Tapahtumatiedot

Asiakas on ostanut palveluntarjoajan markkinoimia ja välittämiä listaamattoman Mash Group Oyj:n C-osakesarjan osakkeita 31.1.2019. Merkintähinta oli 6.720,73 euroa osakkeelta ja asiakas osti 30 osaketta yhteishintaan 201.621,90 euroa. Osake on etuosake, jolle maksettiin 38 euron osinkoa kuukausittain. Osakkeenomistaja oli oikeutettu vaatimaan lunastusta aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua osakkeiden merkinnästä.

Palveluntarjoajan asiakkaalle 22.10.2018 lähettämän sähköpostin mukaan etuosakkeiden osinkotuotto on yksityishenkilölle 75 %:sti verovapaata ja verotus on 7,5 %, jos tällaisia osinkotuloja verovuodessa on alle 150.000 euroa. Lisäksi palveluntarjoajan asiakkaalle toimittaman Mash C-osakesarjan (etu)osakkeet -markkinointiesitteen (ns. Two Pager) mukaan yksityishenkilön ennakonpidätys on 7,5 % ja yksityishenkilölle listaamattomalta osakeyhtiöltä saadusta osinkotulosta 25 % on pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa, mikäli sijoittajan listaamattomista yhtiöistä saama osinkotulo on enintään 150.000 euroa. Efektiivinen veroaste on siten 7,5 % – 8,5 % riippuen sijoittajan kokonaispääomatuloista.

Osinkoa on kuitenkin verotettu pääasiallisesti ansiotulona asiakkaan vuoden 2019 verotuksessa. Tämä on johtunut siitä, että yksityishenkilölle maksettavaa osinkoa verotetaan ansiotuloverotuksessa, jos osinkoa maksetaan yli 8 % osingon matemaattisesta arvosta, joka on yhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä. Asiakkaan vuoden 2019 verotuspäätöksen mukaan osakkeen matemaattinen arvo on ollut 3,22 euroa. Tällä perusteella osakkeelle maksetuista vuotuisista osingoista on pääomatuloverotuksen piiriin tullut 0,26 euroa (8 prosenttia 3,22 eurosta). Loput osingosta on verotettu asiakkaan ansiotuloverotuksessa. Asiakkaalle on maksettu yhteensä Mashin etuosakkeista osinkoa 9.120 euroa, josta pääomatulo-osuus on ollut 7,73 euroa ja ansiotulo-osuus on ollut 9.112,27 euroa.

Mash ajautui marraskuussa 2019 tapahtuneesta maksulaiminlyönnistä alkaneen pitkäkestoisen yrityssaneerausmenettelyprosessia koskevan hakemuskokonaisuuden kautta konkurssiin 15.3.2021.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tehnyt 31.1.2019 sijoituksen julkisesti noteeraamattoman Mash Group Oyj:n siirtokelpoisiin C-osakesarjan osakkeisiin. Sijoitustuotteen markkinoijana, myyjänä ja välittäjänä toimi palveluntarjoaja.

Tiedon virheellisyys

Asiakkaalle toimitetun markkinointimateriaalin mukaan sijoitukselle maksetaan kiinteää kuukausittain maksettavaa osinkoa 38 euroa osakkeelta ja efektiivinen vuotuinen tuotto ennen palkkiota ja verotusta on 7 %. Edelleen markkinointimateriaalin mukaan yksityishenkilölle listaamattomalta osakeyhtiöltä saadusta osinkotulosta 25 % on pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa, mikäli sijoittajan listaamattomista yhtiöistä saama osinkotulo on enintään 150.000 euroa. Efektiivinen veroaste on siten 7,5–8,5 % riippuen sijoittajan kokonaispääomatuloista.

Palveluntarjoajan esittämän markkinointiväitteen mukaan laskettu sijoituksen lopullinen tuottoprosentti verotuksen jälkeen on siis välillä 6,405 % – 6,475 % riippuen sijoittajan kokonaispääomatulosta (veroprosentti 34 % tai 30 %) ja edellyttäen, että listaamattomista yhtiöistä saatu osinko on enintään 150.000 euroa / vuosi. Tämä palveluntarjoajan esittämä väite Mashin C-osakkeiden tuotosta oli väärin ja mahdoton jo sijoitushetkellä tammikuussa 2019, sekä myös ennen sitä ja sen jälkeen.

Osinkoa on verotettu käytännössä kokonaan ansiotulona. Verottajan ohjeen mukaan noteeraamattoman osakeyhtiön osingosta maksetaan veroa seuraavasti:

”Osingosta, joka vastaa enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on 25 % veronalaista pääomatuloa. Tällaista osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %.

Osingosta, joka ylittää 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, on 75 % veronalaista ansiotuloa. Osakkeen matemaattinen arvo on yhtiön nettovarallisuus jaettuna ulkona olevien osakkeiden määrällä. Se lasketaan osingon jakovuotta edellisen vuoden tilinpäätöksestä”

Mashin C-osakkeen merkintähinta oli 6.720,23 euroa per osake ja osakkeelle luvattu kiinteä osinko oli 38 euroa kuukaudessa. Yhden C-osakkeen yhtiöjärjestyksen mukainen kiinteä vuotuinen osinkotuotto ennen veroja on 12 x 38 euroa eli 456 euroa/vuosi. Tämä kiinteä osinko vastaa 7 %:n vuotuista tuottoa ennen veroja.

Verottaja on laskenut vuoden 2018 tilinpäätöksen perusteella osakkeen matemaattisen arvoksi 3,22 euroa/osake. Osakemäärä, nettovarallisuus ja siten osakkeen matemaattinen arvo on ollut suunnilleen sama myös tilinpäätöksissä 2017 ja 2016. Siten asia ei ole ollut palveluntarjoajalle uusi, yllättävä tai nopeasti muuttunut.

Yhden osakkeen matemaattinen arvo on 3,22 euroa ja vuosittainen osinkotuotto on 456,00 euroa, mikä johtaa siihen, että osingosta ansiotuloverotuksen piiriin tulee 456,00 - 3,22 eli 452,78 euroa. Osingon määrästä tulee siten 99,3 % ansiotuloverotuksen piiriin ja siihen sovelletaan yllä kuvattua verosäännöstä, eli siitä 75 % on veronalaista ansiotuloa. Näin ollen Mashin C-osakkeen tuotto verotuksen jälkeen riippuu käytännössä täysin yksityishenkilön ansiotulojen marginaaliveroprosentista.

Jos palveluntarjoajan totuudenvastainen markkinointiväittämä pitäisi paikkansa ja Mashin osinko kuuluisi kokonaisuudessaan yksityishenkilön pääomatuloverotuksen piiriin, niin sijoituksen vuosittainen efektiivinen tuotto verojen jälkeen olisi 6,4 %. Tällä perusteella sijoituspäätös tehtiin. Todellisuudessa sijoituksen tuotto ansiotuloverotuksen jälkeen on 3,7 %.

Tässä laskentaperusteina ovat asiakkaan ansiotulojen marginaalivero 60 % ja pääomatulojen vero 34 %. Luvussa 3,7 % on huomioitu osakkeen matemaattiseen arvon mukaan laskettu osinkoon kohdistuvan pääomatuloveron osuus. Pääomatuloveroa Mashin osingosta maksetaan 3,22 euron (joka on 0,3 % osingon määrästä) osalta ja pääomatuloveron määrä on siten 0,27 euroa per osake, kun pääomatuloveroaste on 34 %.

Todellinen, verotuksen jälkeinen tuotto 3,7 % on hieman yli puolet markkinoinnissa esitetystä tuotosta 6,4 %. Toisin sanoen, markkinoinnissa väitetty tuotto on noin 70 % suurempi kuin todellinen tuotto.

Laskennassa on käytetty 60 %:n marginaaliveroa. Veronmaksajain keskusliiton sivuilta löytyvässä vuotta 2020 (vuotta 2019 koskevaa taulukkoa ei ole enää saatavilla) koskevassa taulukossa on todettu, että 88.000 euron vuositulolla marginaaliprosentti on hyvin lähellä 60 %:a. Asiakkaan ansiotulot ovat vuonna 2019 olleet 88.868,92 euroa. Tähän perustuen asiakas on katsonut, että yksityisen, ei-ammattimaisen sijoittajan nyrkkisääntö yllä mainitulla tulotasolla ansiotulojen marginaaliveroprosentti on 60 %. Tämä on myös asiakkaan peruste, joka kategorisesti sulkee pois sijoitukset, joiden tuotto verotettaisiin ansiotulojen mukaisesti.

Asiakkaan selonottovelvollisuus ja veroneuvonta

Palveluntarjoajan mukaan asiakasta koskee selonottovelvollisuus. Asiakkaan on voitava luottaa sijoituspalveluyrityksen antamien tietojen oikeellisuuteen.

Asiakas sai tietää oikeasta verokohtelusta vasta asiakkaan verotuspäätöksen tultua tiedoksi heinäkuussa 2020.

Palveluntarjoajan mukaan se ei anna veroneuvontaa. Palveluntarjoaja on kuitenkin markkinoinnissaan tuonut esiin tietoja sijoituskohteen verotuksesta ja nämä tiedot ovat olleet virheellisiä.

Palveluntarjoajan tietoisuus virheestä

On erittäin epäuskottavaa, että palveluntarjoaja ei olisi tuntenut listaamattomien yritysten osingonjakoon sovellettavaa tuloverolain 33 b §:ää markkinoidessaan Mashin C-osaketta. Ko. lainkohta on käsitelty ja muutettu nykyiseen muotoonsa eduskunnassa siten, että se tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Ei ole uskottavaa, että palveluntarjoajan vastuuhenkilöt eivät olisi missään yhteydessä yli viiden vuoden aikana tulleet tietoiseksi em. pykälästä, jossa listaamattomien yritysten osingot jaetaan ansiotulo- ja pääomatulo-osuuksiin.

Lainkohta on ollut pitkään voimassa, se on täysin yksiselitteinen, eikä se ole missään vaiheessa ollut millään tavalla tulkinnanvarainen. Tämä ilmenee mm. verohallinnon asiantuntijan palveluntarjoajan hallituksen puheenjohtajalle lähettämässä sähköpostissa, jossa asiantuntija toteaa keskusteltuaan kollegojensa kanssa: ”Todettiin, että noissa pykälissä on aika lailla tyhjentävästi sanottu, miten verotuksessa osingonjaossa menetellään eli tulkinnan varaa tässä ei näyttäisi olevan.”

Virheellisen tiedon oikaisu?

Vaikka palveluntarjoaja olisi väitteensä mukaisesti tullut tietoiseksi oikeasta verokohtelusta vasta huhtikuussa 2019, se ei millään tavalla pienennä palveluntarjoajan vastuuta tai vähennä huolimattomuuden vakavuutta.

Palveluntarjoajan mukaan heidän oman yhtiöryhmänsä toiminnassa tuli ilmi tilanne, jossa yhtiöryhmään kuuluvan yhtiö B:n maksamat (etuosakkeiden) osingot tulivat yhtiön osakkeisiin sijoittaneiden palveluntarjoajan asiakkaiden verotuksessa ansiotuloverotuksen piiriin.

Sijoituspalvelulain mukaan tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla.

Palveluntarjoajan mukaan se ilmoitti tiedosta Mashille, jotta se olisi voinut ryhtyä tarvittaviin toimiin tilanteen oikaisemiseksi. Asiakkaalle ei kuitenkaan oikaistu virheellistä tietoa tässä vaiheessa.

Jos palveluntarjoaja olisi oikaissut totuudenvastaisen tiedon, jonka oikean laidan palveluntarjoaja sai väittämänsä mukaan tietoonsa noin kaksi kuukautta asiakkaan sijoituspäätöksen jälkeen, se olisi tuonut asiakkaalle lukuisia erilaisia mahdollisuuksia tehdä korjaavia toimenpiteitä. Todennäköisin toimenpide olisi ollut osakkeiden myyminen mahdollisimman pian. Osakkeiden ostaja olisi voinut olla esim. sijoitusyritys, jolle ansiotuloverotuksen soveltamisella ei ole merkitystä. Osakeyhtiönä toimivalle sijoittajalle osinko olisi ollut kokonaan verovapaata.

Hyvän efektiivisen osinkotuoton vuoksi tällainen yritys olisi voinut maksaa Mashin osakkeista jopa enemmän, kuin osakkeiden alkuperäinen hankintahinta oli. Tuona ajankohtana kukaan ei tiennyt Mashin tulevaisuuden liiketoiminnan haasteista, eikä niitä mitä ilmeisimmin ollut edes olemassa. Julkisuudessa olleiden ja osakkeenomistajille kerrottujen tietojen mukaan Mashin vaikeudet alkoivat vasta paljon myöhemmin, marraskuussa 2019.

Osakkeiden myyminen tai muunlainen vahinkojen minimointi ei kuitenkaan tullut vaihtoehdoksi, sillä palveluntarjoaja ei kertonut asiakkaalle totuudenmukaista tietoa Mashin osakkeiden verokohtelusta, joka palveluntarjoajan oman kertoman mukaan tuli heille tietoon huhtikuussa 2019.

Reklamaatio

Palveluntarjoajan esittämät totuudenvastaiset tiedot paljastuivat 1,5 vuotta sijoituspäätöksen jälkeen, kun vuoden 2019 henkilöverotus valmistui ja asiakkaan verotuspäätös tuli tiedoksi heinäkuussa 2020.

Asiakkaan todettua, että palveluntarjoajan sijoituskohteesta antama tieto oli totuudenvastaista ja harhaanjohtavaa ja sen tiedon perusteella tehdystä sijoituspäätöksestä aiheutuu huomattavaa taloudellista vahinkoa, asiakas teki palveluntarjoajalle kirjallisen reklamaation ja vahingonkorvausvaatimuksen 24.8.2020.

Virheen merkitys

Markkinoidessaan sijoitustuotetta palveluntarjoaja kertoi totuudenvastaista tietoa useiden kuukausien ajan sekä useita eri viestintävälineitä ja -kanavia käyttäen. Markkinointikanavina ja -välineinä palveluntarjoaja käytti sähköpostia, puhelinkeskusteluja, henkilökohtaisia tapaamisia, asiakastilaisuutta sekä painettua ja pdf-muodossa olevaa tuote-esitettä.

Palveluntarjoajan mukaan kyse on vain yhdestä veroteknisestä kohdasta yhdessä esitteessä. Kyse on kuitenkin palveluntarjoajan kaikessa Mashin C-osaketta koskevassa markkinoinnissa käyttämä keskeisin markkinointiväittämä sijoituksen lopullisesta tuotosta. Vertailunäkökulmaa muihin sijoitustuotteisiin palveluntarjoaja korosti mm. esittämällä esitteessään taulukon, jossa Mashin listaamattomana yhtiönä maksamia osinkoja verrattiin velkakirjasijoituksiin, joissa sovelletaan pääomatulojen veroprosenttia 30 %.

Ajanjakso, jolloin totuudenvastaista markkinointiviestintää Mashin C-osakkeesta kohdistettiin asiakkaalle, alkoi 22.10.2018, jolloin asiasta tuli ensimmäinen sähköposti ja päättyi 31.1.2019, jolloin käytiin pitkä puhelinkeskustelu ja allekirjoitettiin merkintäsitoumus.

Jo ensimmäisen asiakkaalle tuotetta koskevan sähköpostiviestin tekstiosan otsikkoon oli suurilla kirjasimilla kirjoitettu teksti ”YKSITYISHENKILÖILLE OSINKOTUOTTO ON 75%:STI VEROVAPAA..” Tämän ensimmäisen sähköpostin liitetiedostona oli myös Mashin C-osakkeen markkinointiesite pdf-tiedostona. Palveluntarjoaja kutsuu esitettään nimellä Two Pager. Sähköpostin liitteenä olleen markkinointiesitteen teksteissä keskeisin sisältö koskien Mashin C-osakkeen tuottoa oli sama kuin sähköpostin tekstin sisältö, mutta laajemmin esitettynä.

Jos todellinen tuotto olisi ollut sijoitushetkellä tiedossa, asiakas ei olisi tehnyt missään tapauksessa sijoitusta Mashin C-osakkeisiin. Tuote ei sovi asiakkaan sijoituskriteereihin. Tuotto-odotus on liian pieni, eli riskin suhde tuottoon on liian suuri.

Asiakas on sijoittanut palveluntarjoajan kautta vuodesta 2015 lähtien noin 10–20 eri sijoitustuotteeseen. Nämä tuotteet ovat pääasiassa olleet yritysten velkakirjoja. Tyypillistä niille on lyhyehkö sijoitusaika (yleensä 1–3 vuotta) ja säännöllisesti maksettavat korkotuotot, tyypillisesti kolmen kk:n välein. Velkakirjojen sovittu korkotuotto on ollut pääasiassa välillä 8–12 % p.a. Nämä tuotteet ovat sopineet hyvin asiakkaalle täydentämään ja hajauttamaan muita sijoituksia juuri em. ominaisuuksien vuoksi.

Asiakkaan veroaste uusille pääomatuloille on 34 %. Siten esim. nimellistuottojen 8–12 % p.a. yksinkertainen tuotto verojen jälkeen on 5,28–7,92 % p.a. Mashin C-osakkeen ennalta sovittu osinkotuotto verojen jälkeen oli palveluntarjoajan totuudenvastaisen markkinointiväitteen mukaan 6,4 % p.a., joka sopi asiakkaan sijoitusperiaatteisiin. Totuudenmukainen Mashin C-osakkeen osinkotuotto on ansiotuloverotuksen jälkeen asiakkaan kohdalla noin 3,7 % p.a., mikä ei ole lähelläkään sitä, mikä muiden palveluntarjoajan kautta tehtyjen sijoitusten sovittu tuotto on ollut. Palveluntarjoajan edustaja on esitellyt myös tuotteita, joiden tuotto olisi ollut esim. 5–7 % p.a. ennen veroja, mutta keskusteluissa on todettu, että verotuksen jälkeen tuotto jää niin matalaksi, että ko. tuotteet eivät sovi asiakkaan sijoitussalkun kokonaisuuteen.

Palveluntarjoajan väite siitä, että heillä ei ole ollut tietoa allekirjoittaneen sijoitustavoitteista ja -periaatteista pääomaverotuksen suhteen, voidaan kumota mm. äänitteellä, joka on tallenne puhelinkeskustelusta palveluntarjoajan edustajan ja asiakkaan välillä 31.8.2018. Puhelussa edustaja tiedustelee asiakkaan kiinnostusta sijoituksiin, joista hän muutamaa päivää aiemmin oli lähettänyt markkinointisähköpostia. Kyseessä olivat sijoitukset Mash Group Oyj:n ja yhtiö B:n velkakirjoihin. Puhelussa asiakas toteaa, että esitetty 6,71 % p.a. tuotto ennen veroja ei ole riittävä, sillä verojen jälkeen käteen jäävä tuotto on liian pieni, jotta tässä yhteydessä kannattaisi harkita näitä sijoituksia. Edustaja kysyy samassa puhelussa, mikä tuotto pitäisi olla, jotta se olisi kiinnostava. Vastauksena asiakas toteaa, että tuoton pitäisi (ennen veroja) olla vähintään noin 8 %, jotta hän olisi kiinnostunut.

Syy-yhteys

Palveluntarjoajan antamilla totuudenvastaisilla tiedoilla on suora syy-yhteys siihen, että sijoitus tehtiin. Jos palveluntarjoaja olisi kertonut totuudenmukaiset tiedot, niin on selvää, että sijoitusta ei olisi tehty. Mash on asetettu konkurssiin 15.3.2021. Pesänselvittäjä on antanut osakkeenomistajille 25.3.2021 tiedon, että osakkeenomistajille ei tule jäämään jako-osuutta konkurssipesästä. Siten vahingonkorvauksen määrä on tältäkin osin selvä.

On selvää, että Mashin ajautuminen vaikeuksiin ja lopulta konkurssiin on poikkeuksellinen tapahtuma ja vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään verrattuna tilanteeseen, jossa sijoitus olisi toteutunut suunnitellulla ja sovitulla tavalla. Asialla ei ole kuitenkaan periaatteellista merkitystä. Palveluntarjoaja on korvausvastuussa koko taloudellisesta vahingosta riippumatta vahingonkorvauksen rahamääräisestä summasta. Aiheutunut vahinko olisi voinut erilaisilla vaihtoehtoisilla tapahtumakuluilla olla tässä esitettyä pienempi tai suurempi. Kaikissa vaihtoehdoissa vahinkoa olisi kuitenkin syntynyt

Korvausvaatimus

Asiakas vaatii palveluntarjoajalta vahingonkorvauksena Mash Group Oyj:n C-osakkeisiin tehdyn, palveluntarjoajan antamiin vääriin tietoihin perustuvan sijoituksen aiheuttamat kaikki taloudelliset menetykset seuraavasti:

1. Mash Group Oyj:n C-osakkeisiin sijoitettu pääoma ja merkintäpalkkio, yhteensä 202.621,90 euroa. Mikäli tämän erän maksu tapahtuu 31.1.2022 jälkeen, jolloin sovittu kolmen vuoden sijoitusaika on kulunut, niin ko. summaan on lisättävä korkolain mukainen viivästyskorko laskettuna ko. päivästä alkaen.

2. Maksamatta jääneitä Mash Group Oyj:n osinkoja vastaava summa sovitulta sijoitusajalta 31.1.2022 saakka. Osingot ovat maksamatta alkaen joulukuusta 2019. Osinkojen bruttosumma ennen veroja on 1.140,00 euroa/kk ja aikajakso on 26 kuukautta. Yhteensä 29.640,00 euroa.

Näihin osinkoja vastaaviin eriin asiakas vaatii lisättäväksi viivästyskorkoa siten, että jokaiseen kuukausittaiseen osinkoa vastaavaan maksuerään lisätään korkolain mukainen viivästyskorko, joka lasketaan kunkin maksuerän kohdalla erikseen ajalle, joka alkaa alkuperäisessä sopimuksessa sovitun maksukuukauden 1. päivästä ja päättyy siihen päivään, jolloin vahingonkorvauksen maksu tapahtuu.

3. Summan, joka muodostuu kohdassa 2 mainittujen kuukausittaisten osinkojen maksuerien alun perin sovitun pääomatuloverotuskäytännön mukaisesti lasketun ja ansiotuloverotuskäytännön erotuksena. Tämä summa vastaa alkuperäisen sijoitussopimuksen ylittäviä veroja, jotka tulevat vahingonkorvauksen tästä osuudesta asiakkaalle myöhemmin maksettavaksi. Summa on 26 x 417,00 euroa, yhteensä 10.842,00 euroa.

Peruste tälle kohdalle on, että asiakas joutuu maksamaan vahingonkorvauksien siitä osuudesta, joka korvaa saamatta jääneet osingot, ansiotulon mukaisen veron, vaikka sijoituksen alun perin sovittuna menettelynä oli osinkojen verottaminen pääomatulojen verotuskäytännön mukaan.

Tähän summaan asiakas vaatii lisättäväksi korkolain mukaisen viivästyskoron 31.1.2022 alkaen, mikäli maksu tapahtuu ko. päivän jälkeen. Alun perin sovittu sijoitusaika päättyy ko. päivänä.

4. Vuonna 2019 saaduista osingoista liikaa maksettu ansiotulon vero verrattuna tilanteeseen, jossa osingot olisi verotettu alkuperäisesti sovitun pääomatulojen verotuskäytännön mukaisesti. Summa on 3.327,80 euroa. Tähän summaan asiakas vaatii lisättäväksi korkolain mukaisen viivästyskoron alkaen 1.9.2020, joka oli vuoden 2019 jäännösverojen maksupäivä.

Korvausvaatimus on yhteensä 246.431,70 euroa lisättynä vaadituilla viivästyskoroilla.

Palveluntarjoajan vastine

Asian arviointi kokonaisuutena

Palveluntarjoajan tulkinnan mukaan nyt käsillä olevassa asiassa on kyse siitä, että asiakas on itse kertomansa mukaisesti aggressiivisesti sijoittanut sijoitusprofiilinsa mukaisesti korkean riskin (ja vastaavasti odotetun korkean tuoton) mukaisiin instrumentteihin kuten kyseiseen Mashin C-etuosakkeeseen, ja sijoitusten riskien realisoiduttua pyrkii nyt spekulatiivisesti ja opportunistisesti yksittäistä jälkikäteisesti ilmennyttä teknistä ja sijoittamisen kannalta osin keinotekoista perustetta käyttäen saamaan korvattavaksi itselleen heikosti menestyneen sijoituksen negatiivisen lopputuloksen.

Palveluntarjoaja ei ole antanut asiakkaalle väärää tai harhaanjohtavaa tietoa sijoituskohdetta markkinoidessaan tai toimeksiantoa välittäessään. Palveluntarjoaja katsoo toimineensa asiakkaan ja nyt kyseessä olevan sijoituskohteen osalta ammattimaisesti ja kaikkien sitä sitovien lain ja määräysten mukaisesti ja antaneensa sijoituskohdetta markkinoidessaan ja tarjotessaan asiakkaalle kaikki sillä käytettävissään olevat riittävät ja oikeat tiedot ja asiakirjat. Palveluntarjoaja kiistää antaneensa asiakkaalle mitään sellaista tietoa, jonka olisi tiennyt totuudenvastaiseksi sen antohetkellä.

Tulkinta sijoituskohteen tuoton verokohtelusta osoittautui myöhemmin muusta asiayhteydestä ilmenneiden seikkojen perusteella virheelliseksi. Palveluntarjoaja on ryhtynyt välittömästi kaikkiin tehokkaisiin toimiin asian (eli teknisistä seikoista seuraavan odotetun verokohtelun) korjaamiseksi siten, että asiantila olisi tullut saatettua täsmälleen sellaiseksi, kuin palveluntarjoajan markkinoinnissa oli sen omaan erehdykseen perustuen kerrottu.

Palveluntarjoaja on pitänyt verotukseen liittyviä tietoja ja varsinkin mahdollisia veroviranomaisen päätöksiä sellaisina, jotka eivät yleisestikään olisi sijoituspalvelun tai -tuotteen tarjoamisen yhteydessä sijoituspalvelun tarjoajan toiminnan tai vastuun kannalta sellaisina olennaisina tietoina, joihin asiakkaan sijoituspäätös olisi perustunut. Lisäksi ne ovat aina sellaisia, että asiakkaiden tulisi aina itse tarkistaa tällaiset seikat ennen sijoituspäätöstä. Tässä asiassa palveluntarjoaja on myös tulkinnut, että koska sen itse tietämät ja myös käytännössä toisessa asiassa tehokkaat ja toteutetut vastaavat korjaamistoimet verokohtelun saattamiseksi sellaiseksi kuin on ollut tarkoituskin, oli käynnistetty palveluntarjoajan toimesta viipymättä, ettei tieto keskeneräisestä asiasta tai korjaustoimesta ole tuolloin ollut olennainen.

Joka tapauksessa tulee asian arvioinnissa itse verotuksen lopputulos ja sijoituskohteen lopputulos ehdottomasti erottaa toisistaan. Asiakas ei ole näyttänyt syy-yhteyttä palveluntarjoajan toimilla hänelle aiheutuneeseen sijoituskohteen tappioon, joten tältä osin palveluntarjoaja ei ole korvausvastuussa liikkeeseenlaskijayhtiön taloudellisen tilanteen (konkurssi) aiheuttamasta tappiosta asiakkaalle.

Vastauksessa eritellyin perustein palveluntarjoaja kiistää täten vaatimukset perusteeltaan ja määrältään.

Asiakkaalle annetut tiedot

Palveluntarjoaja on antanut asiakkaalle asianmukaisesti lain vaatimat riittävät tiedot tuotteesta. Sijoituksen osinkotuotto (tavanomaisella tavalla ennen veroja) sekä kaikki kulut (ml. merkintäpalkkio ja mahdolliset kannustimet) ja riskit on asianmukaisesti tuotu asiakkaan tietoon ennen sijoituksen tekemistä.

Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet -kokoelma (tarkemmin Finanssivalvonnan MOK 15/2013 Finanssipalveluiden ja -tuotteiden markkinoinnista luku 4.2 kohta 3) suosittaa, että finanssipalveluiden ja -tuotteiden markkinoinnissa kuvataan mahdollisimman tasapuolisesti ja ymmärrettävästi ne palvelun tai tuotteen keskeiset ominaisuudet ja pääasiallinen sisältö, joilla saattaa olla merkitystä asiakkaan tehdessä palvelua tai tuotetta koskevia ratkaisuja.

Kyseisen Finanssivalvonnan ohjeen em. luvun 4. kohdan luettelossa mainituista sellaisista seikoista, joilla voi erityisesti olla vaikutusta sijoituspäätökseen, ei palveluntarjoajan näkemyksen mukaan ole esitetty veroteknisiä aspekteja lainkaan. Mashin C-etuosakkeen (brutto)tuotto on asianmukaisesti esitetty, ja asiakkaan väite koskee verojen jälkeistä nettotuottoa, joka tulee erottaa tästä.

Vastoin asiakkaan esittämää, henkilöverotusta koskeva lause on mainittu ainoastaan markkinointiesitteessä (ns. Two Pager) ja tarkemmin sen toisella sivulla, eli kyseessä ei ole millään standardeilla dominoivasta osasta markkinointimateriaalikokonaisuutta koskien ja johon markkinointi olisi nojannut.

Mash C-etuosakkeen henkilöverotuksen jälkeinen nettotuotto ei ole voinut olla asiakkaan sijoituspäätöksen tekemisen olennainen peruste esitetyn tuoton sijaan, eikä se muodosta viranomaisvaatimusten mukaista olennaista tietoa.

Asiakasta koskee lisäksi myös selonottovelvollisuus, kuten on todettu esim. palveluntarjoajan Sijoittajan Tietopaketissa. Markkinointiesitteen ei voida katsoa olevan sellainen asiakirja, että siinä voitaisiin huomioida kaikki sinänsä dynaamiset olosuhteet jokaisen sijoittajan kohdalla nettotuottoa ajatellen. Lisäksi tarkoituskaan ei ole, että sijoituspäätös tehdään pelkästään kyseisen asiakirjan kohdalta. Tästä syystä asiakirjassa viitataan muuhun Mashin materiaalin, joka asiakkaalle on myös toimitettu. Asiakkaalle on annettu riittävät tiedot sijoitustuotteesta ja asiakkaalla on palveluntarjoajan antamista tiedoista riippumatta velvollisuus ottaa selkoa erityisesti verotukseen liittyvistä seikoista.

Palveluntarjoaja ei lähtökohtaisestikaan anna sijoittaja-asiakkailleen veroneuvontaa. Tästä johtuen kaikissa asiakirjoissa esitetyt yleisluonteisetkin varaumat mm. verotuskohteluun tai lainsäädännön ja -tulkintojen muutoksiin liittyen ovat aina voimassa.

Asiakkaalle annetun tiedon virheellisyys

Palveluntarjoajan markkinointiesite (Two Pager) ei ole ollut (suurelle) yleisölle suunnattu, kuten Mashin laatima materiaali, ja sen kohderyhmänä ovat olleet palveluntarjoajan vähintään asiantuntijatasolla pidettävät kokeneet nykyiset tai potentiaaliset sijoittajat. Kyseistä markkinointiesitettä ei ole suunnattu suurelle yleisölle tai ns. riskikuluttajille.

Asiakkaan viittaama lause verotuksesta ei itsessään ole totuudenvastainen tai virheellinen, kun sitä verrataan TVL:n 33 b 1–2 §:ään. Lisäksi asiakas on vertaisryhmänsä (Mashin C-osakkeisiin sijoittaneet palveluntarjoajan asiakkaat) ainut nyt käsillä olevasta perusteesta reklamaation tehnyt sijoittaja, joten palveluntarjoajan (tai Mashin) markkinointi on katsottava erityisesti kokonaisuutena kohderyhmässä asianmukaisesti ja oikein ymmärretyksi.

Koska markkinoitaessa esitettyyn verotulkintaan ja -käytäntöön johtavaan lopputulokseen ja siten havaitun epätoivotun asiantilan korjaamiseen (ks. myöhemmin Virheen korjaaminen -kohdasta) olisi ollut riittävästi aikaa Mash Group Oyj:n toimiessa odotetulla tavalla, ei kesken ja täysin korjattavissa olevaa asiaa voida myöskään pitää sellaisena seikkana tai asiana, jonka sijoittajalle ilmoittamatta jättämistä voitaisiin miltään osin pitää olennaisen tiedon tai asian ilmoittamatta jättämisenä.

Koska yhteydenotto Mash Group Oyj:öön tehtiin hyvissä ajoin ja kyseisen yhtiön johdolta saatiin kuittaus tiedon vastaanottamisesta, ei kyseinen seikka ole muodostanut sijoituspalvelulain 10 luvun 2 §:n tai Finanssivalvonnan ohjeen 15/2013 kohdan 4.4 mukaista oikaistavaa tietoa. Arvio olisi erilainen, jos Mash olisi antanut palveluntarjoajalle tiedon, että osakkeiden lukumäärää ei muutettaisi sellaiseksi, että tavoiteltuun verotuksellisesti järkevään lopputulokseen kaikkien osakkeenomistajien osalta päästäisiin.

Asiakkaan esittämien verotusta koskevien väitteiden osalta on huomioitava, että asiakkaalle on maksettu osinkoa vain kahdeksalta kuukaudelta vuonna 2019. Laskennallinen odotettu pelkkänä pääomatulona verotettu veron jälkeinen tuotto koko vuodelta olisi pitänyt olla 6,2 %, mutta toteutunut tuotto on ollut vain 4,14 %. Tämä on huomioitava arvioitaessa pääomatuloverotuksen ja ansiotuloverotuksen eroa.

Asiakas on myös vedonnut siihen, että hänen verotuksensa on ollut 60 %:n marginaaliverotuksen mukaista. Lakien ja verotusta ohjaavien verottajan tapauksessa antamien määräysten mukaan verotus ei ole voinut olla korkeammalla tasolla kuin 49,25 % ottaen huomioon tulo-, kunnallis- ja kirkollisveron.

Palveluntarjoajan tietoisuus virheestä

Palveluntarjoaja tuli tietoiseksi yksityishenkilöiden verotukseen vaikuttavasta tulkinnasta eräiden palveluntarjoajan kanssa samaan yhtiöryhmään kuuluvan yhtiö B:n etuosakkeiden osinkoja edellisenä verovuonna saaneiden asiakkaiden saatua keväällä 2019 veroehdotuksen edellisestä verovuodesta, jossa ko. yhtiön C-osakkeiden osingoista ehdotuksissa määrättiin verovelvolliselle huomattava osa osingoista ansiotuloverotuksen piiriin kuuluvaksi. Tällaisia yhteydenottoja palveluntarjoaja sai huhtikuussa 2019. Tätä aiemmin palveluntarjoaja tai kukaan sen avainhenkilöistä ei ollut kuullut tai ollut tietoinen, etteikö yhtiön etuosakkeisiin voisi soveltaa tuloverolain 33 §:n mukaista pääsääntöä.

Palveluntarjoaja otti tämän jälkeen välittömästi yhteyttä johtavaan veroasiantuntijaan ja verohallinnon asiantuntijaan. 8.4.2019 käydyn puhelinkeskustelun jälkeen lähetettiin verohallinnon asiantuntijalle asiaa ja kysymystä kuvaava sähköposti 9.4.2019, johon hän vastasi 17.4.2019.

Vaikka verohallinnon asiantuntija oli samaa mieltä palveluntarjoajan kanssa uudistetun osakeyhtiölain tuotua yhtiöille rahoitusvälineiksi mm. etuosakkeet, että verolainsäädäntö ei ollut kehittynyt tai muuttunut vastaavalla tavalla, oli varojen arvostamisesta annetun lain 9 §:n mukainen pääsääntö edelleen se voimassa oleva lainsäännös, josta ei voimassa olevana oikeutena hänen käsityksensä mukaan ollut verohallinnolla tällaisessa tilanteessa mahdollisuutta poiketa. Hän ei myöskään ollut luottavainen, että ennakkoratkaisun hakeminen tulisi muuttamaan verottajan arviota asiasta. Hän mainitsi, ettei myöskään teknisesti verohallinnon järjestelmä kykenisi käsittelemään tätä osakelajikohtaista matemaattisen arvon määrittelyä, ja mahdollinen lain muuttuminen siihen suuntaan aiheuttaisi vaativan järjestelmämuutoksen.

Palveluntarjoaja ei tietenkään olisi toiminut ko. verotulkinnan esille tuoneessa yhtiö B:n tapauksessa, eikä myöskään asiakkaan sijoituskohdetta eli Mashin C-osakkeita tarjotessaan asiakkaan väittämällä tavalla antamalla väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jos olisi ollut tietoinen verohallituksen tekemästä verotulkinnasta.

Virheen korjaaminen

Saatuaan tiedon verottajan tulkinnasta, palveluntarjoaja ryhtyi toimenpiteisiin yhtiö B:n osalta. Veroasiantuntijan kanssa palveluntarjoaja ja yhtiö B katsoivat, että asian korjaamiseksi yhtiö B:ssä oli kuitenkin mahdollista viipymättä ryhtyä toimiin verotuksen korjaamiseksi alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi – yhtiö pystyi muuttamaan yhtiöjärjestystään tai antamalla tai muuttamalla relevanttien osinko-osakkeiden lukumäärän sellaiseksi, että mainittujen lainkohtien mukainen osakekohtainen matemaattinen arvo olisi osakekohtaiseen osinkoon nähden oikeassa tavoitellussa suhteessa.

Yhtiö B kutsui koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, joka päättämällä muuttaa omien C-osakkeidensa lukumäärän 40-kertaiseksi ratkaisi osakekohtaisen matemaattisen arvon sellaiseksi, ettei sijoittajaosakkaille maksettavaa osinkoa luettaisi ansiotuloksi. Yhtiön päätettyä tästä muutoksesta muuttui soveltuva osinkojen verotus tämän yhtiön tapauksessa välittömästi kaikkia verovuonna 2019 maksuun menneitä tai meneviä osinkoja koskevaksi.

Nämä toimet tekemällä palveluntarjoaja ja yhtiö B ryhtyivät huolellisesti ja ilman aiheetonta viivytystä korjaamaan yhtiö B:n etuosakkeen (C-osake) yksityishenkilöiden osinkojen verotusta sellaiseksi kuin se alun perinkin oli tarkoitettu. Kokonaisuutenakin arvioituna toiminta osoittaa palveluntarjoajan toimineen tässä tapauksessa huolellisesti ja ilmenneen veroteknisen seikan korjaamiseksi laillisesti ja tehokkaasti.

Välittömästi saatuaan yhtiö B:tä koskevan tiedon verotuksesta palveluntarjoaja otti yhteyttä Mash Groupiin 10.4.2019. Palveluntarjoaja uskoi Mashin johdon huomioineen asian ja ryhtyvän toimiin tämän veroteknisen seikan korjaamiseksi vastaavasti kuin yhtiö B:ssä oli toimittu.

Ajankohta milloin Mash päättäisi relevanttien etuosakkeiden lukumäärän tai yhtiöjärjestyksen määräykset tältä osin muuttamaan ei ollut akuutin kiireinen. Yhtiökokouksessa tehdyn päätöksen jälkeen muuttunut osakkeiden lukumäärä tuli rekisteröidä kaupparekisteriin vain verovuoden aikana.

Mashin taloudellinen tilanne ja haasteet mm. toimintansa rahoittamisessa vaikuttivat mahdollisesti yhtiön kykyyn toimia rationaalisesti, eikä asia ilmeisesti saanut tarvitsemaansa huomiota loppuvuoden aikana. Yhtiön ajautuessa 14.11.2019 merkittävän suuruisen JVK-erän takaisinmaksun yhteydessä maksukyvyttömäksi, ja keskeyttäessä viimeistään silloin kaikkien korko- ja osinkosuoritusten tekemisen kaikille sijoittajilleen, ja aloittaessaan pitkällisen prosessin useiden toisiaan seuranneiden saneeraushakemusten jättämisellä (ensimmäinen jätetty 5.12.2019), muuttui yhtiön kokonaistilanne sellaiseksi, ettei tämä asia enää saanut oletettavasti lainkaan huomiota yhtiössä.

Palveluntarjoajan kannalta kyse on kuitenkin siitä, että se ilmoitti ko. veroteknisestä ongelmasta yhtiölle välittömästi sen itse havaittuaan ja kertoi myös toimista, joilla asia voidaan korjata tehokkaasti, eli teki kaikkensa sen eteen, että havaittu seikka saataisiin korjattua. Toimet ovat olleet oikea-aikaisia ja riittäviä havaitun veroteknisen seikan oikaisemiseksi ja siten yksityishenkilöinä olevien osakkeenomistajien osinkotulojen verokohtelun oikaisemiseksi sellaiseksi kuin se on alun perin tarkoitettu.

Palveluntarjoaja ei voi olla vastuussa kolmannelle siitä, että Mash Group Oyj ei ole tehnyt toimia, jotka siltä asian korjaamiseksi voitiin edellyttää, ja siten havaittu verotekninen ongelma ei tullut lainkaan korjattua. Palveluntarjoaja huomauttaa, että asiakas on palveluntarjoajan kautta Mashiin sijoittaneista ainoa yksityishenkilönä osakemerkinnän toteuttanut sijoittaja-asiakas, joten palveluntarjoaja on toiminut korjaustoimenpiteiden osalta viiveettä ja hyvin korostuneesta jopa vain yhden oman asiakkaansa intressiä ajatellen. Mashilla on asiakkaan lisäksi ollut 13 muuta yksityishenkilöasiakasta C-osakkeissa.

Virheellisen tiedon merkitys

On ilmeistä, että Mashin liiketoimintamalli ottaen huomioon maksupäätteet, kilpailijoihin verrattuna matalakorkoisen kulutusluototus ja yhtiön koko, ovat olleet asiakkaalle pääsyitä tehdä sijoitus nimenomaan Mashiin – ei verotukselliset aspektit ja niiden vaikutus nettotuottoon, joka on riippuvainen useista muuttujista. Puhelinkeskustelussa 31.1.2019 käydään hyvin yksityiskohtaista keskustelua kulutusluottomarkkinasta ja siihen liittyvistä poliittisista riskeistä ts. korkokaton alenemisesta ja muusta lisääntyvästä sääntelystä alaa koskien ja sen vaikutuksista eri toimijoihin. Keskustelun päätteeksi asiakas toteaa, että hänen täytynee alkaa ottaa sijoituksia pois Blue Financesta ja muista hänen tämän tyyppisistä kulutusluottoyhtiösijoituksista, jotka perivät kuluttajilta useiden satojen prosenttien korkoja.

Tämäkin keskustelu alleviivaa sitä tosiasiaa, että asiakas teki sijoituksen Mashiin erityisesti yhtiön kokoluokan (kokoluokaltaan suurempi kuin asiakkaan muut vaihtoehdot) ja kilpailijoihin verrattuna alemman kulutusluottokoron takia, jolloin Mashiin ei kohdistu niin merkittävää poliittista riskiä kuin hänen muissa vaihtoehdoissa.

Lisäksi asiakas on kertonut, että osinkojen verotusta koskeva lainkohta on ollut pitkään voimassa ja on yksiselitteinen. Näin ollen pitänee arvioida, että asiakas ei ole voinut olla tietämätön sovellettavasta verotuskohtelusta. Sijoituspalveluyhtiö ei voi joutua korvausvastuuseen tiedosta, joista toinen osapuoli jo itsekin tietää tai on ollut tietoinen esitetyn tiedon mahdollisesta virheellisyydestä.

Virheelliseksi osoittautuneen verotulkinnan ja sen korjaamiseksi tehtyjen toimien perusteella, mutta näiden muista toimijoista (Mash) ja tapahtumankulusta (maksukyvyttömyys, yleinen laiminlyönti tai viimeistään konkurssista seuraava yhtiöoikeudellinen Mashin toimintakyvyttömyys) johtuen voidaan väittää olevan mahdollisesti syy-yhteys siihen verotuksellisesti epäedulliseen seuraamukseen, joka on todellisuudessa vuoden 2019 Mashiltä saatujen osinkotulojen osalta aiheutunut asiakkaalle. Ei kuitenkaan ole perustetta väittää palveluntarjoajan toimillaan tai laiminlyönneillään aiheuttaneen asiakkaalle erheellisen sijoituspäätöksen, josta palveluntarjoajan voitaisiin katsoa olevan vastuussa.

Asiakkaalle aiheutuva mahdollinen lopullinen vahinko asiassa on lähes kokonaisuudessaan seurausta sijoituskohteen liikkeeseenlaskijayhtiön ennalta-arvaamattoman syviin taloudellisiin vaikeuksiin ajautumisesta. Palveluntarjoaja ei ole vastuussa nyt kyseessä olevien sijoituskohteiden eli Mashin C-osakkeiden myöhemmästä arvonkehityksestä (tai arvonmenetyksestä) tai Mashin maksukyvyttömyydestä seuraavista saamatta jäävistä osingoista.

Vahingon määrä

Asiakas on saanut oikeat ja olennaiset tiedot sijoituspäätöksensä tueksi ml. sijoituksen odotettu osinkotuotto (joka tulee erottaa verotuksen jälkeisestä nettotuotosta). Koska henkilöverotusta koskevaa lausetta tulee arvioida sijoituksen tekohetkellä, ei tieto esityshetkellä ollut sisällöltään millään tapaa virheellinen, totuudenvastainen tai menettely palveluntarjoajan osalta muuten moitittavaa.

Jos Sijoituslautakunta kuitenkin arvioisi vastoin palveluntarjoajan tulkintaa asiaa toisin, muodostuisi asiakkaalle tästä johtuvaksi vahingoksi Mashin maksamien osinkojen verotuksellinen erotus (hänen saamansa käsityksen sekä lopullisen verohallinnon tulkinnan mukaisen ratkaisun erotus), eli 2.591,30 euroa.

Palveluntarjoaja katsoo edelleen, että jos Sijoituslautakunta vastoin palveluntarjoajan näkemystä katsoisi kaikki lausuttu huomioiden, että jos markkinointiesitteen tuotekuvauksen verotusta koskeva tieto olisi ollut asiakkaan käsityksen mukaisessa muodossa, olisi se johtanut siihen, ettei hän olisi sijoituspäätöstä tehnyt, tulisi hänet differenssiopin mukaisesti saattaa sitä vastaavaan tilaan. Tässä tapauksessa vahinko olisi siten hänen sijoituspääomansa ja merkintäpalkkionsa (yhteensä 202.621,90 euroa) vähennettynä hänen saamillaan osinkomaksuilla, ja kyseiset osakkeet siirtyisivät palveluntarjoajalle.

Selvitykset

Asiakastietolomakkeet

Asiakkaasta on täytetty asiakastietolomakkeet vuosina 2017, 2019 ja 2020. Lomakkeiden mukaan asiakkaan sijoituskokemuksena on ollut omaisuuden hoito ja muut sijoituspalvelut yli 10 vuotta. Asiakkaan sijoitusaktiivisuus on ollut ”vuosittain”. Asiakas on tuntenut sijoitusinstrumenteista osakkeet. Asiakkaan tekemien sijoitusten keskimääräinen koko on ollut yli 10.000 euroa. Asiakkaan riski-/tuottotavoite on ollut neutraali (5–10 %) ja sijoitushorisontti 3–6 vuotta. Asiakkaan vuosittainen nettolikviditeetti on ollut yli 50.000 euroa, nettovarallisuus yli 1.000.000 euroa, nettosijoitusvarallisuus yli 300.000 euroa ja bruttovelat 0 euroa.

Markkinointimateriaali

Palveluntarjoajalta on lähetetty 22.10.2018 asiakkaalle sähköposti, jossa on todettu seuraavaa:

”[PALVELUNTARJOAJA] TARJOAA MERKITTÄVÄKSI ASIAKKAILLEEN RAJALLISEN n. 6.000.000 EURON MÄÄRÄN MASH GROUP OYJ:N C-OSAKESARJAN ETUOSAKETTA.
ETUOSINKOTUOTTO MAKSETAAN KUUKAUSITTAIN – VASTAA 7,00% P.A. TUOTTOA.
YKSITYISHENKILÖLLE OSINKOTUOTTO ON 75%:STI VEROVAPAA JA OY-SIJOITTAJALLE TÄYSIN VEROVAPAA.
ETUOSAKE ON SIJOITTAJAN NIIN HALUTESSA LUNASTETTAVISSA HANKINTAHINTAANSA 3. VUODEN JÄLKEEN.”

Tämän jälkeen sähköpostissa on kerrottu etuosakkeen ehdot lyhyesti. Tässä on todettu verotuksesta seuraavaa:

”• Oy-yhtiö-sijoittajille osinkotuotto on kokonaan verovapaa ja yksityishenkilölle osinko on 75%:sti verovapaa.

o Yhtiölle vertailukelpoinen tuotto ennen merkintäpalkkiota on 8,75% p.a. Yhtiötä ei veroteta lainkaan osinkotulosta.

Verotuskohtelusta Keskusverolautakunta antanut kesällä 2018 ratkaisun (KVL 2018/33), jossa tämä verokohtelu on jo vahvistettu saajalle (ei vielä lainvoimainen, eli veronsaajan (valtion) asiamies valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen ratkaisusta. Muutosta ratkaisuun KHO:ssa ei voitane pitää todennäköisenä, kun KVL kanta vastaa verohallinnon omia ohjeita ja tähänkin saakka noudatettua käytäntöä.

o Yksityishenkilölle tuotto, eli osinko verotetaan osinkotulona yksityisestä yhtiöstä, jolloin verotus on 7,5%, jos tällaisia osinkotuloja verovuodessa on alle 150.000 €. Verrattuna korkosijoitukseen vertailukelpoinen tuotto ennen merkintäpalkkiota on yksityishenkilölle 9,25% p.a.”

Sähköpostin liitteenä on 2-sivuinen markkinointiesite (ns. Two Pager) ja merkintäsitoumus. Markkinointiesitteessä on kerrottu taustaa Mashistä, sen erinomaisista liiketoiminnan kehitysnäkymistä ja talouden avainluvuista. Toisella sivulla on kerrottu osakkeen merkinnästä, lunastuksesta ja erääntymisestä. Osakkeen verotuksesta on todettu seuraavaa:

”Yksityishenkilön ennakonpidätys 7,5%
Yksityishenkilölle listaamattomalta osakeyhtiöltä saadusta osinkotulosta 25% on pääomatuloa ja 75% verovapaata tuloa, mikäli sijoittajan listaamattomista yhtiöistä saama osinkotulo on enintään 150 000€. Efektiivinen veroaste on siten 7,5% - 8,5% riippuen sijoittajan kokonaispääomatuloista”.

Markkinointiesitteessä on annettu myös esimerkkilaskelma 15 osakkeen eli 100.810,95 euron minimisijoituksen tuotosta yksityishenkilölle: palveluntarjoajan palkkio 1 % eli 1.000 euroa, osinko 570 euroa / kk, ennakonpidätys 42,75 euroa / kk, ennakonpidätyksen jälkeinen tuotto 6.327 euroa / vuosi ja vertailutuotto 9,25 %. Oletuksena on 7,5 %:n ennakonpidätys ja vertailutuotolla tarkoitetaan vuotuista bruttotuottoa, joka sijoittajan tulisi saada päästäkseen vastaavaan nettotuottoon esim. korkoa maksavasta velkakirjasta, missä veroaste on 30 % yksityishenkilöillä.

Lopuksi markkinointiesitteessä on todettu C-sarjan osakkeen olennaisimmista riskeistä lyhyesti seuraavaa:

”Riski yhtiön takaisinmaksukyvystä (kuukausittainen osinko ja kyky lunastaa osakkeet takaisin)
Jälkimarkkina- ja likviditeettiriski (C-osakkeella ei ole eikä todennäköisesti synny lainkaan jälkimarkkinaa)
Verotus (verotuslainsäädäntö ja -tulkinnat ja -käytäntö voivat muuttua)”.

Markkinointiesitteen liitteenä on Mashin C -osakesarjan suunnatun annin ehdot, merkintälomake ja Mash Oyj:n yhtiöjärjestys.

Verotiedustelu

Palveluntarjoajan edustaja on lähettänyt 9.4.2019 verohallinnon asiantuntijalle sähköpostin, jossa on tiedusteltu verokohtelusta niiden luonnollisten henkilöiden osalta, jotka omistivat yhtiö B:n etuosakkeita. Samalla on mainittu tilanteen olevan sama toisessa, viestissä nimeltä mainitsemattomassa yhtiössä.

Verohallinnon asiantuntija on vastannut 17.4.2019 seuraavasti:

”Olen nyt ehtinyt jutella tästä kollegoiden kanssa. Tuloverolain 33 b §:n mukaan ’Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1142/2005) tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa’. Edelleen tuon varojen arvostamisesta annetun lain 9 §:n mukaan ’Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla tarkistetun nettovarallisuuden määrä yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.’

Todettiin, että noissa pykälissä on aika lailla tyhjentävästi sanottu, miten verotuksessa osingonjaossa menetellään eli tulkinnan varaa tässä ei näyttäisi olevan. Matemaattinen arvo on saman suuruinen kaikille osakkeille osakesarjasta tai lajista riippumatta. Osakkeiden erilajisuudella ei siis ole merkitystä osakkeen matemaattista arvoa ja osingon pääoma- ja ansiotulo-osuuksia laskettaessa.”

Puhelutallenteet

Asiakkaan ja palveluntarjoajan edustajan välisestä puhelinkeskustelusta 23.8.2018 otetussa leikkeessä asiakas kertoo hänen pääomatuloveroprosenttinsa olevan 34 prosenttia.

Asiakkaan ja palveluntarjoajan edustajan välisessä puhelinkeskustelussa 31.8.2018 palveluntarjoajan edustaja tiedustelee asiakkaalta, mitä hän haluaisi tehdä erääntyneestä sijoituksesta asiakkaalle tulossa olevalle 100.000 eurolle. Edustaja kertoo, että aiemmin oli ollut puhetta yhtiö B:n tai Mash Groupin joukkovelkakirjalainaan sijoittamisesta. Asiakas kertoo ottavansa rahat tilille, kun kumpikaan ehdotuksista ei ole houkutteleva. Asiakkaan mukaan sijoitukset ovat liian pitkiä ja Mashin osalta korkotaso (6,71 %) ei ole verojen (34 %) ja asiakkaan sijoituslainan hoitokulujen jälkeen houkutteleva. Edustaja kysyy, että missä tuotto pitäisi olla, jotta sijoitus olisi kiinnostava, johon asiakas vastaa, että kahdeksan prosentin paikkeilla.

Asiakkaan ja palveluntarjoajan edustajan välillä on 31.1.2019 käyty lyhyt puhelinkeskustelu, jossa asiakas kertoo epävarmuudesta yhden sijoituslainan jatkosta, mutta että tällä ei olisi merkitystä Mashiin sijoittamisen kannalta. Puhelun lopuksi sovitaan keskustelun jatkamisesta myöhemmin samana päivänä.

Myöhemmin samana päivänä käydyssä asiakkaan ja palveluntarjoajan edustajan välisessä puhelinkeskustelussa asiakas kertoo aluksi ostamastaan asunnosta. Keskustelu siirtyy Mashin etuosakkeisiin ja niiden efektiivisen koron laskentaan. Efektiivisellä korolla tarkoitetaan sitä, että kun korko maksetaan kuukausittain, maksetun koron voi sijoittaa uudelleen ja sille saadaan lisätuottoa. Seuraavaksi puhelussa keskustellaan siitä, miksi asiakkaan kannattaisi sijoittaa Mashin osakkeisiin eikä kotimaisiin pikavippiyrityksiin, jotka maksavat vastaavaa tuottoa. Tässä yhteydessä keskustellaan Mashin ja pikavippiyritysten eroista mm. kuluttajaluottojen korkojen osalta ja erityisesti suunnitteilla olleesta kuluttajansuojalain mukaisen korkokaton muuttamisesta ja siihen liittyvistä pikavippiyritysten poliittisista riskeistä. Palveluntarjoajan edustaja kertoo myös liiketoiminnan eroista. Mashin osingon verotuksen osalta keskustellaan pääomatuloverosta ja siitä, että asiakkaalla veroprosentti tulisi olemaan 34 %. Tämän jälkeen osapuolet keskustelevat sijoituksen kestosta ja siitä, että osingonmaksu aloitetaan heti merkinnän jälkeen. Asiakas tiedustelee merkintäpalkkion pudottamisesta 1,0 %:sta 0,25 %:iin. Edustaja ilmoittaa voivansa tulla vastaan 0,5 %:iin, jonka asiakas hyväksyy. Lopuksi osapuolet keskustelevat Mashin sijoituksen tekemisen käytännön järjestelyistä. Tähän liittyen asiakas kertoo, että hän joutuu tarkastamaan toteutuneen verotuksen, kun siellä on ollut mm. lainan käyttötarkoituksen osalta virheitä, joista on joutunut reklamoimaan.

Asiakkaan ja palveluntarjoajan edustajan välisessä puhelinkeskustelussa 24.8.2020 palveluntarjoajan edustaja kertoo ensin Mashin Korkeimmasta oikeudesta hakemasta valitusluvasta. Tämän jälkeen asiakas kertoo, että hänen Mashiin tekemänsä sijoituksen ajatuksena oli, että tuotto olisi pääomaveron jälkeen reilu kuusi prosenttia, mikä lukee myös palveluntarjoajan esitteessä.  Edustaja kertoo, että asiakkaan sijoitukset ovat huonossa asemassa, koska ne ovat etuosakkeita, jotka ovat velkojen etuoikeusjärjestyksessä huonossa asemassa. Asiakas kertoo tekevänsä palveluntarjoajalle reklamaation ja vaativansa korvausta sillä perusteella, että hänelle on annettu merkintää ennen virheellisiä tietoja. Asiakas tiedustelee, onko palveluntarjoajan edustaja tietoinen oikeasta verokohtelusta, johon edustaja vastaa kieltävästi. Asiakas kertoo, miten osinkojen verotus tosiasiassa menee. Lopuksi asiakas ja edustaja keskustelevat reklamaation tekemisestä.

Verotuspäätös

Asiakkaan verotuspäätöksessä tuloverosta 2019 on ilmoitettu seuraavat tiedot Mash Group Oyj:n osakkeista ja osingoista:

Osingon määrä                                         9.120,00 euroa
Osakkeita osingonjakohetkellä                30 kpl
Osakkeen matemaattinen arvo               3,22 euroa
Ansiotulo-osuu                                         9.112,27 euroa
Pääomatulo-osuus                                   7,73 euroa
Ennakonpidätys                                        684,00 euroa

Asiakkaan puhdas ansiotulo ja puhdas pääomatulo ovat olleet yhteensä noin 240.000 euroa. Verotettavaa ansiotuloa valtion- ja kunnallisverotuksessa on ollut noin 89.000 euroa. Verotettavaa pääomatuloa on ollut noin 121.000 euroa.

Muut asiakirjat

Asiakas on antanut 30 Mashin C-sarjan etuosakkeen merkintätoimeksiannon 31.1.2019 allekirjoitetulla merkintälomakkeella. Merkintähinta oli 201.621,90 euroa.

Palveluntarjoajan edustaja on lähettänyt 19.6.2019 sähköpostin, jonka vastaanottajaa ei ole mainittu. Viestissä on kerrottu Mashin sopineen 25 miljoonan euron osakepääoman lisäyksestä. Sähköpostissa on tarjottu merkittäväksi Mashin joukkovelkakirjalainoja. Liitteenä on ollut mm. markkinointiesite joukkolainoista.

Yhtiö B:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 15.7.2019 on muutettu C-sarjan osakkeiden määrää antamalla maksutta uusia osakkeita, jotta osakkeiden verotuskohtelu olisi muuttunut luonnollisena henkilönä sijoittaville paremmaksi.

Mashin konkurssipesän pesänhoitaja on ilmoittanut Mashin asettamisesta konkurssiin 15.3.2021. Ilmoituksen mukaan velallisyhtiöllä on ollut varoja arviolta noin 4,85 miljoonaa euroa, joista osa oli pantattu, ja velkaa arviolta noin 124,5 miljoonaa euroa. Pesänhoitaja on ilmoittanut, että velallisyhtiön osakkeenomistajat eivät tule saamaan jako-osuutta osakkeenomistajuutensa perusteella Mash Group Oyj:n konkurssissa.

Lisäksi asiassa on toimitettu Sijoittajan tietopaketit 2018 ja 2019, Mashin C-sarjan osakeluettelo 13.3.2020 ja palveluntarjoajan sähköpostit marraskuussa 2020 koskien asiakkaan tekemää tietopyyntöä. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja palveluntarjoajan välisen riitaisuuden ratkaisemiseksi Sijoituslautakunnan on arvioitava, onko asiakkaalle annettu virheellistä tietoa sijoitusta markkinoitaessa ja onko tällainen mahdollinen virheellinen tieto myöhemmin oikaistu riittävällä tavalla. Lisäksi lautakunnan on arvioitava, onko palveluntarjoajan mahdollinen virhe syy-yhteydessä asiakkaalle aiheutuneeseen vahinkoon.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Sijoituspalvelulain (747/2012) 10 luvun 2 §:n 1–2 momentin (1069/2017) mukaan:

”Sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti asiakkaan edun mukaisesti.

Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Kaiken tiedon, markkinointiviestintä mukaan lukien, on oltava tasapuolista ja selkeää. Tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Markkinoinnissa on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus.”

Sijoituspalvelulain 16 luvun 1 §:n 1 momentin (1069/2017) mukaan:

”Sijoituspalveluyritys ja korvausrahasto ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka ne ovat tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet sijoituspalveluyrityksen asiakkaalle tai muulle henkilölle tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen, EU:n vakavaraisuusasetuksen, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin tai luottolaitosdirektiivin perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten taikka korvausrahaston sääntöjen vastaisella menettelyllä.”

Arvopaperimarkkinalain (746/2012) 1 luvun 3 §:n mukaan:

”Arvopaperien ja muiden rahoitusvälineiden markkinoinnissa ja vaihdannassa, joka tapahtuu elinkeinotoiminnassa, sekä täytettäessä tämän lain mukaista tiedonantovelvollisuutta ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

Tieto, jonka totuudenvastaisuus tai harhaanjohtavuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla.”

Tuloverolain (1535/1992) 33 b §:n 1–2 momentin (1237/2013) mukaan:

”Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.”

Varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 9 §:n mukaan:

”Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla tarkistetun nettovarallisuuden määrä yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamat ja muutoin hankkimat omat osakkeet jätetään matemaattista arvoa laskettaessa lukuun ottamatta.”

Asian arviointi

Tiedon virheellisyys

Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelun tarjoamisessa on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti asiakkaan edun mukaisesti. Sijoituspalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperien ja muiden rahoitusvälineiden markkinoinnissa ja vaihdannassa, joka tapahtuu elinkeinotoiminnassa, ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.

Asiakkaan mukaan hänelle on annettu virheellistä tietoa Mashin C-etuosakkeen verotuksesta ennen merkinnän tekemistä.

Palveluntarjoajan asiakkaalle 22.10.2018 lähettämässä sähköpostissa on todettu, että osinko on yksityishenkilölle 75 %:sti verovapaa ja tuotto vastaa 7,0 %:n tuottoa vuodessa. Lisäksi on todettu, että vero on yksityishenkilölle 7,5 %, jos yksityisestä yhtiöstä saatuja osinkotuloja on alle 150.000 euroa vuodessa. Sähköpostissa on myös todettu, että verrattuna korkosijoitukseen vertailukelpoinen tuotto ennen merkintäpalkkiota on yksityishenkilölle 9,25 % p.a.

Sähköpostin liitteenä olevassa markkinointiesitteessä (Two Pager) on todettu, että yksityishenkilön ennakonpidätys on 7,5 %. Lisäksi markkinointiesitteessä on todettu, että yksityishenkilölle listaamattomalta osakeyhtiöltä saadusta osinkotulosta 25 % on pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa, mikäli sijoittajan listaamattomista yhtiöistä saama osinkotulo on enintään 150.000 euroa ja että efektiivinen veroaste on siten 7,5 % – 8,5 % riippuen sijoittajan kokonaispääomatuloista.

Markkinointiesitteessä olevan esimerkkilaskelman mukaan 15 osakkeen minimisijoituksen hinta on 100.810,95 euroa ja vuotuinen ennakonpidätyksen jälkeinen tuotto on 6.327 euroa. Tuottoprosentti verojen jälkeen on siten esitteen mukaan 6,3 % (merkintäpalkkio huomioon ottaen 6,2 %). Esimerkkilaskelmassa pääomatuloveroprosentti on 30 %, kun asiakkaalla se oli 34 %.

Tuloverolain 33 b §:n mukaan kuitenkin muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Vuotuisen tuoton ylittävältä osalta osingosta 75 prosenttia on ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa.

Asiakkaan olisi pitänyt saada jokaisesta osakkeesta osinkoa 38 euroa kuussa eli 456 euroa vuodessa. Asiakkaan hankittua osakkeet vasta tammikuun lopussa ja Mashin keskeytettyä osingonmaksun asiakas on kuitenkin saanut osinkoa vain kahdeksalta kuukaudelta eli 304 euroa osakkeelta. Palveluntarjoajan mukaan arvioitaessa verotuksesta annettujen tietojen virheellisyyttä on otettava huomioon asiakkaalle todellisuudessa maksettujen osinkojen verotus. Sijoituslautakunta katsoo kuitenkin, että arvioitaessa asiakkaalle annettujen tietojen virheellisyyttä on verrattava annettuja tietoja siihen, mitkä olivat oikeat tiedot tietojen antamisen hetkellä. Sijoituslautakunta katsoo siten, että myöhemmällä tapahtumainkululla osinkojen maksun keskeytymisen osalta ei siten ole merkitystä arvioitaessa tietojen virheellisyyttä. Lisäksi lautakunta katsoo, että koska sijoituksen minimisijoitusaika on ollut 3 vuotta, ei tässä tapauksessa ole merkitystä sillä, että sijoitus on tehty tammikuun lopussa, jolloin osinkoa ei ole maksettu ensimmäiseltä kuukaudelta.

Asiakkaan verotuspäätöksen mukaan verottaja on laskenut osakkeen matemaattisen arvoksi 3,22 euroa/osake. Koska kahdeksan prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta (0,26 euroa) on ollut selvästi pienempi kuin se, mitä asiakkaalle olisi pitänyt maksaa osinkoa vuodessa (456 euroa per osake), asiakkaan osinkotuottoja olisi verotettu lähes kokonaan ansiotuloverotuksessa.

Ansiotuloverotuksessa osinkotuotoista 25 % on ollut verovapaata ja 75 % ansiotuloa. Asiakkaan mukaan hän olisi käyttänyt sijoitusta harkitessaan 60 %:n marginaaliveroa, jos hän olisi tiennyt sijoituksen verotuksen olevan lähes kokonaan ansiotuloverotuksen piirissä. Palveluntarjoajan mukaan asiakkaan verotus on voinut ansiotulojen osalta olla enintään 49,25 %.

Asiakkaan ansiotuloverotukseen vaikuttavat kaikki hänen saamansa ansiotulot, joiden määrä saattaa vaihdella, joten osinkojen lopullinen verotus olisi riippunut asiakkaan toteutuneiden ansiotulojen määrästä. Asiakkaan ansiotulon määrä on vuonna 2019 ollut noin 88.000 euroa. Lautakunta katsoo, että arvioitaessa asiakkaalle tuotteesta annettuja tietoja niiden antamisen hetkellä, asiakas olisi perustellusti voinut arvioida hänen maksettavakseen tulevan ansiotuloveron määrää 60 %:n marginaaliveroprosentin mukaisesti.

Osingon pääomatuloveron alaisesta osuudesta asiakas olisi maksanut veroa 25 %:n osuudelta 34 %:n pääomatuloveroprosentin mukaisesti eli yhteensä veroa olisi maksettu pääomatuloverotettavasta osuudesta 8,5 %. Ansiotuloverotettavasta osuudesta veroa olisi maksettu 75 %:n osuudelta asiakkaan ansiotulon veroprosentin mukaisesti. Jos laskennassa käytetään edellä mainitulla tavalla 60 %:n marginaaliveroprosenttia, yhteensä veroa olisi maksettu ansiotuloverotettavasta osuudesta 45 %.

Koska asiakkaan toteutunut verotus osingoista olisi ollut lähes kokonaan ansiotuloverotuksen piirissä, olisi asiakkaan osingoista maksettavaksi tulevan veron määrä ollut markkinointimateriaalin mukaisen (pääomatuloveroprosentista riippuen) 7,5–8,5 %:n sijaan noin 45 %.

Mashin osakkeen hankintahinta oli 6.720,23 euroa ja sille maksettiin vuotuista osinkoa 456 euroa. Osakkeen tuotto ennen veroja (ja merkintäpalkkiota huomioon ottamatta) oli siten 6,79 %. Jos osinkoja olisi verotettu niin kuin lyhytesitteessä oli esitelty, asiakkaan osinkotuotto olisi ollut verojen jälkeen noin 6,2 %. Toteutuneen verotuksen jälkeen verojen jälkeinen tuotto olisi edellä mainitulla tavalla laskettuna kuitenkin ollut noin 3,7 %. Nämä tuottoprosentit on laskettu yksinkertaisesti jakamalla tuotto osakkeen hankintahinnalla. Tuoton voisi laskea myös ns. efektiivisesti, jolloin otettaisiin huomioon kuukausittain maksetulle osingolle uudelleensijoittamisesta saatava tuotto. Tällöin em. tuotot olisivat noin 0,2 %-yksikköä korkeammat. Lautakunta katsoo kuitenkin, että tuoton laskentatavalla ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä tässä tapauksessa.

Sijoituslautakunta katsoo edellä mainittu huomioiden, että asiakkaalle on annettu selvästi virheellistä tietoa Mashin C-etuosakkeen verotuksesta. Lisäksi lautakunta toteaa, että sijoituspalvelulain 7 luvun 7 §:n mukaisen tuotehallintamenettelyn tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että kaikki asiakaskohderyhmän kannalta merkitykselliset riskit tulevat arvioiduiksi (HE 151/2017 vp, s. 151). Lautakunta katsoo, että silloin, kun rahoitusvälineen markkinoinnissa korostetaan rahoitusvälineen verokohtelua, tuotehallintaprosessissa tulisi varmistua myös verotukseen liittyvien väittämien oikeellisuudesta.

Virheellisen tiedon merkitys

Asiakkaan mukaan hän ei olisi tehnyt sijoitusta tuotteeseen, jos hänelle ei olisi annettu virheellisiä tietoja tuotteen verokohtelusta. Palveluntarjoajan mukaan se on antanut sijoituskohdetta markkinoidessaan asiakkaalle kaikki sillä käytettävissään olevat riittävät ja oikeat tiedot ja asiakirjat tuotteesta, eikä se ole antanut asiakkaalle mitään sellaista tietoa, jonka olisi tiennyt totuudenvastaiseksi sen antohetkellä. Palveluntarjoajan mukaan henkilöverotuksen jälkeinen nettotuotto ei ole voinut olla asiakkaan sijoituspäätöksen tekemisen olennainen peruste esitetyn tuoton sijaan, eikä se muodosta viranomaisvaatimusten mukaista olennaista tietoa. Lisäksi palveluntarjoajan mukaan asiakkaan olisi itse täytynyt palveluntarjoajan antamista tiedoista riippumatta ottaa selkoa erityisesti verotukseen liittyvistä seikoista. Edelleen palveluntarjoajan mukaan asiakas ei ole voinut kertomansa perusteella olla tietämätön sovellettavasta verokohtelusta.

Palveluntarjoaja on vedonnut siihen, että se on antanut tiedoksi kaikki Finanssivalvonnan ohjeistuksen mukaiset tuotteen keskeiset ominaisuudet ja pääasiallisen sisällön, joilla saattaa olla merkitystä asiakkaan tehdessä palvelua tai tuotetta koskevia ratkaisuja.

Sijoituslautakunta toteaa, että käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyse siitä, onko palveluntarjoaja jättänyt jotain olennaista kertomasta tuotteesta, vaan siitä, että palveluntarjoaja on antanut tuotteeseen liittyvää virheellistä tietoa. Sijoituspalvelulain mukaan sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.

Lautakunta on aiemmin mm. tapauksessa FINE-008688 katsonut, että ilman nimenomaista sopimusta palveluntarjoajalla ei yleensä ole velvollisuutta antaa yksilöllistä veroneuvontaa, vaan riittävää on, että se kiinnittää asiakkaan huomiota toimenpiteistä seuraaviin mahdollisiin veroseuraamuksiin. Lautakunta katsoo kuitenkin, että käsillä olevassa tapauksessa palveluntarjoaja on markkinoinnissaan erityisesti kiinnittänyt huomiota etuosakkeista maksettavan osingon verokohteluun.

Asiakkaalle 22.10.2018 lähetetyssä sähköpostissa on ensin kerrottu neljä asiaa tuotteesta, joista kolmantena on todettu, että yksityishenkilölle osinkotuotto on 75 %:sti verovapaata. Sähköpostissa on tämän lisäksi kerrottu etuosakkeen ehdot lyhyesti neljällä kohdalla ja näistä toinen koskee tuotteen verokohtelua. Edelleen sähköpostin liitteenä olleessa kaksisivuisessa markkinointiesitteessä on toisella sivulla laajasti esitelty esimerkkilaskelman kera tuotteen verokohtelua.

Sijoituslautakunta katsoo siten, että etuosakkeiden verokohtelu on ollut keskeisessä asemassa tuotteen markkinoinnissa asiakkaalle. Lautakunta katsoo edelleen, että palveluntarjoajan on selvästi katsottava pitäneen tuotteen verokohtelua tuotteen keskeisenä ominaisuutena. Lisäksi lautakunta katsoo, että tuotteen verotuksella on ollut asiakkaalle keskeinen merkitys, kun hän on harkinnut tuotteeseen sijoittamista.

Sijoituslautakunta katsoo lisäksi, että palveluntarjoajan mahdollisella tietämättömyydellä verotuksesta ei ole merkitystä sen kannalta, onko asiakkaalle annettu virheellistä tietoa. Palveluntarjoaja on joka tapauksessa antanut virheellisen tiedon tuotteen verotuksesta asiakkaalle. Lisäksi on huomattava, että asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että tulkinta osinkojen verokohtelusta olisi ollut epäselvä. Verohallinnon asiantuntijan palveluntarjoajalle 17.4.2019 lähettämän sähköpostin mukaan asiaa koskevissa lakipykälissä on asia ”aika lailla tyhjentävästi sanottu, miten verotuksessa osingonjaossa menetellään eli tulkinnan varaa tässä ei näyttäisi olevan”. 

Edelleen Sijoituslautakunta katsoo, että palveluntarjoajan asiakkaalle antaman tiedon tulee olla totuudenmukaista ja asiakkaan on voitava luottaa palveluntarjoajan antamiin tietoihin. Lautakunta katsoo siten, että asiakkaalla ei ole velvollisuutta selvittää palveluntarjoajan antamien tietojen totuudenmukaisuutta. Lautakunta katsoo lisäksi, että asiassa ei ole osoitettu asiakkaan tienneen oikeasta verokohtelusta ennen kuin hän sai tiedon vuoden 2019 verotuksesta heinäkuussa 2020.

Sijoituslautakunta katsoo kaikki edellä mainittu huomioiden, että palveluntarjoaja on antanut sijoituspalvelua markkinoidessaan asiakkaalle sellaista virheellistä tietoa, jolla on voinut olla olennaista merkitystä asiakkaan sijoituspäätökseen.

Virheellisen tiedon oikaisu

Palveluntarjoajan mukaan se sai tiedon oikeasta verokohtelusta huhtikuussa 2019, kun sille ilmoitettiin yhtiö B:n etuosakkeisiin sijoittaneiden yksityishenkilöiden verotuksesta. Palveluntarjoaja oli tämän jälkeen kertomansa mukaan yhteydessä yhtiö B:hen ja Mashiin, jotta yksityishenkilöinä sijoittaneiden epäsuotuisa verokohtelu saataisiin korjattua. Yhtiö B laski liikkeelle lisää etuosakkeita, millä saatiin epäedullinen verotus korjaantumaan. Mash ei sen sijaan tehnyt tällaista muutosta. Mash ajautui maksukyvyttömyyteen 14.11.2019. Palveluntarjoajan mukaan se ei voi olla vastuussa kolmannelle siitä, että Mash Group Oyj ei tehnyt tarvittavia toimia tilanteen korjaamiseksi.

Sijoituspalvelulain mukaan tieto, jonka harhaanjohtavuus tai totuudenvastaisuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Laissa edellytetään siten virheellisen tiedon oikaisemista riittävällä tavalla.

Palveluntarjoaja ei ole ilmoittanut asiakkaalle mitään saatuaan tiedon asiakkaalle annettujen verotusta koskevien tietojen virheellisyydestä, vaan on pyrkinyt saamaan Mashin korjaamaan verotuksen yksityishenkilöille edullisemmaksi ja vastaamaan markkinointiesitteessä todettua. Palveluntarjoajan mukaan se on olettanut Mashin tekevän toimet asian korjaamiseksi, mutta palveluntarjoajalla ei ole ollut asiasta mitään takeita.

Sijoituslautakunta katsoo, että palveluntarjoajan olisi lain perusteella pitänyt ilmoittaa suoraan asiakkaalle, että hänelle tuotteen verotuksesta annetut tiedot olivat virheelliset, ja oikaista tiedot. Lautakunta katsoo, että palveluntarjoajan toimet eivät ole olleet riittävät virheen oikaisemiseksi. Jos asiakkaalle olisi oikaistu tiedot ja kerrottu toimista tilanteen korjaamiseksi, asiakas olisi voinut arvioida mahdollisia toimia osakkeiden suhteen.

Sijoituslautakunta katsoo siten, että palveluntarjoaja on laiminlyönyt velvollisuutensa oikaista asiakkaalle annettu virheellinen tieto riittävällä tavalla.

Vahingonkorvaus

Edellä on katsottu, että palveluntarjoaja on antanut asiakkaalle sellaista virheellistä tietoa, jolla on voinut olla olennaista vaikutusta asiakkaan sijoituspäätökseen. Lisäksi edellä on katsottu, että palveluntarjoaja ei ole oikaissut riittävällä tavalla asiakkaalle tätä virheellistä tietoa, kun se on tullut tietoiseksi virheestä. Lautakunnan on kuitenkin arvioitava vielä sitä, mikä merkitys palveluntarjoajan virheellä on asiakkaalle aiheutuneen vahingon syntymiseen.

Asiakkaan mukaan hän ei olisi tehnyt sijoitusta tuotteeseen, jos hänelle ei olisi annettu virheellisiä tietoja tuotteen verokohtelusta. Asiakkaan mukaan hän on sijoittanut palveluntarjoajan kautta vuodesta 2015 lähtien noin 10–20 eri sijoitustuotteeseen, jotka ovat pääasiassa olleet yritysten velkakirjoja. Asiakkaan mukaan näiden sijoitusten vuotuinen korkotuotto on ollut pääasiassa 8–12 %, josta verojen jälkeen tuotto on ollut 5,28–7,92 %. Palveluntarjoaja ei ole kiistänyt asiakkaan väitteitä aiemmista sijoituksista ja niiden tuotoista.

Asiakkaan väitettä hänen tuottotavoitteestaan tukee 31.8.2018 käyty puhelinkeskustelu, jossa asiakas on ilmoittanut, että hän ei ole halukas sijoittamaan Mashin joukkolainaan, jonka tuotto (6,71 %) ei ole verojen ja asiakkaan sijoituslainan hoitokulujen jälkeen houkutteleva. Asiakas on lisäksi puhelussa todennut, että tuoton pitäisi olla kahdeksan prosentin paikkeilla, että sijoitus olisi hänelle kiinnostava.

Osakkeen tuotto ennen veroja oli noin 6,8 %. Palveluntarjoajan asiakkaalle antamien virheellisten tietojen mukaan Mashin etuosakkeen vuotuinen tuotto verojen jälkeen olisi ollut noin 6,2 %. Toteutuneen verotuksen jälkeen tuotto on ollut kuitenkin noin 3,7 %.

Sijoituslautakunta pitää uskottavana, että asiakas ei olisi tehnyt tammikuussa 2019 sijoitusta Mashin etuosakkeisiin, jos hänelle ei olisi annettu virheellisiä tietoja sijoituksen verotuksesta. Edelleen lautakunta pitää uskottavana, että asiakas olisi voinut pyrkiä myymään etuosakkeet, jos hänelle kerrottu virheellinen tieto olisi oikaistu huhtikuussa 2019 palveluntarjoajan saatua tietää virheestä.

Kokonaisuutena arvioiden Sijoituslautakunta katsoo, että palveluntarjoaja on laiminlyönyt sijoituspalvelulain kiellon markkinoida sijoituspalvelua antamalla totuudenvastaisia tietoja ja laiminlyönyt velvollisuutensa oikaista nämä virheelliset tiedot asianmukaisesti, mistä on aiheutunut asiakkaalle vahinkoa Mashin etuosakkeiden menetettyä arvonsa Mashin jouduttua maksuvaikeuksien kautta konkurssiin.

Sijoituslautakunta katsoo, että virheen korjaamiseksi asiantila tulee saattaa lähtökohtaisesti sellaiseksi kuin se olisi ollut, jos asiakas ei olisi merkinnyt etuosakkeita. Vaikka vahingon aiheutumiseen on vaikuttanut myös se tiedonantovirheeseen sinänsä liittymätön seikka, että Mash on ajautunut maksukyvyttömäksi, tätä ei tule käsillä olevassa tosiseikastossa ottaa huomioon palveluntarjoajan vastuuta rajoittavana tekijänä. Palveluntarjoajan on tullut ymmärtää, että jos se antaa asiakkaalleen sijoituskohteen houkuttelevuutta olennaisesti lisäävää mutta selkeästi virheellistä tietoa, ja asiakas saamansa virheellisen tiedon vuoksi hankkii sijoituskohteen, asiakas altistuu tavallaan perusteettomasti kaikille sijoituksesta johtuville riskeille. Asian merkitystä vielä korostavat sijoituskohteen yleinen riskialttius ja heikko likviditeetti.

On myös otettava huomioon, että palveluntarjoaja on alkuperäisen, tuotteen markkinoinnin yhteydessä tapahtuneen tiedonantovirheen lisäksi myötävaikuttanut asiakkaan vahinkoon jättämällä myöhemmässä vaiheessa oikaisematta virheellisen tiedon, kun asia oli paljastunut palveluntarjoajalle itselleen. Palveluntarjoajan antaman tiedon virheellisyys on paljastunut asiakkaalle vasta sen jälkeen, kun Mashin maksuvaikeudet olivat jo realisoituneet, joten asiakkaan ei voida katsoa passiivisuudellaan myötävaikuttaneen Mashin maksukyvyttömyydestä johtuvan riskin realisoitumiseen omalla kohdallaan.

Edellä lausuttu huomioon ottaen lautakunta katsoo, että sijoituskohteen arvottomaksi muuttumisesta johtunut vahinko kuuluu kokonaisuudessaan palveluntarjoajan korvattavaksi.

Lautakunta suosittaa palveluntarjoajaa suorittamaan vahingonkorvauksena osakkeiden merkintähintaa ja palkkioita vastaavan summan (yhteensä 202.621,90 euroa) vähennettynä asiakkaan saamien osinkojen yhteenlasketulla nettoarvolla (osingot vähennettyinä niistä maksetuilla veroilla). Lautakunta suosittaa palveluntarjoajaa maksamaan tälle edellä mainitulle erotukselle asiakkaan vaatimuksen mukaisesti viivästyskorkoa 31.1.2022 lukien. Asiakkaan tulee luovuttaa hankkimansa osakkeet palveluntarjoajalle.

Lopputulos

Sijoituslautakunta suosittaa palveluntarjoajaa korvaamaan asiakkaalle 202.621,90 euroa vähennettynä osinkojen nettotuotolla viivästyskorkoineen 31.1.2022 lukien ja asiakasta palauttamaan osakkeet palveluntarjoajalle.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros                                               
Sihteeri Heino

Jäsenet

Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov
Tapanila