Haku

FINE-039966

Tulosta

Asianumero: FINE-039966 (2021)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 20.09.2021

Lakipykälät: 11, 38, 39, 39.3, 40, 42, 43

Ehtojen tulkinta. Kahden vuoden sääntö. Vakuutusturvan katkeamaton voimassaolo. Sosiaalinen suorituseste.

Tapahtumatiedot

Vakuutettu A oli vastaajana vuokrasaatavaa koskevassa riita-asiassa, kun hän ei ollut pystynyt maksamaan vuokraansa tammikuun 2021 ja huhtikuun 2021 välisenä aikana. A:n vuokranantaja oli tehnyt asiassa haastehakemuksen käräjäoikeudelle 24.2.2021, jolla hän vaati oikeudessa vuokrasaataviaan sekä vuokrasopimuksen purkamista. A vastusti haastetta käräjäsihteerille 30.3.2021 ja kantajan asiamiehelle 9.4.2021.

A haki riita-asiaan oikeusturvaetua yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jonka mukaan A:lle ei voida myöntää asiassa oikeusturvaetua, koska vakuutusehtojen mukainen oikeusturvavakuutuksen kahden vuoden yhtäjaksoinen voimassaoloedellytys ei täyty. Yhtiö toteaa, että A:n oikeusturvavakuutus on päättynyt maksamattomien vakuutusmaksujen vuoksi 1.2.2021. Vakuutus on sittemmin laitettu takaisin voimaan 4.2.2021 A:n maksettua vakuutusmaksun 3.2.2021. Yhtiö toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa vahinkotapahtuma on sattunut 9.4.2021, jolloin asiassa esitetyt vaatimukset on kiistetty. A:n vakuutus on tuolloin ollut kuitenkin voimassa alle kaksi vuotta, joten ehtojen mukaisesti myös niiden seikkojen, joihin vaatimus perustuu, täytyy olla sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana. Päätöksen mukaan tapauksessa vaatimus perustuu vuokrarästeihin tammi- ja helmikuulta 2021. Oikeusturvavakuutuksen pitäisi siis olla ollut yhtäjaksoisesti voimassa tammikuusta 2021 aina 9.4.2021 saakka. Koska oikeusturvavakuutuksessa on ollut katkos ajalla 2.2.2021 – 3.2.2021, vakuutuksen voimassaolon edellytykset eivät täyty eikä oikeusturvaetua voida siten myöntää.

A oli tyytymätön yhtiön päätökseen ja pyysi harkitsemaan korvattavuutta uudelleen lyhyen katkon ja häntä kohdanneen sosiaalisen suoritusesteen perusteella. Lisäksi A:n näkemyksen mukaan myös riidan peruste on syntynyt ainakin osittain vakuutuksen voimassaoloaikana. Kaiken kaikkiaan on vakuutusyhtiön päätöstä joka tapauksessa pidettävä kuluttajansuojalain 4:1 §:n mukaan kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana. Vakuutusyhtiö antoi uuden päätöksen, jonka mukaan annettua päätöstä oli edelleen pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön asian käsittelyyn vakuutusyhtiössä ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A viittaa vakuutusyhtiön antamiin korvauspäätöksiin sekä erityisesti yhtiölle 22.4.2021 laadittuun uudelleenkäsittelypyyntöön. A painottaa mainitussa uudelleenkäsittelypyynnössään, että oikeusturvavakuutus on tosiasiallisesti ollut katkenneena vain yhden päivän ajan. Joka tapauksessa yhtiön tulkintaa siitä, että käsillä oleva riita perustuu tammi- ja helmikuun 2021 vuokrarästeihin on väärä, sillä vuokranantaja on tehnyt haastehakemuksen vasta helmikuun vuokran jäätyä maksamatta. Lisäksi A painottaa, että helmikuun vuokran eräpäivä on ollut 4.2.2021, jolloin A:n vakuutus on myös ollut jälleen voimassa.

Lisäksi A viittaa myös vakuutussopimuslain 39.3 §:ään koskien vakuutuksenottajan sosiaalista suoritusestettä ja toteaa, että hän on alkusyksystä 2020 sairastunut vakavaan rahapeliongelmaan, joka on myös luokiteltu sairaudeksi ICD-tautiluokituksen mukaan. Ongelma on johtunut A:n erinäisiin maksuvaikeuksiin, joita hän on salannut puolisoltaan syksyllä 2020 ja hän on lopulta kyennyt hakemaan apua sairauteensa 16.3.2021, jonka jälkeen hän on alkanut saada sairauteensa hoitoa. Selvää kuitenkin on, että A on kärsinyt sairaudesta jo vakuutusmaksun jäädessä maksamatta. Näin ollen A:n näkemyksen mukaan irtisanomista on pidettävä tehottomana.

Lopuksi A katsoo vielä, että vakuutusyhtiön tulkinta johtaa nyt käsillä olevassa tapauksessa kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomaan lopputulokseen. Tältä osin A viittaa kuluttajansuojalain 4:1:ään. A on pyrkinyt kaikin keinoin suoriutumaan laskuistaan ja tässäkin tapauksessa maksu on myöhästynyt vain kaksi päivää. Tämän lisäksi myös pitkään jatkunut asiakassuhde vakuutusyhtiöön puoltaa asian kohtuusperusteista ratkaisemista A:n eduksi. Asialla ei myöskään ole yhtiölle minkäänlaista taloudellista merkitystä, kun A:n taloudelle asia on hyvin merkittävä. Näin ollen tästäkin syystä A:lle tulee myöntää asiassa oikeusturvaetu jo sovittelusäännöksen perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja lainsäännöksiin.

Vakuutusyhtiö katsoo asiassa olevan riidatonta, että A:n vakuutus on vahinkotapahtuman syntyajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta sen vuoksi, että vakuutuksen voimassaolossa on ollut lyhyt katkos maksamattomien vakuutusmaksujen vuoksi. Riitaa on yhtiön näkemyksen mukaan näin ollen siitä, ovatko seikat, joihin riita perustuu syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana. Yhtiö toteaa, että käytettävissä olevien selvitysten mukaan A:n vuokranantajan vaatimukset perustuvat A:n maksamattomiin vuokriin, eli olosuhteeseen, jonka on katsottava alkaneen tammikuussa 2021. Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa, ettei sillä ole katsottava olevan merkitystä, milloin vuokranantaja on päättänyt riitauttaa asian. Näin ollen koska riita perustuu tammikuusta alkaen maksamatta jääneisiin vuokriin, on riidan perusteen katsottava syntyneen ennen vakuutuksen voimaantuloa 4.2.2021.

A:n esittämään väitteeseen sosiaalisen suoristusesteen olemassaolosta vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutussopimus on irtisanottu vakuutussopimuslain mukaisesti. Yhtiö toteaa myös, että sosiaaliseen suoritusesteeseen vetoavan on osoitettava suoritusesteen olemassaolo. Yhtiö on ennen vakuutusten päättämistä 18.1.2021 lähettänyt A:lle maksumuistutuksen, jossa on pyydetty olemaan vakuutusyhtiöön yhteydessä välittömästi, mikäli maksun laiminlyönti on johtunut sellaisista maksuvaikeuksista, joihin vakuutuksenottaja on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa ilman omaa syytään.  Yhtiö toteaa, että ottaen huomioon sen, että A on kyennyt maksamaan vakuutusmaksut muutaman päivän viiveellä sekä sen, että A:lle on annettu mahdollisuus myös eräpäivän siirtoon, on A:n katsottava olleen lähinnä huolimaton maksujen suorittamisessa. Vaikka A:n sairaudesta on saattanut johtua haittaa hänen elämässään, niin tapauksessa jää vakuutusyhtiön mukaan selvittämättä, että tällä olisi ollut vaikutusta vakuutuksenottajan maksukykyyn vakuutussopimuslain tarkoittamalla tavalla. Niin ikään yhtiö katsoo, ettei rahapeliongelmaa voida pitää sellaisena lain tarkoittamana sairautena tai muuna erityisenä seikkana, johon vakuutuksenottaja on joutunut pääasiassa omatta syyttään eikä se näin ollen muodosta sosiaalista suoritusestettä.

Lopuksi vakuutusyhtiö toteaa vielä, ettei vakuutusehtojen kohta 5.1.2 on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä eikä sitä siten voida pitää kohtuuttomana taikka sen soveltamista kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiö velvollinen myöntämään kysymyksessä olevaan vuokrasaatavan perintää ja häätöä koskevaan riitaan oikeusturvaedun. Asiassa on riitaa vakuutuksen yhtäjaksoisen voimassaolon merkityksestä sekä mahdollisen sosiaalisen suoritusesteen olemassaolosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslaki

Vakuutussopimuslain 38 §:n (Vakuutusmaksun suorittaminen) mukaan vakuutusmaksu on suoritettava kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle vakuutusmaksua koskevan laskun. Ensimmäistä maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ennen vakuutuksenantajan vastuun alkamista, ellei maksun suorittaminen ole vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenantajan vastuun alkamisen edellytys, eikä myöhempiä maksuja ennen sovitun vakuutusmaksukauden tai vakuutuskauden alkamista. Jos vakuutuksenantajan vastuu alkaa joltakin osin myöhemmin, tätä osaa koskevaa vakuutusmaksua ei tarvitse suorittaa ennen vastuun alkamista.

Jos vakuutuksenottajan suoritus ei riitä kaikkien saman vakuutuksenantajan vakuutusmaksusaatavien maksamiseen, vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä, mitä vakuutusmaksusaatavia hänen suorituksellaan lyhennetään.

Vakuutussopimuslain 39 §:n (Vakuutusmaksun viivästyminen) mukaan jos vakuutuksenottaja on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen 38 §:ssä säädetyssä määräajassa, vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusmaksun laiminlyönnin takia ei kuitenkaan saa irtisanoa 40 §:n 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa vahinkovakuutusta.

Jos vakuutuksenottaja suorittaa vakuutusmaksun ennen irtisanomisajan päättymistä, vakuutus ei kuitenkaan pääty irtisanomisajan kuluttua. Vakuutuksenantajan on mainittava tästä mahdollisuudesta irtisanomista koskevassa ilmoituksessa. Jos kysymyksessä on henkilövakuutus, irtisanomisilmoituksessa on lisäksi annettava tieto 43 §:ssä säädetystä vakuutuksenottajan oikeudesta saada vakuutus uudelleen voimaan.

Jos maksun laiminlyönti on johtunut vakuutuksenottajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, vakuutus päättyy irtisanomisesta huolimatta vasta 14 päivän kuluttua esteen lakkaamisesta. Vakuutus päättyy kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua 1 momentissa säädetyn irtisanomisajan päättymisestä. Irtisanomisilmoitukseen on otettava maininta myös tämän momentin mukaisesta mahdollisuudesta vakuutuksen määräaikaiseen jatkumiseen.

Jos irtisanomisilmoituksesta puuttuu jokin 2 tai 3 momentissa säädetyistä tiedoista, irtisanominen on mitätön.

Vakuutussopimuslain 42 §:n mukaan, jos vakuutuksenottaja suorittaa vahinkovakuutuksen vakuutusmaksun 11 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa viivästyneenä taikka 39 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa sen jälkeen, kun vakuutus on päättynyt, vakuutuksenantajan vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Vakuutus on tällöin voimassa alun perin sovitun vakuutuskauden loppuun siitä lukien, kun vakuutus on tullut uudelleen voimaan. Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos vakuutuksenantaja 14 päivän kuluessa vakuutusmaksun suorittamisesta ilmoittaa vakuutuksenottajalle, ettei se suostu ottamaan maksua vastaan. Maksua ei saa kieltäytyä vastaanottamasta sen vuoksi, että vakuutustapahtuma on sattunut maksun suorittamisen jälkeen.

Kuluttajansuojalaki

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat.

Riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Jos vakuutus on kuitenkin vakuutustapahtuman syntyajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka tämä vakuutus vakuutetun osata on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut yhtäjaksoisesti voimassa.

Vakuutuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 3.3.2 mukaan, jos vahinkovakuutus on päättynyt muun kuin ensimmäisen vakuutusmaksun suorittamatta jättämisen vuoksi, vakuutus tulee uudelleen voimaan, jos vakuutuksenottaja maksaa koko suorittamatta jätetyn vakuutusmaksun ennen kuin alun perin sovittu vakuutuskausi on päättynyt. Sama koskee tilanteita, joissa vakuutusyhtiön vastuun alkamisen edellytyksenä on ensimmäisen vakuutusmaksun suorittaminen mutta se maksetaan viivästyneenä. Vahinkovakuutus ei kuitenkaan tule uudelleen voimaan, jos vakuutusyhtiö ilmoittaa vakuutuksenottajalle 14 vuorokauden kuluessa maksusta kieltäytyvänsä maksun vastaanottamisesta.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 3.3.3 mukaan, jos vakuutus tulee uudelleen voimaan, vakuutusyhtiön vastuu alkaa maksun suorittamista seuraavasta päivästä. Tässä tapauksessa päättymisen jälkeen maksetulla vakuutusmaksulla katetaan ensin jo voimassa olleen vakuutusturvan maksua ja vasta sen jälkeen maksua käytetään voimaansaaton jälkeiseen aikaan.

Asian arviointi

Vakuutusturvan voimassaolo

Oikeusturvavakuutusta koskevan vakuutuksen voimassaoloedellytyksen mukaan, jos vakuutus on vakuutustapahtuman, eli sen riidan, johon oikeusturvaetua haetaan, syntymisajankohtana ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka tämä vakuutus vakuutetun osalta on yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavansisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa ollut yhtäjaksoisesti voimassa.

Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen mukaan A on hakenut oikeusturvaetua vuokrasaatavan perintää ja häätöä koskevaan riita-asiaan, joka on riitautunut 30.3.2021. Haastehakemuksen mukaan asiassa esitetyt vaatimukset koskevat maksamattomia vuokria alkaen tammikuusta 2021.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt käsillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että A on laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen, minkä johdosta A:n oikeusturvavakuutus on ollut päättyneenä 2.2.2021 – 3.2.2021.

Vakuutuslautakunta toteaa, että jos vakuutuksenottaja irtisanoo vakuutuksen päättymään vakuutusmaksun viivästymisen vuoksi siten kuin vakuutussopimuslain 39 §:ssä tarkemmin säädetään, vakuutuksen voimassaolo päättyy. Vaikka vakuutuksenottaja suorittaisi vakuutuksen päättymisen jälkeen viivästyneen vakuutusmaksun vakuutussopimuslain 42 §:n mukaisesti, vakuutus ei tule voimaan takautuvasti. Vakuutuksenantajan vastuu ja vakuutuksen voimassaolo alkavat uudestaan maksua seuraavana päivänä. Vakuutuksen yhtäjaksoiseen voimassaoloon muodostuu tällöin katkos siltä ajalta, jolloin vakuutus ehti olla päättynyt. Päivänkin katkos johtaa siten siihen, että vakuutuksen yhtäjaksoinen voimassaolo katkeaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n tapauksessa katkos vakuutuksen voimassaolossa on ollut 2.2.2021 – 3.2.2021. Vakuutus ei siten ole ollut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla voimassa yhtäjaksoisesti kahta vuotta, kun puheena oleva riita on syntynyt 30.3.2021. Nyt käsillä olevassa tapauksessa on siten arvioitava, onko riidan perusteen katsottava syntyneen myös vakuutuksen voimassaoloaikana eli 4.2.2021 tai sen jälkeen. Tapauksessa riidassa on kysymys vuokrasopimuksen rikkomisesta siltä osin, kun A on laiminlyönyt suorittaa vuokranmaksun ajallaan. Sopimuksen rikkomista koskevassa asiassa riidan perusteena on pääsäännön mukaan pidettävä sopimuksen rikkomusta. Lautakunnan näkemyksen mukaan käsillä olevassa tapauksessa riidan perusteen on katsottava alkaneen 5.1.2021, kun A:n tammikuun vuokra oli ensimmäistä päivää viivästynyt. Tapauksessa sopimusrikkomuksena on siten pidettävä vuokran maksun laiminlyöntiä. Näin ollen, kun riidan perusteena oleva sopimusrikkomus on alkanut ennen vakuutusturvan voimassaoloa, ei vakuutusehtojen mukainen vakuutuksen voimassaoloedellytys täyty. Sillä seikalla, että sopimusrikkomus on jatkunut myös vakuutuksen tultua uudelleen voimaan, ei voida katsoa olevan merkitystä sopimusehtoa tulkittaessa.

Sosiaalinen suorituseste

Vakuutuslautakunta toteaa, että edellä selostetuin tavoin tapauksessa on riidatonta, että A on laiminlyönyt vakuutusmaksun maksamisen seurauksin, että vakuutus oli irtisanottuna 2.2.2021 – 3.2.2021. A on todennut, että maksun laiminlyönti johtui sosiaalisesta suoritusesteestä, jonka aiheutti hänen sairaudentilansa. Tältä osin A on viitannut lääketieteelliseen selvitykseen, jonka mukaan hänellä on asetettu diagnoosiksi pelihimo (F63.0), johon hän saa myös hoitoa.

Lain ja sopimusehtojen mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus vakuutusmaksun maksamisen laiminlyönnin takia. Lakiin otetun sosiaalista suoritusestettä koskevan määräyksen mukaan, jos maksun laiminlyönti on johtunut vakuutuksenottajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, vakuutus päättyy irtisanomisesta huolimatta vasta 14 päivän kuluttua esteen lakkaamisesta. Vakuutussopimuslain 39.3 §:ää koskevien esitöiden (HE 114/1993, s. 52) mukaan säännöksessä ei edellytetä, että vakuutuksenottaja olisi tullut maksukyvyttömäksi, vaan riittää, että vakuutusta ei puheena olevista syistä ole voitu momentissa mainitusta syystä maksaa oikeassa ajassa vaarantamatta vakuutuksenottajan ja hänen perheensä kohtuullisia asumis- ja muita elinolosuhteita. Lautakunta toteaa, että maksulaiminlyönnin tulee kuitenkin johtua rahanpuutteesta eikä esimerkiksi vakuutuksenottajan vaikeuksista huolehtia asioistaan sairauden vuoksi.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan vakuutusyhtiö on ennen vakuutuksen päättämistä 1.2.2021 lähettänyt A:lle maksumuistutuksen 18.1.2021, jossa A:ta on kehotettu olemaan yhteydessä vakuutusyhtiöön, mikäli häntä ovat kohdanneet erityiset maksuvaikeudet. Niin ikään maksumuistutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota vakuutuksen päättymisen merkitykseen oikeusturvavakuutuksen voimassaoloa koskevissa tilanteissa. A ei ole kuitenkaan ollut vakuutusyhtiöön yhteydessä mahdollisten erityisten maksuvaikeuksien toteamiseksi. A on sittemmin maksanut kyseisen laskun 3.2.2021.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sosiaalisen suorituseste on olemassa nimenomaan silloin, mikäli juuri vakuutusmaksun suorittaminen oikeassa ajassa olisi vaarantanut A:n tai hänen perheensä kohtuulliset asumus- tai muut olosuhteet. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei käsillä olevassa tapauksessa ole esitetty mitään selvitystä A:n taloudellisesta tilanteesta maksun laiminlyönnin ajalta eikä myöskään selvitystä siitä, miksi A ei maksuhuomautuksen saatuaan ole pyrkinyt selvittämään tilannetta vakuutusyhtiön kanssa. Lautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole osoitettu, ettei nyt vaadittua 61,67 euron vakuutusmaksua olisi voitu maksaa oikeassa ajassa vaarantamatta vakuutuksenottajan kohtuullisia asumis- tai muita elinolosuhteita. Lautakunnan näkemyksen mukaan nyt käsillä olevassa tapauksessa jää siten selvittämättä, että A:ta on kohdannut vakuutussopimuslain 39.3 §:n mukainen este vakuutusmaksun maksamiselle.

Vakuutusehdon kohtuuttomuus

A:n mukaan ehtokohdan 5.1.2 soveltaminen olisi kohtuutonta, koska vakuutuksen voimassaolossa on tapahtunut vain muutaman päivän pituinen katkos.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 § mukaan, jos laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.

Lautakunta katsoo, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka että sitä voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Mikäli ehdon sanamuoto on joiltain osin tulkinnanvarainen, voidaan sitä pitää myös sovittelua puoltavana seikkana. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa se, kuinka keskeinen ehto on ollut kysymyksessä ja millaiset mahdollisuudet vakuutuksenottajalla olisi ollut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Niin ikään sovittelussa ja sopimusehdon mahdollisessa kohtuullistamisessa otetaan huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat yksilölliset olosuhteet.

Lautakunnan näkemyksen mukaan kyseinen ehtokohta 5.1.2 on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä. Sovittelua puoltavina seikkoina voidaan käsillä olevassa tapauksessa kuitenkin pitää ensinnäkin sitä, että A:n vakuutuksen voimassaolon katkos on ollut hyvin lyhyt ja että kyseisen ehtokohdan tarkoituksena on alun perin ollut estää sellaiset tilanteet, joissa vakuutuksenottaja ottaa itselleen oikeusturvavakuutuksen silloin, kun on olemassa uhka riita-asian syntymisestä. Niin ikään A:n kärsimä sairaus on sellainen taloudelliseen tilanteeseen vaikuttava sosiaalinen olosuhde, joka on mahdollista ottaa huomioon vakuutusehdon sovittelua puoltavana tekijänä.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa A:n oikeusturvavakuutuksen katkoksen on aiheuttanut se, että A on laiminlyönyt vakuutusmaksun suorittamisen. Lautakunta toteaa, että vakuutusmaksun suorittamista vakuutussopimuksen mukaisena on pidettävä vakuutuksenottajan tärkeimpänä sopimusvelvoitteen täyttämisenä. Näin ollen tämän velvollisuuden laiminlyöntiä on lautakunnan näkemyksen mukaan arvioitava kriittisesti. Lautakunta toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan vakuutusyhtiö on ennen sopimuksen päättämistä pyrkinyt antamaan A:lle mahdollisuuden muuttaa laskun eräpäivää ja samalla myös tuonut ilmi, mitkä oikeusvaikutukset sopimuksen irtisanomisella on etenkin A:n oikeusturvan voimassaolon kannalta. Vakuutuksen irtisanominen on myös tehty vakuutussopimuslain säännösten mukaisesti. A:n alkuperäisen laskun päiväys on myös ollut 3.12.2020, jolloin vakuutusmaksu olisi tullut suorittaa 3.1.2021 mennessä. A on siten laiminlyönyt maksun suorittamisen lähes kuukauden ajan ilman, että hän olisi yrittänyt sopia maksamisesta vakuutusyhtiön kanssa 27.1.2021 mennessä. Lautakunta toteaa, että vaikka A:lla on ollut laiminlyönnin hetkellä sairaus, joka on vaikuttanut hänen maksukykyynsä, niin kyseinen sairaus ei ole ollut sen kaltainen, että se olisi estänyt A:n yhteydenpidon vakuutusyhtiön kanssa.

Edellä todetuin perustein Vakuutuslautakunta toteaa, ettei puheena olevaa sopimusehtoa voida pitää sillä tavoin kohtuuttomana taikka sen soveltamista kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana, että sitä tulisi sovitella tai jättää kokonaan soveltamatta kyseessä olevassa tilanteessa.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia