Tapahtumatiedot

Vuonna 2008 rakennetulle 30 m2 suuruiselle saunarakennukselle oli aiheutunut vahinkoa 27. - 28.2.2021 välisenä yönä sattuneessa tulipalossa. Vahinkoilmoituksen mukaan tuli oli päässyt leviämään välikatolla, ja tuli oli kytenyt yön yli. Pelastuslaitos oli sammuttanut palon 28.2.2021 aamulla. Kun rakenteita oli syttynyt myöhemmin iltapäivällä uudestaan palamaan, pelastuslaitos oli toisen kerran käynyt paikalla sammuttamassa tulipalon.

Pelastuslaitoksen onnettomuusselosteen mukaan (hälytysilmoitus 28.2.2021 klo 8:52) välikatolla hormin läheisyydessä olleet puurakenteet oli sammutettu pienellä määrällä vettä. Villaeristeet oli poistettu hormin juuresta käsin, ja kytevät eristeet oli raivattu pois. Arvioksi tulipalon syttymissyystä selosteeseen on merkitty riittämätön suojaetäisyys. Tarkempana kuvauksena syttymiskohdasta on merkitty: ”Välikatolla hormin lähellä olevat puurakenteet sekä eristeet”. Syttymissyyn tarkempana kuvauksena on mainittu: ”Kattorakenteet liian lähellä hormia sekä eristevilla.”.

Pelastuslaitoksen toisen onnettomuusselosteen (hälytysilmoitus 28.2.2021 klo 17:49) mukaan samassa paikassa oli aamupäivällä ollut tulipalo ja puurakenne oli jäänyt kytemään. Palopesäke oli ollut välikatolla ullakkotilassa. Arvioksi tulipalon syttymissyystä on merkitty ”Muu syy”.  Syttymissyyn tarkempi sanallinen kuvaus: ”Kytevä palopesäke”.

Vakuutusyhtiön tarkastaja oli käynyt paikalla 10.3.2021 ja 16.3.2021. Käynneistä tehdyn ja asiakkaan huomautusten johdosta korjatun 4.5.2021 päivätyn muistion mukaan syttymisalueeksi oli varmistunut saunarakennuksen välikatto, jossa teräshormin ympärillä oli ollut nähtävissä säteittäinen noin 2 metrin levyinen paloalue. Hormia lähellä olleen, voimakkaimmin palaneen kattotuolin etäisyys hormista oli muistion ja siinä olevan valokuvan mukaan ollut 7 senttimetriä. Muistiossa on myös mainittu, että vahinkopäällikkö HM:n mukaan teräshormille ei ole ollut rakennuslupaa, eikä sitä näin ollen ole voitu virallisesti tarkastaa. Muistion mukaan erään rakennusyrityksen työntekijät olivat remontoineet pihasaunan, jolloin välikatolle oli laitettu puhallusvillaa. Puhallusvillaa oli laitettu lämpimien tilojen päälle myös teräshormin ympärille.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 7.5.2021 katsonut, ettei palovahinko ollut vakuutuksesta korvattava. Vahinko oli evätty rakennusvirheenä, koska teräshormin etäisyys palavasta rakenteesta ei ole ollut riittävä. Hormin asennusohjeen mukaan hormin etäisyyden palaviin materialeihin tulee olla 10 senttimetriä. Lisäksi hormin läpivientieristeen tulisi olla 10 senttimetrin paksuista paloluokiteltua kivivillaa. Rakennusluvan mukaan saunassa pitäisi olla sähkökiuas, mutta siihen oli asennettu puukiuas ja peltipiippu. Selluvillan osuutta itse syttymiseen ei voida aukottomasti todistaa, koska palo oli alkanut uudestaan palokunnan ensimmäisen käynnin jälkeen, ja koska pelastuslaitos oli ensimmäisen käynnin jälkeen voinut levittää välikatossa hormin ympärillä olleita palopesäkkeitä.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii korvausta vahingon korjauskustannuksista, arvio 10.000-20.000 euroa, ja viivästyskorkoa sekä korvauksen asiantuntijaraporttien hankkimisesta ja vahingon selvityskuluista.

Palolaitos oli ensin sammuttanut välikatolla kytevät puut ja villat. Palon syyksi oli epäilty piipun viereisiä rakenteita tai villaa. Myöhemmin samana päivänä palolaitos sammutti kohteen uudelleen ja kuvasi kaikki paikat lämpökameralla. Palon toiseksi mahdolliseksi syyksi oli tuolloin tulkittu mustaksi palanut/sulanut sähköjohto. ”Eivät osanneet päätellä, kumpi näistä on varma alkusyy.”

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiön tulkinta turvaetäisyydestä on tuulesta temmattu. Vakuutusyhtiön tutkija oli käynyt kohteessa omin luvin. Ensimmäisen korvauspäätöksen mukaan piipun etäisyys kattotuolista oli ollut 7 cm. Palokunta oli kuitenkin irrottanut piipun ja mittauksen vastakohta oli poikkipalanut kattotuoli. Silti mittaus oli suoritettu näistä kahdesta kohdasta. Asiakas on muutoinkin kritisoinut vakuutusyhtiön toimia ja pitänyt sen tekemiä muistioita ja ratkaisuja perusteettomina ja vain vakuutusyhtiön omiin käsityksiin perustuvina.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas toteaa, että rakennuksessa aikaisemmin tehdyn remontin yhteydessä palovillaa olivat välikatolle lisänneet rakennusalan ammattilaiset. Vakuutusyhtiön muistiossa mainituin tavoin palovillaa ei oltu levitetty hormin ympärille. Palokunta oli siirtänyt palo- ja puhallusvilloja ensimmäisen sammutuskerran yhteydessä ja poistanut aluksi osan niistä sekä toisella sammutuskerralla vielä lisää.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää epäävää korvauspäätöstään vakuutusehtojen mukaisena.  Se ei voi korvata vahinkoa vakuutuksesta. Riittämättömän suojaetäisyyden lisäksi mitään muuta mahdollista palon syttymissyytä ei ole esitetty.

Sähköpalotutkinnan raportissa suljetaan pois se mahdollisuus, että tulipalo olisi saanut alkunsa oikosulusta sähköjohdossa. Ainoa mahdollinen lämmön lähde oli täten ollut puukiukaan hormista säteillyt kuumuus kiuasta lämmitettäessä. Värimuutosten perusteella teräshormin lämpötila oli ollut varsin korkea.

Puhallusvilla on puun ohella herkästi syttyvä materiaali, minkä vuoksi riittävän suojaetäisyyden noudattaminen palon torjumiseksi on erityisen tärkeää. Sähköpalotutkinnan raportista ja tutkinnan muistiosta sekä niiden liitteenä olevista valokuvista ilmenee, että metallihormin etäisyys kattotuoliin on pienempi kuin piipun asennusohjeessa edellytetään. Myös selluvilla on alttiina hormin kuumuudelle. Piipun mahdollinen irrottaminen jossain vaiheessa palon jälkeen ei muuta em. seikkaa, koska piipulle oli yksi läpivientikohta. Sovellettu hormin asennustapa ja suojaetäisyyden laiminlyönti aiheuttivat saunan rakenteille merkittävän paloturvallisuusriskin ja lopulta tulipalon syttymisen. Kyse on tältä osin ehtokohdan 6.17 mukaisesta rakennustyövirheestä.

Asiakas ei ole esittänyt selvitystä siitä, että saunan rakennuslupa sallii puukiukaan ja hormin asentamisen saunaan sähkökiukaan asemesta, tai että puukiukaan peltihormin asennuksen oli tarkastanut ja hyväksynyt riittävän toimivaltuuden omaava rakennusviranomainen. Selvityksen puuttuessa vakuutusyhtiö katsoo, että kiuas ja hormi oli asennettu rakennusmääräysten vastaisesti, eikä vahinko voi tämän vuoksi tulla korvattavaksi ehtokohdan 6.17 eikä suojeluohjeiden kohdan 2.1 nojalla.

Vakuutusyhtiölle ei ole esitetty selvitystä, että puulämmitteiselle kiukaalle olisi myönnetty rakennuslupa. Saunalle myönnetyssä rakennusluvassa saunassa on sähkökiuas. Piippua ei ole saunan pohjakuvassa, kuten se on päärakennuksessa kahdessa kerroksessa. Lopputarkastus on pidetty molempien rakennusten osalta, ja hormikatselmus on voitu pätevästi tehdä vain päärakennuksen osalta.

Kun vakuutusyhtiön tarkastajat olivat käyneet tarkastuskäynnillä, kattotuolit olivat olleet paikallaan ja etäisyys piippuun oli ollut selvästi alle 100 mm. Kattotuolit eivät ole voineet siirtyä paikoiltaan, koska kattotuolien reevaukset olivat estäneet kattotuolia liikkumasta sivusuunnassa. Yhden kattotuolin liikkuminen vaatisi kaikkien kattotuolien liikkumista.

