Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 30.7.2020 mukaan A (s. 1941) hakeutui 28.10.2019 sairaalan päivystyspoliklinikalle mm. kovan päänsäryn vuoksi. A:lla todettiin poskiontelotulehdukseen sopiva oireisto ja hänelle määrättiin Azithromycin-antibioottikuuri. A sai aloitusannoksen Azithromycin-antibioottia jo päivystyksessä. Seuraavana aamuna ylös noustessa A:ta pyörrytti kovasti. Hän meni kyykkyyn lattialle ja pyörtyi. Muutama päivä myöhemmin A:lla todettiin vaurioita mm. hampaissa d21 ja d23. A katsoo, että huimaus ja sen seurauksena tapahtunut pyörtyminen olivat seurausta hänelle määrätystä antibioottivalmisteesta. Hän on yliherkkä monille antibiooteille ja Azithromycin on yksi niistä lääkkeistä, jotka eivät hänelle sovi. A vaati korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi 7.9.2020 antamassaan korvauspäätöksessä, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Vakuutusyhtiö totesi, että A:lla oli ollut huimausta jo ennen Azithromycin-lääkkeen käyttöä. A oli käynyt lääkärin vastaanotolla pitkäkestoisen huimauksen takia 17.6.2019, 25.6.2019, ja 2.7.2019. Lisäksi A oli jo kerran aikaisemmin kaatunut huimauksen seurauksena ja loukannut siinä yhteydessä päänsä ja kasvojaan. Yhtiö katsoi, etteivät A:n huimausoireet 29.10.2019 olleet yksittäisen lääkeaineen aiheuttamia, vaan kyse oli olemassa olevasta huimaustaipumuksesta. 29.10.2019 sattunut huimauskohtaus kaatumisineen ja samassa yhteydessä aiheutunut kasvovamma eivät siten olleet todennäköisessä syy-yhteydessä Azithromysin-lääkkeen käyttöön, mistä syystä A:n korvaushakemus hylättiin.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A kertaa tapahtumien kulkua ja toteaa saaneensa päivystyspoliklinikalla 28.10.2019 kaksi lääkekapselia, joista hän otti yhden. Seuraavana aamuna ylös noustessa häntä pyörrytti kovasti. Hän meni kyykkyyn lattialle ja pyörtyi. Myöhemmin hammaslääkäri totesi hammassillan murtuman sekä pienen murtuman yläleuassa. Hammashoidosta aiheutui hoitokuluja 1000 euroa. A on allerginen Azithromysin-antibiootille, minkä vuoksi hän vaihtoi sen apteekissa Zithromax-valmisteeseen.

Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään viitannut A:n aikaisempiin huimaukseen liittyviin lääkärikäynteihin, A toteaa, että tiedot eivät pidä paikkaansa. A kiistää käyneensä lääkärin vastaanotolla 17.6.2019, 25.6.2019 ja 2.7.2019. Hän ei ole myöskään kaatunut kesäkuussa 2019 siten, että hän olisi satuttanut päänsä ja kasvonsa.

A katsoo edelleen, että huimaus 29.10.2019 ja sen seurauksena sattunut pyörtyminen johtuivat hänelle määrätystä Azithromysin-antibiootista. A vaatii korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.   

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Ratkaisusuosituspyynnössä ei ole esitetty mitään sellaista, minkä perusteella aikaisemmin annettua korvauspäätöstä olisi syytä muuttaa. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että A:lla todettu huimaus kaatumisineen ei ole todennäköisesti aiheutunut Azithromysin-lääkkeen käyttämisestä. Henkilövahingon syy-yhteys annettuun lääkkeeseen ei ole niin todennäköinen, että kyseessä olisi lääkevahinkovakuutuksen ehtojen tarkoittama lääkevahinko.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 3.6.2019-19.12.2019.

17.6.2019 päivätyn hoitokertomustekstin mukaan A hakeutui lääkärin vastaanotolle närästyksen vuoksi. Vastaanotolla A mainitsi myös huimausoireista. A:n karkean neurologian todettiin olevan kunnossa. Hoitavan lääkärin mukaan huimausta oli voinut aiheuttaa esimerkiksi niskajumi tai PPI-lääke. Hoitava lääkäri suositti A:ta varaamaan uuden vastaanottoajan, jos huimaus jatkuu.

Terveyskeskuslääkärin tekstin 25.6.2019 mukaan A saapui vastaanotolle vatsakivun vuoksi. Esitietojen mukaanvatsakivun kanssa samanaikaisesti oli alkanut huimaus. Huimausta oli ollut istumasta ylös noustessa. A kuvasi tunnetta keinuvaksi. Jalat eivät olleet menneet alta. A yhdisti huimauksen vatsakipuun ja siihen liittyvään huonoon oloon. A:lle tehtiin suppea neurologinen status. Kasvojen tunnot ja mimiikka olivat symmetriset ja hartianosto onnistui. Käsien puristus- ja koukistusvoimat sekä jalkojen voimat olivat symmetriset. Patella +/+, akilles -1+, A jännitti jalkaterää. Babinski -1-. Tandemkävely onnistui hyvin. Samoin varpaille ja kantapäille nousu. SNK oli tarkka, peruskoe ei laskenut, Rombergin kokeessa ei esiintynyt huojuntaa, DDK oli ok. Ei aivotapahtumaepäilyä. Neurologisessa statuksessa ei todettu poikkeavaa. Hoitavan lääkärin näkemyksen mukaan huimaus liittyi selkeästi ylösnousuun, eikä siihen todettu liittyvän muita oireita, kuten motorisia poikkeavuuksia tai näkö- tai kuulohäiriöitä. Hoitava lääkäri ohjeisti A:ta hakeutumaan uudestaan lääkäriin, jos huimaus pahenee.

2.7.2019 päivätyn hoitokertomusmerkinnän mukaan A hakeutui lääkärin vastaanotolle huimauksen vuoksi. Esitietojen mukaan A oli kastunut sateessa neljä viikkoa aikaisemmin, minkä jälkeen oli alkanut esiintyä pyörrytystä ja huimausta. A oli ottanut joitakin kertoja Opamox-lääkkeitä, jotta rentoutuisi. A kertoi saaneensa kastumisen jälkeen yksityiseltä lääkäriasemalta antibioottikuurin poskiontelotulehdukseen. A:n mukaan huimaus oli ollut ennemmin kaatavaa kuin kiertävää. Kaatosuunta oli ollut sekä oikealle että vasemmalle. Huimausta oli esiintynyt esimerkiksi aamulla ylös noustessa, istumasta ylös nousussa ja aina liikkeelle lähtiessä. Ajoittain oli ollut myös huonovointisuutta. A ei ollut pannut merkille, että huimausta olisi ollut yöllä esimerkiksi asentoa vaihtaessa. Huimaus oli ollut pitkäkestoista, mutta siihen ei ollut liittynyt oksentamista. A ei ollut havainnut rintatuntemuksia eikä tykytystä. Muutosta puheessa tai näkökyvyssä, kaksoiskuvia tai halvausoireita ei ollut myöskään ollut. Kuulo oli säilynyt ennallaan, eikä A:lla ollut ollut korvakipua tai tinnitusta.

Keuhko- ja sydänauskultaatiot olivat siistit, kaulalaskimossa ei havaittu suhinaa. Vasen korva oli täysin terve, mutta oikeassa oli vaikkua. Nenän limakalvot olivat kunnossa, eikä polyyppeja havaittu. Poski- tai otsaonteloissa ei todettu kaikua. Verenpaine oli 132/76/76 istuen ja minuutin kuluttua seisomaan noustessa 130/82/81. Kahden minuutin kuluttua verenpaine oli 129/84/84. Viitteitä ortostaattiseen hypotoniaan ei todettu. Rombergin testissä todettiin lievää huojuntaa oikealle painottuen. Unterbergin marssikokeessa A kääntyi 45 astetta oikealle. Walk-rotate-walk -testi (WRW-testi) ei onnistunut kunnolla. A ei kyennyt kääntymään selkeästi oikean tai vasemman jalan varassa. Hoitavan lääkärin mukaan huojuminen Rombergin testissä ja positiivinen Unterbergin marssikoe sekä positiivinen WRW-testi viittasivat hyvänlaatuiseen asentohuimaukseen. SNK, DDK onnistuivat hyvin ja symmetrisesti. Kasvoilla oli symmetrinen tunto. Lihasvoimat käsissä olivat symmetriset ja hyvät. Peruskoe oli normaali. Heijasteita ei saatu käsivarsista esiin. Silmien liikkeet olivat normaalit. Äänirautakokeessa Weber A ei kuullut, Rinnen oli +/+. Päänkääntökokeessa ei tullut nystagmusta (silmävärvettä). Dix-Hallpike -kokeessa ei tullut huimauksen tunnetta. Pään kääntö sivulle oli symmetrinen, mutta selkeästi rajoittunut. Pään eteentaivutus onnistui ongelmitta. A:lla oli ollut pitkään niskalihasten kireyttä. Tarkistettu tympanometrillä oikea korva ja siitä normaali A-käyrä.

Hoitavan lääkärin mukaan negatiivisen Dix-Hallpike -testin perusteella oli mahdollista poissulkea posteriorisen kaarikäytävän aiheuttama hyvänlaatuinen asentohuimaus. Sen sijaan WRW-testin positiivisuus viittasi hänen mukaansa horisontaalisen kaarikäytävän aiheuttamaan asentohuimaukseen. A:lle annettiin Epleyn, Semontin ja Lempertin manööveriohjeet. Anteriorisen kaarikäytävän testaaminen jäi tekemättä. Hoitavan lääkärin mukaan se olisi mahdollista tehdä myöhemmin, jos asentohuimaus edelleen jatkuu eikä A ole saanut apua annetuista manööveriohjeista.  

Päivystyspoliklinikan tekstin 26.10.2019 mukaan A hakeutui lääkäriin kolme päivää kestäneiden poskiontelo-oireiden vuoksi. A:lla oli ollut painetta poskipäissä ja päänsärkyä. Limaa oli valunut nieluun. Kuumetta, yskää tai hengenahdistusta ei ollut ollut. A oli syönyt kolme päivää Duact-lääkettä ilman merkittävää apua. Diagnoosiksi on merkitty määrittämätön akuutti ylähengitystieinfektio. Jatkohoidoksi määräytyi edelleen Duact ja nenäkortisonisuihke.

Päivystyspoliklinikan tekstin 28.10.2019 mukaan A hakeutui myöhään illalla lääkäriin pää- ja ylävatsakivun vuoksi. Esitietojen mukaan A oli käyttänyt Duact ja Avamys -lääkkeitä sivuontelotulehduksen oireisiin. A:n mukaan mainituista lääkkeistä ei ollut ollut apua ja hän toivoi antibioottikuuria. Päänsärkyyn A oli ottanut Pamol-lääkettä. A:n mukaan hänelle sopivia antibiootteja olivat vain Zeclar ja Zithromax. Diagnoosiksi on merkitty akuutti poskiontelotulehdus. Hoidoksi määrättiin Azithromycin-antibioottikuuri. 29.10.2019 päivätyn lääkemääräyksen mukaan A sai päivystyksessä aloitusannoksena Azithromycin-valmistetta yhteensä 500 mg.

Sairaanhoitajan tekstin 4.11.2019 mukaan A asioi päivystyspoliklinikan vastaanottoluukulla kertoakseen, että hänelle 28.10.2019 määrätystä Azithromycin-antibiootista oli aiheutunut huimausta. Hampaista oli katkennut silta. A katsoi, että kyseessä oli lääkkeen aiheuttama reaktio ja hän halusi tehdä asiasta valituksen.

Sairaanhoitajan tekstin 22.11.2019 mukaan A soitti ja pyysi, että hänen potilastietoihinsa lisätään tieto siitä, että jatkossa hänelle on määrättävä Zithromax-antibioottia, sillä rinnakkaisvalmiste Azithromycin ei hänelle sovi. A kertoi pyörtyneensä otettuaan Azithromycin-lääkettä. A oli loukannut hampaitaan pyörtymisen seurauksena ja aikoi tehdä asiasta potilasvahinkoilmoituksen.  

31.10.2019 päivätyn hammaslääkärin hoitoehdotuksen mukaan A:lle oli sattunut 29.10.2019 kotona tapaturma, jossa hän oli seisoessaan kolauttanut kasvot ovenpieleen. A:ta oli tapaturman sattuessa pyörryttänyt. A:lla todettiin vaurioita hampaissa d21 ja d23 ja todennäköisesti myös hammasharjanneluussa.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lle huimauksen ja siihen liittyneen pyörtymisen seurauksena aiheutunut henkilövahinko korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle määrättiin poskiontelotulehduksen hoitoon 28.10.2019 Azithromycin-antibioottikuuri. Antibioottihoito aloitettiin jo päivystyksessä, jossa A sai aloitusannoksena Azithromycin-valmistetta yhteensä 500 mg. Aamulla 29.10.2019 A sai huimausoireita ja pyörtyi. Hänellä todettiin hammaslääkärin vastaanotolla 31.10.2019 vaurioita mm. hampaissa d21 ja d23.

Arvioitaessa onko A:n kuvaama kohtauksellinen huimausoireisto ja sen seurauksena tapahtunut pyörtyminen lääkevahinkovakuutuksen ehtojen edellyttämällä tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä Azithromycin-antibiootin käyttöön, Vakuutuslautakunta toteaa, että erilaiset huimausoireet ovat yleisiä ja niiden taustalla voi olla lukuisia eri syitä. Vakuutuslautakunta viittaa sen käytössä olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että myös A:n tapauksessa mahdollisia huimausoireistoa selittäviä tekijöitä on useita. A:n on mainittu kärsineen mm. pitkäaikaisista ja jatkuvista niskavaivoista. Niskaperäisten syiden lisäksi huimausta on A:n tapauksessa voinut aiheuttaa hänellä todettu poskiontelotulehdus. Poskiontelotulehdukseen tyypillisesti liittyvä tukkoisuus voi vaikuttaa korviin ja siten aiheuttaa myös huimausoireita. Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että A:lla on ollut toistuvia ja lääkärin tutkimusta edellyttäviä huimaus- ja pyörrytysoireita jo ennen Azithromycin-lääkkeen käytön aloittamista. A on maininnut huimausoireistaan lääkärikäynneillään kesäkuussa 2019. Lisäksi 2.7.2019 A hakeutui lääkärin vastaanotolle nimenomaan huimauksen vuoksi. Oireiden syytä selviteltiin tuolloin tarkemmin ja hoitava lääkäri arvioi, että A:n huimauksessa olisi mahdollisesti kyse vaakasuoran kaarikäytävän hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei todennäköistä syy-yhteyttä Azithromycin-lääkkeen käytön ja pyörtymiseen johtaneiden huimausoireiden välillä ole. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole velvollinen lääkevahinkovakuutuksen perusteella suorittamaan A:lle korvausta haetuista hammashoitokuluista. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

A on vedonnut asiassa siihen, että häntä koskevissa potilasasiakirjoissa esitetyt tiedot eivät ole kaikilta osin paikkansapitäviä. Tältä osin lautakunta toteaa, ettei se voi ottaa kantaa sen käyttöön toimitettujen lääketieteellisten selvitysten oikeellisuuteen. Menettely riita-asioissa on kirjallista ja lähtökohtaisena oletuksena on, että lautakunnan käyttöön toimitetuista lääketieteellisistä ja muista selvityksistä ilmenevät tiedot ovat oikeita.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Sternhufvud

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila