Tapahtumatiedot

Asiakkaan 26.11.2020 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan vuonna 2000 rakennetun omakotitalon olohuoneen lämpölasi otti 19.11.2020 kovan eteläisen tuulen ja sateen seurauksena kosteutta sisäänsä. Vahinkoilmoituksen mukaan lasin sisällä oleva kaasu oli ilmeisesti karannut ja lasi muuttui harmaaksi. Kyse oli kookkaasta maisemalasista, joka oli kooltaan 2 900 mm X 1 620 mm.

Vakuutusyhtiö antoi 17.12.2020 kielteisen korvauspäätöksen. Vakuutusyhtiön mukaan kyseessä ei ollut vakuutuksesta korvattava äkillinen ilmiö. Kaasun poistuminen ja kosteuden kerääntyminen lasin sisälle ei ollut äkillinen ilmiö, vaan kyse oli vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä. Asiakkaan esittämässä selvityksessä ei käynyt ilmi ulkoista syytä, joka olisi aiheuttanut kaasun poistumisen lasien välistä. Vähitellen tapahtuvista ilmiöistä aiheutuneet vahingot oli rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, eikä vahinko siten tullut korvattavaksi palo- ja luonnonilmiö- tai särkymis- ja menetysturvasta.

Asiakas vaati oikaisua korvauspäätökseen. Asiakkaan tulkinta tapahtuman äkillisyydestä on erilainen kuin vakuutusyhtiön. Lämpölasi on tiivis. Lasin sisällä joko on tai ei ole kaasua. Kaasu ei vapaudu lasin sisältä vähitellen itsestään. Asiakkaan havaintojen mukaan lasin sisällä ei ollut kosteutta vahinkoa edeltävänä päivänä 18.11.2020. Lasin harmaantuminen oli merkki siitä, että lasi oli rikkoutunut. Asiakas oli 100-prosenttisen varma, että lasi oli ehjä ja kirkas muutamaa viikkoa aikaisemmin, kun hän oli ostanut talon. Asiakas oli tuolloin tarkastanut talon kiinteistövälittäjän ja myyjän kanssa melko tarkkaan.

Oikaisupyynnön perusteella 11.3.2021 antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö totesi, ettei asian uusintakäsittelyssä ollut tullut esiin mitään sellaista, minkä perusteella yhtiö olisi voinut muuttaa asiassa aikaisemmin antamaansa korvauspäätöstä. Vahinko ei ollut seurausta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta.

Tämän jälkeen asiakas haki päätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisestä muutoksenhakuelimestä. Muutoksenhakupyynnössä asiakas vaati, että vahinko tulisi särkymis- ja menetysturvan sijasta käsitellä luonnonilmiövahinkona. Kyseisenä ajankohtana alueella oli annettu varoitus maa-alueen myrskypuuskista. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tuulennopeus läheisellä lentoasemalla 19.10.2020 kello 00.50 oli ollut 21 m/s. Tuulensuunta oli sellainen, että tuuli osui terassille, jossa vaurioitunut ikkuna on.

Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin ei muuttanut aikaisempia korvauspäätöksiä 25.5.2021 päivätyllä päätöksellä. Ikkunassa ei ollut havaittavissa myrskyn aiheuttamaa rikkoutumista. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan mukaan vahingon syynä oli ikkunan epätiiviys, joka ei johtunut myrskystä, vaan ikkuna oli ollut epätiivis jo ennen myrskyä. Epätiiveyden seurauksena ikkunan väliin oli kovalla tuulella päässyt kosteutta. Jos kyseessä oli kaasuikkuna, oli kaasu päässyt purkautumaan ikkunan välistä jo aikaisemmin. Mikäli kyseessä ei ollut kaasuikkuna, oli se jostakin kohdasta siten avoin, ettei ikkuna ollut enää tyhjiö. Asiassa oli jäänyt siten näyttämättä, että kosteus olisi päässyt lasin sisään vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan vaurioituneesta ikkunalasista 1 900 euroa. Asiakkaan näkemyksen mukaan lasin rikkoi luonnonilmiö, tarkemmin myrskytuuli.

Asiakkaan mukaan alueella oli 19.10.2020 aamuyöllä todistettavasti myrskyolosuhteet. Maa-alueiden myrskypuuskat läheisellä lentoasemalla olivat yli 21 m/s. Lisäksi asiakas on pettynyt vakuutusyhtiön toimintaan siltä osin, ettei hänelle kerrottu käsittelyn aikana, minkälaisia mahdollisia näyttönä toimivia selvityksiä tai lausuntoja asiassa tarvitaan. Sen sijaan vakuutusyhtiön päätöksessä viitataan vahinkotarkastajan näkemykseen asiasta. Vahinkotarkastaja ei ole käynyt paikalla tapahtuma-aikaan tai myöhemminkään.

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa aikaisempiin korvauspäätöksiinsä ja toistaa niissä kerrotut perustelut. Lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että mikäli myrskytuuli olisi saanut aikaan lämpöikkunan rikkoutumisen, ikkuna olisi siinä olevien jännitteiden vuoksi suurella todennäköisyydellä säröytynyt havaittavasti.

Lisäksi vakuutusyhtiö huomauttaa, että kaasun hidas vuotaminen pois eristyslasin välistä on normaalia. Vakuutusyhtiö viittaa VTT:n tiedotteeseen, josta käy ilmi, että eristyslasi vuotaa koko ajan täytekaasua pois reunatiivistysten läpi. Vuodon suuruus riippuu tiivistemassojen läpäisevyydestä, massauksessa olevista vioista sekä massasauman paksuudesta ja leveydestä.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiakas ole osoittanut minkään sellaisen äkillisen tapahtuman sattuneen, joka olisi kotivakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kyseessä on vakuutusehtojen tarkoittama vähitellen tapahtuva ilmiö, eikä vakuutusyhtiö voi siten korvata vuotavan ikkunan uusimista vakuutuksesta.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vahinkoon sovellettavien vakuutusehtojen (1.4.2020) ehtokohdan 5 Korvattavat vakuutustapahtumat alakohdan 5.1 Korvattavat vakuutustapahtumat mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Ehtokohdan 5.1.1 Palo- ja luonnonilmiöturva mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan […] luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti

• myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta
• vesistö- tai merivesitulvasta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle
• jään liikkumisesta, joka johtuu vesistö- tai merivesitulvasta
• vakuutettuun omaisuuteen suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut mekaanisesti omaisuutta. Salamaniskusta aiheutuneen ylijännitteen aiheuttamat vahingot korvataan laiterikkoturvasta.
• rankkasateesta rakennukselle tai huoneiston osille ja rakennuksen sisällä olevalle irtaimistolle, kun vesi on tunkeutunut suoraan maanpinnalta tai kiinteästi rakennukseen asennettujen putkistojen kautta.
• poikkeuksellisen voimakkaasta raekuurosta.

[…]

Ehtokohdan 5.1.5 Särkymis- ja menetysturva mukaan särkymis- ja menetysturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen, mikäli kyseessä olevaa vahinkoa ei ole määritelty korvattavaksi palo- ja luonnonilmiö-, rikos-, laiterikko- tai putkistovuototurvasta. Sillä, onko tämä toinen turva ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa, ei ole merkitystä.

Särkymis- ja menetysturvasta ei koskaan korvata vahinkoja, jotka johtuvat palosta, luonnonilmiöstä, varkaudesta, ryöstöstä, murrosta, ilkivallasta taikka koneen, laitteen tai putkiston sisäisestä rikkoutumisesta taikka rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta vuotaneesta nesteestä.

Ehtokohdan 6. Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot mukaan vakuutuksesta ei korvata
6.1 vahinkoa, joka on aiheutunut kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
[…]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse siitä, onko vuonna 2000 rakennetun omakotitalon ikkunalasin harmaantuminen aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, ja ovatko ikkunan uusimiskustannukset kotivakuutuksesta korvattavia.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Saadakseen korvausta vakuutuksesta, asiakkaan on siten osoitettava, että kyseessä on ollut vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman aiheuttama vahinko. Mikäli vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa evätä korvauksen vakuutussopimuksen rajoitusehtoon vedoten, vakuutusyhtiön on puolestaan osoitettava, että vahinko on johtunut rajoitusehdossa mainitusta syystä.

Vakuutusehtojen mukaan luonnonilmiövahinkona korvataan vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta. Särkymis- ja menetysturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen, mikäli kyseessä olevaa vahinkoa ei ole määritelty korvattavaksi palo- ja luonnonilmiöturvasta. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut muun muassa kulumisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Vahinkoilmoituksen mukaan kovan eteläisen tuulen ja sateen seurauksena olohuoneen lämpölasin sisälle pääsi kosteutta 19.11.2020. Ikkunalasin sisällä oleva kaasu oli vuotanut ja lasi oli muuttunut harmaaksi. Asiakkaan näkemyksen mukaan ikkunalasi rikkoutui kovan myrskytuulen seurauksena.

FINElle ei ole esitetty selvitystä vahinkoajankohdan paikallisista sääoloista. Asiakkaan mukaan alueella oli vahinkoajankohtana myrskyolosuhteet. Maa-alueiden myrskypuuskat olivat vahinkopaikasta noin 15 kilometrin päässä sijaitsevalla ilmatieteenlaitoksen sääasemalla yli 21 m/s.

Vakuutusyhtiö on toimittanut FINElle Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tiedotteen Eristyslasin täytekaasun ja lasien toimivuus ja toteaminen. Luvun 4.1 Eristyslasin täytekaasujen vaikutus ikkunassa (s. 23) mukaan: ”Eristyslasin jalokaasulla täyttämisen tarkoituksena on parantaa ikkunan lämmöneristävyyttä. […] Eristyslasi myös vuotaa koko ajan täytekaasua pois reunatiivistysten läpi. Vuodon suuruus riippuu tiivistemassojen läpäisevyydestä, massauksessa olevista vioista sekä massasauman paksuudesta ja leveydestä. […]”

Asiakas on pyytänyt tarjouksen ikkunan uusimiskustannuksista kolmelta lasiliikkeeltä. 1.12.2020 tarjouksen antaneen lasiliikkeen tehtaan edustajan mukaan: ”Suuri lasipinta voi olla syy miksi ikkuna alkaa vuotamaan karmien reunoista. Tuuli, lämpötilan vaihtelut ja kaikki liike lasissa voi aiheuttaa lasin vuotamisen.”

Tässä tapauksessa kyseessä on noin 20 vuotta vanha ikkuna. Vakuutusyhtiön vetoaman VTT:n tiedotteen perusteella on todennäköistä, että täytekaasua on myös tässä tapauksessa ainakin jossakin määrin vuotanut ikkunan reunatiivistysten läpi vähitellen, pidemmän ajan kuluessa. Kyse on tältä osin vakuutusehdoissa tarkoitetusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä, jonka aiheuttamat vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Vakuutusehtojen mukaan vahingon korvattavuuden edellytyksenä on sekä luonnonilmiöturvan että särkymis- ja menetysturvan osalta, että vahingon on aiheuttanut jokin äkillinen ja ulkoinen tapahtuma, tässä tapauksessa lähinnä asiakkaan kuvaama voimakas tuuli. FINE toteaa, että asiakirjoihin liitettyjen valokuvien perusteella vaurioituneessa ikkunassa ei ole silmämääräisesti nähtävissä halkeamia, säröjä tai muitakaan merkkejä jonkin ulkoisen tekijän aiheuttamasta rikkoutumisesta. Asiakkaan ikkunassa kuvaaman kosteuden syy jää asiassa esitetyn aineiston perusteella epäselväksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella FINE katsoo jäävän näyttämättä, että ikkunalasin harmaantumiseen todennäköisesti johtanut täytekaasun vuotaminen olisi tässä tapauksessa aiheutunut myrskytuulesta tai jostakin muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä. Näillä perusteilla FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava Lakimies Siirala
Esittelijä Penttilä