Vakuutusyhtiö huomauttaa, että SK:n mittauskuvasta, jossa piipun etäisyydeksi on saatu yli 100 mm, puuttuu mitan alkupää. Näin ollen kuvan perusteella ei voi todeta, onko mitta ollut kiinni lähimpänä olleessa pisteessä vai jollain muulla kohden ympyrää. Muistio perustuu 5.5.2021 käyntiin kohteessa, eli palosta oli kulunut jo 1,5 kuukakutta käynnin tapahtuessa.

Vakuutusyhtiön saaman tiedon mukaan kiukaassa oli poltettu 5 pesällistä puuta ja saunassa oli saunottu pitkään. Piipun asennusohjeessa / käyttöohjeessa varoitetaan pitkään jatkuvan kovan lämmittämisen aiheuttavan palovaaran. Tältä osin kyseessä on mahdollinen kiukaan käyttövirhe.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• kaksi pelastuslaitoksen onnettomuusselostetta
• R. Oy:n tarkastusraportti 3.3.2021 tehdystä palovahinkotarkastuksesta. Todellinen syttymissyy oli kartoittajalle epäselvä. Rakennuksen yläpohja oli kärsinyt eriasteisia palo- ja nokivaurioita sekä sammutusvesivaurioita.
• vakuutusyhtiön muistio 4.5.2021, johon oli korjattu asiakkaan havaitsemat virheet vakuutusyhtiön 19.3.2021 päivättyyn muistioon.
• sähköpalontutkijan (MH) 7.4.2021 päivätty raportti sähköpalontutkinnasta ja siihen liittyvä valokuvaliite rakennuksen vaurioista tulipalon jälkeen.
• R.I. Oy:n muistio/lausunto, 21.5.2021, 5.5.2021 tehdystä mittauksesta / tarkastuksesta. Tarkastuksen tavoitteena oli todeta ja mitata piipun ja sen lähellä olevan ristikon etäisyys toisistaan.
• Rakennus- ja huoneistorekisteriote ja rakennuspiirustukset; ote rakennusrekisteristä.
• Teräspiipun asennusohje
• Valokuvia savupiipun läpiviennistä yläpohjarakenteessa ja savupiipusta palovahingon jälkeen.

Sähköpalon tutkintaraportin (7.4.2021) mukaan palanut tai hiiltynyt alue oli sijainnut saunan puukiukaan metallihormin ympärillä, ja palaneen alueen säde oli pääosin ollut noin 1,2–1,5 metriä hormin ympäri. Raportin mukaan kuvassa 2 on nähtävillä, että piipun etäisyys palavarakenteiseen kattotuoliin ja sen päällä olevaan selluvillaan oli ollut 65–70 mm. Lämmöneristeet oli purettu hormin ympäriltä sammutustöiden aikana. Hormiin oli kuitenkin palanut kiinni selluvillan kappaleita, ja saunan kiukaan hormin ulkovaippaan oli tullut värimuutoksia. Palojälkien perusteella palo oli syttynyt saunan puulämmitteisen kiukaan peltihormin välittömästä läheisyydestä. Arviona palon syttymissyystä raportissa on mainittu ”Saunan kiukaan metallinen savuhormi on asennusvaatimusten vastaisesti asennettu liian lähelle palavarakenteista kattotuolia ja tämän jälkeen hormin ympärille on asennusvaatimusten vastaisesti lisätty palavaa selluvillaa. Hormia ei ole paloeristetty kivivillalla asennusohjeen vaatimusten mukaisesti.” Raportin mukaan rakennuksen sähköasennukset ja saunan yläpohjan kaapeloinnit eivät olleet kaikilta osin standardien mukaiset.

R.I. Oy:n raportin (21.5.2021) mukaan suoritetun mittaustavan mukainen piipun etäisyys puuristikosta oli ollut 105 mm, mikä täyttää palomääräyksen mukaisen etäisyyden. Mittaus oli tehty paloa kärsineen piipun viereisen kattoristikon kyljestä niin, että mittalauta oli asetettu ristikon toiselle puolelle ristikon vaakasuuntaan. Ristikon vahvuudeksi oli mitattu 40 mm ja ristikoiden etäisyydeksi toiseen ristikkoon oli mitattu 870 mm, eli ristikoiden kk-väli oli ollut 910 mm. Mittauksessa oli todettu, että palopurkuvaiheessa alapään lauta, joka oli sitonut ristikot toisiinsa, oli katkaistu. Tästä johtuu, että ristikko oli alkanut vääntyä alapäästään piippuun päin, yläpäässä piipun etäisyys oli ollut 110 mm.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiö rakennustyö- ja asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon vetoamalla evätä korvauksen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen kohdan 5.5.1 mukaan palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli.

Ehtojen kohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Suojeluohjeiden kohdan 2.1 mukaan tulisijojen, hormien ja palomuurien käyttöturvallisuutta tulee jatkuvasti valvoa. Niitä ei saa ottaa käyttöön ennen palo- tai rakennusviranomaisten hyväksymistä. Mikäli tulisijoissa, hormeissa tai palomuureissa on puutteellisuuksia, ei niitä saa käyttää ennen palo- tai rakennusviranomaisen tarkastusta ja uudelleen käyttöön hyväksymistä.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 10.1 (Korvausmenettely, korvauksen hakijan velvollisuudet, 69 § ja 72 §)

• toisen kappaleen alkuosan mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava.
• viidennen kappaleen alkuosan mukaan vakuutusyhtiölle on varattava tilaisuus ennen korjausta tarkastaa vahingoittunut omaisuus vahingon syyn selvittämiseksi ja sen toteamiseksi, onko kysymyksessä vakuutuksesta korvattava vahinko.
• kuudennen kappaleen mukaan vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.

Asian arviointi

Asiassa esitetty selvitys on hormin ja palavien rakenteiden etäisyyttä koskevilta osin ristiriitainen. Vakuutusyhtiön toimeksiannosta suoritetuissa kahdessa tarkastuksessa tehtyjen mittausten mukaan etäisyys on ollut noin 65-70 mm, eli alle hormia koskevien asennusohjeiden edellyttämän 100 millimetrin vähimmäisetäisyyden. Vakuutuksenottajan pyynnöstä tehdyn mittauksen perusteella etäisyys on ollut 105 mm, joka ylittää vähimmäisetäisyyden 5 millimetrillä.

Palolaitoksen onnettomuusselosteen ja 16.3.2021 suoritetusta palonsyyn selvityksestä laaditun raportin mukaan palovahingon todennäköisenä syynä oli ollut se, että puiset kattorakenteet ja eristeet olivat olleet liian lähellä hormia, ja että palo oli syttynyt puukiukaan lämmittämisestä aiheutuneen rakenteiden kuumentumisen vuoksi. Esitetyn selvityksen mukaan palon syynä eivät ole olleet sähkölaitteet tai sähköasennukset. Sähkölaitteita ja -asennuksia koskevan selvityksen mukaan osa asennuksista oli tarkastusraportin mukaan ollut rakentamisajankohtana voimassa olleiden määräysten ja ohjeiden vastaisia

Asiakirjoista ilmenee, että vakuutusyhtiön pyynnöstä huolimatta asiakas ei ollut toimittanut vahingoittunutta rakennusta koskevaa rakennuslupaa tai muutostyölupaa, joiden mukaan rakennukseen oli voitu asentaa puulämmitteinen kiuas ja siihen liitetty teräshormi. Asiakas ei ole nimenomaisesti kiistänyt sitä, että nämä oli asennettu rakennukseen rakennusluvan vastaisesti.

Asiakirjoihin liitettyjen rakennuspiirustusten mukaan nyt puheena olevassa saunarakennuksessa ei ole savupiippua. Vakuutusyhtiö on perustellut epäävää korvauspäätöstä osaksi sillä, että hormi ei ole ollut rakennusluvan mukainen ratkaisu. Asiakas on viitannut kaupungin rakennusvalvonnan loppukatselmuspöytäkirjaan, jonka tarkoittamien katselmusten kohteena olivat olleet autokatoksen/saunarakennuksen lisäksi myös sen vieressä oleva pientalo. Pöytäkirjan mukaan savuhormikatselmus oli tehty 19.1.2009. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiakkaan esittämällä rakennusviranomaisen asiakirjalla ole kuitenkaan osoitettu, että puulämmitteinen kiuas ja teräshormi olivat olleet rakennusluvan mukaiset, että savuhormikatselmus oli koskenut myös saunarakennusta tai että sen rakenteet olivat olleet rakentamisajankohtana voimassa olleiden määräysten ja ohjeiden mukaiset.

Tulipalo oli syttynyt puukiukaan lämmittämisen seurauksena ja sen vuoksi, että hormin lähellä olleet palavat rakenteet olivat kuumuuden vuoksi syttyneet palamaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että teräshormin ja katolla olleiden palavien rakenteiden välisen etäisyyden on esitetty selvitys huomioon ottaen osoitettu olleen vähemmän kuin hormin asennusohjeiden mukainen vähimmäisvaatimus olisi edellyttänyt, ja että rakennus- ja asennusvirhe on sen vuoksi ollut syy-yhteydessä sattuneeseen tulipalovahinkoon.

Vakuutusehtojen korvausrajoitusten mukaan korvausta ei makseta, jos vahinko on aiheutunut rakentamismääräysten ja -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus tällä perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvauksen maksamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen