Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A:n 2.11.2020 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan viljasiilon oli huomattu alkaneen painua kasaan parin metrin korkeudelta. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan käynniltä 4.11.2020 laatiman raportin mukaan vuonna 2009 rakennetun siilon halkaisija oli noin 5,5 metriä ja korkeus 13,6 metriä. Noin 300 kuutiometrin vetoinen siilo oli viiden metrin korkeuteen asti betoninen ja siitä ylöspäin metallirakenteinen. Vaurio oli metalliosuudella, jossa vaipan lieriöt oli kiinnitetty toisiinsa pulteilla ilman erillistä runkorakennetta.

Vahinkotarkastajan arvion mukaan vahingon syynä oli siilon teräsrakenteen pettäminen. Siilo oli ollut täynnä viljaa ja ilmeisesti myös myrskytuulella oli ollut osuutta vahinkoon. Tuuli oli puhaltanut etelän suunnasta ja lisännyt painetta vauriopuolelle. Silmämääräisesti arvioiden vaurion syynä oli kantavan rakenteen heikkous. Lieriöprofiilin teräslevy ei ollut kestänyt viljan ja myrskytuulen yhteistä kuormitusta. Viereiset rakennukset eivät olleet heikentäneet tuulen voimakuutta sen suunnan vuoksi. Seurauksena oli ollut rakenteen lommahdus.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa päätöksellään 17.11.2020 tarkastajansa raporttiin vedoten. Kyse ei ollut korvattavasta vakuutustapahtumasta. Laajasta maatilavakuutuksesta korvattiin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Rajoitusehdon mukaan rakenneviasta aiheutunutta vahinkoa ei korvattu. Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 23.4.2021 antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö lausui vahinkoajankohdan jääneen epäselväksi. Alueen ilmoitusaikaa lähimmät ja kovimmat tuulilukemat 15-17 m/s oli mitattu 17.9.2020 Aila-myrskyssä. Tuuli oli tullut viereisen kuivaamon takaa eikä vauriokohta sopinut tuulen suuntaan. Vahinko ei siten ollut aiheutunut myrskytuulesta, vaan todennäköisesti jo siiloa täytettäessä. Mahdollisesti kosteahko vilja oli lisännyt siilon pystysuuntaista kuormitusta, ja heikko rakenne oli antanut periksi. A ei ollut näyttänyt äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman sattumista.

Asiakkaan valitus

A on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien siilon rikkoutumisesta ja viljan pilaantumisesta aiheutuneen vahingon korvaamista vakuutuksesta. A on lausunut, ettei vakuutusyhtiö ollut kertonut väittämänsä rakennevirheen laatua ja sitä, miten se oli todettu. Vahinkotarkastaja olisi voinut tarkastaa siilon kaksi kertaa. Väitetty rakennevirhe olisi pitänyt kuvata tarkastuskertomuksessa ja päätöksessä. Rakenteen heikkoutta ei ollut tosiasiassa havaittu eikä osoitettu. Näyttövelvollisuus rajoitusehdon soveltamisesta oli vakuutusyhtiöllä.

Siilon oli katsottava olleen rakenteeltaan täysin kunnossa ennen vahinkoa. Vakuutusyhtiö oli 17.11.2020 todennut vahingon johtuneen tuulen ja viljan painon yhteisvaikutuksesta. Poikkeuksellisen voimakas myrskytuuli olikin uskottava selitys vahingolle toisin kuin kuivan viljan paino, jonka siilo oli nimenomaisesti suunniteltu kestämään. Siilo oli ollut käytössä jo 20 vuotta. Käyttöikää oli ollut jäljellä jopa 30 vuotta, joten viljan paino ei voinut olla vahingon syy.

A:n mielestä vahinko oli johtunut puuskaisesta ja poikkeuksellisen voimakkaasta myrskytuulesta, jonka vuoksi siilon seinän profiilipeltirakenne ei ollut - äkillisesti ja yllättäen - kestänytkään tavanomaiseen tapaan viljan painoa, vaan seinä oli osittain painunut kasaan. Vakuutusyhtiö oli maininnut Aila-myrskyn 17.9.2020. Kun profiilipellistä valmistetut seinäelementit olivat rakoilleet, seinä ei enää ollut vesitiivis, ja myrskytuulen voimalla satanut vesi oli kastellut sisällä olleen viljan. Viljan paino oli kasvanut painaen siilon seinärakennetta kasaan.

Viereiset rakennukset eivät olleet ratkaisevasti vaimentaneet tuulta. Tuulenpuuskien nopeutta ei ollut mitattu eivätkä keskimääräiset tuulitiedot kertoneet myrskytuulen voimakkuutta tai suuntaa vahinkokohteessa, jossa oli voinut olla selvästi 15-17 m/s tuulennopeuden ylittäneitä puuskia. Ilmatieteenlaitoksen tietojen mukaan tuulen nopeus oli voinut olla hetkellisesti jopa kaksinkertainen. Vakuutusyhtiön näkemykset tuulen suunnasta olivat ristiriitaisia.

