Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan myrskyn tai kovan tuulen yhteydessä lunta oli päässyt yläpohjan eristetilaan ajalla 11. – 20.1.2021. Vahinko havaittiin 20.1.2021. Ilmoituksen mukaan sulamisvedet olivat valuneet ontelolaattojen päälle, ja vettä oli valunut ontelolaatan saumoista ja tarkastusreikien kautta edelleen alas huoneistoihin A7, A8, A9 ja B13 ja B14.
K Oy:n kartoitusraportin 12.2.2021 mukaan vuotopaikat sijaitsevat kohdissa, joissa on parvekkeet, sekä A- ja B-rapun välisellä korotetulla kohdalla. Asuntojen A7-A9 vuotojen epäiltiin olevan seurausta lumen pääsystä tuulella parvekekatteen kautta yläpohjatilaan, jossa lumi on sulaessaan levinnyt. Normaalilla sateella tai tilanteessa, jossa lunta kertynyt parvekekatolle reilummin, lumi ei pääse ”uimaan” räystään alle. P Oy:n kartoitusraportin 1.7.2021 mukaan vesikaton peltikatteessa ei havaittu vuotoihin viittaavia kohtia. Alaräystään ja parvekkeiden vesikatteen välissä todettiin selvä rako, josta tuiskulunta on mahdollisesti päässyt yläpohjan eristetilaan. Vesikaton alemman osan seinällenostopellin ja katon välissä todettiin myös selvä rako, josta kevyt pakkaslumi on todennäköisesti päässyt tuulen vaikutuksesta yläpohjan eristetilaan.
Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen. Yhtiön mukaan kartoitusraportin perusteella minkäänlaista rikkoutumista ei ole tapahtunut, vaan kattorakenne mahdollistaa lumen pääsyn sisään rakennukseen. Asiassa ei ole esitetty selvitystä ehtokohdan E-3.1 mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka olisi aiheuttanut todetut kosteusvahingot. Yhtiön mukaan lumisadetta itsessään ei voida pitää tällaisena tapahtumana, sillä Suomen sääolosuhteisiin kuuluu talvisin lumisade. Asiassa on kyse ehtokohdan E-3.2.13 mukaisesta vesikatteen vuodosta, joka voi tulla korvattavaksi kiinteistövakuutuksesta ainoastaan silloin, jos vesikate on rikkoutunut jonkin äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman seurauksena. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään myöskään asiakkaan oikaisupyynnön johdosta.
Asiakkaan vaatimukset
Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Asiakkaan näkemyksen mukaan vahinkoa ei tule käsitellä vesikatteen vuotona, sillä lumi ei ole päässyt vesikatteen kautta rakenteisiin. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole osoittanut asennus tai rakennusvirhettä.
Lisäkirjelmässään 26.7.2021 asiakas toteaa, että lumimyrsky oli 13.1.2021, jolloin lumi pääsi 30 vuoden tauon jälkeen yläpohjaan. Pakkasta kesti hetken aikaa, jonka jälkeen lauhan sään tullessa lumi suli yläpohjassa ja kasteli alapuolisia asuntoja. Lumen pääsyyn yläpohjaan vaikutti olennaisesti tuulen suunta ja voimakkuus. Lumen koostumus ja katon puhtaus aiemmasta lumesta on lisäksi vaikuttanut tilanteen syntyyn. Lumi pääsi yläpohjaan vain kahdesta eri kohdasta parvekelinjan yläpuolelta. Taloyhtiön toisessa rakennuksessa, joka on tuulen suuntaan nähden eri asennossa, ei havaittu lumivahinkoja.
Raportin toimenpidesuosituksiin asiakas toteaa, että kartoitusyhtiö myy palveluitaan aina raporttiensa yhteydessä ja lausunnon toimenpidesuositus on osa tätä myyntipuhetta. Nyt kyseessä oleva taloyhtiö ei ole kärsinyt vuosittain usein toistuvien lumisateiden jälkeen vesivahingoista, vaan 30 vuoden välein, kun lunta sataa kovan tuulen avustamana oikeasta suunnasta.
Asiakkaan mukaan kyseessä on poikkeuksellinen olosuhde tai sääilmiö. Ensimmäinen lumisade tapahtui 13.1.2021 kovan tuulen avustamana ja lumen sulamiseen liittyvä vesivahinko tapahtui noin viikon kuluttua lumisateesta. Se, että katto on ollut puhdas lumesta, on taannut tuolla tuulella ja paine-erolla lumen pääsyn yläpohjaan. Jos lunta olisi jo ollut katolla siten, että se olisi peittänyt parvekelinjan yläpuolisen katon, olisivat yläpohjan aukot peittyneet, eikä lunta olisi päässyt yläpohjaan. Yhteenvetona asiakas katsoo, että ”tammikuun myräköitä” on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.
Palveluntarjoajan kanta
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa ja perustelunsa. Yhtiö lisää, että saatujen selvitysten perusteen kohteen kattorakenteissa on useita laajoja ilmanottoaukkoja, joiden kohdalta lunta on päässyt sisään rakennukseen tammikuussa 2021. Vahinko ei ole siis syntynyt minkään yksittäisen katolla olevan reiän tai aukon kautta yläpohjaan päässeen lumen vuoksi, vaan näitä rakoja on useissa eri paikoissa rakennusta. Kartoitusraportissa ja P Oy:n asiantuntijalausunnossa on todettu, että lunta pääsee sisälle muun muassa alemman ja ylemmän kattotason välisestä ilma-aukosta. Lisäksi lunta on päässyt sisään parvekkeiden kohdalta vesikatteen ja talon alaräystään välistä, jossa on havaittavissa selvä rako. Rakennuksen vesikatteen tai räystäsrakenteen ei ole osoitettu rikkoutuneen mistään kohtaa, vaan lumi on tuulen suunnasta riippuen päässyt sisään nimenomaan edellä mainituista ilmanottoaukoista.
Vakuutusyhtiö toteaa, että vahingon on ilmoitettu tapahtuneen aikavälillä 11.-22.1.2021. Isännöitsijä on itse epäillyt, että vahinko olisi tapahtunut 13.1.2021, mutta tästä ajankohdasta ei ole voitu esittää tarkempaa selvitystä. Lisäksi isännöitsijän mukaan vastaavaa vahinkoa ei ole tapahtunut 30 vuoteen. Kohteen katto on uusittu vuonna 2014, joten vakuutusyhtiön mukaan tilannetta ennen ja jälkeen tätä ajankohtaa ei voida verrata toisiinsa.
Kyseessä ei ole ollut poikkeuksellinen sääolosuhde, sillä säätilastoista ei käy ilmi mitään erityistä tai poikkeuksellista. Esitettynä ajanjaksona ei ole ollut Ilmatieteen laitoksen säätietojen mukaan myrskytuulta, vaikka tuulen nopeus puuskissa onkin noussut yli 10 m/s 11.-13.1.2021 sekä 21.1.2021. Hetkittäistä kovaa tuulta ei vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan voida pitää vakuutusehdoissa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkotapahtumana, vaan kyse on useita kertoja vuodessa toistuvasta tapahtumasta, johon on varauduttava etukäteen. Myöskään pidempään jatkunutta lumisadetta ei voida pitää Suomen olosuhteissa äkillisenä ja ennalta arvaamattomana olosuhteena. Kiinteistön tulee kestää tällaisten talvisin vallitsevien olosuhteiden vaikutusta ilman, että sille aiheutuu vahinkoja.
Vakuutusyhtiö lisää, että mahdollisen rakennus- tai muun vastaavan virheen puuttuminen ei ole suora osoitus siitä, että vahinko olisi aiheutunut jonkin äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Yhtiö toteaa lisäksi, että kartoitusraporteissa on riittävällä tavalla dokumentoitu ne riskialttiit kohdat, joissa lumella on pääsy sopivissa sääolosuhteissa sisään rakennukseen. Kartoitusraporttien kannanotot kohteen kattorakenteen ”ongelmakohtiin” ovat selvä indisio siitä, että rakenteessa on tiettyjä puutteita, jotka mahdollistavat vahinkojen syntymisen sopivissa olosuhteissa.
Vakuutusyhtiö toteaa lisävastineessaan 8.7.2021, että K Oy:n kartoitusraporteissa esitettyjä puutteita ole syytä kyseenalaistaa pelkästään myyntipuheena, sillä rakennepuutteet on selkeästi eritelty lausuntoon. Yhtiö toteaa lisäksi, että lumisadetta on ollut jo 10.1.2021, 11.1.2021 ja 12.1.2021, eli sateet eivät ole alkaneet esitettynä päivänä 13.1.2021. Lunta on satanut myös 15.1.2021, 17.1.2021, 18.1.2021, 19.1.2021 ja 20.1.2021, joten on mahdotonta yhdistää aiheutunutta vahinkoa nimenomaan päivämäärään 13.1.2021. Vahingot ovat syntyneet pidemmän ajan kuluessa lumen päästyä rakenteisiin katon puutteiden tai ongelmakohtien kautta.
Lisävastineessaan 28.7.2021 yhtiö toteaa, että K Oy:n kartoitusraportista ei miltään osin käy ilmi, että taloyhtiö olisi pyytänyt kartoitusyhtiötä itse lisäämään maininnat puutteista raporttiin. Kyse on puutteellisista ja riskialttiista rakenteista, joihin on kiinnitetty huomiota myös P Oy:n raportissa, joka perustuu P Oy:n vahinkopaikalla tekemän tarkastuksen aikana tehtyihin havaintoihin ja tarkastuksen yhteydessä otettuihin valokuviin.
Sopimusehdot
Sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2021 alkaen) kohdan E-3.1 (Korvattavat vahingot) ensimmäisen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.
Ehtojen kohdan E-3.1.1. (Muut korvattavat kustannukset) alakohdan Luonnonilmiö mukaan korvattavia vahinkoja ovat
- myrskytuulen aiheuttama rikkoutuminen. Myrskytuulella tarkoitetaan tuulta, jonka nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.
- raesateen aiheuttama mekaaninen rikkoutuminen
- rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa oli 75 mm.
Ehtojen kohdan E-3.2.13 (Vesikatteen vuoto) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut vesikatteen vuoto. Jos kyseessä on äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkopuolisesta tapahtumasta johtuneesta rikkoutumisesta aiheutunut vesikatteen vuotovahinko, voidaan vahinko korvata.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys siitä, onko rakennuksen rakenteiden kastumisen aiheuttanut vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.
Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ehtokohdan 3.1 alakohdan Luonnonilmiö mukaan korvataan myrskytuulen aiheuttama rikkoutuminen. Myrskytuulella tarkoitetaan tuulta, jonka nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa.
Taloyhtiö on katsonut, että olosuhteet olivat 13.1.2021 olleet poikkeukselliset, ja kyseessä oli ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, jolloin lumi pääsi 30 vuoden tauon jälkeen yläpohjaan.
Vakuutusyhtiö vetoaa siihen, että kartoitusraportin perusteella minkäänlaista rikkoutumista ei ole tapahtunut, vaan kattorakenne mahdollistaa lumen pääsyn sisään rakennukseen. Asiassa ei lisäksi ole varmuudella selvitetty vahingon aiheutuneen 13.1.2021. Säätilastoista ei käy ilmi mitään poikkeuksellista, joten kyseessä ei ole poikkeuksellinen sääolosuhde. Esitettynä ajanjaksona ei ole ollut ilmatieteenlaitoksen säätietojen mukaan myrskytuulta, vaikka tuulen nopeus puuskissa onkin noussut yli 10 m/s 11.-13.1.2021 sekä 21.1.2021. Lumisadetta on lisäksi ollut jo ennen 13.1.2021 sekä tämän jälkeen, joten on mahdotonta yhdistää aiheutunutta vahinkoa nimenomaan päivämäärään 13.1.2021.
Taloyhtiö, jolla on näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta, ei ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella FINEn olisi mahdollisuus arvioida sääolosuhteiden poikkeuksellisuutta tammikuussa 2021 ennen vahingon havaitsemista. FINEn käytettävissä olevien Ilmatieteen laitoksen säätietojen perusteella FINE ei ole voinut todeta, että sääolosuhteet olisivat olleet vahingon tapahtumapaikalla ja kyseisellä ajanjaksolla tavanomaisesta poikkeavat, tai myöskään, että lunta olisi nimenomaan 13.1.2021 päässyt yläpohjan eristetilaan lumisateen ja tuulen vaikutuksesta. Selvityksen mukaan on todennäköistä, että lunta on päässyt parvekekatteen rakenteissa olevien aukkojen kautta tuulella yläpohjatilaan pidemmän ajan kuluessa. Myös talon alaräystään ja parvekkeiden vesikatteen välissä sekä vesikaton alemman osan seinällenostopellin ja katon välissä on todettu selvät raot, joista tuiskulunta on mahdollisesti päässyt yläpohjan eristetilaan. Mitään rakenteiden rikkoutumista ei ole osoitettu tapahtuneen.
FINE toteaa, että rakennukset tulee Suomessa rakentaa lähtökohtaisesti niin, että lunta ei pääse rakennuksen rakenteisiin tavanomaisissa talviolosuhteissa. Asiassa jää näyttämättä, että vahinko olisi seurasta vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä tai ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta tai myöskään luonnonilmiövahinkoja koskevassa kohdassa tarkoitetusta poikkeuksellisesta sääolosuhteesta, eikä vahinko siten ole kiinteistövakuutuksesta korvattava. Tämä lopputulos vastaa Vakuutuslautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä, joka ilmenee esimerkiksi oheen liitetystä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksesta FINE-039421.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava lakimies Siirala
Esittelijä Taivalantti