalvelut.

Peruspankkipalveluiden saatavuuden kannalta on olennaista, että kyseiset palvelut ovat asiakkaan käytettävissä. Pankkilautakunta katsoo siten, että peruspankkipalveluiden tarjoamista ja irtisanomista sekä purkamista koskevia säännöksien toteutumista ei saa tosiasiallisesti estää pysyvästi tai pitkäaikaisesti estämällä peruspankkipalveluiden käyttö ilman niiden irtisanomista tai purkamista.

Asiakkaan tilin käytön estämistä pakotelistauksen vuoksi on siten arvioitava laissa säädettyjen irtisanomis- ja purkamisperusteiden käsillä olon perusteella. Lisäksi asiassa on tulkittava myös laissa erikseen säädettyä pankin oikeutta kieltäytyä peruspankkipalveluista ja asiakkaan oikeutta peruspankkipalveluihin yleisesti.

Peruspankkipalveluhakemuksen kieltäytymisperusteet

Luottolaitoslaissa säädetään siitä, että peruspankkipalveluista saa kieltäytyä vain rahanpesulaista (444/2017) johtuvasta syystä ja eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetusta laista (659/1967) johtuvasta syystä.

Lain perusteluissa (HE 123/2016) näitä kahta kieltäytymisperustetta on avattu seuraavasti.

Kappale 3.3 Keskeiset ehdotukset:

”Perusmaksutilejä ja niihin liittyviä palveluita tarjottaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Kaikkien ETA-valtiossa laillisesti asuvien on voitava saada perusmaksutili ja siihen liittyvät palvelut. Ainoat hyväksyttävät kieltäytymisen perusteet ovat rahanpesulaista johtuvat syyt, jotka liittyvät erityisesti ongelmiin tunnistaa asiakas rahanpesulain vaatimusten mukaisesti. Tällöin perusmaksutilihakemus on myös hylättävä. Talletuspankki voisi myös peruspankkitilin avaamisen jälkeen asiakassuhteen aikana kieltäytyä rahanpesulain nojalla tekemästä tilisiirtoa, jos rahanpesulaissa säädetyt epäilyttävän liiketoimen keskeytystä koskevat kriteerit täyttyvät. Toinen hyväksyttävä syy perusmaksutilihakemuksen hylkäämiselle on asiakkaan nimeäminen pakotelistalle.”

Yksityiskohtaiset perustelut, luottolaitoslain 15 luvun 6 §:

”Talletuspankki voi kieltäytyä perusmaksutilin avaamisesta ja perusmaksutiliin liittyvien maksupalveluiden tarjoamisesta rahanpesulaista johtuvasta syystä. Tällaisissa tapauksissa perusmaksutilin avaamisesta tulee myös kieltäytyä. Rahanpesulaissa säädetään muun muassa asiakkaan, hänen edustajansa ja lopullisen edunsaajan tunnistamisesta ja henkilöllisyyden todentamisesta. Mikäli näitä vaatimuksia ei voida rahanpesulain edellyttämällä tavalla täyttää, ovat ne syitä perusmaksutilihakemuksen hylkäämiselle. Jos talletuspankki hylkää hakemuksen rahanpesulaista johtuvalla syyllä tai havaitsee asiakassuhteen aikana, että perusmaksutiliä käytetään lainvastaisesti, on sen myös aloitettava kyseisestä laista johtuvat toimenpiteet.

Lisäksi talletuspankki voi kieltäytyä perusmaksutilin avaamisesta eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä annetusta laista johtuvasta syystä. Jos asiakas on merkitty pakotelistalle, on talletuspankilla mahdollisuus kieltäytyä perusmaksutilin avaamisesta.”

Peruspankkipalveluiden irtisanomis- ja purkamisperusteet

Laissa säädetään tyhjentävästi peruspankkipalveluiden irtisanomis- ja purkamistilanteet. Irtisanomisperusteita ovat se, että asiakas ei ole käyttänyt tiliä lainkaan 24 kuukauteen taikka asiakas ei asu laillisesti ETA-valtiossa. Purkamisperusteita ovat puolestaan se, että asiakas on tahallisesti käyttänyt maksutiliä laittomaan tarkoitukseen ja se, että asiakas on antanut sellaisia virheellisiä tietoja tai jättänyt antamatta tietoja, jotka olisivat johtaneet perusmaksutilihakemuksen hylkäämiseen. Lain esitöissä on todettu, että koska irtisanominen on asiakkaan kannalta lievempi sopimuksen päättämisen tapa, voi sopimuksen irtisanoa myös silloin, kun käsillä olisi oikeus sopimuksen purkamiseen (Talousvaliokunnan mietintö, TaVM 23/2016).

Peruspankkipalvelusääntelyn johtopäätökset

Asiassa ei ole esitetty, että käsillä olisi pankille laissa säädetty oikeus kieltäytyä peruspankkipalveluiden tarjoamisesta. Pankki ei ole esittänyt, että sillä olisi kieltäytymiselle rahanpesulaista johtuva syy, joka liittyisi ongelmiin tunnistaa asiakas rahanpesulain vaatimusten mukaisesti. Pankki ei ole myöskään esittänyt, että kieltäytymiselle olisi Suomea sitovasta pakotelainsäädännöstä johtuva syy. Yhdysvaltojen pakotelainsäädännöstä johtuvia syitä ei ole säädetty peruspankkipalveluiden kieltäytymisperusteiksi.

Asiassa ei ole myöskään esitetty, että pankilla olisi ollut käsillä luottolaitoslaissa säädetty irtisanomis- tai purkamisperuste. Pankki ei ole esimerkiksi esittänyt, että asiakas olisi käyttänyt peruspankkipalveluita laittomiin tarkoituksiin. Lain esitöissä on todettu esimerkkinä, että talletuspankki voisi irtisanoa perusmaksutilin, mikäli asiakas syyllistyisi rikokseen, kuten vakavaan petokseen pankkia kohtaan. Edelleen pankki ei ole esittänyt, että asiakas olisi antanut sellaisia virheellisiä tietoja tai jättänyt antamatta tietoja, jotka oikein annettuna olisivat johtaneet perusmaksutilihakemuksen hylkäämiseen. Lain valmisteluasiakirjoissa (TaVM 23/2016 vp) esimerkkinä on mainittu rahanpesulainsäädännössä tarkoitettu asiakkaan tuntemistietojen selvittäminen ja niiden päivittämisestä kieltäytyminen asiakassuhteen aikana.

Pankin oikeus irtisanoa peruspankkipalvelut muilla riskienhallintaan liittyvillä syillä

Pankki on perustellut oikeuttaan irtisanoa asiakkaan peruspankkipalvelut OFAC-pakotteisiin liittyvällä huomattavalla taloudellisella riskillä. Pankki katsoo, että asiakkaan peruspankkipalveluiden jatkamisesta sille voisi aiheutua luottolaitoslain 9 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu niin suuri riski, joka aiheuttaisi olennaista vaaraa luottolaitoksen vakavaraisuudelle tai maksuvalmiudelle.

Pankkilautakunta toteaa, että asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin ei luonnollisesti poista pankin velvollisuutta noudattaa luottolaitoslaissa asetettuja vaatimuksia pankin taloudelliselle asemalla ja riskienhallinnalle. Kyse on myös pankille aiheutuvasta operatiivisesta riskistä. Luottolaitoslain 9 luvun 16 §:ssä säädetyn operatiivisia riskejä koskevan säännöksen mukaan luottolaitoksella on oltava menetelmät operatiivisten riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi.  Viime kädessä kyse on siitä, että pankin tulisi varautua OFAC-pakotteista johtuvaan riskiin ja luotava puitteet riskin hallitsemiseksi.

Finanssivalvonnan säännösten merkitys asiassa

Pankki on irtisanomisen perusteluna vedonnut myös Finanssivalvonnan standardiin 2.4 (Asiakkaan tunteminen – rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen) ja sen kohtaan 132, jossa todetaan seuraavasti:

”Vaikka OFAC-listaukset eivät ole Suomessa juridisesti sitovia eikä valvottava näin ollen ole velvollinen jäädyttämään OFAC-pakotelistoilla olevien tahojen varoja Suomessa, voidaan OFAC-listojen seuraamista pitää kuitenkin perustellusti ResL 9 §:n 3 momentin selonottovelvollisuuden piiriin kuuluvana tilanteena.” 

Pankkilautakunta toteaa tältä osin, että OFAC-pakotteiden seuraaminen rahanpesulaissa säädettyyn selonottovelvollisuuden piiriin kuuluvana osatekijänä ja tarkoituksena tunnistaa asiakaskunnasta rahanpesusääntelyn tarkoittamat korkeariskiset asiakkaat ei tarkoita oikeutta irtisanoa tällaisen kuluttaja-asiakkaan peruspankkipalveluita. Myös korkeariskisille asiakkaille on lähtökohtaisesti tarjottava peruspankkipalvelut.

Pankin sopimusehtojen mukainen oikeus sulkea tili tai tilinkäyttöväline

Pankki on perustellut asiakkaan peruspankkipalvelujen käytön estämistä myös sen sopimusehdoissa olevalla oikeudella sulkea tai rajoittaa palveluita, jos asiakas joutuu kansainvälisten pakotteiden kohteeksi. Pankki on sopimusehtojensa pakotekohtaan sisällyttänyt Suomea sitovien EU:n ja YK:n pakotteiden lisäksi myös muun muassa Yhdysvaltojen pakotelainsäädännön mukaiset pakotteet.

Pankkilautakunta toteaa, että sopimusehdoissa olevalla oikeudella sulkea tai rajoittaa peruspankkipalveluita ei voida estää pysyvästi tai pitkäkestoisesti kuluttajan peruspankkipalveluiden käyttöä, ellei käsillä ole peruspankkipalveluiden irtisanomis- tai purkamisperuste. Sopimusehdoilla ei voida poiketa kuluttajansuojaksi säädetystä pakottavasta lainsäädännöstä.

Maksupalvelulain 57 §:ssä on säädetty niistä edellytyksistä, joiden mukaan pankilla on oikeus estää maksuvälineen käyttö:
1) maksuvälineen käytön turvallisuus on vaarantunut;
2) on syytä epäillä, että maksuvälinettä käytetään oikeudettomasti tai vilpillisesti; tai
3) maksuväline oikeuttaa luoton käyttöön ja vaara siitä, että luoton maksamisesta vastuussa oleva maksupalvelun käyttäjä ei kykene täyttämään maksuvelvoitteitaan, on huomattavasti kohonnut.

Pankki ei ole esittänyt, että lainkohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet. Pankkilautakunta katsoo siten, että pankilla ei ole ollut oikeutta estää asiakkaan maksuvälineiden käyttöä maksupalvelulainkaan nojalla.

Lopputulos

Pankkilautakunta toteaa, että asiassa ei ole esitetty laissa säädettyä perustetta irtisanoa tai purkaa asiakkaan peruspankkipalveluita eikä pankki siten voi estää pysyvästi tai pitkäkestoisesti näiden käyttöä. Koska kyse on kuluttajaa suojaavasta pakottavasta sääntelystä ja asiakkaan oikeudesta peruspankkipalveluihin, ei muita kuin laissa säädettyjä perusteita voida pitää oikeudellisesti pätevinä.

Pankkilautakunta suosittaa pankkia palauttamaan asiakkaalle peruspankkipalvelut.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 3–2. Puheenjohtaja Sillanpään ja jäsen Laineen eriävä mielipide on liitteenä.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Laine
Pulkkinen

Puheenjohtaja Sillanpään ja jäsen Laineen eriävä mielipide

Olemme Pankkilautakunnan enemmistön kanssa eri mieltä ratkaisusuosituksen perusteluista ja lopputuloksesta.

Tapauksen kannalta merkitykselliset lainsäännökset ovat luottolaitoslain 9 luvun 1 § (kielto ottaa liian suurta vakavaraisuus- ja maksuvalmiusriskiä), 15 luvun 6 § (oikeus peruspankkipalveluihin ja perusteet kieltäytyä niiden avaamisesta) ja 15 luvun 6 b § (pankin oikeus irtisanoa ja purkaa perusmaksutiliä koskeva puitesopimus) sekä maksupalvelulain 57 § (pankin on oikeus estää maksuvälineen käyttö).  Pankkilautakunnan enemmistöstä poiketen katsomme, että näitä säännöksiä tulee tulkita puheena olevassa asiassa kokonaisuutena, jossa on huomioitava paitsi yksittäisen asiakkaan asema, myös luottolaitoksen koko asiakaskollektiivin oikeussuojan tarve.

Katsomme tulleen selvitetyksi, että pankilla on jonkinasteinen, mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan merkittävä riski joutua Yhdysvaltain talouspakotteiden kohteeksi esimerkiksi hyväksymällä pakotelistatun tahon talletuksia tai maksuja. Näin, vaikka toimilla ei olisi yhteyttä Yhdysvaltoihin. Pidämme selvitettynä, että pakotteiden rikkomisen seurauksena pankki voi jäädä Yhdysvaltain dollarijärjestelmän ja finanssimarkkinoiden ulkopuolelle. Voidakseen kaikissa tilanteissa säilyttää täysimääräisen pääsyn Yhdysvaltain talous- ja dollarijärjestelmään, tulee suomalaisen pankin välttää Yhdysvaltain asettamista talouspakotteista aiheutuvia riskejä.

Tulkitsemme, että luottolaitoslain 9 luvun 1 §:n riskinottoa koskeva kielto ulottaa vaikutuksensa myös Yhdysvaltain talouspakotteiden noudattamiseen. Maksuvalmiudella, johon katsomme luottolaitoslaissa säädetyn kielletyn riskin puheena olevassa tapauksessa ennen kaikkea kohdistuvan, tarkoitetaan pankin kykyä maksaa velvoitteet oikea-aikaisesti. Esimerkkinä pankin maksuvalmiuden vaarantumisesta mainitsemme asiakkaiden USD-valuuttatilit, joilta varojen ulos maksaminen tai maksujen välittäminen voisi estyä kokonaan. Vakavana riskinä voidaan mainita myös pankin oman USD-liitännäisen varainhankinnan tyrehtyminen.

Asiassa ei ole väitetty, että asiaan liittyisi rahanpesuepäilyä, mutta toteamme Yhdysvaltain talouspakotteiden kohteeksi joutumisen olevan indisio huomattavasti kohonneesta rahanpesuriskistä. Jos puheena olevassa tapauksessa olisi rahanpesuepäily, joka kiistatta oikeuttaisi pankin irtisanomaan asiakassuhteen sekä kieltäytymään tarjoamasta asiakkaalle uusia peruspankkipalveluita, huomautamme, että tällaiseen epäilyyn liittyy aina rahanpesulain 4 luvun 4 §:ssä säädetty salassapitovelvollisuus. Siten pankki ei olisi voinut tuoda mahdollista rahanpesuepäilyä esille Pankkilautakunnan käsittelyssä, eikä ilmoittaa peruspankkipalveluiden avaamisesta kieltäytymisen perustetta, jos se luottolaitoslain 15 luvun 6 §:ssä säädetyllä tavalla olisi rahanpesulain tavoitteiden vastaista.

Lopputulos

Katsomme, että luottolaitoslain sääntelyä kokonaisuutena tulkittaessa tulee antaa ratkaisevin painoarvo koko pankin asiakaskollektiivin oikeuksien turvaamiselle yksittäisen asiakkaan peruspankkipalveluita koskevien oikeuksien turvaamisen asemesta. Luottolaitoslain 15 luvun 6 §:n ja 6 b §:n sekä maksupalvelulain 57 §:n säännöksiä pitää tulkita siten, etteivät ne tee mahdottomaksi koko asiakaskollektiivia ja pankkitoimintaa suojaavan luottolaitoslain 9 luvun 1 §:n noudattamista. Tulkinta, jonka mukaan pankin tulisi noudattaa vain EU:n ja YK:n mutta ei Yhdysvaltain asettamia talouspakotteita, merkitsisi näkemyksemme mukaan kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaista lopputulosta.

Vaikkakaan asiassa esille tulleiden tosiseikkojen valossa pankilla ei ole ollut luottolaitoslain 15 luvun 6 §:ssä ja 6 b §:ssä säädettyjä perusteita irtisanoa asiakkaan peruspankkipalveluita tai kieltäytyä niiden uudelleen avaamisesta taikka maksupalvelulain 57 §:ssä säädettyjä perusteita estää maksuvälineen käyttö, pankilla on oikeus ja luottolaitoslain 9 luvun 1 §:n nojalla maksuvalmiutta uhkaavana riskinottona mahdollisesti myös velvollisuus estää kaikkien pankkipalveluiden käyttö asiakkaalta, joka on asetettu OFAC:n SDN-pakotelistalle. Lisäksi kiinnitämme huomioita siihen, että asiakas on hyväksynyt itseään sitovaksi pankin palveluehdot, joissa on sovittu palveluiden rajoittamisen olevan mahdollista mm. Yhdysvaltain asettamien pakotteiden perusteella.

Edellä sanotuin perustein katsomme, toisin kuin Pankkilautakunnan enemmistö, että Pankkilautakunnan ei tulisi suosittaa pankkia palauttamaan asiakkaan peruspankkipalveluiden käyttöä.