Vakuutusyhtiö oli ottanut vahinkotarkastajan arvailut vahingon mahdollisista syistä tosiseikkoina. Viljaa ei koskaan varastoitu kosteana. Viljaa oli siirretty pois siilosta heti, kun vahinko oli havaittu. Voitiin pitää selvänä, että siilolle ja varastoidulle viljalle aiheutunut vahinko sopi myrskytuulen ja sateen aiheuttamaksi. Siiloelementit olivat tuullen voimasta taipuneet, rakoilleet ja painuneet osittain kasaan. Vesi oli päässyt läpi ja vilja oli kastunut. Muita todennäköisiä syitä vahingolle tai rakenteellista vikaa tai virhettä ei ollut osoitettu. Siilon seinärakenne oli yksinkertainen ja yleisesti käytetty eikä seiniä voinut koota virheellisesti. Vahinkopaikalla oli vahinkoaikaan sopivasti ollut voimakas myrsky. A on mielestään täyttänyt kaiken, mitä korvauksen hakijalta voitiin edellyttää.

A on lisäkirjelmässään 19.10.2021 toistanut aiemmin lausumansa seikat. Vahinkotapahtuman kellontarkan ajankohdan osoittaminen ei ollut korvauksen ehto. Puustovahingoilla ei ollut asiassa merkitystä, mutta A:n mukaan Aila-myrsky oli kaatanut myös puita. Kyse oli ollut tavanomaisesta poikenneesta sääolosuhteesta. Toisen siilon säilyminen ehjänä ei osoittanut vahingoittuneen siilon rakennevirhettä. Vahinko ei johtunut lumesta, sillä vahinkoaikaan sitä ei ollut, eikä siilo ollut rikkoutunut edellisten talvien aikana. A oli myös useaan otteeseen kertonut vakuutusyhtiölle viljan kastumisesta vahingon vuoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on kiistänyt A:n korvausvaatimuksen. Yhtiö on lausunut tarkan vahinkoajankohdan jääneen epäselväksi. Asiassa oli selvitetty muun muassa Aila-myrskyn tuulilukemia, mutta niiden merkitystä arvioitaessa tuli huomioida, ettei vahingon ajankohtaa tiedetty. Tuulta koskenut kirjaus vahinkotarkastusraportissa perustui A:n kertomaan eikä se ollut vahinkotarkastajan kannanotto.

Näyttöä siitä, että siilo olisi vaurioitunut jostain äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syytä, kuten myrskystä, ei ollut. Korvausta hakevalla oli näyttötaakka vaatimuksensa perusteista, kuten vahingon syystä. Vahingon aiheutuminen myrskystä oli vain A:n jälkikäteinen olettama. Yleensä myrskyvahingoissa aiheutui vahinkoja myös puustolle, mutta vakuutusyhtiön tietojen mukaan puustoa ei ollut kaatunut eikä muitakaan myrskyolosuhteita ilmentäneitä vaurioita ollut todettu. Tälläkään perusteella vahinko ei ollut seurausta myrskystä. Käsitystä tuki se, että viereinen siilo oli säilynyt ehjänä.

Vakuutusyhtiön mukaan rakennukset tuli rakentaa rakennusteknisesti siten, että ne kestivät tavanomaisissa sääolosuhteissa, joita puuskittainen voimakaskin tuuli ja lumen aiheuttama kuorma olivat. Sitä, että rakennus ei kestänyt normaaleja sääolosuhteita, ei voitu pitää korvattavana vahinkotapahtumana. Yleensä tällöin oli kyse vakuutusten ulkopuolelle kuuluneista tekijöistä.

Siilo sijaitsi matalan ja korkeamman rakennuksen vieressä. Rakennusten katoilla ei ollut lumiesteitä. Oli oletettavaa, että lumimassoja kertyi talvisin matalan ja korkeamman rakennuksen kulmaukseen ja matalamman rakennuksen lumimassoista kohdistui tällöin rasitusta räystään vieressä olleeseen siiloon. Siilon vauriokohta oli räystään tasolla, joka tuki mahdollisuutta, että lumen paino oli aiheuttanut säiliöön vaurion. Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutus ei korvannut lumen painosta tai liikkeestä eikä materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuvia vahinkoja.

A ei ollut vahinkotarkastuksessa maininnut kostuneesta viljasta. Siilossa ei myöskään ollut valokuvista havaittavissa sellaisia rakenteellisia vaurioita, että vesi olisi päässyt kastelemaan viljaa, joten sen kastumista ei ollut osoitettu. Mitään vakuutuksesta korvattavaa äkillistä ja ennalta arvaamatonta sisäisäistä tai ulkoista tapahtumaa ei ollut voitu osoittaa. Pelkästään se seikka, että siilo oli vääntynyt, ei osoittanut, että rikkoutumisen syy olisi ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Näillä perusteilla vahingosta ei maksettu korvausta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutuksenottaja A:n viljasiilon vaurioitumisen osoitettu aiheutuneen maatilavakuutuksen vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutuksen 17.11.2019 päivätyn vakuutuskirjan mukaan kyseinen viljasiilo on ollut vakuutettuna laajalla maatilavakuutuksella. Asiaan sovellettavien maatilavakuutuksen 1.1.2020 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan Laaja Maatilavakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Poikkeuksellinen tulvavahinko korvataan kohdan 3.4.6 ja ympäristövahingot kohdan 3.4.15 mukaan. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Vakuutusehtojen vakuutustapahtumiin liittyvien yleisten rajoitusten kohdan 4.9, Sääolosuhteiden ja luonnonilmiöiden aiheuttama vahinko, mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle, irtaimelle omaisuudelle tai piha-alueelle ja sen kasvustolle pakkasesta, jäätymisestä, kuumuudesta, kuivuudesta, maan painumisesta tai routimisesta. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vesi- tai lumisateesta, jään tai lumen painosta tai niiden liikkumisesta, pohja-, pinta- tai sulamisvedestä taikka veden pinnan noususta, tulvasta tai aallokosta.

Rajoitusten kohdan 4.12, Rakennus-, valmistus- tai työvirhe, mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen [...]
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta, puutteellisesta ilman, voitelu- tai hydrauliöljyn taikka jäähdytysnesteen kierrosta [...]

Asian arviointi

Korvauksen hakija on velvollinen näyttämään vakuutuksesta korvattavan vakuutustapahtuman sattuneen. Mikäli vakuutuksenantaja sen jälkeen haluaa vapautua korvausvastuustaan, on vakuutuksenantajan puolestaan näytettävä, että kyse on ollut vakuutussopimuksen ulkopuolelle rajoitetusta vahingosta.

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan A oli ilmoittanut vakuutusyhtiölle puhelimitse 2.11.2020, että viljasiilon oli huomattu alkaneen painua kasaan parin metrin korkeudelta. Vahinkotarkastuksesta 4.11.2020 laaditussa raportissa vahingon syyksi oli arvioitu siilon teräsrakenteen pettämistä ja myrskytuulella oli arveltu olleen osuutta vahinkoon. Vahinkotarkastajan mukaan silmämääräisesti arvioiden vaurion syy oli siilon kantavan rakenteen heikkous. Lieriöprofiilin teräslevy ei ollut kestänyt viljan ja myrskytuulen kuormitusta.

Lautakunta toteaa, että sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 3.1 vakuutuskorvaukseen oikeuttaviksi on määritelty sellaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet jostakin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Lautakunta katsoo, että vakuutusehdon sanamuodon mukaan korvattavuuden kannalta ratkaisevaa on nimenomaan vahinkoa aiheuttaneen tapahtuman, mutta ei sen seurauksena syntyneen vahingon äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus. Tästä seuraa, että korvauksen hakijan on voitava todennäköisin perustein osoittaa, mikä tapahtuma on ollut vahingon syynä, sillä muutoin vahingon aiheuttaneen tapahtuman äkillisyyttä ei yleensä voida vahvistaa.

Tässä tapauksessa A:n viljasiilon vaurion syntymisen ajankohtaa ei tiedetä. Todennäköisesti vaurio on syntynyt jossain vaiheessa sadonkorjuun ja siilon täyttämisen jälkeen. A on pitänyt siilon vaurion aiheuttajana myrskytuulta, esimerkiksi 17.9.2020 ollutta Aila-myrskyä. Ottaen kuitenkin huomioon, että siilon vaurioitumiselle voi olla muitakin syitä kuin myrskytuuli, lautakunta katsoo, ettei A ole osoittanut, että siilon vaurioituminen olisi aiheutunut nimenomaan myrskystä tai että vaurion syynä olisi täytynyt joka tapauksessa olla jokin muu äkillisenä ja ennalta arvaamattomana pidettävä tapahtuma. Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen korvaamaan A:n viljasiilon vaurioitumisesta aiheutunutta vahinkoa.

Lautakunta kiinnittää kuitenkin vakuutusyhtiön huomiota siihen, että myös vakuutusyhtiö on vakuutuksen rajoitusehtoihin vedotessaan velvollinen osoittamaan kyseen olleen rajoitusehdon mukaisesta vahingon syystä. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on esittänyt vain oletuksia siitä, että siilon varioitumisen syy olisi ollut sen rakenteen heikkous tai että vaurio olisi aiheutunut viereisen rakennuksen katolla olleen lumen liikkumisesta. Varsinaista mainittujen tekijöiden olemassaoloa osoittavaa näyttöä vakuutusyhtiö ei ole asiassa esittänyt. Koska vakuutuksen piiriin lähtökohtaisesti kuuluvan vahinkotapahtuman sattuminen on kuitenkin lautakunnan edellä lausumin perustein jäänyt A:n puolelta näyttämättä, viimeksi manituilla vakuutusyhtiön selvitysten puutteilla ei ole tämän asian lopputuloksen kannalta merkitystä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä lopputulokseltaan asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren