Tapahtumatiedot

Vuonna 1920 rakennetussa ja vuonna 2016 linjasaneeratussa kerrostalossa oli tammi- ja helmikuussa 2021 sattunut neljä vahinkoa.

Ensimmäinen vahinko oli havaittu, kun huoneiston A13 asukas oli 20.1.2021 huomannut, että asunnon olohuoneen kattovalaisimen kiinnityskohdasta oli valunut vettä matolle. Seuraavana päivänä (21.1.2021) asukas oli havainnut, että saman huoneen ulkoseinää pitkin oli valunut vettä noin 1 metrin leveydeltä.

Selvitysten mukaan vahingon oli aiheuttanut se, että ullakkotilassa olleessa patteriverkoston ilmaukseen käytetyssä putkessa, ns. ilmapiiskassa, ollut kylmä vesi oli jäätynyt. Tämän seurauksena putki oli rikkoutunut ja putkesta oli valunut vettä rakennuksen yläpohjan eristeisiin. Jatkuneen pakkasjakson aikana eristeet olivat jäätyneet ja ilman lämpötilan kohoamisen jälkeen sulaneet, minkä seurauksena vettä oli valunut ylimmän kerroksen asuntoon (A13).

Asunnon A13 asukas oli havainnut toisen vahingon 22.1.2021, kun makuuhuoneen lattiarakenteita oli kastunut. Vahinkokartoituksessa oli selvinnyt, että vettä oli valunut makuuhuoneen patterin ilmausruuvin kohdalta sen jälkeen, kun patteriverkoston painetta oli nostettu rikkoutuneen putken (ilmapiiskan) korjaamisen jälkeen. Jälkimmäinen näistä kahdesta vuodosta oli laajentanut vuotovahinkoaluetta, ja alueet olivat osittain päällekkäiset.

Kolmas vahinko asunnossa A 13 oli havaittu 13.2.2021, kun kyseisessä ullakkotilassa olleen vanhan, käytöstä poistetun paisunta-astian putki oli jäätynyt ja sen tulppaus irronnut. Vettä oli valunut ­­­­olohuoneen katto-, seinä- ja lattiarakenteisiin.

Neljäs vahinko oli havaittu 24.2.2021, kun vettä oli uudelleen valunut asunnon A13 olohuoneen katto-, seinä- ja lattiarakenteisiin sekä myös alakerran asunnon A11 asuintiloihin ja rakenteisiin. Tämä vahinko oli ollut seurausta siitä, että paisunta-astian putken uusittu tulppaus oli jäätymisen seurauksena irronnut ja vettä oli valunut rakenteisiin.

Vakuutusyhtiö on katsonut ensimmäisen vahingon vakuutuksesta korvattavaksi tapahtumaksi. Putken rikkoutumisen osalta korvattavaa osuutta ei ollut jäänyt, koska ikävähennys oli ollut 100 %. Vuotovahingosta vakuutusyhtiö on tehnyt 30 prosentin vähennyksen vetoamalla suojeluohjeen laiminlyöntiin. Perusteluna vakuutusyhtiö on esittänyt, että jäätynyt putki (ilmapiiska) oli ollut lämmittämättömässä ullakkotilassa, eikä rakennuksen riittävästä lämmityksestä putken jäätymisen estämiseksi ollut huolehdittu. Toisen tapahtuman, eli asunnon A13 patterista makuuhuoneen lattialle vuotaneen veden aiheuttaman vahingon vakuutusyhtiö on korvannut.

Kolmas ja neljäs vahinko eivät vakuutusyhtiön korvauspäätösten mukaan olleet vakuutusehtojen tarkoittamia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia. Vakuutuksenottajalla oli ensimmäisen vuotovahingon jälkeen ollut tieto siitä riskistä, joka liittyi lämmittämättömässä ullakkotilassa olleisiin putkiin. Toissijaisesti vakuutusyhtiö on katsonut, että neljäs vahinko oli ollut seurausta virheellisesti tehdyn tulppauksen irtoamisesta, jolloin kyse oli työvirheen seurauksena aiheutuneesta vahingosta.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää lautakunnalta lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön tekemä suojeluohjevähennys vakuutusehtojen mukainen, ja tuleeko vakuutusyhtiön korvata kolmas ja neljäs vahinko kiinteistövakuutuksesta.

Rakennuksessa oli vuonna 2016 tehty linjasaneeraus, jonka yhteydessä ullakolla olleita ilmapiiskoja oli poistettu käytöstä ja tulpattu vuonna 2015 tehdyn putkistoraportin mukaisesti. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vahinkoja voitu pitää äkillisinä ja ennalta arvaamattomina, koska vakuutuksenottajan on tullut ensimmäisen vahingon jälkeen ymmärtää, että putkistokartta ei pitänyt paikkaansa. Taloyhtiö oli käyttänyt työssä LVI-alan ammattilaisia, jotka eivät olleet kyseisiä putkia löytäneet. Heti ensimmäisen vahingon jälkeen taloyhtiö oli ryhtynyt tehtävissä oleviin toimenpiteisiin. Kyseiset tapahtumat ovat taloyhtiön näkemyksen mukaan olleet äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, ja näin ollen kiinteistövakuutuksesta korvattavia.

Taloyhtiö katsoo, että rakennuksen riittävästä lämmityksestä oli huolehdittu. Kylmää ullakkotilaa ei edes kuulu lämmittää. Rakennuksessa oli koko ajan ollut normaali asumislämpötila, eikä rakennuksen riittävän lämmityksen suojeluohjetta ole rikottu. Suojeluohjeissa ei puhuta mitään ”putkien lämmittämisestä tai lämpimänä pitämisestä”. Rakennusta ei ollut myöskään jätetty ilman valvontaa yli viikoksi eikä pidetty kylmillään. Taloyhtiön näkemyksen mukaan vakuutusyhtiön soveltama suojeluohje ei ole riittävän yksilöivä eikä mikään suojeluohjeen kohta sovi tähän tapaukseen. Suojeluohjeessa ei ole otettu kantaa siihen, miten putkien jäätymisen estäminen olisi pitänyt järjestää. Näin ollen suojeluohjetta ei ole laiminlyöty, eikä vähennykselle siten ole perustetta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää tekemiään korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisina. Niiden muuttamiselle ei ole esitetty perusteita.

Ensimmäisen vuotovahingon osalta vakuutusyhtiö katsoo, että taloyhtiö oli laiminlyönyt vaatimuksen suojeluohjeen (E-4.2) mukaisesta rakennuksen riittävästä lämmityksestä, koska ullakkotilassa olleista putkista huolimatta tila oli pidetty kylmänä, eikä siellä ollut lainkaan lämmitystä. Putkiin oli liittynyt ilmeinen jäätymisriski, ja putkien jäätymisen olisi voinut estää tilan lämmityksellä.

Kartoitusraportin valokuvista ilmenee, että putket olivat olleet selvästi esillä ullakolla. Niiden olemassaolo ei ole voinut tulla taloyhtiölle yllätyksenä. Putkia oli jossain määrin eristetty ennen vahinkotapahtumia, minkä perusteella putkien olemassaolo ja niihin liittyvä jäätymisriski on ollut tiedossa.

Taloyhtiö on katsonut huolehtineensa rakennuksen riittävästä lämmityksestä. Tämä voi vakuutusyhtiön mielestä hyvinkin koskea rakennuksen muita tiloja, mutta ullakkotilassa ei ollut lainkaan lämmitystä. Jatkuvassa asuinkäytössä olevassa rakennuksessa vesijohtoputkistoja ei voida estää jäätymästä millään muulla keinoin kuin huolehtimalla siitä, ettei putkiston lämpötila pääse laskemaan liian alhaiseksi.

Suojeluohjeen mukaisen 30 prosentin vähennyksen tekemiselle on ollut perusteet. Putkien suojaamiseksi jäätymiseltä ei ollut tehty mitään muita toimia kuin riittämätön lämmöneristys putken päällä. Vähennyksen määrän vakuutusyhtiö katsoo olevan oikean, kun otetaan huomioon se, ettei tilassa ollut minkäänlaista lämmitystä ja että putket olivat olleet selvästi esillä.

Ensimmäisessä vahingossa jäätynyt putki (ilmapiiska) oli ollut noin 1,5 metriä näkyvillä eristetilan yläpuolella. Kolmannen ja neljännen vahingon yhteydessä jäätynyt putki ei ole ollut yhtä paljoa esillä, mutta putken pää oli kuitenkin ollut selvästi näkyvillä. Paisunta-astian putki oli eristyksiltään ja ominaisuuksiltaan samanlainen kuin ilmapiiska.

Se seikka, että yläpohjarakenteesta oli löytynyt asiaa selvitettäessä yksi lämmitysputki, joka ei ollut aikaisemmin ollut tiedossa, ei ole asian kannalta ratkaiseva. Kyseinen putki ei ollut jäätynyt eikä myöskään vuotanut vahinkotapahtumien yhteydessä. Tämän putken sijainnilla tai olemassaololla ei ollut merkitystä esillä olleiden putkien havaitsemisen kannalta.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kolmas ja neljäs vahinko eivät olleet aiheutuneet äkillisistä ja ennalta arvaamattomista vahinkotapahtumista. Kyseisten putkien olemassaolo on ollut vakuutuksenottajan tiedossa, koska putkia oli ennen vahinkotapahtumia pyritty jossakin määrin eristämään. Ullakolla olevien putkien olemassaoloa ei voida pitää ennalta arvaamattomana seikkana, koska putket olivat olleet selvästi näkyvillä ullakkotilassa.

Jo ensimmäisen vahinkotapahtuman jälkeen vakuutuksenottajan tiedossa on ollut, että ullakolla on ollut vuotaneen putken lisäksi muita lämmitysputkia, ja että näihin putkiin liittyy vastaava jäätymisriski. Ullakolla näkyvillä olleita putkia ei kuitenkaan ollut pyritty esimerkiksi eristämään viipymättä ensimmäisen vahingon jälkeen, joten ullakolla oli sattunut uusi vuotovahinko, kun paisuntasäiliön näkyvillä ollut putki oli jäätynyt ja alkanut vuotaa. Vuotanut putki oli tämän jälkeen tulpattu, mutta edelleenkään ei ollut ryhdytty enempiin toimiin, jolloin putki oli päässyt jäätymään uudelleen. Tämän seurauksena tulppaus oli irronnut ja aiheuttanut neljännen vuotovahingon.

Asiassa ei ole esitetty mitään perusteita sille, miksi ullakkotilassa ei oltu ryhdytty järeämpiin toimiin vuotovahinkojen ehkäisemiseksi heti ensimmäisen vahingon jälkeen. Selvästi näkyvissä oleviin lämmitysverkon putkiin ei ollut kohdistettu mitään toimia sen varmistamiseksi, etteivät ne pääsisi jäätymään. Mahdollisten piilossa olevien putkien löytäminen on sinänsä ollut tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää olisi ollut ryhtyä toimiin näkyvillä olleiden putkien osalta.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei vakuutuksenottaja voi vedota siihen, ettei näkyvillä olleita putkia ollut merkitty putkikarttaan, koska niiden olemassaolo oli voitu selvästi havaita ullakolla käyntien yhteydessä. Kaikki kolme ullakolla tapahtunutta vuotovahinkoa olivat aiheutuneet sellaisten putkien jäätymisestä, jotka olivat olleet ullakolla esillä, ja jotka olivat päässeet jäätymään nimenomaan tämän näkyvillä olon vuoksi. Jos putket olisivat olleet piilossa yläpohjan eristekerroksen alla, mitään jäätymistä ei olisi ylipäänsä päässyt tapahtumaan.

Taloyhtiön vastauksen jälkeen vakuutusyhtiö toteaa vielä, että rakennuksen kaikkia tiloja ei ole tarpeellista lämmittää, mutta suojeluohjeen mukaisesti rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava jäätymisten ja vuotovahinkojen välttämiseksi. Putkien jäätyminen on tässä tapauksessa ollut nimenomaan seurausta siitä, että ne olivat sijainneet rakennuksen sellaisessa osassa, jossa ei ollut lämmitystä. Tilan lämmittämättömyys ei ole asiassa riidan kohteena. Suojeluohje ei edellytä pelkästään rakennuksen riittävää lämmittämistä, vaan suojeluohjeessa todetaan nimenomaisesti, että rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava jäätymisen ja vuotovahinkojen estämiseksi. Taloyhtiö ei ole miltään osin pystynyt perustelemaan, miten riittävästä lämmityksestä on huolehdittu vuoto- ja jäätymisvahinkojen estämistä ajatellen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- S. Oy:n (pvm 27.1.2021) raportti 20.1.2021 ja 22.1.2021 tehdyistä kosteuskartoituksista. Yläpohjassa eristeenä oli ollut olkea/puhallusvillaa ja rakennusjätettä, ja ne olivat kastuneet noin 3 m2 alueelta. Myös rikkoutuneen putken (ilmapiiskan) eristeet olivat kastuneet.
- P.K. Oy:n raportti 15.2.2021 tehdystä vauriokartoituksesta. Vahingon syyksi on mainittu patteriverkoston paisuntasäiliön putken jäätyminen ja putken tulppauksen irtoaminen. Taustatietoina raportissa on mainittu, että kohteessa oli ”sattunut samanlainen vahinko jo aiemmin, jota oli tarkoitus lähteä korjaamaan”.
- P.K. Oy:n 26.2.2021 tekemä päivitys edelliseen raporttiin. Päivityksen mukaan patteriverkoston paisuntasäiliön tulppaus oli irronnut uudelleen, mistä oli 24.2.2021 aiheutunut uusi vesivahinko. Aikaisemman vahingon vaurioiden kuivaustyöt olivat olleet käynnissä, kun uusi vahinko oli tapahtunut.
- P.F. Oy:n 8.2.2021 päivätty lausunto. Lausunnon mukaan ilmapiiska on patteriverkoston ilmaukseen käytettävä putki, jonka läpi voidaan tarvittaessa ajaa paineella vettä, kun patteriverkostoa täytetään tai ilmataan. Valokuvien perusteella näyttää siltä, että ilmapiiska on asennettu useita metrejä kylmään vinttitilaan. Kovalla pakkasella kylmään ullakkotilaan asennettu putki/ilmakello pääsee jäätymään putkessa olevan veden jäähtymisen vuoksi. Asennusajankohdalla ei ole suoraa merkitystä jäätymiselle. Jäätymisen kannalta oleellista on putken sijainti ja sen eristeet.
- P. F. Oy:n lausuntoja ja lisälausuntoja (25.2.2021, 25.3.2021 ja 8.4.2021 sekä 17.5.2021 päivätty lausunto, jonka vakuutusyhtiö oli ilmoituksensa mukaan pyytänyt lautakuntakäsittelyä varten.
- sähköpostikirjeenvaihtoa vahinkokäsittelyn eri vaiheissa ja valokuvia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiö tehdä ensimmäisen vahingon osalta suojeluohjevähennyksen (30 %) ja ovatko kolmas ja neljäs vahinko olleet äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia, joiden aiheuttama vahinko kuuluu kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin.

Toissijaisesti kysymys on siitä, onko neljäs vahinko ollut seurausta asennus- tai työvirheestä, jota kiinteistövakuutuksesta ei korvata.

Sovellettavat vakuutusehdot

Korvattavia vahinkoja ja niihin liittyviä rajoituksia ja erityisiä korvaussääntöjä koskevan kohdan E-3.1 (Korvattavat vahingot) ensimmäisen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun esinevahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.

Ehtojen kohdan E-3.2.3 (Valmistusviat ja työvirheet)
- ensimmäisen kappaleen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, tuote-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakennusmääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- toisen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan kuitenkin virheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko, jos vastuulliseksi todettu osapuoli ei kykene korvausvelvollisuuttaan täyttämään.

Suojeluohjeita koskevien ehtojen kohdan E-4 mukaan vakuutetulla on velvollisuus noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, tahallaan tai huolimattomuudella, jota ei voida pitää vähäisenä ja suojeluohjeiden noudattamatta jättämisellä on ollut vaikutusta vahingon syntyyn tai sen määrään, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Rakennukset ja koneet tulee pitää rakennuslain, rakentamismääräysten ja työsuojelumääräysten mukaisessa kunnossa.

Vuotovahingoilta suojautumista koskevan suojeluohjeiden kohdan E-4.2 mukaan vesijohtoverkoston ja LVI-laitteiden jäätymisen ja vuotovahinkojen estämiseksi rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että jäätyneet ja rikkoutuneet putket ovat olleet kerrostalon lämmittämättömällä ullakolla, ja että vuotovahingot ovat olleet seurausta putkista vuotaneen veden aiheuttamasta rakenteiden kastumisesta. Riidatonta on myös se, ettei ensimmäisessä putken (ilmapiiskan) rikkoutumisvahingossa ole jäänyt ikävähennysten jälkeen korvattavaa osuutta. Kiistaa ei ole myöskään siitä, että ns. ilmapiiskan ja paisunta-astian putken jäätymisestä aiheutuneet rikkoutumiset olivat olleet seurausta tammi- ja helmikuun 2021 aikana vallinneista pakkasista.

Suojeluohjevähennys ilmapiiskan jäätymisvahingossa

Ensimmäisessä jäätymistapahtumassa osapuolten välinen kiista koskee rikkoutuneesta putkesta vuotaneen veden rakenteille aiheuttamien vaurioiden korjauskustannuksista tehtävää 30 prosentin suojeluohjevähennystä.

Vakuutusyhtiö on perustellut vähennystä sillä, ettei rakennuksen riittävästä lämmityksestä ollut huolehdittu jäätymis- ja vuotovahinkojen estämiseksi, mikä on ollut syy-yhteydessä putken jäätymiseen. Taloyhtiö on katsonut, että rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittu, ja ettei kylmää ullakkotilaa ole tarkoitettukaan lämmittää. Mikään vakuutusyhtiön vetoaman suojeluohjeen kohta ei taloyhtiön mielestä sovi tähän tapaukseen, eikä suojeluohje edes sisällä riittävän yksityiskohtaisia määräyksiä, joiden perusteella korvausta voitaisiin alentaa.

P.F Oy:n lausuntojen mukaan ilmapiiska asennetaan kiinteästi putkiston korkeimpaan kohtaan. Ongelmana on se, että putkessa ei kierrä lämmin vesi. Jos järjestelmä toimii normaalisti, sitä ei tarvitse ilmata ja sama vesi seisoo putkessa vuosia. Tämän vuoksi putki tulee asentaa lämpimään tilaan tai huolehtia siitä, ettei putki pääse jäätymään. P.F Oy on myöhemmin antamassaan lausunnossa todennut olevan normaalin rakennustavan mukaista, että rakennuksessa on lämmitettäviä tiloja ja toissijaisia kylmiä, lämmittämättömiä tiloja tai rakenteita. Riittävän lämmityksen vaatimus koskee niitä tiloja ja rakenteita, joihin on asennettu kiinteistöä palvelevia vesijohtoverkostoja ja LVI-laitteita. Putkia oli asennettu riskialttiisti kylmään ullakkotilaan. Vesijohtoputkistoja ei voida jatkuvassa asuinkäytössä olevassa rakennuksessa estää jäätymiseltä millään muulla keinolla kuin huolehtimalla siitä, ettei putkiston lämpötila pääse laskemaan liian alhaiseksi.

Taloyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että ullakkotila on osa rakennusta, mutta se on katsonut, ettei kyseistä tilaa ole ollut tarkoituskaan lämmittää. Vakuutuslautakunta toteaa, että vuotovahingoilta suojautumista koskeva suojeluohje liittyy sanamuotonsa mukaan vesijohtoverkoston ja LVI-laitteiden jäätymis- ja vuotovahinkojen estämiseen, ja edellyttää sitä, että rakennuksessa on riittävä lämmitys. Rakennuksen ullakkotila, jossa on ollut vesijohtoverkostoon ja LVI-laitteisiin kuuluvia putkia ja laitteita, on ollut kokonaan lämmittämätön.

Selvitysten mukaan ullakkotilasta oli eristeiden sisältä löytynyt ainakin yksi putki, joka ei ollut jäätynyt samalla tavoin kuin ilmapiiska. Vakuutuslautakunta ei pidä kohtuuttomana vaatimusta vesijohtoverkostoon kuuluvia putkia sisältävän tilan pitämisestä sen verran lämpimänä, ettei putkissa oleva vesi pääse talviolosuhteissa jäätymään. Vakuutuslautakunta katsoo sen vuoksi, että taloyhtiö oli laiminlyönyt suojeluohjeen vaatimuksen rakennuksen riittävästä lämmittämisestä putkistojen rikkoutumisvahinkojen ja vuotovahinkojen estämiseksi. Lämmittämättömyydellä on ollut suora syy-yhteys ilmapiiskan jäätymisvahinkoon talvipakkasten aikana tammikuussa 2021, eikä laiminlyöntiä voida pitää vain vähäisestä huolimattomuudesta aiheutuneena. Olosuhteet huomioon ottaen Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön tekemää 30 prosentin vähennystä asianmukaisena.

Paisunta-astian putken jäätymisvahingot

Kolmannen ja neljännen vahingon osalta jäätymisen ennalta arvaamattomuutta tulee arvioida objektiivisesti vahingon syyn perusteella. Asiassa tulee siis ratkaistavaksi kysymys siitä, olivatko kylmässä ullakkotilassa tapahtuneet, käytöstä poistetun paisunta-astian putken jäätymiset olleet seurausta ennalta arvaamattomista tapahtumista.

Taloyhtiö on pitänyt ennalta arvaamattomana sitä, että paisunta-astian putki oli jäätymisen seurauksena rikkoutunut pakkaskauden jatkuttua helmikuun 2021 puolella, ja että asianmukaisesti korjattu ja kiinnitetty putken tulppaus oli irronnut, kun putki oli toisen kerran jäätynyt muutamien viikkojen kuluttua aikaisemmasta jäätymisestä.

Vakuutusyhtiön mielestä nämä vahingot olivat olleet ennalta arvattavia sen vuoksi, että jo ensimmäisen vahingon jälkeen taloyhtiön tiedossa oli ollut, että kylmässä ullakkotilassa oleva, vettä sisältävä putki voi jäätyä.

Esitettyjen kartoitusraporttien mukaan rakenteiden kuivaus- ja korjaustyöt olivat olleet käynnissä silloin, kun kolmas jäätymisvahinko oli sattunut. Selvitysten mukaan paisunta-astian putki oli ollut näkyvillä ullakkotilassa. Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseisen putken jäätymisvahinkojen ennalta arvaamattomuuden arviointiin ei vaikuta se, ettei rakenteita ollut aikaisempien vuotojen jälkeen vielä ennätetty korjata. Merkitystä ei ole myöskään sillä, ettei kaikkia putkia ollut merkitty vuonna 2015 tehtyyn putkistokarttaan. Selvityksistä ei ilmene, että ullakkotilassa näkyvillä olleiden putkien jäätymisen estämiseksi olisi tehty mitään toimia esimerkiksi lisäämällä niiden eristyksiä tai lämmittämällä tilaa pakkasjakson jatkuttua helmikuun alkupuolella.

Vakuutuslautakunta katsoo taloyhtiön tulleen ensimmäisen jäätymisvahingon tapahduttua tietoiseksi siitä, että lämmittämättömällä ullakolla oleviin, vettä sisältäviin putkiin liittyy konkreettinen jäätymisriski talvipakkasten vuoksi. Riskin vähentämiseksi tai poistamiseksi ei ollut ryhdytty toimenpiteisiin, vaikka pakkasta oli ollut vielä helmikuun puolella, ja vaikka paisunta-astian putki oli ainakin osaksi ollut näkyvissä ullakkotilassa. Tällä perusteella lautakunta katsoo kolmannen ja neljännen jäätymisvahingon sattumisen olleen seurausta ennalta arvattavasta tapahtumasta. Kumpikaan vahinko ei näin ollen kuulu vakuutuksen korvauspiiriin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisina eikä suosita niiden muuttamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho