Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan taloyhtiön rivitalon eräässä asunnossa oli meneillään keittiöremontti, kun keittiön hanaa kytkettäessä kalustesulku oli rikkoutunut. Kartoitusraportin 25.1.2021 mukaan vuotovesi kasteli allaskaappia sekä keittiön lattia- ja seinärakenteita vaurioseurauksin. Vaurioita tuli myös eteiseen ja olohuoneeseen.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan vuotovahinko korvataan kartoitusraportin edellyttämässä laajuudessa vahinkoa edeltävään tasoon. Vuotovahingon korvauksesta vähennetään rakennusvuoden 1982 mukaan 57 %:n ikävähennys ja 600 euron omavastuu.

Taloyhtiö vetosi oikaisupyynnöissään siihen, että rikkoutunut kalustesulku on vuodelta 1998. Ikävähennys tulisi laskea sulun iän mukaisesti. Vuoto ei ole tapahtunut putkien liitoksesta, vaan kalustesulku on rikkoutunut.

Vakuutusyhtiö totesi sähköpostiviesteissään, että kalustesulku lasketaan osaksi putkistoa ja sen jälkeen tuleva hana on vesikalustetta liityntäputkineen. Keskellä putkea olevat linjasulut ovat putkistoa. Myös silloin, kun kalustesulku vuotaa, on kyseessä putkiston mukaan laskettava ikävähennys. Putkivähennykset lasketaan liitoskohdan vanhimman osan mukaan ja kalustesulun vuoto lasketaan putkiston vuodoksi.

Asiaa käsiteltiin vielä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että rikkoutunut kalustesulku on osa putkistoa. Ikävähennykset lasketaan vakuutusehtojen mukaan suuremman ikävähennyksen mukaisesti eli käytännössä vuodon liitoskohdan vanhimman osan mukaan. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö katsoo, että vahinkotapahtumassa ei ole kyse liitosvuodosta, vaan itse kalustesulun rikkoutumisesta, minkä vuoksi ikävähennykset tulee määrittää rikkoutuneen sulun iän mukaan. Sulku ei ole liitos, vaan sulun ja putken välissä on vielä erikseen liitoskohta, joten vakuutusyhtiön mainitsema liitosvuotoja koskeva ehtokohta ei sovellu tapaukseen. Rakennuksen putkiston iällä ei ole myöskään ole ollut vaikutusta vahingon syntyyn. Vaikka sulku tulkittaisiinkin osaksi rakennuksen putkistoa, termi ”putkisto” on epätarkka, eikä ehtokirjauksesta selviä, miten ikävähennykset tulee määrittää tilanteessa, jossa vahinko sattuu sellaisessa putkiston osassa (ei siis liitoksessa), joka on uusittu, mutta osa putkistosta on vanhempaa. Taloyhtiön mielestä vakuutusehtoja ei voi tulkita siten, että ikävähennykset määritettäisiin aina rakennuksen putkiston vanhimman osan mukaan riippumatta vahingon aiheuttaneen putken iästä. Mikäli ehtokohta on tulkinnanvarainen, tulee sitä tulkita ehtojen laatijan vahingoksi.

Vakuutusyhtiön vastauksessaan vetoaman ratkaisusuosituksen FINE-032988 osalta taloyhtiö on lausunut, että suosituksessa käsitelty holkki on käytännössä pelkkä jatkokappale. Taloyhtiön mukaan sululla on kuitenkin oma, tosin vähäinen, funktionsa eli se toimii myös itsenäisenä toiminnallisena kokonaisuutena sen lisäksi, että se on usein putken ja sekoittajan välissä. Sulku voi myös olla pelkästään ilman sekoittajaa, joten voidaan todeta, että ehtojen maininnalla ikävähennykseltään erilaisten materiaalien liitoksesta siten tarkoitetaan sulun ja putken liitosta. Sulku itsessään ei taloyhtiön mielestä ole liitos. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää taloyhtiön lisäkorvausvaatimuksen. Kyse on siitä, tuleeko vakuutuskorvauksesta vähennettävien ikävähennysten prosenttiosuudet laskea rikkoutuneen kalustesulun, vai siihen liittyvän rakennuksen alkuperäisen putkiston iän mukaan.

Tässä tapauksessa kalustesulkuna on käytetty Oraksen kuulasulkuventtiiliä. Se koostuu useammasta eri osasta, mutta on kuitenkin yksi kokonaisuus eli kalustesulku. Kuulasulkuventtiilin tarkoitus on liittää vesikaluste rakennuksen runkoputkistoon. Kalustesulku siis liittää vesikalusteen rakennuksen runkoputkistoon.

Vakuutusehtojen korvaussääntöjen kohdan 7.1 mukaan kun vahinko aiheutuu erilaisten materiaalien, kuten uuden ja vanhan putken liitoksessa, lasketaan ikävähennys suuremman ikävähennyksen mukaisesti. Tässä tapauksessa vanhan ja uuden putken liitos on tehty kuulasulkuventtiilillä. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan riippumatta siitä, missä kohtaa rikkoutuminen tuossa venttiilissä tapahtuu, ikävähennys lasketaan vanhemman osan iän, eli tässä tapauksessa rakennuksen alkuperäisen putkiston iän mukaan.

Vakuutusyhtiö vetoaa myös FINEn aiempaan ratkaisusuositukseen asiassa FINE-032988. Tuossa tapauksessa alkuperäiseen runkoputkistoon myöhemmin asennettu holkki oli haljennut ja alkanut vuotaa. Suosituksen mukaan ikävähennys tuli huomioida rakennuksen alkuperäisen putkiston iän mukaan, koska holkki oli laatoituksen yhteydessä asennettu liitos vanhaan putkistoon ja siten erilaisten materiaalien liitos, minkä johdosta ikävähennys tuli tehtäväksi putkiston alkuperäisen iän perusteella.

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa LVI-asentaja oli saanut tilauksen tulla kytkemään keittiön hana sekä astianpesukone. Rikkoutunut kuulasulkuventtiili on siis asennettu hanan asentamisen yhteydessä. Tuolloin asennettu venttiili on ollut liitos olemassa olevaan runkoputkistoon. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on vakuutusehdoissa tarkoitettu ikävähennykseltään erilaisten materiaalien liitos, jolloin ikävähennys lasketaan vanhemman osan eli runkoputkiston mukaan.

Vakuutusyhtiö vetoaa vielä vesikalusteen liittämistä koskeviin rakennusmääräyksiin (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 1987, D1), joiden mukaan vesilaitteisto on varustettava sulkemismahdollisuuksilla siten, että se on toimintakelpoinen sekä helppo huoltaa ja korjata. Sulkemismahdollisuudet ovat riittävät, kun sulkuventtiileitä asennetaan huoneisto- tai vesikalustekohtaisesti. Myös vuoden 2007 määräysten (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet 2007, D1, kohta Talousvesilaitteisto) mukaan vesilaitteisto on varustettava sulkemismahdollisuuksilla siten, että laitteisto on helppo huoltaa ja korjata.

Tässä tapauksessa vuonna 1998 asennettu vesihana on ollut kytkettynä rakennuksen alkuperäiseen vesijohtoverkkoon määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisilla liitoksilla eli vesikalustekohtaisilla kalustesulkuventtiileillä. Selvitysten mukaan kalustesulku oli keittiöremontin yhteydessä rikkoutunut ja sulkuruuvi irronnut. Riippumatta siitä, ovatko itse vesihana ja sen tuloputket olleet vahinkohetkellä kytkettynä, vakuutusyhtiö katsoo, että koko sulkuventtiili kaikkine osineen käsitellään vakuutusehdossa määriteltynä uuden ja vanhan putken välisenä liitoksena. Tällöin ikävähennys tehdään ehtokohdan 7.1 mukaisesti vanhemman putken, tässä tapauksessa rakennuksen alkuperäisen vesijohtoverkon iän mukaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vuotovahingon ikävähennys tehtäväksi vakuutusyhtiön kannan mukaisesti rakennuksen putkiston iän mukaisesti, vai taloyhtiön vaatimalla tavalla rikkoutuneen sulkuventtiilin ikään perustuen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Omaisuusvakuutusehtojen 9.11.2020 kohdan 5.3 (5.3 Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI-turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
[…]
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta. Tukkeutumisvahingolla tarkoitetaan vahinkoa, jossa vesi ei tukoksen takia pääse vapaasti virtaamaan viemärissä eteenpäin, patoutuu ja tulvii huonetilaan kaivosta, altaasta tai poistoputken liitoksesta. Viemärin tukkeutumisesta ei ole kyse silloin, kun vesi ei pääse lainkaan viemäriin.
- vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Ehtokohdan 7.1 (Ikävähennykset) alakohdan Putkistojen tai vesikaton vuotamista koskevat ikävähennykset mukaan vahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan tai sprinkleriputken vuotamisesta, vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa tukkeutuneen viemärin tai vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia. Vuotovahingossa ikävähennyksen enimmäismäärä on enintään 20 000 euroa.

Ikävähennys tehdään kaikista korvattavista vuotovahingoista, riippumatta vuodon syystä. Ikävähennystä ei kuitenkaan tehdä käyttölaitevuodoissa, vesikalustevuodoissa eikä altaan poistoputken vuodoissa.

[…]

Kun vuotovahinko aiheutuu ikävähennykseltään erilaisten materiaalien liitoksessa, kuten uuden ja vanhan putken liitoksessa tai eri menetelmillä saneeratun viemärin liitoksessa, lasketaan ikävähennys suuremman ikävähennyksen mukaisesti. Jos sujutetun ja massatun / valetun /pinnoitetun viemärin liitos on tehty puskuliitoksella ilman sisäkkäin menevää haarayhdettä, ikävähennys lasketaan alkuperäisen putken iän mukaan.

Ehtokohdan 7.3 (Erityisomavastuut) alakohdan Käyttölaite- ja vesikalustevuodot mukaan käyttölaitteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin enintään 10 000 euroa, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi.

Vesikalusteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi. Altaan ja ammeen poistoputken aiheuttamissa vahingoissa sovelletaan samaa erityisomavastuuta.

Käyttölaitteella tarkoitetaan erillistä laitetta, kuten astianpesukonetta, pesukonetta, jääpalakoneella varustettua pakastinta, kahviautomaattia tai muuta vastaavaa laitetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja/tai viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vesikalusteella tarkoitetaan hanaa, sulkuventtiiliä, suihkulaitetta, wc:n vesisäiliötä tms., joka on liitetty vesijohtoverkostoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä.

Asian arviointi

Osapuolten välillä on riidatonta, että rikkoutuneesta kalustesulusta tapahtunut vuoto on vakuutuksesta korvattava vahinko. Edelleen riidatonta on, että kalustesulku on vuodelta 1998 ja käyttövesiputkisto vuodelta 1982.

Taloyhtiön vaatimuksena on, että vuotovahingon ikävähennys tulee tehdä käyttövesiputkiston iän sijaan kalustesulun iän mukaisesti. Taloyhtiön kantaa on perusteltu sillä, että sulkuventtiiliä ei voida pitää vakuutusehtojen kohdassa 7.1 tarkoitettuna erilaisten materiaalien liitoksena. Vakuutusyhtiö puolestaan on katsonut, että alkuperäiseen putkistoon liitettyä kalustesulkua, jolla vesihana liitetään käyttövesiputkistoon, on ehtojen mukaan käsiteltävä uuden ja vanhan putkiston välisenä liitoksena.

Vakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan kun vuotovahinko aiheutuu ikävähennykseltään erilaisten materiaalien liitoksessa, kuten uuden ja vanhan putken liitoksessa tai eri menetelmillä saneeratun viemärin liitoksessa, lasketaan ikävähennys suuremman ikävähennyksen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tässä tapauksessa asennettavana ollut vesihana on ollut tarkoitus kytkeä vesijohtoverkkoon asennustyötä tehtäessä rikkoutunutta kalustesulkua käyttämällä. Vaikka kalustesulku on tarkoitettu johtamaan käyttövettä, sitä voidaan nimensä mukaisesti käyttää, kuten tässäkin tapauksessa on tapahtunut, myös veden virtauksen sulkemiseen. Ehtokohdassa 7.1 esimerkkeinä erilaisten materiaalien liitoksesta on mainittu uuden ja vanhan putken liitos ja erilaisilla menetelmillä saneeratun putken liitos. Lautakunnan näkemyksen mukaan tähän nähden on osin tulkinnanvaraista, voidaanko kalustesulkua, joka toimii paitsi vettä johtavana putkiston osana, myös sulkuventtiilinä, pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna erilaisten materiaalien liitoksena.

Vakuutusehtoja on yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan tulkittava kokonaisuutena. Vakuutuslautakunta kiinnittää asiassa osapuolten huomiota siihen, että sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 7.3 neljännen kappaleen mukaan vesikalusteella tarkoitetaan hanaa, sulkuventtiiliä, suihkulaitetta, wc:n vesisäiliötä tms., joka on liitetty vesijohtoverkostoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä. Muun ohessa vesikalustevuotoja koskevan ehtokohdan 7.3 mukaan vesikalusteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kalustesulkua, joka on ehtokohdassa 7.3 erikseen määritelty vesikalusteeksi, voida perustellusti pitää ehtokohdassa 7.1 tarkoitettuna erilaisten materiaalien liitoksena. Ehtokohdan 7.1 mukaan siinä tarkoitettua vuotaneen laitteen ikään perustuvaa ikävähennystä ei tehdä muun massa vesikalustevuodoissa, jollainen kalustesulun rikkoutumisesta aiheutunut vuoto sovellettavien vakuutusehtojen mukaan on. Lautakunnan arvion mukaan vuotovahingon korjauskustannukset ovat tässä tapauksessa selvästi vakuutuskirjan mukaista 600 euron omavastuuta suuremmat. Vuotovahinko tulee tämän näistä syistä korvata 57 %:n ikävähennyksen vähentämisen sijaan ehtokohdassa 7.3 tarkoitettu 25 %:n erityisomavastuu vähentämällä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vuotovahingon siten, että siitä vähennetään 25 %:n erityisomavastuu. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin                                         
Sihteeri Siirala

Jäsenet

Kankkunen
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho