Tapahtumatiedot

Asiakas (s. 1946) kaatui 24.3.2018 jäätiköllä loukaten selkänsä. Asiakkaalla todettiin kaatumisen seurauksena muun muassa ensimmäisen lannenikaman painumamurtuma. Asiakas on kärsinyt tapaturman jälkeen muun muassa alaselän kivuista, pakaraan säteilevästä kivusta ja liikkumisen ongelmista kivun vuoksi. Asiakas haki pysyvän haitan korvausta kahdesta yksityistapaturmavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö maksoi 12.2.2021 asiakkaalle pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 4 mukaan molemmista asiakkaan yksityistapaturmavakuutuksista.

Asiakas haki haittaluokan korotusta molemmista vakuutuksistaan. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 17.3.2021 mukaan asiakkaalle tapaturmasta jäänyt haitta on edelleen haittaluokkaa 4 vastaava, eikä lisäkorvausta maksettu.

Asiakkaan vaatimukset ja vakuutusyhtiön kanta

Asiakas vaatii pysyvän haitan korottamista siten, että pysyvä haitta korvataan asiakkaan hoitavan lääkärin määrittämän haittaluokan mukaan. Asiakaan mukaan lääkärinlausunnoissa todetaan haittaluokan olevan 5–6. Lisäkirjelmässä asiakas kertoo, että portaita noustessa ja etenkin alas tullessa asiakas tarvitsee tukea kaiteesta. Asiakas kertoo, että jokainen askel sattuu noustessa ja laskiessa. Asiakkaan selkään sattuu niin paljon, että asiakkaan asento on kävellessä etukumara.

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan asiakkaalla on todettu 24.3.2018 kaatumisen seurauksena ensimmäisen lannenikaman painumamurtuma. Asiakkaalle on jäänyt lanneselän rasituskipua ja asiakkaan liikkuminen on vaikeutunut. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että asiakkaalle on jäänyt 24.3.2018 tapahtuneen tapaturman seurauksena haittaluokkaa 4 (20 %) vastaava pysyvä haitta. Vakuutusyhtiön mukaan haittaluokka ei ole muuttunut sen jälkeen, kun korvaus 12.2.2021 maksettiin.

Asiantuntijalausunto

FINE on pyytänyt asiassa asiantuntijalausunnon kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Matti Karjalaiselta.

Erikoislääkäri Karjalainen viittaa lausunnossaan vahingon tapahtumatietoihin sekä FINEn käyttöön toimitettuun lääketieteelliseen selvitykseen.

Asiakas kaatui 24.3.2018 jäätiköllä selälleen. Saman päivänä tehdyssä röntgentutkimuksessa ei todettu luisten rakenteiden vaurioita. Kivun jatkuessa kesäkuussa 2018 suoritetussa röntgentutkimuksessa asiakkaalla todettiin 1. lannenikaman yläpäätelevyn painauman lisääntyneen maaliskuiseen verrattuna. Tilan vuoksi konsultoitiin ortopedia, jonka suosituksesta hoitoa jatkettiin konservatiivisella hoitolinjalla.

15.11.2018 terveyskeskuslääkärin vastaanottokäynnin sairauskertomustiedoissa mainittiin, että asiakkaalla on ollut 24.3.2018 alkaen kipua alaselässä ja kipu säteili pakaran seutuun ollen määrätyissä liikkeissä erittäin kipeä. Kiertoliikkeessä ja tavaroiden kantamisessa asiakkaalle mainittiin tulevan sähkömäinen kipu ja hänen pitää pysähtyä. Suoritetussa kliinisessä tutkimuksissa ei todettu kävellessä haittaa. Tunnusteltaessa todettiin arkuutta lannerangan sivuilla painottuen 1. lannenikaman seutuun. Etutaivutuksessa kädet jäivät 30 senttimetriä lattiasta, eikä taaksetaivutus onnistunut. Alaraajaheijasteet tulivat esille, lihasvoimat olivat hyvät ja hermojuuritesti oli 90/70 astetta. Lisäksi asiakkaalla mainittiin olevan perussairauksina reuma, krooninen suolistotulehdus, hermo-lihasliitossairaus ja verenpainetauti.

Terveyskeskuslääkärin vastaanottokäynnin 21.3.2019 sairauskertomustietojen mukaan asiakkaalle oli tehty joulukuussa koko vartalon tietokonekerroskuvaus. Tietokonekerroskuvauksessa todettiin alapäätelevystään kiilamainen 1. lannenikama, jossa todettiin painauma puoleen korkeudesta vastaten kesäkuun tilaa sekä takaosan työntyminen 7–8 millimetriä ydinkanavan suuntaan. Suoritetussa kliinisessä tutkimuksessa asiakkaan yleistilan todettiin olevan hyvä. Etutaivutuksessa asiakkaan sormet jäivät 30 senttimetriä lattiasta ja todettiin kipua ristiselkään ja vasempaan pakaraan. Taaksetaivutus ei onnistunut ja sivutaivutukset olivat vajaat ja kivuliaat. Asiakkaan varvas- ja kantapääkävely onnistuivat ja asiakas pääsi kyykkyyn ja ylös tukien. Alaraajojen tunnot ja toiminnot olivat hyvät ja symmetriset. Hermojuurikireyttä ei todettu ja lonkkien liikkeet olivat vapaat. Selässä oli koputusarkuus koko lannerangassa ja lihakset olivat kauttaaltaan kosketusarat. Jatkohoidoksi määräytyi mobilisaatio ja lihasten vahvistaminen fysioterapian tukemana sekä tulehduskipulääkitys.

Erikoislääkäri Karjalainen toteaa, että 17.10.2019 ortopedin vastaanottokäynnillä kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että etukumara asento helpottaa asiakkaan liikkumista. Kumartumisen todettiin olevan vaikeaa. Vasemmalla polvilumpioheijaste ei tullut esille ja isovarpaan ojennusvoima oli heikentynyt. Röntgentutkimuksessa nikaman painauman todettiin olevan 60 %. Ortopedi esitti tehtäväksi lannerangan magneettitutkimuksen ydinkanavan ja hermojuurireittien tilojen selvittämiseksi.

17.12.2019 vastuusairaalan ortopedin arviossa asiakkaalta sujuivat päkiä- ja kantakävely. Etutaivutuksessa asiakkaan sormet jäivät 20 senttiä lattiasta ja taaksetaivutus sujui kohtuu hyvin. Asiakkaan ryhti oli hiukan etukumara. Makuulla alaraajavoimat todettiin normaaliksi, polvilumpiojänne ja kantajänneheijaste eivät tulleet esille ja oikeassa alaraajassa oli kauttaaltaan tunnon alentumaa. Lonkkien kierrot todettiin vapaaksi. Asiakkaalla todettiin vasemmalla hermojuuren venytystestissä kipua alaselässä. Röntgentutkimuksessa 3./4.lannenikamatasolla todettiin ydinkanavan ahtaumakehitystä. Jatkohoidoksi suositeltiin painon hallintaa ja lihastoimintojen vahvistamista fysioterapian tuella.

8.3.2021 yksityisortopedin vastaanottokäynnin tiedoissa mainittiin asiakkaan kävelymatkan olevan muutama sata metriä. Liikkuessa asiakkaalla oli rasituskipua ja alaraajojen puuduttelua. Kliinisessä tutkimuksessa asiakkaan yleistilan todettiin olevan hyvä ja liikkuminen tapahtui apuvälineittä. Asiakkaalla todettiin arkuus lannerangan alueella ja selkä oli jäykän tuntuinen. Asiakkaan alaraajoissa ei todettu toimimattomuutta. Tammikuussa 2021 röntgenkuvauksessa murtuman asennon todettiin olevan ennallaan ja nikaman painauma oli 50 %.

Erikoislääkäri Karjalaisen lausunnon mukaan vahingon jälkitilasta asiakkaalle aiheutuva pysyvä haitta arvioidaan käytettäessä sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen 1649/2009 haittaluokkataulukkoa, taulukon kohdan 4. Selkä, keskivaikea toiminnanvajavuus, haittaluokka 4–8, mukaisesti asettuen asteikon alaosaan ollen haittaluokka neljä. Arvioitaessa haittaluokkaa valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella haittaluokituksesta antaman asetuksen (768/2015) mukaisella haittaluokituksella, tulee haittaluokka erikoislääkäri Karjalaisen mukaan arvioitavaksi haittaluokitustaulukon kohdan 4. Selkä, keskivaikea toiminnanvajavuus, haittaluokka 4–8, mukaisesti asettuen asteikon alaosaan ollen haittaluokka neljä. Erikoislääkäri Karjalaisen mukaan pysyvä haitta tuli arvioiduksi 17.10.2019 todetun kliinisen tilan perusteella.

Erikoislääkäri Karjalaisen lausunnon mukaan myöhemmissä röntgentutkimuksissa ei todettu murtuma-alueella ydinkanavan ahtaumaa. Murtuman asento sekä painauma olivat ennallaan, eikä murtumaan liittynyt hermojuuritason vaurioita eikä oireistoa. Lausunnon mukaan pysyvä haitta on entinen. Lausunnon mukaan röntgentutkimuksessa todettu 3./4. lannenikamatason ydinkanavan ahtaumakehitys oireistoineen ei mukaan liity vahinkoon vaan sen taustalla on yleinen rakenteiden rappeumakehitys eli kyseessä on sairausperäinen tila.

Sopimusehdot ja säännökset

Asiakkaalla on vakuutusyhtiössä kaksi yksityistapaturmavakuutusta.

Vakuutuksen A ehdot

Asiassa tulevat sovellettavaksi yksityistapaturmavakuutuksen A vakuutusehdot AH1415.

Vakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 (Määritelmät) alakohdan ”Pysyvä haitta” mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua toiminnallista haittaa, joka aiheutuu vakuutetulle tapaturmaisesta ruumiinvammasta. Haittaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia.

Pysyvän haitan haittaluokan määrittelyssä noudatetaan tapaturman sattuessa voimassa olleen sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen mukaisia säännöksiä. Katso tarkemmin kohta 1.3.

Vakuutusehtojen kohdan 1.3 (Vakuutusturvan laajuus) alakohdan ”Tapaturmainen kuolema ja pysyvä haitta” mukaan jos vakuutettu saa ruumiinvamman, joka kahden (2) vuoden kuluessa, yksinään ja muista syistä riippumatta, johtaa tapaturmaiseen kuolemaan tai pysyvään haittaan, [vakuutusyhtiö] maksaa vakuutetulle ja kuolemantapauksessa vakuutetun edunsaajalle tässä vakuutussopimuksessa määritellyn pysyvän haitan korvauksen tai tapaturmaisen kuoleman korvauksen.

Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan vakuutuskirjan mukainen tapaturman tapahtumahetkellä voimassa ollut vakuutusmäärä. Vakuutuskirjassa ilmoitettu vakuutusmäärä koskee siis pysyvää 100 prosentin haitta­astetta.

Vammat on jaettu haittaluokkiin 1–20 siten, että haittaluokka 20 vastaa täyttä haittaa. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan niin monta kahdeskymmenesosaa (1/20) korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. Useamman ruumiinosan vammautuessa yhdessä tapaturmassa korvataan enintään vakuutuskirjassa mainittu vakuutusmäärä.

Vakuutetulla on oikeus vakuutuksen mukaiseen pysyvän haitan korvaukseen, jos hänelle aiheutuu tapaturmaisesta ruumiinvammasta vähintään haittaluokkaan 4 (20 %) kuuluva pysyvä haitta.

Pysyvä haitta määritetään aikaisintaan yhden (1) vuoden kuluttua tapaturmasta. Jos haittaluokka nousee vähintään kaksi (2) haitta­luokkaa ennen kuin kolme (3) vuotta on kulunut siitä, kun pysyvän haitan kertakorvaus maksettiin ensimmäisen kerran, maksetaan haittaluokan korotusta vastaava lisäkorvaus. Haittaluokan muuttuminen yli kolmen vuoden (3) jälkeen ei vaikuta korvauksen määrään.
[…]

Vakuutuksen B ehdot

Asiassa tulevat sovellettavaksi yksityistapaturmavakuutuksen B vakuutusehdot, jotka ovat voimassa 1.10.2014 alkaen.

Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan, jos vakuutettu saa ruumiinvamman, joka kahden (2) vuoden kuluessa yksinään ja muista syistä riippumatta johtaa pysyvään haittaan tai tapaturmaiseen kuolemaan, [vakuutusyhtiö] maksaa vakuutetulle ja kuolemantapauksessa vakuutetun edunsaajalle vakuutussopimuksessa määritellyn pysyvän haitan korvauksen tai tapaturmaisen kuoleman korvauksen.

Vakuutussopimuksessa ilmoitetut enimmäiskorvausmäärät koskevat pysyvää 100 prosentin haitta-astetta. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan niin monta kahdeskymmenesosaa (1/20) korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. Korvausta ei makseta lainkaan haittaluokan jäädessä alle neljän (4).
[…]

Vakuutusehtojen kohdan 5 alakohdan ”Pysyvä haitta” mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua pysyvää toiminnallista haittaa, joka aiheutuu vakuutetulle ruumiinvammasta. Haittaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia.

Pysyvän haitan haittaluokan määrittelyssä noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen 1649/2009 mukaisia säännöksiä.

Vammat on jaettu haittaluokkiin 1–20 siten, että haittaluokka 20 vastaa täyttä haittaa. Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan vakuutussopimuksen mukainen enimmäiskorvausmäärä. Osittaisesta pysyvästä haitasta maksetaan niin monta kahdeskymmenesosaa (1/20) enimmäiskorvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. Useamman ruumiinosan vammautuessa yhdessä tapaturmassa on enimmäiskorvausmäärä vakuutussopimuksessa mainittu 1700 € (haitta-aste 100 %).

Vakuutetulla on oikeus vakuutuksen mukaiseen pysyvän haitan korvaukseen, jos hänelle aiheutuu tapaturmaisesta ruumiinvammasta vähintään haittaluokkaan 4 (20 %) kuuluva pysyvä haitta.

Pysyvä haitta määritetään aikaisintaan yhden (1) vuoden kuluttua tapaturmasta. Jos haittaluokka nousee vähintään kaksi (2) haittaluokkaa ennen kuin kolme (3) vuotta on kulunut siitä, kun pysyvän haitan kertakorvaus maksettiin ensimmäisen kerran, maksetaan haittaluokan korotusta vastaava lisäkorvaus.

Pysyvän haitan korvausta ei makseta, jos pysyvä haitta ilmenee ensimmäisen kerran yli kahden (2) vuoden kuluttua tapaturmaisen ruumiinvamman syntymisestä. Haittaluokan muuttuminen yli kolmen vuoden (3) jälkeen ei vaikuta korvauksen määrään.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annettu valtioneuvoston asetus 768/2015

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon kohdan 4 mukaan kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 4–8, kun vahingoittuneella ilmenee kohtalaisia ja kivuliaita rangan liikerajoituksia, kohtalainen ryhtivirhe, liikkuminen, pukeutuminen ja riisuuntuminen on selvästi poikkeavaa, ilmenee kohtalaisia neurologisia oireita alaraajoissa ja selviä alaraajojen neurologisia löydöksiä, ja on todettu keskivaikea hermojuurivaurio.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 1649/2009

Tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen1649/2009 haittaluokkataulukon kohdan 4 mukaan kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 4–8, kun vahingoittuneella ilmenee kohtalaisia ja kivuliaita rangan liikerajoituksia, kohtalainen ryhtivirhe, liikkuminen, pukeutuminen ja riisuminen on selvästi poikkeavaa, ilmenee kohtalaisia neurologisia oireita alaraajoissa ja selviä alaraajojen neurologisia löydöksiä, ja on todettu keskivaikea hermojuurivaurio.

Ratkaisusuositus

Asiakkaalle on tapahtunut vakuutusehtojen mukainen tapaturma 24.3.2018 asiakkaan kaatuessa selälleen jäätiköllä. Asiakas loukkasi tapaturman yhteydessä alaselkänsä. Vakuutusyhtiö on maksanut asiakkaalle 12.2.2020 tapaturmasta johtuvan pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 4 mukaisena yksityistapaturmavakuutuksista A ja B. Asiassa on kysymys siitä, minkä haittaluokan mukainen pysyvä haitta asiakkaalle on jäänyt tapaturman seurauksena sekä siitä, onko asiakkaalle tapaturman seurauksena jäänyt pysyvä haitta pahentunut ajankohdan 12.2.2020 jälkeen. 

Asiakkaalla on kaksi yksityistapaturmavakuutusta, joista kummastakin suoritetaan pysyvän haitan korvaus. Haitan määrittämisessä käytetään tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa yksityistapaturmavakuutuksen A osalta sovelletaan vakuutusehtojen mukaan valtioneuvoston asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukkoa. Vakuutuksen B osalta sovelletaan vakuutusehtojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen 1649/2009 mukaista haittaluokkataulukkoa.

Yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavalla pysyvällä haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka tapaturmavammasta aiheutuu vakuutetulle. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevä vamman tai sen aiheuttaman toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei vakuutetun yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haittaluokkaa arvioitaessa otetaan huomioon tapaturmasta aiheutunut pysyvä haitta, mutta ei mahdollisista muista sairausperäisistä muutoksista aiheutunutta pysyvää haittaa.

FINE viittaa tapahtumatietoihin, käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja hankkimaansa asiantuntijalausuntoon. 17.10.2019 päivätyssä ortopedin Elääkärinlausunnossa todettiin, että asiakkaan oli vaikea kumartua ja asiakkaan päivittäiset toiminnat mainittiin rajoittuneiksi. Elääkärinlausunnon mukaan asiakkaan liikkumista helpotti etukumara asento. Asiakkaan vasemman jalan polvilumpioheijaste ei tullut esiin ja isovarpaan ojennusvoima oli heikentynyt. Lausunnon mukaan röntgentutkimuksessa todettiin nikaman kompression eli painauman olevan 60 %. 17.12.2019 päivätyn kirurgian hoitokertomuksen mukaan asiakkaan oirekuvaksi mainittiin alaselkäkipu, joka on ajoittain varsin hankala. Asiakkaan todettiin joutuvan käyttämään särkylääkettä päivittäin. Tutkimuksessa todettiin, että asiakkaalta onnistuvat päkiä- ja kantakävely. Eteentaivutuksen todettiin onnistuvan 20 cm päähän lattiasta ja taaksetaivutuksen todettiin sujuvan kohtuullisen hyvin. Ryhdin todettiin olevan hiukan etukumara. Makuulla tutkittaessa asiakkaan polven, lonka ja nilkan ojennus- ja koukistusvoimat sekä isovarpaan ojennusvoima (hallux-ekstensiovoima) todettiin normaaleiksi. Asiakkaan oikeassa alaraajassa todettiin kauttaaltaan tunnon alentumaa. Lisäksi asiakkaan vasemman puolen hermojuuren venytystestissä todettiin kipua alaselässä. Röntgentutkimuksessa todettiin 3./4. lannenikamatasolla ydinkanavan ahtaumakehitystä. Jakohoidoksi suunniteltiin fysioterapiaa, mahdollisimman aktiivista liikkumista ja painonhallintaan huomion kiinnittämistä. 8.3.2021 päivätyn Elääkärinlausunnon mukaan tuoreen röntgenkuvauksen perusteella lannerangan ensimmäisen nikaman kompressiomurtuman asento todettiin olevan ennallaan. Nikaman painauma oli 50 %. E-lääkärinlausunnossa mainittiin, että asiakkaalla oli rasituskipua ja alaraajojen puuduttelua liikkuessa. Kotiaskareiden suorittaminen oli hankalaa ja portaiden nousu oli vaikeutunut.  Asiakkaalle suoritetussa kliinisessä tutkimuksessa todettiin, että asiakas liikkui lyhyen matkan ilman apuvälinettä, lannerangan alueella todettiin arkuutta ja selkä oli jäykän tuntuinen. Alaraajoissa ei todettu toimimattomuutta.

FINE katsoo, ottaen huomioon edellä esitetyn lääketieteellisen selvityksen ja hankkimansa asiantuntijalausunnon, että asiakkaalle 24.3.2018 tapahtuneen tapaturman seurauksena aiheutuneiden vammojen jälkitilasta aiheutunut pysyvä haitta arvioidaan vakuutuksen A perusteella valtioneuvoston haittaluokitusasetuksen (768/2015) haittaluokkataulukon kohdan 4. Selkä, keskivaikea toiminnanvajavuus, haittaluokka 4–8, mukaisesti.  Vakuutuksen B perusteella asiakkaalle jäänyt pysyvä haitta arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen 1649/2009 haittaluokkataulukon kohdan 4. Selkä, keskivaikea toiminnanvajavuus, haittaluokka 4–8, mukaisesti.

Kyseiset säännökset määrittävät selän keskivaikean toiminnanvajavuuden yhtenevästi. Molempien haittaluokkataulukoiden mukaan kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 4–8, kun vahingoittuneella ilmenee kohtalaisia ja kivuliaita rangan liikerajoituksia, kohtalainen ryhtivirhe, liikkuminen, pukeutuminen ja riisuuntuminen on selvästi poikkeavaa, ilmenee kohtalaisia neurologisia oireita alaraajoissa ja selviä alaraajojen neurologisia löydöksiä, ja on todettu keskivaikea hermojuurivaurio. FINE katsoo edellä esitetyn lääketieteellisen selvityksen ja asiakkaalla kuvattujen tilankuvausten perusteella, että  asiakkaalle 24.3.2018 tapahtuneen tapaturman seurauksena jäänyt pysyvä haitta sijoittuu haittaluokkataulukkojen mukaisesti asteikon alaosaan siten, että haittaluokaksi muodostuu haittaluokka 4. Asiakkaalla röntgentutkimuksessa todettu 3./4. lannenikamatason ydinkanavan ahtaumakehitys oireistoineen ei FINEn käytettävissä olevien lääketieteellisten selvityksien mukaan liity tapaturmavahinkoon, vaan sen taustalla on rakenteiden rappeumakehitys eli sairausperäinen tila, jota ei oteta huomioon arvioitaessa tapaturmasta jäänyttä pysyvää haittaa. Asiakkaalle jäänyt pysyvä haitta ei ole myöskään tilankuvauksia koskevien lääketieteellisten asiakirjojen perusteella pahentunut asiakkaalle 12.2.2021 maksetun haittakorvauksen jälkeen.

Koska vakuutusyhtiö on maksanut asiakkaalle korvauksen haittaluokan 4 mukaisesti, ei FINEllä ole perusteita suosittaa vakuutusyhtiötä muuttamaan annettua korvauspäätöstä.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Laine
Esittelijä Lappi